Epäselvät tiedot viemäriputkista?
Asuntokaupoissa myyjän on annettava oikeat tiedot kaupan kohteesta. Usein tietoa välitetään paljon ja saattaa olla, että osapuolille jää väärä käsitys joistain merkittävistä seikoista. Parempi olisikin kirjata kaikki merkittävät asiat kuten korjaukset tarkasti myyntiesitteeseen ja/tai kuntotarkastuskertomukseen. Alla ostajalle oli syntynyt väärä käsitys viemäriputkista miltä osin ne oli uudistettu ja minkälaisia olivat vanhat putket. Asiasta oli käyty keskusteluja mutta niistä oli erilaisia muistikuvia. Ostajan intressissä on selvittää epäselvät asiat yhtälailla kuin myyyjänkin. Oikeudenkäynti olisi vältetty mikäli kirjaukset olisivat olleet tarkempia.
Käräjäoikeus arvioi näyttöä näin:
"Kuntotarkastuksen osalta kirjallinen todistelu ja henkilötodistelu ovat ristiriidassa. Laitttelle ja Lehtttelle oli molemmille tullut kuntotarkastuksen perusteella käsitys, että viemäröinti oli uusittu ainoastaan pesutilojen osalta. Käräjäoikeudella ei ole mitään aihetta epäillä, etteivätkö he ole kertoneet parin vuoden takaisista muistikuvistaan totuudenmukaisesti.
Kuntotarkastuskertomus on laadittu välittömästi tarkastuksen jälkeen. Sen on tarkoitus olla jälkikäteinen todiste kuntotarkastuksessa annetuista tiedoista ja siinä tehdyistä havainnoista. Siihen on kahteen eri kohtaan kirjattu tieto siitä, että kellarikerroksen viemäriputket on saneerauksen yhteydessä uusittu. Tämä tieto on yhdenmukainen aiemmin myyntiesitteessä annettujen tietojen kanssa. Mihinkään ei ole kirjattu eikä korostettu, että aiemmin annetuista tiedoista poiketen viemäriputkia ei kellarikerroksen osalta oltukaan uusittu kokonaan vaan ainoastaan rajoitetulta alueelta, vaikka takkahuonekin on ilmoitettu uusitun saneerauksessa. Maxxxsen olisi tullut kiinteistönomistajana ja rakennuksen tuntevana korjata kuntotarkastuskertomuksen virheelliset tiedot ja korostaa, että myyntiesitteessä kellarin viemäriputkien osalta annetut tiedot ovat olleet vääriä. Asiassa ei ole näytetty, että kellarin alkuperäiset viemäriputket olisivat olleet ulkopuolisella tarkastelulla havaittavissa.
Ruxxxsella on ollut oikeus lähteä siitä, että kellarin viemäriputket oli ammattitaitoisesti uusittu kokonaisuudessaan muoviputkiksi vain muutamia vuosia ennen kauppaa. Kyse on ollut siinä määrin merkittävästä ja kiinteistön käytön kannalta tärkeästä asiasta, että laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Maxxxnen on vahingonkorvausvelvollinen tästä aiheutuneesta vahingosta."
Hovioikeus hylkäsi kuitenkin kanteen koska katsoi ostajan tulleen tietoiseksi viemäreistä:
"Johtopäätökset näytöstä
Käräjäoikeuden tuomiossa selostettujen myyntiesitteen ja kuntotarkastuskertomuksen perusteella voi perustellusti saada sen käsityksen, että koko kellarikerroksen viemäriputket oli uusittu. Myös todistaja M. Ruxxxnen oli käsittänyt asian olevan näin. Hän oli tutustunut taloon ennen kuntotarkastusta.
J. Ruxxxnen on hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, että kuntotarkastuksessa oli ilmoitettu, että kellarikerroksen viemäriputket oli uusittu vain pesuhuoneen ja saunan osalta ja että muilta osin putket olivat alkuperäisiä. J. Ruxxxnen on siten tullut tietoiseksi siitä, että myyntiesitteen ja kuntokartoituskertomuksen antama kuva viemärien uusimisen laajuudesta oli virheellinen. Näistä syistä asiakirjojen viemäriputkien uusimiseen liittyvillä epäselvillä merkinnöillä ei ole merkitystä asian ratkaisussa.
Martttsen ja Hyptttsen kertomuksista ei ilmene, että viemäriputkissa olisi ollut sellaisia ongelmia, joista myyjän olisi ennen kauppaa tullut kertoa ostajalle. Myöskään M. Maxxxsen lausumasta ei voida päätellä, että tällaisia ongelmia olisi ollut heidän asuinaikanaan. Viemärien toimivuutta kaupantekohetkellä tukee myös se, että J. Ruxxxnen on asunut talossa noin yhdeksän kuukautta ennen kuin viemärissä oli havaittu ongelmia.
J. Ruxxxnen oli kauppaan sitoutuessaan tiennyt alkuperäisten kellarin ja pihan viemäriputkien olevan 59 vuotta vanhoja. Kuntotarkastusraportissa oli todettu, että viemäriputket olivat ylittäneet tavoitteellisen enintään 50 vuoden käyttöikänsä. Ostajan on ollut siten syytä varautua niiden uusimiseen materiaalista riippumatta. Näistä syistä sillä seikalla, onko viemäriputkien ilmoitettu olleen betonia vai valurautaa, ei ole merkitystä asian ratkaisemisessa.
Pesuhuoneen ja takkahuoneen välisen viemäriputken koko ja saunassa olevan viemärin tuuletusputken rakenne eivät ole olleet käräjäoikeudessa ajetun kanteen perusteita. Tästä syystä käräjäoikeudella ei ole ollut perustetta korvauksen tuomitsemiseen näistä johtuneista korjaustoimista (käräjäoikeuden tuomio s.
16).
J.-M. Maxxxnen on edellä mainituilla perusteilla näyttänyt toimineensa huolellisesti eikä hän ole laiminlyönyt tietojenantovelvollisuuttaan ostajalle. Perustetta vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei ole."
Kouvolan hovioikeus Tuomio Nro 228
Antamispäivä 8.3.2012
Diaarinumero S 11/475
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Karjalan käräjäoikeus 21.4.2011 nro 2782 (liitteenä)
Asia Kiinteistöä koskeva riita
Valittaja Vastapuoli
J.-M. U. Maxxxnen
J. M. Ruxxxnen
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
J.-M. Maxxxnen on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan, kanne hylätään ja että J. Ruxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 1.825 eurolla ja asianosaiskulunsa 500 eurolla sekä oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 6.434,88 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen.
Vaatimustensa perusteina J.-M. Maxxxnen on esittänyt, että hän ei ollut antanut viemäriputkista virheellisiä tietoja eikä ollut ollut tietoinen niissä kaupantekohetkellä mahdollisesti olleista vaurioista. Ostaja on ollut tietoinen siitä, että osa viemäriputkista oli alkuperäisiä ja että koko viemäriputkisto oli ylittä nyt normaalin käyttöikänsä lähes kymmenellä vuodella. Viemäriputkissa oli havaittu tukkeuma vasta yhdeksän kuukautta kaupanteon jälkeen. J.-M. Maxxxnen ei ollut menetellyt tuottamuksellisesti. Viemäriputkiston korjaamisessa on kyse perusparannuksesta, mistä myyjä ei ole vastuussa. Korjaustyöt ovat niin vähäisiä, ettei maakaaressa tarkoitettu merkittävyyskynnys ylity. Korjauksia varten otetun lainan rahoituskustannukset eivät muutoinkaan ole sellaisia kustannuksia, mitkä myyjän tulisi korvata.
Vastaus
J. Ruxxxnen on vastustanut muutosvaatimuksia ja vaatinut, että J.-M. Maxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 6.993,50 eurolla viivästyskorkoineen. J. Ruxxxnen on ilmoittanut, että hovioikeudessa ei ole enää kysymys hinnanalennuksesta.
Vastustamisensa perusteina J. Ruxxxnen on todennut myyjän ennen kauppaa ilmoittaneen, että kellarikerroksen viemärit oli uusittu 2004-2005 muoviputkiksi. Myyjä oli tiennyt pihan viemäriputkien lähes välittömästä uusimistarpeesta, mutta hän oli jättänyt kertomatta asiasta ostajalle. Jos ostaja olisi tiennyt osan kellarikerroksen viemäriputkista olevan alkuperäisiä betoniputkiaja pihan viemäriputkien huonosta kunnosta, kauppaa ei olisi tehty ainakaan sovitulla kauppahinnalla. Korjauskustannukset koostuvat lähes kokonaan kellarikerroksen uusituksi ilmoitetun viemäröinnin korjaamisesta. Pihalla olevien viemäriputkien korjauskustannusten määrässä käräjäoikeus on ottanut huomioon käyttöiänpidennyksen ja tasonparannuksen.
Pääkäsittely
Hovioikeus on 9.2.2012 toimittanut asiassa pääkäsittelyn, jossa on kirjallisina todisteina esitetty käräjäoikeuden tuomioon kirjatut J. Ruxxxsen todisteet 1, 2, 7 ja 8 sekä J.-M. Maxxxsen todisteet 1 - 5.
Pääkäsittelyssä on todistelutarkoituksessa kuultu J. Ruxxxsta ja J.-M. Maxxxsta sekä todistajina A. A. Laittttta, R. E. Jäptttstä, M. J. Ruxxxsta, M. Sintttsta, R. E. Martttsta, H. O. Hypttteä, M. Lehtttkeä, M. A. U. Maxxxsta ja M. A. Maxxxsta.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Henkilötodistelu
Hovioikeudessa kuullut henkilöt ovat jäljempänä mainituin lisäyksin kertoneet asian ratkaisuun vaikuttavilta osin siten kuin käräjäoikeuden tuomioon on heidän kertomakseen kirjattu.
J. Ruxxxnen on kertonut, että hänelle oli kuntotarkastuksessa kerrottu kellarikerroksen viemäriputkien olevan uusittu ainoastaan remontoitujen pesuhuoneen ja saunan osalta. Hän on tiennyt muiden viemäriputkien olevan alkuperäisiä, mutta niiden ei myyntiesitteen perusteella pitänyt olla miltään osin betonisia. Hän oli ymmärtänyt, että uusimatta olevat viemäriputket olivat valurautaa. Jos hän olisi tullut tietämään, että talossa oli betonisia viemäriputkia, hän ei olisi ostanut sitä.
J.-M. Maxxxnen on kertonut, että kuntotarkastuksessa oli tehty täysin selväksi, mitkä viemäriputket ovat alkuperäisiä ja mitkä uusittuja. Hänen omistusaikanaan viemäreiden kanssa ei ollut ollut ongelmia eikä hän ollut ennen kauppaa puhunut todistaja Hyptttsen kanssa pihan viemäriputkien kunnosta.
Jäptttnen on kertonut, että muovista viemäriputkea ei olisi saanut liittää betoniseen viemäriputkeen. Liitos ei ole alunperinkään voinut toimia.
M. Ruxxxnen on kertonut, että myyjän taloon tutustuttaessa antamien tietojen mukaan kaikkien kellarin viemäriputkien oli pitänyt olla muovisia.
Sintttnen on kertonut, että muovisen viemäriputken voi teoriassa liittää betoniseen viemäriputkeen ja liitos voi toimia, jollei siihen kohdistu painetta. Hänen käsityksensä mukaan viemäriongelmat ovat johtuneet ennen kaikkea romahtaneista betoniputkista. Valurautaisten viemäriputkien käyttöikä on noin 30-50 vuotta.
Hyptttnen on kertonut, että 30-40 vuotta vanha valurautainen viemäriputki ja 30 vuotta vanha betoninen viemäriputki alkavat olla heikkokuntoisia.
Lehtttki on kertonut, että J.-M. Maxxxnen oli kuntotarkastuksessa ilmoittanut viemäriputket uusituksi remontoiduissa pesutiloissa. Muilta osin kellarin viemäriputkien piti olla alkuperäisiä. Alkuperäisten viemäriputkien materiaalista ei ollut puhuttu.
Johtopäätökset näytöstä
Käräjäoikeuden tuomiossa selostettujen myyntiesitteen ja kuntotarkastuskertomuksen perusteella voi perustellusti saada sen käsityksen, että koko kellarikerroksen viemäriputket oli uusittu. Myös todistaja M. Ruxxxnen oli käsittänyt asian olevan näin. Hän oli tutustunut taloon ennen kuntotarkastusta.
J. Ruxxxnen on hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, että kuntotarkastuksessa oli ilmoitettu, että kellarikerroksen viemäriputket oli uusittu vain pesuhuoneen ja saunan osalta ja että muilta osin putket olivat alkuperäisiä. J. Ruxxxnen on siten tullut tietoiseksi siitä, että myyntiesitteen ja kuntokartoituskertomuksen antama kuva viemärien uusimisen laajuudesta oli virheellinen. Näistä syistä asiakirjojen viemäriputkien uusimiseen liittyvillä epäselvillä merkinnöillä ei ole merkitystä asian ratkaisussa.
Martttsen ja Hyptttsen kertomuksista ei ilmene, että viemäriputkissa olisi ollut sellaisia ongelmia, joista myyjän olisi ennen kauppaa tullut kertoa ostajalle. Myöskään M. Maxxxsen lausumasta ei voida päätellä, että tällaisia ongelmia olisi ollut heidän asuinaikanaan. Viemärien toimivuutta kaupantekohetkellä tukee myös se, että J. Ruxxxnen on asunut talossa noin yhdeksän kuukautta ennen kuin viemärissä oli havaittu ongelmia.
J. Ruxxxnen oli kauppaan sitoutuessaan tiennyt alkuperäisten kellarin ja pihan viemäriputkien olevan 59 vuotta vanhoja. Kuntotarkastusraportissa oli todettu, että viemäriputket olivat ylittäneet tavoitteellisen enintään 50 vuoden käyttöikänsä. Ostajan on ollut siten syytä varautua niiden uusimiseen materiaa lista riippumatta. Näistä syistä sillä seikalla, onko viemäriputkien ilmoitettu olleen betonia vai valurautaa, ei ole merkitystä asian ratkaisemisessa.
Pesuhuoneen ja takkahuoneen välisen viemäriputken koko ja saunassa olevan viemärin tuuletusputken rakenne eivät ole olleet käräjäoikeudessa ajetun kanteen perusteita. Tästä syystä käräjäoikeudella ei ole ollut perustetta korvauksen tuomitsemiseen näistä johtuneista korjaustoimista (käräjäoikeuden tuomio s.
16).
J.-M. Maxxxnen on edellä mainituilla perusteilla näyttänyt toimineensa huolellisesti eikä hän ole laiminlyönyt tietojenantovelvollisuuttaan ostajalle. Perustetta vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei ole.
Oikeudenkäyntikulut
J. Ruxxxnen on hävinnyt asian, joten hän on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n nojalla velvollinen korvaamaan J.-M. Maxxxsen oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa.
J.-M. Maxxxsen 2.325 euron käräjäoikeuskuluvaatimus perustuu 1.825 euron matka- ja asiakirjakuluihin sekä 500 euron korvaukseen omasta ajan käytöstä. J. Ruxxxnen on paljoksunut vaatimusta 1.000 euroa ylittävältä osalta.
Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen hovioikeus pitää tarkemman selvityksen puuttuessa kohtuullisina käräjäoikeuskuluina J. Ruxxxsen myöntämää määrää.
Käräjäoikeuskuluille ei ole vaadittu käräjäoikeudessa korkoa, joten tätä koskeva vaatimus jätetään vasta hovioikeudessa tehtynä tutkimatta.
Tuomiolauselma
Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja J.-M. Maxxxnen vapautetaan kaikesta suoritusvelvollisuudesta J. Ruxxxselle.
J. Ruxxxnen velvoitetaan korvaamaa J.-M. Maxxxsen oikeudenkäynti ja asianosaiskulut käräjäoikeudessa yhteensä 1.000 eurolla ja oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 6.434,88 eurolla. Hovioikeuskuluille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 7.5.2012.
Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenlaamanni T. Vasttt
hovioikeudenneuvos K. Janttt
hovioikeudenneuvos L. Tuottt
Valmistelija:
Ratkaisu on yksimielinen.
viskaali T. Nä
Asia Vireille KANNE
Kiinteistöä koskeva riita 21.5.2010
Vaatimukset
Ruxxxnen on vaatinut, että Maxxxnen velvoitetaan
ensisijaisesti korvaamaan hänelle
1) viemärin tukkeuman korjauskustannuksina 10.184,94 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 4.4.2010 lukien,
2) korjaustöihin liittyvästä omasta työstä 5.700 euroa ja tarvikkeista ym. kuluista 2.568,72 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.7.2010 alkaen,
3) asumishaitasta korjaustöiden 5.2. - 20.4.2010 ajalta 750 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.4.2010 lukien,
4) viemärin korjaukseen otetun lainan kuukausittaiset rahoituskulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kullekin erälle 31.3.2010 lähtien jokaisen kuukauden viimeisestä päivästä lukien siihen saakka, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu - erien määrät tähän mennessä ovat yhteensä 691,13 euroa: 3 - 5/201O å 54,16 euroa, 6/2010 å 53,93 euroa, 7/2010 å 53,69 euroa, 8/2010 å 53,46 euroa, 9/2010 å 53,22 euroa, 10/2010 å 52,99 euroa, 11/2010 å 52,75 euroa, 12/2010 å 52,51 euroa, 1/2011 å 52,27 euroa, 2/2011 å 52,03 euroa ja 3/2011 å 51,80 euroa, sekä
5) selvitys- ja asianosaiskuluina 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.7.2010
lukien,
toissijaisesti maksamaan hänelle
1) hinnanalennuksena 18.453,66 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine korkoineen 8.5.2010 lukien, ·
2) asumishaitasta korjaustöiden 5.2. - 20.4.201O ajalta 750 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.4.2010 lukien, molemmissa tapauksissa korvaamaan hänelle hänen oikeudenkäyntikulunsa turvaamistoimen osalta 1.438,05 eurolla ja pääasian oikeudenkäynnin osalta 12.423,37 eurolla sekä asianosaiskulunsa 1.000 eurolla, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut ratkaisupäivästä.
Perustelut
Vahingonkorvaus
Ruxxxnen on ostanut Maxxxselta 8.5.2009 allekirjoitetulla kauppakirjalla Imatran kaupungin Onnelan kaupunginosassa korttelissa xx sijaitsevan tontin 2 ja sillä olevat rakennukset osoitteessa Sxxxkatu 7, 55x00 Imatra 93.000 euron kauppahinnalla.
Kiinteistönvälitys LKV M. Hontttnen Oy:n myyntiesitteen mukaan talossa oli muun muassa "uusittu v. 2004 - 2005 kellarikerroksen vesijohdot ja viemäröinti" ja "kellarikerroksen viemärit ja vesijohdot ovat muovia". Kiinteistöllä 28.4.2009 tehdyn kuntotarkastuksen raportissa on todettu omistajan kertomana korjauksista "kellarikerroksen vesi- ja viemäriputket on uusittu pesutilojen rakentamisen yhteydessä". Vielä samassa kertomuksessa on todettu seuraavaa: "Rakennuksen viemäriputket ovat osittain alkuperäiset, kellarikerroksen viemäriputket on uusittu saneerauksessa muoviputkiksi ja rakennus on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon."
Varastotilassa, jonne WC on sittemmin rakennettu, oli ollut näkyvissä yläkerrasta tullut muovinen viemäriputki, joka oli johtanut lattian alle. Mitään pintavetona tehtyjä betonisia putkia ei kellarissa ollut ollut näkyvissä.
Kiinteistön viemäri oli tukkeutunut 5.2.2010. Tukkeuman selvittämisen yhteydessä oli käynyt ilmi, että kellarikerroksen viemärit ovat betonia ja ne olivat tukkeutuneet ja osittain sortuneet. Koska talosta oli puuttunut toimiva viemäröinti, korjaukset oli täytynyt aloittaa välittömästi. Koska viemäröinnin korjaus oli ollut joka tapauksessa välttämätön, Ruxxxselle oli tullut ajatus samassa yhteydessä rakennuttaa kellariin WC.
Ruxxxnen on ollut yhteydessä Maxxxseen asian Johdosta 16.2.2010. M. Sintttnen on Ruxxxsen puolesta ollut myös yhteydessä Maxxxseen 17. ja 18.2.2010. Maxxxselle on lähetetty myös kirjallinen reklamaatio, jonka hän on vastaanottanut 4.3.2010. Maxxxnen ei ole reagoinut reklamaatioon mitenkään.
Kun kellaritilojen viemäröinnin korjauksen jälkeen sauna-, pesu- ja WC-tiloja oli käytetty ensi kertaa 17.4.2010, pesuvedet olivat nousseet tiloihin, jotka oli jouduttu kuivattamaan. Syynä tulvimiseen olivat olleet pihan romahtaneet betoniset viemäriputket.
Maxxxnen on tiennyt pihalla olleiden viemäriputkien huonosta kunnosta, koska hän oli aikanaan keskustellut asiasta verkostomestari H. Hyptttsen kanssa sekä naapureiden kanssa putkien yhteiskorjausmahdollisuudesta.
Kiinteistössä on maakaaressa tarkoitettu laatuvirhe, koska kiinteistö ei viemäriputkien osalta ole ollut sopimuksen mukainen ja koska Maxxxnen on myyjänä antanut virheellisen tiedon viemäriputkiston osalta kiinteistön kunnosta ja rakenteista. Maxxxnen on myös jättänyt kertomatta tiedossaan olleesta pihalla olleiden betonisten viemäriputkien huonosta kunnosta. On selvää, että nämä seikat olisivat vaikuttaneet kauppaan, jos Ruxxxsella olisi ollut tieto niistä.
Koska Maxxxnen on menetellyt tuottamuksellisesti, hän on vahingonkorvausvelvollinen.
Myyjä on vastuussa myös kiinteistönvälittäjän antamista virheellisistä tiedoista.
Ruxxxselle on aiheutunut viemärien korjaamisesta 10.184,94 euron korjauskulut ja 2.568,72 euron kulut tarvikkeista ja muista kuluista. Omaa työtä on tehty 5.700 euron edestä 12 euron tuntiveloituksella.
Korjaustöiden aikana WC:tä ei ole voinut käyttää lainkaan kolmeen viikkoon eikä pesutiloja puoleentoista kuukauteen.
Hinnanalennus
Kiinteistössä on joka tapauksessa ollut ainakin salainen virhe, koska kiinteistö on kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan ollut merkittävästi huonompi, kuin Ruxxxsella on ollut perusteltu aihe olettaa huomioon ottaen kauppahinta ja muut olosuhteet. Hinnanalennuksen määrän lähtökohtana ovat vaurion välttämättömien korjauskustannusten määrä.
Korjauksilla viemäriverkosto on saatettu siihen kuntoon, jossa sen olisi pitänyt olla kauppaa tehtäessä. Näin ollen korjaukset eivät ole korottaneet rakennuksen arvoa eivätkä pidennä sen käyttöikää.
Kirjalliset todisteet
1. Sivut 6 ja 11 A. Laittt/Kuntosilmä Oy kuntotarkastusraportista 28.4.2009
Teema: Kellarikerroksen viemäriputket on uusittu muoviputkiksi.
2. Kiinteistönvälitys LKV M. Hontttnen Oy:n myyntiesite, kohta
korjaukset
Teema: Kellarikerroksen vesijohdot ja viemäröinti on uusittu vuonna 2004-2005.
3. H. Ikättt Oy:n laskut 2kpl Teema: korjauskustannusten määrä
4. Laskut tarvikkeista 9 kpl
Teema: korjauskustannusten määrä
5. Selvitys oman työn määrästä Teema: korjauskustannusten määrä
6. Lainan takaisinmaksusuunnitelma, tuloste op.fi -sivustalta 14.4.2010
7. Valokuvia (CD)
Teema: kellari ennen ja jälkeen korjausten
8. M. Sintttsen ottama video (CD)
Henkilötodistelu
1. J. Ruxxxnen, asianosainen todistelutarkoituksessa
Teema: vastaajan ja välittäjän ilmoittama viemärien putkien uusiminen ja kunto kaupantekohetkellä, viemäriputkien tukkeutuminen, niiden materiaali ja kunto, tukkeutumisesta reklamointi ja vastaajan kannanotto, viemäriputkistossa havaitut puutteet ja virheet sekä korjauskustannukset, oman työn määrä ja korjausten asumiselle aiheuttama haitta
2. A. Laittt, rakennusmestari, todistaja
Teema: viemäriputkistosta kuntotarkastuksessa annetut tiedot
3. R. Jäptttnen, H. Ikättt Oy:n työntekijä, todistaja.
Teema: viemäriputkiston tukkeuma ja sen syyt, korjauksen kiireellisyys, putkiston materiaali ja kunto, korjauskustannukset, kantajan tekemän oman työn osuus ja työn kesto, niiden asumiselle aiheuttama haitta
4. M. Ruxxxnen, kantajan isä, todistaja
Teema: viemäreiden kunto kaupanteon jälkeen, tehdyt korjaukset ja niihin käytetty työaika
5. M. Sintttnen, todistaja
Teema: viemäriputkiston tukkeuma ja sen syyt, korjauksen kiireellisyys, putkiston materiaali ja kunto, korjauskustannukset, kantajan tekemän oman työn osuus ja työn kesto, niiden asumiselle aiheuttama haitta
6. R. Martttnen, naapuri osoitteessa Sxxxkatu 9, todistaja
Teema: ulkoviemäröinnin kunto, Maxxxsen tietoisuus ulkoviemäristön kunnosta
7. H. Hyptttnen, Imatran Veden verkostomestari, todistaja Teema: Maxxxsen tietoisuus ulkoviemäröinnin kunnosta
VASTAUS
Vaatimukset
Maxxxnen on vaatinut, että kanne hylätään ja Ruxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänen asianosaiskulunsa 10.530 eurolla ja oikeudenkäyntikulunsa 1.825 eurolla.
Perustelut
Ruxxxnen on ollut tietoinen siitä, että osa viemäreistä on ollut alkuperäisiä. Tämä on käynyt ilmi kuntotarkastuksessa sekä siitä laaditusta raportista. Ruxxxnen on tarkastanut kiinteistön kahteen kertaan: 3.4. ja 28.4.2009. Alkuperäiset viemärit ovat olleet myös silmin havaittavissa, koska ne oli osin tehty pintavetona. Kellarin varastotilassa oli pintavetona kulkenut muoviputki, jonka yhtymäkohta betoniseen viemäriin oli ollut näkyvissä. Mahdolliset myyntisesitteen aiheuttamat epäselvyydet ovat poistuneet viimeistään kuntotarkastuksen yhteydessä, jolloin talo oli käyty huone huoneelta läpi.
Kiinteistön viemäreissä ei ole ollut ongelmia Maxxxsen omistusaikana. Hän ei ole keskustellut kiinteistönsä viemäreistä verkostomestari Hyptttsen eikä naapureidensa kanssa.
Ruxxxnen on asunut kiinteistöllä pitkään kaupanteon jälkeen. Tämän ottaessa yhteyttä Maxxxseen kyse oli ollut WC:n rakentamiseen liittyvistä asioista, ei viemärin tukkeutumisesta. Viemäri on rikkoutunut Ruxxxsen ryhdyttyä rakentamaan WC:tä kellariin, jolloin työmiehet ovat huolimattomuudellaan aiheuttaneet vauriot. Pihalla olleen betonisen viemäriputken romahtamisen on aiheuttanut remonttimiesten huolimattomuus. Nämä ovat antaneet viemäreiden kuivahtaa remontin aikana, mikä on aiheuttanut putkien romahtamisen.
Viemäristön asianmukainen korjaus olisi voitu tehdä 6.000 eurolla. Kellarin pesuhuone oli pantu kuntoon vuonna 2004. Siihen ei olisi ollut tarpeen puuttua millään tavoin korjaustöiden yhteydessä. Korvattavaksi vaadittuihin tarvikkeisiin sisältyy muun muassa WC-kalusteita sekä saunan panelit ja lauteet, jotka eivät kuulu väitetyn virheen korjaamiseen.
Oman työn tuntiveloituksena 6 e/h on määrältään hyväksyttävä. Väitetyn virheen korjaamiseen on kuulunut omasta työstä ainoastaan putkien laitto 20.2.2010 eli omasta työstä on määrältään hyväksyttävissä 252 euroa. Muutoin kyse on ollut WC:n rakentamiseen joka tapauksessa liittyvästä työstä.
Ainoastaan välttämättömät korjaukset olisi tullut tehdä heti. Muutoin korjauksista olisi tullut keskustella ensin Maxxxsen kanssa.
Kiinteistön arvo ei ole kaupanteonhetkellä ollut alhaisempi, mitä Ruxxxnen on siitä maksanut.
Kirjalliset todisteet
Asianosaiskulut koostuvat Maxxxselle aiheutuneista ansionmenetyksistä.
Hän on yrittäjä. Ansionmenetysten määrä 30.8.2010 asti on ollut 10.530 euroa: 135 h a 78 e/h.
1. LKV M. Lehttten kirjallinen lausuma 24.8.201O
2. Sivut 6, 10 ja 11 A. Laittten kuntoraportista Teema: kiinteistön kunto, alkuperäiset viemärit
3. Lassila & Tikanoja Oyj/Harri Kettula selvitys 21.2.2011
Teema: ei viemärinavauslaskua ajanjaksolla 1.1.2000 - 21.3.2011 lähetetty osoitteeseen Sxxxkatu 7, Imatra
4. Imatran Vesi/Pertti Väätäinen todistus 21.3.2011 Teema: Maxxxnen ei ole tehnyt työtilausta vesijohto- tai viemäriongelmien takia ajanjaksolla 15.6.2004 - 8.5.2009
5. Kauppakirja s. 3
Teema: vastuu rakennuksen kunnosta
6. J. Ruxxxsen kiinteistön myynti-ilmoitus oikotie.fi -palvelussa Teema : kiinteistön arvonnousu viemäriremontin jälkeen
7. Kartta
Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
8. Valokuva
Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
9. Valokuva
Teema : rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
10. Lasku LVIS-Projektit Oy/Perhekoti Maxxxnen, Koivistontie 31 Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
11. Valokuva
Teema : rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
12. Imatran vesi, työilmoitus, Kiviportinkatu 1
Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
13. Imatran vesi, vesilasku 29.2.2008, Koivistontie 31
Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
Henkilötodistelu
1. J.-M. Maxxxnen, asianosainen todistelutarkoituksessa
2. M. Lehtttki, LKV, todistaja Teema: kuntotarkastus
3. A. Laittt, rakennusmestari, todistaja Teema: kuntotarkastus
4. M. Maxxxnen, vastaajan puoliso, todistaja
Teema: kantajan puhelinsoitot, viemäreiden kunto, vahingon korjaustapa
5. M. Maxxxnen, vastaajan isä, todistaja
Teema: viemäriasioista keskustelu H. Hyptttsen kanssa, rintamamiestalon viemäriremontin kustannukset yleensä
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU PERUSTELUT
Henkilötodistelu
J. Ruxxxnen on kertonut, että hän oli ensi kerran tutustunut kiinteistöön välittäjän kanssa ja toisen kerran J.-M. Maxxxsen ollessa paikalla. Viemäreistä oli kerrottu, että ne oli osittain uusittu ja osittain vanhoja. Betoniputkia ei pitänyt olla lainkaan. Kellarikerroksessa oli ollut näkyvissä kaksi putkea: varastotilassa muovinen putki ja keittiöstä alas saunan läpi kulkenut valurautainen putki. Paikat oli käyty vielä läpi kuntotarkastuksessa. Maxxxnen ei ollut antanut esitteestä tai kuntotarkastuksesta poikkeavia tietoja. Maxxxnen ei ollut kertonut mitään pihan viemäröinnistä.
Muutettuaan taloon Ruxxxnen oli havainnut, että viemäri veti heikosti. Se oli tukkeutunut kokonaan 5.2.2010. Hän oli soittanut isänsä paikalle, koska tämä avaa työkseen putkia. Viemäriä avattaessa esiin oli tullut hiekkaa. Viemäriä ei oltu saatu toimimaan, minkä vuoksi H. Ikättt Oy:tä oli pyydetty tarkistamaan tilanne. Sieltä olivat tulleet paikalle P. Kuuttt, R. Jäptttnen ja vielä joku kolmas henkilö. Myös M. Sintttnen oli tullut katsomaan tilannetta. Nämä olivat todenneet, että putket olivat romahtaneet ja lattia piti piikata auki.
Ruxxxnen oli ollut yhteydessä Maxxxseen ja Sintttsen kehotuksesta tiedustellut Maxxxselta viemärikarttoja. Sintttnen oli myös ollut yhteydessä Maxxxseen. Maxxxnen oli kiistänyt vastuunsa eikä tämä ollut halunnut olla tekemisissä asian kanssa eikä ollut tullut paikalle.
WC-remonttia ei oltu aloitettu ennen H. Ikättt Oy:n tekemää viemäriremonttia vaan vasta sen jälkeen. H. Ikättt Oy oli todennut, että viemäriputket olivat olleet halkeilleita ja osin romahtaneita betoniputkia. Korjaustöiden yhteydessä kaikki lattian alla olleet putket oli vaihdettu. Remontissa ei oltu uusittu saunan lauteita eikä kiuasta, mutta ne oli jouduttu irrottamaan ja asentamaan remontin jälkeen uudelleen. Pesuhuoneen boileri oli jouduttu siirtämään, jotta oli päästy käsiksi lattiaan. Boilerin saamiseksi irti katon panelointi oli täytynyt purkaa. Kun kylpyhuonetta oli käytetty ensimmäistä kertaa korjausten jälkeen, lattia oli lainehtinut. Syyksi olivat paljastuneet pihan vialliset viemäriputket. Niiden vaihtamisen oli Ruxxxnen tehnyt vanhempiensa ja veljiensä avulla.
WC oli poissa käytöstä kolme viikkoa ja pesutilat puolitoista kuukautta. Hän oli selvinnyt tilanteesta käymällä naapurustossa asuvien veljiensä luona.
J.-M. Maxxxnen on kertonut, että ensimmäinen asiaa koskeva puhelu oli tullut J. Ruxxxselta 5.2. Ruxxxnen oli tiedustellut viemärikarttoja, koska tämä oli aikeissa ryhtyä tekemään vessaremonttia. Ruxxxnen oli soittanut uudelleen 16.2. ja kertonut puuttuneesta putkesta. Sintttnen oli soittanut 17.2. samasta asiasta ja 18.2. uudelleen vaatien Maxxxsta maksamaan 20.000 euroa.
Maxxxsen asumisaikana hänen aiemmin remonttitöitä tehneet tuttunsa olivat remontoineet myös hänen taloaan. Muutostöihin ei oltu haettu lupaa. Hän ei ollut tiennyt viemäreiden olevan valurautaa. Hän oli olettanut näin, koska keittiön putket olivat valurautaa ja siksi hän oli ilmoittanut viemäriputkien olevan valurautaa.
A. Laittt on kertonut valmistuneensa vuonna 1979 rakennusmestariksi. Hän on toiminut itsenäisenä urakoitsijana. Vuodesta 2001 lähtien hän on tehnyt kuntotarkastuksia yhteensä noin 2.000 kappaletta.
Laittt on kertonut, että 28.4.2009 päivätyssä kuntoraportissa on kaksi virhettä. Kohdassa 9.3 tulisi lukea sähköistys ja viemäriputket ovat osittain alkuperäiset, eikä sähköistys osittain ja viemäriputket ovat alkuperäiset. Kohdassa 10.4.6 tulisi lukea, että kunnallisen viemäriverkoston liittymäputki on alkuperäinen betoniputki eikä alkuperäinen muoviputki. Rakennus on niin vanha, ettei alkuperäinen putki voisi olla muovinen. Kaikkien kolmen putkilaadun - muovin, valuraudan ja betonin - keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta.
Kuntotarkastus etenee RT-kortin mallin mukaan. Paikat käydään yksityiskohtaisesti läpi ja myyjältä kysellään korjaustoimenpiteistä. Tarkastuksessa on tapana nostaa viemärinkansi ylös, mutta Laittt ei muistanut tämän kohteen osalta, oliko näin tapahtunut. Laittt ei ollut nähnyt myyntiesitettä ennen tarkastusta.
Laittt oli käsittänyt niin, että talossa oli osittain alkuperäiset viemäriputket ja liittymäputki oli myös alkuperäinen. Saunatilassa näkyvissä ollut putki oli ollut alkuperäinen putki. Hän oli ymmärtänyt niin, että viemärit oli uusittu ainoastaan pesutiloissa. Laittten mielestä ilmauksella pesutilat tarkoitetaan sekä pesuhuonetta että saunaa.
R. Jäptttnen on kertonut, että hän työskentelee rakennusmiehenä H. Ikättt Oy:ssä. Hän on tehnyt kaikenlaisia saneeraustöitä noin 30 vuotta.
Työnantajan saatua toimeksiannon kohteeseen he olivat ensin käyneet tutkimassa tilannetta ja keskustelemassa töiden aloitusajankohdasta. Tässä vaiheessa WC:n rakentamista ei oltu aloitettu kellariin. Jäptttnen oli omistajan pyynnöstä tehnyt liitoksen WC-pöntölle lattian aukipiikkaamisen jälkeen. Hän ottaa aina valokuvia kohteissa, joissa hän epäilee ongelmia. Hän oli nytkin ottanut valokuvia. Kameran hän oli luovuttanut tämän jälkeen työnjohdolle. Kirjalliseksi todisteeksi annetulla CD:llä on hänen ottamiaan kuvia.
Koska viemärit tulvivat ja kellarikerroksen lattialla oli vettä, Jäptttnen oli epäillyt tukosta viemäristössä ja putkien romahtamista. Kellarissa oli ollut pieni varastohuone, jonka läpi oli yläkerrasta tullut muoviputki. · Muoviputkeen oli jossain vaiheessa liitetty muovimuhvi, joka oli liitetty betoniputkeen, joka oli paljastunut rikkinäiseksi. Välillä viemäriputki oli puuttunut kokonaan. Betoniputki oli ollut 3 - 4 metrin matkalla täynnä ihmisen ulosteita. Maa oli täytynyt tämän vuoksi vaihtaa. Hän oli tiennyt putken linjan ennen piikkaamista, joten kuvissa betoniputkessa näkyvät vauriot eivät ole korjaustöiden aiheuttamia vaan putkissa jo aiemmin olleita vaurioita.
Pesuhuoneesta takkahuoneeseen johdettu putki oli liian kapea ottaen huomioon matka, noin viisi metriä. Tällaisen putken tulee olla vähintään 50 mm halkaisijaltaan. Jäptttnen oli käyttänyt varmuuden vuoksi 75 mm putkea. Putki oli johdettu takkahuoneen sijasta saunaan. Pesuhuoneen panelikatto oli täytynyt purkaa vesiboilerin siirtämiseksi korjausten ajaksi, koska boileri ulottuu niin lähelle kattoa.
Saunan lattian alla oli ollut märkää hiekkaa, mikä Jäptttsen käsityksen mukaan oli johtunut siitä, että saunan viemärin liitokset oli tehty väärin ja lattiakaivo oli sen vuoksi vuotanut. Koko saunan lattia oli kellunut veden varassa.
Kellarin viemäristä oli täytynyt uusia kokonaan käyttökelpoisen järjestelmän aikaansaamiseksi.
Jäptttnen ei hoida laskutusta H. Ikättt Oy:ssä. Yhtiön laskuissa ilmoittamina päivinä hän oli tehnyt viemärin korjaustöitä Sxxxkatu 7:ssä.
M. Ruxxxnen on kertonut, että hän työskentelee Ruokolahdella vastaavana laitosmiehenä. Hänen työkohteensa ovat terveyskeskus ja useita ryhmäkoteja. Hänen työhönsä kuuluu paljon vesi- ja viemäriputkien avauksia. Hän ei ollut ollut mukana kuntotarkastuksessa, mutta hän oli tutustunut taloon ennen, kuin hänen tyttärensä oli ostanut sen.
M. Ruxxxnen on kertonut, että hän oli tyttärensä alettua yhteyttä ensin yrittänyt viemärin avausta. Kun hiekka oli tullut esiin, hän oli todennut, että oli aika soittaa varsinaisille ammatti-ihmisille ja he olivat ottaneet yhteyttä H. Ikättt Oy:hyn.
Viemärit olivat menneet uudelleen tukkoon, koska pihamaan viemäriputket olivat romahtaneet. H. Ikättt Oy oli työntänyt talosta ulos muoviputkea betoniputkien sisään niin pitkälle kuin oli mahdollista. Muutoin pihan viemäröinnin he olivat tehneet itse.
M. Ruxxxnen oli ollut perheineen jatkuvasti paikalla J. Ruxxxsen luona. Työtunteja oli kertynyt varmaan enemmänkin kuin J. Ruxxxsen laatimaan selvitykseen on kirjattu.
M. Sintttnen on kertonut, hän on valmistunut rakennusmestariksi vuonna 1992. Hän tekee yrittäjänä kuntotarkastuksia ja rakennusalan konsultointia.
Helmikuun 201O puolivälissä R. Jäptttnen ja P. Kuttt, jotka tunsivat hänet entuudestaan, olivat pyytäneet hänet paikalle osoitteeseen Sxxxkatu 7. Tilanne oli ollut epäselvä, eivätkä Jäptttnen ja Kuttt olleet osanneet neuvoa J. Ruxxxsta asiassa. Sintttsen rooli oli ollut asioiden käynnistäjä. Hänen mennessään paikalle kellarissa oli aloitettu lattian aukaiseminen ja katsottu rakenteita. Yläkerrassa oli avattu myös WC, koska se oli mennyt tukkoon.
Vakuutusyhtiö maksoi kuulemma yläkerran WC:n korjaustyöt. Sintttnen oli käynyt paikalla yhden tai kaksi kertaa. Hän oli kuvannut todisteluna käytetyn videon.
Sintttnen oli ollut yhteydessä Laittteseen, J.-M. Maxxxseen ja J. Ruxxxseen. Esitiedoissa oli tuntunut olevan ristiriitaisuuksia. Laittt oli sanonut tarkoittaneensa ilmauksella viemärit osittain uusimatta nimenomaan näkyvissä olevia viemäreitä. Laittt oli kertonut myös, että myyjä oli antanut tiedon siitä, että viemäröintiä oli uusittu. Sintttnen oli soittanut Maxxxselle ja kehottanut tätä sopimaan asian. Hänen arvionsa korjauskulujen määrästä oli ollut 20.000 euroa, mikä oli perustunut hänen kokemukseensa. Hän oli pyytänyt Maxxxsta myös käymään paikan päällä. Maxxxnen oli sanonut keskustelleensa asiasta Ruxxxsen kanssa. Yhteydenottojen jälkeen Sintttnen oli ohjannut Ruxxxsen asianajaja Tötttn luo.
R. Martttnen on kertonut asuneensa Sxxxkadulla Sxxxkatu 7:n naapurissa noin seitsemän vuoden ajan. Hänen omistamallaan kiinteistöllä oli jouduttu avaamaan autotallin viemäröinti edellisen omistajan tekemän virheellisen työn takia. Myös kaupunki oli avannut putkia omalta puoleltaan. Kaupungin osuudella oli ollut ongelmia, koska viemäriputket olivat osin kasvaneet umpeen juurien yms. vuoksi ja putkea oli jouduttu avaamaan. Maansiirtourakoitsija oli sanonut, että naapureiden kanssa kannattaisi keskustella pihan viemäröintitöiden teettämisestä yhdessä, koska se olisi niin edullisempaa ja todennäköisesti naapureillakin olisi siihen tarvetta. Ukonhauta Oy, LVIS-Projektit Oy ja kaupunki olivat tehneet korjaustyöt.
Martttnen oli keskustellut asiasta J.-M. Maxxxsen kanssa, joka oli keskustelun aikaan kulkenut kainalosauvoilla. Puhe oli ollut siitä, että putkisto oli vanha. Maxxxnen oli jäänyt miettimään korjausasiaa.
H. Hyptttnen on kertonut, että hän on työskennellyt verkostomestarina Imatran Vedellä 38 vuotta. Verkostomestari vastaa kaikista vesi- ja viemäritöistä yleisellä alueella.
Hyptttnen oli 3-4 vuotta sitten saanut puhelun J.-M. Maxxxselta koskien tonttiviemärin kuntoa ja sitä, mihin asti kaupunki vastaa siitä. He olivat keskustelleet viemäristöstä. Hyptttselle oli jäänyt sellainen mielikuva, että Maxxxsen viemäri olisi ollut huonokuntoinen ja se olisi pitänyt uusia. Hyptttnen oli varma, että hän oli keskustellut nimenomaan J.-M. Maxxxsen, eikä esimerkiksi tämän isän kanssa. Puhelinkeskusteluja sinänsä tulee vuosittain satoja eikä niitä tilastoida.
Työtilausta Maxxxnen ei ollut koskaan tehnyt. Muita ongelmia ei kiinteistöllä Hyptttsen tietämän mukaan tätä ennen ollut ollut kuin tukoksen avaus vuonna 2002. Akantiellä runkoputken liitos on uusittu huhtikuussa 2010.
M. Lehtttki on kertonut, että kuntotarkastuksessa kiinteistö oli käyty läpi. Hänelle oli kuntotarkastuksesta jäänyt sellainen käsitys, että viemäriputket olivat alkuperäiset muutoin paitsi pesutilassa. Pesutilan uudistettujen putkien oli kerrottu olevan muovia. Alkuperäisten viemäriputkien materiaalista ei oltu puhuttu. Pystyviemärit olivat valurautaa. Hän oli myös käsittänyt· niin, että runkoviemäri oli ollut alkuperäinen.
M. Maxxxnen on kertonut, ettei hänen poikansa J.-M. Maxxxnen ollut koskaan valittanut viemäriongelmista asuessaan Sxxxkadulla. M. Maxxxnen oli itse ollut tekemisissä H. Hyptttsen kanssa toisen kiinteistön viemäriongelmien vuoksi helmikuussa 2008. Hänen mielestään rintamamiestalon viemäriremontti maksaa noin 3.000 euroa. Maxxxnen on keittiökalusteyrittäjä.
M. Maxxxnen on kertonut, ettei hänen ja hänen miehensä J.-M. Maxxxsen asuessa Sxxxkadulla ollut ollut viemäriongelmia. Hän oli seisonut miehensä vieressä, kun tämä oli puhunut J. Ruxxxsen ja M. Sintttsen kanssa. Hän oli kuullut puheluista ainoastaan miehensä osuuden. Tämä oli sanonut Ruxxxselle, että 50-luvun taloista löytyy harvemmin viemärikarttoja, ja puhunut WC-remontista. Sintttsen kanssa puhuessaan hänen miehensä oli sanonut, että viemäriä oli puuttunut metrin verran, remontti oli aloitettu ja sen kustannukset olivat
20.000 euroa.
Sovellettavaa lainsäädäntöä
Maakaaren 2 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan sopimuksella saadaan poiketa maakaaren mukaan myyjälle tai ostajalle kuuluvista oikeuksista tai velvoitteista. Ostajan 17 - 34 §:n mukaisia oikeuksia voidaan rajoittaa vain sopimalla yksilöidysti siitä, millä tavalla hänen asemansa poikkeaa laissa säädetystä.
Saman lain saman luvun 17 §:n mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos:
1) kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu;
2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön; tai
5) kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.
Ostajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai, jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa. Ostajalla on lisäksi 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetun virheen perusteella oikeus saada korvaus vahingostaan.
Saman lain saman luvun 20 §:n 1 momentin mukaan jos myyjän puolesta on toiminut kiinteistönvälittäjä tai joku muu edustaja, myyjä vastaa myös hänen antamistaan tiedoista sekä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Saman lain saman luvun 21 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön virheellisyys määräytyy sen mukaan, millainen kiinteistö on kauppaa tehtäessä. Myyjä vastaa kiinteistössä tällöin olevasta virheestä, vaikka virhe ilmenee vasta myöhemmin.
Saman lain saman luvun 22 §:n mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.
Saman lain saman luvun 32 §:n 1 ja 2 momenttien mukaan vahingonkorvaus käsittää täyden korvauksen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta.
Jos myyjä osoittaa, ettei kiinteistön virhe tai 24 §:ssä tarkoitettu sopimusrikkomus johdu hänen huolimattomuudestaan, myyjällä ei ole velvollisuutta korvata vahinkoa.
Peruste
Yleistä
Asiassa on riidatonta, että kiinteistön viemäriputkissa sekä rakennuksen sisällä kellarissa että pihalla on ilmennyt keväällä 2010 vikoja. Asiassa on myös riidatonta, että muualla rakennuksessa kuin kellarissa on ollut alkuperäisiä viemäriputkia. Riitaista on perusteen osalta se, mitä tietoja kellarin viemäriputkista J. Ruxxxselle on annettu ennen kauppaa, mitä J.-M. Maxxxnen on tiennyt pihan viemäriputkien kunnosta ennen kauppaa, onko Maxxxsen vastuuta kaupan kohteesta rajoitettu sopimuksella, onko Ruxxxsen pitänyt olla varautunut viemäriongelmiin ottaen huomioon rakennuksen ikä, milloin ja mistä kellarin ja pihan viemäriputkien viat ovat aiheutuneet ja olisiko Ruxxxsen tullut neuvotella Maxxxsen kanssa korjausten tekotavasta ennen korjauksia.
Kauppakirjan kohdassa 11 olevat lausumat vastuusta rakennuksen kunnosta ovat yläkerran WC:tä lukuunottamatta täysin yksilöimättömiä, joten niillä ei ole merkitystä asiaa ratkaistaessa.
Maxxxnen on vedonnut siihen, että ainoastaan välttämättömät korjaukset olisi tullut tehdä heti, mutta muilta osin korjauksista olisi tullut keskustella ensin hänen kanssaan. Myyjällä ei ole maakaaren mukaan laatuvirheen korjausvelvollisuutta taikka -oikeutta. Maxxxnen ei ole väittänyt, ettei Ruxxxnen olisi maakaaren 2 luvun 25 §:n mukaisesti reklamoinut asiasta. (vrt. KKO:2008:8).
Vikojen syy
Maxxxnen on väittänyt, että virheet ovat aiheutuneet WC:n rakentamisen yhteydessä ammattitaidottomasta rakennus- ja korjaustyöstä. H. Ikättt Oy:n palveluksessa oleva Jäptttnen on kertonut, ettei kellarin lattioita oltu avattu hänen ja muiden korjaustyöntekijöiden tullessa paikalle. WC:tä ei siis oltu vielä tässä vaiheessa rakentamassa, vaan viemäritukos on ollut tapahtumien alkupiste. Ylipäätään sillä seikalla, missä yhteydessä viat ovat paljastuneet, ei ole merkitystä Maxxxsen vastuun kannalta. Ruxxxnen saa omistajana tehdä rakennukseen muutoksia ja korjaustöitä, milloin haluaa. Usein laatuvirheet paljastuvat juuri rakennustöiden yhteydessä.
Ruxxxnen oli asunut kiinteistöllä vasta yhdeksän kuukautta ongelmien ilmetessä. On ilmeistä, että virheet ovat olleet olemassa jo kaupan teon aikaan. Jäptttsellä on vuosikymmenien kokemus rakennusalalta. Muutkin kellarin viemäröintiä korjanneet ovat olleet alan ammattiyrityksen palveluksessa On oletettavaa, että korjaustyot on suoritettu ammattitaitoisesti. Maxxxnen ei ole esittänyt näyttöä päinvastaisesta.
Kellarin viemäriputkista annetut tiedot
Myyntiesitteessä on rakennuksen viemäreistä annettu tietoja kohdissa Korjaukset ja Lisätietoja. Korjaukset -kohtaan on kirjattu: "V. 2004 - 05 uusittu mm. kellarikerroksen vesijohdot ja viemäröinti, sähköisty, ikkunat, sauna, pesuhuone ja takkahuone." Lisätietoja -kohtaan on kirjattu: "Kellarikerroksen viemärit ja vesijohdot muovia. Alakerran vesijohdot kuparia, viemärit valurautaa. Yläkertaan ei tule vettä. Alakerran keittiöön ja wc:een tulee lämminvesi wc:ssä olevasta varaajasta. Kellarikerroksessa oma varaaja." Myyntiesitteen perusteella syntyy vaikutelma, että kellarikerros on uudistettu täysin vesijohtoja ja viemäröintiä myöten ja se on ollut rakennuksen parhaimmassa kunnossa ollut tila myyntihetkellä.
Kuntotarkastuskertomuksen sivulle 6 kohtiin 9.3, 9.8 ja 9.9 ja sivulle 11 kohtiin 10.4.5 ja 10.4.6 on kirjattu viemäreitä ja vesijohtoja koskevia tietoja. Kohtaan 9.3 on kirjattu: "Sähköistys osittain ja viemäriputket ovat alkuperäiset. Vesijohdot ja kellarikerroksen sähköistys on uusittu kokonaan ja ensimmäisessä kerroksessa on sähköistystä lisätty tarpeen mukaan." Otsikon "Omistajan kertoman mukaan on suoritettu seuraavat korjaukset;" alle on kohtaan 8 kirjattu seuraavaa: "Kellarikerroksen vesi ja viemäriputket on uusittu pesutilojen rakentamisen yhteydessä ja samoin alakerran sähköistys on uutta." Kohtaan 9 on kirjattu: "Vesijohdon liittymäputki kaupungin vesijohtoverkostoon on uusi muoviputki." Kohtaan 10.4.5 on vesijohtoverkostosta kirjattu: " Vesijohtoputket on uusittu ensimmäisessä ja kellarikerroksessa saneerauksen yhteydessä nykyisen omistajan toimesta, putket ovat osittain kupari- ja osittain muoviputket, jotka on vedetty osittain suojaputkessa rakenteissa ja osittain pinnassa." Kohtaan 10.4.6 on viemäriverkostosta kirjattu: "Rakennuksen viemäriputket on osittain alkuperäiset, kellarikerroksen viemäriputket on saneerauksessa uusittu muoviputkiksi ja rakennus on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon, liittymäputki alkuperäinen muoviputki. Silmämääräisessä tarkastelussa ei havaittu puutteita. Tavoitteellinen käyttöikä sekä muovi-, että valurautaputkille on 50 vuotta."
Ruxxxnen ja Maxxxnen eivät ole kertoneet kuntotarkastuksesta mitään yksityiskohtia.
Kuntotarkastuksen tehnyt Laittt on kertonut oikeudessa, että kuntotarkastuskertomuksessa on kaksi virhettä. Kohdassa 9.3 tulisi lukea sähköistys ja viemäriputket ovat osittain alkuperäiset. Kohdassa 10.4.6 tulisi lukea, että kunnallisen viemäriverkoston liittymäputki on alkuperäinen betoniputki. Muita korjauksia hän ei ole kertomukseen tehnyt. Hän on kertonut käsittäneensä niin, että kellarikerroksen viemärit oli uusittu ainoastaan pesutiloissa. Ilmauksella tarkoitetaan hänen mielestään saunaa ja pesuhuonetta. Käräjäoikeudelle syntyi Laitttesta vaikutelma, ettei hän muistanut tapausta kovinkaan hyvin. Kuntotarkastuksessa läsnä ollut kiinteistönvälittäjä M. Lehtttki on kertonut, että hänelle oli jäänyt kuntotarkastuksesta sellainen käsitys, että viemäriputket olivat muutoin alkuperäiset paitsi pesutilassa.
Kuntotarkastuksen osalta kirjallinen todistelu ja henkilötodistelu ovat ristiriidassa. Laitttelle ja Lehtttelle oli molemmille tullut kuntotarkastuksen perusteella käsitys, että viemäröinti oli uusittu ainoastaan pesutilojen osalta. Käräjäoikeudella ei ole mitään aihetta epäillä, etteivätkö he ole kertoneet parin vuoden takaisista muistikuvistaan totuudenmukaisesti.
Kuntotarkastuskertomus on laadittu välittömästi tarkastuksen jälkeen. Sen on tarkoitus olla jälkikäteinen todiste kuntotarkastuksessa annetuista tiedoista ja siinä tehdyistä havainnoista. Siihen on kahteen eri kohtaan kirjattu tieto siitä, että kellarikerroksen viemäriputket on saneerauksen yhteydessä uusittu. Tämä tieto on yhdenmukainen aiemmin myyntiesitteessä annettujen tietojen kanssa. Mihinkään ei ole kirjattu eikä korostettu, että aiemmin annetuista tiedoista poiketen viemäriputkia ei kellarikerroksen osalta oltukaan uusittu kokonaan vaan ainoastaan rajoitetulta alueelta, vaikka takkahuonekin on ilmoitettu uusitun saneerauksessa. Maxxxsen olisi tullut kiinteistönomistajana ja rakennuksen tuntevana korjata kuntotarkastuskertomuksen virheelliset tiedot ja korostaa, että myyntiesitteessä kellarin viemäriputkien osalta annetut tiedot ovat olleet vääriä. Asiassa ei ole näytetty, että kellarin alkuperäiset viemäriputket olisivat olleet ulkopuolisella tarkastelulla havaittavissa.
Ruxxxsella on ollut oikeus lähteä siitä, että kellarin viemäriputket oli ammattitaitoisesti uusittu kokonaisuudessaan muoviputkiksi vain muutamia vuosia ennen kauppaa. Kyse on ollut siinä määrin merkittävästä ja kiinteistön käytön kannalta tärkeästä asiasta, että laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Maxxxnen on vahingonkorvausvelvollinen tästä aiheutuneesta vahingosta.
Maxxxsen tietoisuus pihan viemäriputkien kunnosta
Maxxxsen naapurin Martttsen ja verkostomestari Hyptttsen kertomuksista on käynyt ilmi, että he olivat molemmat keskustelleet ennen kauppaa Maxxxsen kanssa kiinteistön pihan viemäriputkien mahdollisesta korjaustarpeesta. Maxxxsen soitto Hyptttselle on ollut luonnollinen jatko hänen keskustelulleen naapurinsa kanssa. Keskustelujen yksityiskohdat eivät ole käyneet ilmi, mutta olennaista on se, että niiden myötä Maxxxsen huomio on kiinnitetty pihan viemäriputkien ikään, kuntoon ja mahdolliseen pikaiseen kunnostustarpeeseen. Myyjällä on kiinteistön kaupan kannalta vaikutuksellisia ominaisuuksia koskeva selonottovelvollisuus. · (KK0:1985-II-184) Vaikka Maxxxnen ei olisi ottanut tarkemmin selkoa pihan viemäriputkien kunnosta, hänellä on ollut velvollisuus tiedottaa asiasta Ruxxxselle. Kuntotarkastuskertomuksen sivulle 6 on kirjattu lihavoituna seuraavaa: "Omistaja on havainnut seuraavat puutteet ja vauriot; Omistajan kertoman mukaan rakennuksessa ei ole havaittu puutteita tai vaurioita tällä hetkellä." Maxxxnen ei ole siis kertonut asiasta eteenpäin Ruxxxselle ennen kaupantekoa. Kyse on ollut siinä määrin merkittävästä ja kiinteistön käytön kannalta tärkeästä asiasta, että laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Ostajalla on oikeus edellyttää kaupan kohteelta samankaltaisille kiinteistöille tyypillistä tasoa. Asiassa on selvitetty, ettei viemäriputkien materiaalilla ole merkitystä niiden käyttöiän pituuden kannalta. Tarkastuskertomuksen mukaan putkien tekninen käyttöikä on vähintään 50 vuotta. Rakennus oli ostohetkellä 49 vuotta vanha. Ruxxxsella on ollut oikeus olettaa, etteivät pihan viemäriputket ole olleet aivan vielä käyttöikänsä päässä vain yhdeksän kuukautta kaupanteon jälkeen. Maxxxnen on vahingonkorvausvelvollinen tiedoksiantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi. Vahingonkorvausoikeuden rikastumiskiellon vuoksi korvauksen määrään vaikuttaa kuitenkin se, että putket ovat olleet lähellä käyttöikänsä loppua.
Määrä
J.-M. Maxxxsen määrää koskevalla kirjallisella todistelulla ja hänen isänsä M. Maxxxsen samaa aihetta koskevalla henkilötodistelulla ei ole merkitystä asiassa. Selvitystä kohteiden verrannollisuudesta ei ole esitetty. M. Maxxxnen ei ole rakennusalan asiantuntija.
Maxxxnen on katsonut, ettei korjaustöitä olisi ollut tarpeen ulottaa pesuhuoneeseen. Kellarin lattian aukipiikkaamisen ja korjaustöiden yhteydessä on kuitenkin käynyt ilmi, että viemäriputket olivat osin puuttuneet kokonaan, putket olivat olleet rikkinäisiä, liitos saunassa oli tehty virheellisesti ja pesuhuoneen ja takkahuoneen välinen viemäriputki oli ollut liian pieni. Toimivan viemäröinnin varmistamiseksi koko kellarin viemäriputket on ollut tarpeen uusia. Lähtötilannehan olisi pitänyt olla se, että kaikki kellarin viemäriputket olisivat olleet uusia ja työ tehty ammattitaitoisesti.
Ruxxxnen on ilmoittanut, että WC:n rakennuskulut oli laskutettu erikseen. Kuitenkin K-rauta Rautapertin 26.4.2010 päivätyssä kassakuitissa on mainittu WC-istuin, Nizza -malja-allas, Oras Safira Side, Temal Trend - kaapista ja palovaroitin, joiden osuus on vasta pääkäsittelyssä poistettu vaatimuksista. Kassakuitissa on vielä Temal Trend -kaapistoon liittyvä tehdasrahti 61 euroa sekä laatikko lattialaattoja hinnaltaan 28,59 euroa, joista jälkimmäinen on oletettavasti myös käytetty WC:n rakentamiseen. Nämä on vähennettävä tarvikkeiden korvausmäärästä.
Pihan viemäriputket olivat tulossa käyttöikänsä päähän. Tämän vuoksi Ruxxxnen ei ole oikeutettu materiaalin osalta uusien putkien hintaa vastaavaan korvaukseen. Pihan viemäröintiin liittyviä töitä on oman työn selvityksen mukaan tehty 19.4. ja 20.4.2010. Tämän perusteella 23.4.2010 ja 26.4.2010 päivätyt K-rauta Rautapertin kassakuitit liittynevät WC:n ohella pihan viemäröintiin. Putkien osalta käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi 30 euroa. Työn osalta Ruxxxnen on oikeutettu korvaukseen ilman vähennyksiä. (KKO 1990:78)
Kyse on ollut mittavasta korjaustyöstä. J. Ruxxxsen laatima selvitys omista työtunneista on yksilöity. Hän on kertonut vanhempiensa ja veljiensä osallistuneen työhön. Hänen isänsä M. Ruxxxnen on vahvistanut tämän ja arvioinut oman työn määrän vielä suuremmaksi kuin selvityksessä ilmoitettu määrä. Käräjäoikeus katsoo 475 tuntia kohtuulliseksi tuntimääräksi omasta työstä.
Ruxxxnen on vaatinut oman työn osalta korvaukseksi 12 euroa tunnilta. Maxxxnen on hyväksynyt määränä kuusi euroa tunnilta. Ruxxxsella perheineen ei ole ilmoitettu olevan rakennusalan koulutusta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden tällä hetkellä oman työn osalta korvaamasta tuntiveloituksesta. Käräjäoikeus arvioi tässä tilanteessa Maxxxsen hyväksymän kuusi euroa tunnilta oman työn korvattavaksi arvoksi.
Ruxxxsella on oikeus vahingonkorvaukseen asumishaitan osalta. (Kouvolan HO 28.12.200, S 00/133, Vaasan HO 28.1.2002, S 00/1573 ja Kouvolan HO 27.2.2002, S 01/571, Hänellä on oikeus korvaukseen myös viemäriremontista johtuneista korkokuluista. (KKO 1991:42 ja Kouvolan HO 15.10.2009, nro 1015, S 08/1247)
Korkolain 7 §:n 1 momentin mukaan vahingonkorvaukselle tai vastaavanlaiselle velalle, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös velallisen mahdollisuudet hankkia selvitys.
Saman lain 9 §:n mukaan 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa viivästyskorkoa on kuitenkin maksettava viimeistään siitä päivästä, jona velan maksua koskeva haaste annettiin velalliselle tiedoksi.
Asiassa ei ole esitetty selvitystä vahingonkorvaukseen perustuvien yksilöityjen korvausten vaatimisesta Maxxxselta ennen haasteen tiedoksiantoa. Näin ollen vahingonkorvaukselle tuomitaan viivästyskorkoa aikaisintaan haasteen tiedoksiantopäivästä 8.7.2010 lukien.
Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus
Ruxxxnen on vaatinut selvitys- ja asianosaiskuluina 1.500 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Tämän lisäksi hän on vaatinut oikeudenkäynnin osalta asianosaiskuluja 1.000 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiopäivästä. Selvitys- ja asianosaiskuluista esitettyä vaatimusta ei ole tarkemmin yksilöity eikä niistä ole esitetty näyttöä. Maxxxnen on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan. Ruxxxsen selvitys- ja asianosaiskuluista esittämä 1.500 euron korvausvaatimus hylätään.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on väliaikaista turvaamistoimea koskevalla päätöksellä numero 3529 määrännyt 24.5.2010 Maxxxsen omaisuutta pantavaksi takavarikkoon Ruxxxsen saamisten turvaamiseksi. Päätös on annettu Maxxxsta kuulematta. Turvaamistoimenpidettä koskeva asia on 1.7.2010 jätetty sillensä päätösnumerolla 4392. Koska turvaamistoimenpidettä koskeva asia on Ruxxxsesta johtuvasta syystä jätetty sillensä, hänellä ei ole oikeutta saada korvausta siitä johtuvista oikeudenkäyntikuluistaan. Koska Maxxxsta ei ole turvaamistoimenpiteen osalta kuultu, hänelle ei ole voinut aiheutua sen johdosta korvattavia kuluja.
Ruxxxsen oikeudenkäyntikuluista ja turvaamistoimenpiteen hakemisesta on esitetty erilliset laskut. Oikeudenkäyntikuluista esitetty lasku sisältää kuitenkin myös turvaamistoimenpidettä koskevia toimenpiteitä 26.5. - 15.8.2010 välisenä ajalta, kuluja yhteensä 97,35 euroa, palkkioita 1.350 euroa ja palkkioiden arvonlisäveroa 310,50 euroa, joista Ruxxxsella ei ole edellä mainitulla perusteella oikeutta saada korvausta.
Ruxxxsen oikeudenkäyntikuluja koskevassa laskussa on toimenpiteitä lausuman laatimisesta käräjäoikeudelle 24.11. - 23.12.2010 välisenä aikana. Toimenpiteiden yhteismäärä on 810 euroa ilman arvonlisäveroa. Arvonlisäveron määrä on 186,30 euroa. Käräjäoikeus ei ole pyytänyt Ruxxxselta lausumaa. Maxxxnen ei tämän vuoksi ole velvollinen korvaamaan tästä oma-aloitteisesti annetusta lausumasta aiheutuneita kuluja.
Asianajaja Tötttn tuntiveloitus on 180 euroa tunnilta lisättynä arvonlisäverolla. Tötttn käyttämä tuntiveloitus on tavallinen asianajotyön tuntiveloitus ja määrältään hyväksyttävä.
Ruxxxnen on vaatinut asianosaiskuluina oikeudenkäynnin osalta 1.000 euroa. Vaatimusta on perusteltu osallistumisella valmisteluistuntoon, pääkäsittelyyn ja muulla työllä sitä tarkemmin yksilöimättä. Käräjäoikeus on arvioinut hänen asianosaiskuluikseen 300 euroa.
Erittely tuomittavista määristä
J.-M. Maxxxnen tuomitaan
maksamaan kiinteistössä olleiden laatuvirheiden johdosta J. Ruxxxselle vahingonkorvauksena:
1) viemärin tukkeuman korjauskustannuksina 10.184,94 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.7.2010 lukien,
2) korjaustöihin liittyvästä omasta työstä 2.850 euroa ja tarvikkeista 2.375,02 euroa, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.7.2010 lukien,
3) asumishaitasta korjaustöiden 5.2. - 20.4.2010 ajalta 750 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.7.2010 lukien, ·
4) viemärin korjaukseen otetun lainan rahoituskuluista 216,41 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 8.7.2010 lukien, 53,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2010 lukien, 53,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.8.2010 lukien, 53,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2010 lukien, 52,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1_0.2010 lukien, 52,75 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.11.2010 lukien, 52,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 52,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2011 lukien, 52,03 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2011 lukien ja 51,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2011 lukien, ja korvaamaan J. Ruxxxsen oikeudenkäyntikulut 9.667,22 eurolla
(palkkiot 6.855 euroa, palkkioiden alv 23 % 1.576,65 euroa, kulut arvonlisäveroineen 340,57 euroa, todistajanpalkkiot 895 euroa) ja asianosaiskulut 300 eurolla, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomiopäivästä.
TUOMIOLAUSELMA
J.-M. Maxxxnen velvoitetaan maksamaan vahingonkorvauksena J. Ruxxxselle 16.376,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.7.2010 lukien, 53,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2010 lukien, 53,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.8.2010 lukien, 53,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2010 lukien, 52,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.10.2010 lukien, 52,75 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.11.2010 lukien, 52,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine
viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 52,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2011 lukien, 52,03 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2011 lukien ja 51,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2011 lukien sekä korvaamaan J. Ruxxxselle tämän oikeudenkäyntikulut 9.667,22 eurolla ja asianosaiskulut 300 eurolla, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomiopäivästä.
Asuntokaupoissa myyjän on annettava oikeat tiedot kaupan kohteesta. Usein tietoa välitetään paljon ja saattaa olla, että osapuolille jää väärä käsitys joistain merkittävistä seikoista. Parempi olisikin kirjata kaikki merkittävät asiat kuten korjaukset tarkasti myyntiesitteeseen ja/tai kuntotarkastuskertomukseen. Alla ostajalle oli syntynyt väärä käsitys viemäriputkista miltä osin ne oli uudistettu ja minkälaisia olivat vanhat putket. Asiasta oli käyty keskusteluja mutta niistä oli erilaisia muistikuvia. Ostajan intressissä on selvittää epäselvät asiat yhtälailla kuin myyyjänkin. Oikeudenkäynti olisi vältetty mikäli kirjaukset olisivat olleet tarkempia.
Käräjäoikeus arvioi näyttöä näin:
"Kuntotarkastuksen osalta kirjallinen todistelu ja henkilötodistelu ovat ristiriidassa. Laitttelle ja Lehtttelle oli molemmille tullut kuntotarkastuksen perusteella käsitys, että viemäröinti oli uusittu ainoastaan pesutilojen osalta. Käräjäoikeudella ei ole mitään aihetta epäillä, etteivätkö he ole kertoneet parin vuoden takaisista muistikuvistaan totuudenmukaisesti.
Kuntotarkastuskertomus on laadittu välittömästi tarkastuksen jälkeen. Sen on tarkoitus olla jälkikäteinen todiste kuntotarkastuksessa annetuista tiedoista ja siinä tehdyistä havainnoista. Siihen on kahteen eri kohtaan kirjattu tieto siitä, että kellarikerroksen viemäriputket on saneerauksen yhteydessä uusittu. Tämä tieto on yhdenmukainen aiemmin myyntiesitteessä annettujen tietojen kanssa. Mihinkään ei ole kirjattu eikä korostettu, että aiemmin annetuista tiedoista poiketen viemäriputkia ei kellarikerroksen osalta oltukaan uusittu kokonaan vaan ainoastaan rajoitetulta alueelta, vaikka takkahuonekin on ilmoitettu uusitun saneerauksessa. Maxxxsen olisi tullut kiinteistönomistajana ja rakennuksen tuntevana korjata kuntotarkastuskertomuksen virheelliset tiedot ja korostaa, että myyntiesitteessä kellarin viemäriputkien osalta annetut tiedot ovat olleet vääriä. Asiassa ei ole näytetty, että kellarin alkuperäiset viemäriputket olisivat olleet ulkopuolisella tarkastelulla havaittavissa.
Ruxxxsella on ollut oikeus lähteä siitä, että kellarin viemäriputket oli ammattitaitoisesti uusittu kokonaisuudessaan muoviputkiksi vain muutamia vuosia ennen kauppaa. Kyse on ollut siinä määrin merkittävästä ja kiinteistön käytön kannalta tärkeästä asiasta, että laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Maxxxnen on vahingonkorvausvelvollinen tästä aiheutuneesta vahingosta."
Hovioikeus hylkäsi kuitenkin kanteen koska katsoi ostajan tulleen tietoiseksi viemäreistä:
"Johtopäätökset näytöstä
Käräjäoikeuden tuomiossa selostettujen myyntiesitteen ja kuntotarkastuskertomuksen perusteella voi perustellusti saada sen käsityksen, että koko kellarikerroksen viemäriputket oli uusittu. Myös todistaja M. Ruxxxnen oli käsittänyt asian olevan näin. Hän oli tutustunut taloon ennen kuntotarkastusta.
J. Ruxxxnen on hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, että kuntotarkastuksessa oli ilmoitettu, että kellarikerroksen viemäriputket oli uusittu vain pesuhuoneen ja saunan osalta ja että muilta osin putket olivat alkuperäisiä. J. Ruxxxnen on siten tullut tietoiseksi siitä, että myyntiesitteen ja kuntokartoituskertomuksen antama kuva viemärien uusimisen laajuudesta oli virheellinen. Näistä syistä asiakirjojen viemäriputkien uusimiseen liittyvillä epäselvillä merkinnöillä ei ole merkitystä asian ratkaisussa.
Martttsen ja Hyptttsen kertomuksista ei ilmene, että viemäriputkissa olisi ollut sellaisia ongelmia, joista myyjän olisi ennen kauppaa tullut kertoa ostajalle. Myöskään M. Maxxxsen lausumasta ei voida päätellä, että tällaisia ongelmia olisi ollut heidän asuinaikanaan. Viemärien toimivuutta kaupantekohetkellä tukee myös se, että J. Ruxxxnen on asunut talossa noin yhdeksän kuukautta ennen kuin viemärissä oli havaittu ongelmia.
J. Ruxxxnen oli kauppaan sitoutuessaan tiennyt alkuperäisten kellarin ja pihan viemäriputkien olevan 59 vuotta vanhoja. Kuntotarkastusraportissa oli todettu, että viemäriputket olivat ylittäneet tavoitteellisen enintään 50 vuoden käyttöikänsä. Ostajan on ollut siten syytä varautua niiden uusimiseen materiaalista riippumatta. Näistä syistä sillä seikalla, onko viemäriputkien ilmoitettu olleen betonia vai valurautaa, ei ole merkitystä asian ratkaisemisessa.
Pesuhuoneen ja takkahuoneen välisen viemäriputken koko ja saunassa olevan viemärin tuuletusputken rakenne eivät ole olleet käräjäoikeudessa ajetun kanteen perusteita. Tästä syystä käräjäoikeudella ei ole ollut perustetta korvauksen tuomitsemiseen näistä johtuneista korjaustoimista (käräjäoikeuden tuomio s.
16).
J.-M. Maxxxnen on edellä mainituilla perusteilla näyttänyt toimineensa huolellisesti eikä hän ole laiminlyönyt tietojenantovelvollisuuttaan ostajalle. Perustetta vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei ole."
Kouvolan hovioikeus Tuomio Nro 228
Antamispäivä 8.3.2012
Diaarinumero S 11/475
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Karjalan käräjäoikeus 21.4.2011 nro 2782 (liitteenä)
Asia Kiinteistöä koskeva riita
Valittaja Vastapuoli
J.-M. U. Maxxxnen
J. M. Ruxxxnen
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
J.-M. Maxxxnen on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan, kanne hylätään ja että J. Ruxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 1.825 eurolla ja asianosaiskulunsa 500 eurolla sekä oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 6.434,88 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen.
Vaatimustensa perusteina J.-M. Maxxxnen on esittänyt, että hän ei ollut antanut viemäriputkista virheellisiä tietoja eikä ollut ollut tietoinen niissä kaupantekohetkellä mahdollisesti olleista vaurioista. Ostaja on ollut tietoinen siitä, että osa viemäriputkista oli alkuperäisiä ja että koko viemäriputkisto oli ylittä nyt normaalin käyttöikänsä lähes kymmenellä vuodella. Viemäriputkissa oli havaittu tukkeuma vasta yhdeksän kuukautta kaupanteon jälkeen. J.-M. Maxxxnen ei ollut menetellyt tuottamuksellisesti. Viemäriputkiston korjaamisessa on kyse perusparannuksesta, mistä myyjä ei ole vastuussa. Korjaustyöt ovat niin vähäisiä, ettei maakaaressa tarkoitettu merkittävyyskynnys ylity. Korjauksia varten otetun lainan rahoituskustannukset eivät muutoinkaan ole sellaisia kustannuksia, mitkä myyjän tulisi korvata.
Vastaus
J. Ruxxxnen on vastustanut muutosvaatimuksia ja vaatinut, että J.-M. Maxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 6.993,50 eurolla viivästyskorkoineen. J. Ruxxxnen on ilmoittanut, että hovioikeudessa ei ole enää kysymys hinnanalennuksesta.
Vastustamisensa perusteina J. Ruxxxnen on todennut myyjän ennen kauppaa ilmoittaneen, että kellarikerroksen viemärit oli uusittu 2004-2005 muoviputkiksi. Myyjä oli tiennyt pihan viemäriputkien lähes välittömästä uusimistarpeesta, mutta hän oli jättänyt kertomatta asiasta ostajalle. Jos ostaja olisi tiennyt osan kellarikerroksen viemäriputkista olevan alkuperäisiä betoniputkiaja pihan viemäriputkien huonosta kunnosta, kauppaa ei olisi tehty ainakaan sovitulla kauppahinnalla. Korjauskustannukset koostuvat lähes kokonaan kellarikerroksen uusituksi ilmoitetun viemäröinnin korjaamisesta. Pihalla olevien viemäriputkien korjauskustannusten määrässä käräjäoikeus on ottanut huomioon käyttöiänpidennyksen ja tasonparannuksen.
Pääkäsittely
Hovioikeus on 9.2.2012 toimittanut asiassa pääkäsittelyn, jossa on kirjallisina todisteina esitetty käräjäoikeuden tuomioon kirjatut J. Ruxxxsen todisteet 1, 2, 7 ja 8 sekä J.-M. Maxxxsen todisteet 1 - 5.
Pääkäsittelyssä on todistelutarkoituksessa kuultu J. Ruxxxsta ja J.-M. Maxxxsta sekä todistajina A. A. Laittttta, R. E. Jäptttstä, M. J. Ruxxxsta, M. Sintttsta, R. E. Martttsta, H. O. Hypttteä, M. Lehtttkeä, M. A. U. Maxxxsta ja M. A. Maxxxsta.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Henkilötodistelu
Hovioikeudessa kuullut henkilöt ovat jäljempänä mainituin lisäyksin kertoneet asian ratkaisuun vaikuttavilta osin siten kuin käräjäoikeuden tuomioon on heidän kertomakseen kirjattu.
J. Ruxxxnen on kertonut, että hänelle oli kuntotarkastuksessa kerrottu kellarikerroksen viemäriputkien olevan uusittu ainoastaan remontoitujen pesuhuoneen ja saunan osalta. Hän on tiennyt muiden viemäriputkien olevan alkuperäisiä, mutta niiden ei myyntiesitteen perusteella pitänyt olla miltään osin betonisia. Hän oli ymmärtänyt, että uusimatta olevat viemäriputket olivat valurautaa. Jos hän olisi tullut tietämään, että talossa oli betonisia viemäriputkia, hän ei olisi ostanut sitä.
J.-M. Maxxxnen on kertonut, että kuntotarkastuksessa oli tehty täysin selväksi, mitkä viemäriputket ovat alkuperäisiä ja mitkä uusittuja. Hänen omistusaikanaan viemäreiden kanssa ei ollut ollut ongelmia eikä hän ollut ennen kauppaa puhunut todistaja Hyptttsen kanssa pihan viemäriputkien kunnosta.
Jäptttnen on kertonut, että muovista viemäriputkea ei olisi saanut liittää betoniseen viemäriputkeen. Liitos ei ole alunperinkään voinut toimia.
M. Ruxxxnen on kertonut, että myyjän taloon tutustuttaessa antamien tietojen mukaan kaikkien kellarin viemäriputkien oli pitänyt olla muovisia.
Sintttnen on kertonut, että muovisen viemäriputken voi teoriassa liittää betoniseen viemäriputkeen ja liitos voi toimia, jollei siihen kohdistu painetta. Hänen käsityksensä mukaan viemäriongelmat ovat johtuneet ennen kaikkea romahtaneista betoniputkista. Valurautaisten viemäriputkien käyttöikä on noin 30-50 vuotta.
Hyptttnen on kertonut, että 30-40 vuotta vanha valurautainen viemäriputki ja 30 vuotta vanha betoninen viemäriputki alkavat olla heikkokuntoisia.
Lehtttki on kertonut, että J.-M. Maxxxnen oli kuntotarkastuksessa ilmoittanut viemäriputket uusituksi remontoiduissa pesutiloissa. Muilta osin kellarin viemäriputkien piti olla alkuperäisiä. Alkuperäisten viemäriputkien materiaalista ei ollut puhuttu.
Johtopäätökset näytöstä
Käräjäoikeuden tuomiossa selostettujen myyntiesitteen ja kuntotarkastuskertomuksen perusteella voi perustellusti saada sen käsityksen, että koko kellarikerroksen viemäriputket oli uusittu. Myös todistaja M. Ruxxxnen oli käsittänyt asian olevan näin. Hän oli tutustunut taloon ennen kuntotarkastusta.
J. Ruxxxnen on hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, että kuntotarkastuksessa oli ilmoitettu, että kellarikerroksen viemäriputket oli uusittu vain pesuhuoneen ja saunan osalta ja että muilta osin putket olivat alkuperäisiä. J. Ruxxxnen on siten tullut tietoiseksi siitä, että myyntiesitteen ja kuntokartoituskertomuksen antama kuva viemärien uusimisen laajuudesta oli virheellinen. Näistä syistä asiakirjojen viemäriputkien uusimiseen liittyvillä epäselvillä merkinnöillä ei ole merkitystä asian ratkaisussa.
Martttsen ja Hyptttsen kertomuksista ei ilmene, että viemäriputkissa olisi ollut sellaisia ongelmia, joista myyjän olisi ennen kauppaa tullut kertoa ostajalle. Myöskään M. Maxxxsen lausumasta ei voida päätellä, että tällaisia ongelmia olisi ollut heidän asuinaikanaan. Viemärien toimivuutta kaupantekohetkellä tukee myös se, että J. Ruxxxnen on asunut talossa noin yhdeksän kuukautta ennen kuin viemärissä oli havaittu ongelmia.
J. Ruxxxnen oli kauppaan sitoutuessaan tiennyt alkuperäisten kellarin ja pihan viemäriputkien olevan 59 vuotta vanhoja. Kuntotarkastusraportissa oli todettu, että viemäriputket olivat ylittäneet tavoitteellisen enintään 50 vuoden käyttöikänsä. Ostajan on ollut siten syytä varautua niiden uusimiseen materiaa lista riippumatta. Näistä syistä sillä seikalla, onko viemäriputkien ilmoitettu olleen betonia vai valurautaa, ei ole merkitystä asian ratkaisemisessa.
Pesuhuoneen ja takkahuoneen välisen viemäriputken koko ja saunassa olevan viemärin tuuletusputken rakenne eivät ole olleet käräjäoikeudessa ajetun kanteen perusteita. Tästä syystä käräjäoikeudella ei ole ollut perustetta korvauksen tuomitsemiseen näistä johtuneista korjaustoimista (käräjäoikeuden tuomio s.
16).
J.-M. Maxxxnen on edellä mainituilla perusteilla näyttänyt toimineensa huolellisesti eikä hän ole laiminlyönyt tietojenantovelvollisuuttaan ostajalle. Perustetta vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei ole.
Oikeudenkäyntikulut
J. Ruxxxnen on hävinnyt asian, joten hän on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n nojalla velvollinen korvaamaan J.-M. Maxxxsen oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa.
J.-M. Maxxxsen 2.325 euron käräjäoikeuskuluvaatimus perustuu 1.825 euron matka- ja asiakirjakuluihin sekä 500 euron korvaukseen omasta ajan käytöstä. J. Ruxxxnen on paljoksunut vaatimusta 1.000 euroa ylittävältä osalta.
Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen hovioikeus pitää tarkemman selvityksen puuttuessa kohtuullisina käräjäoikeuskuluina J. Ruxxxsen myöntämää määrää.
Käräjäoikeuskuluille ei ole vaadittu käräjäoikeudessa korkoa, joten tätä koskeva vaatimus jätetään vasta hovioikeudessa tehtynä tutkimatta.
Tuomiolauselma
Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja J.-M. Maxxxnen vapautetaan kaikesta suoritusvelvollisuudesta J. Ruxxxselle.
J. Ruxxxnen velvoitetaan korvaamaa J.-M. Maxxxsen oikeudenkäynti ja asianosaiskulut käräjäoikeudessa yhteensä 1.000 eurolla ja oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 6.434,88 eurolla. Hovioikeuskuluille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 7.5.2012.
Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenlaamanni T. Vasttt
hovioikeudenneuvos K. Janttt
hovioikeudenneuvos L. Tuottt
Valmistelija:
Ratkaisu on yksimielinen.
viskaali T. Nä
Asia Vireille KANNE
Kiinteistöä koskeva riita 21.5.2010
Vaatimukset
Ruxxxnen on vaatinut, että Maxxxnen velvoitetaan
ensisijaisesti korvaamaan hänelle
1) viemärin tukkeuman korjauskustannuksina 10.184,94 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 4.4.2010 lukien,
2) korjaustöihin liittyvästä omasta työstä 5.700 euroa ja tarvikkeista ym. kuluista 2.568,72 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.7.2010 alkaen,
3) asumishaitasta korjaustöiden 5.2. - 20.4.2010 ajalta 750 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.4.2010 lukien,
4) viemärin korjaukseen otetun lainan kuukausittaiset rahoituskulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kullekin erälle 31.3.2010 lähtien jokaisen kuukauden viimeisestä päivästä lukien siihen saakka, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu - erien määrät tähän mennessä ovat yhteensä 691,13 euroa: 3 - 5/201O å 54,16 euroa, 6/2010 å 53,93 euroa, 7/2010 å 53,69 euroa, 8/2010 å 53,46 euroa, 9/2010 å 53,22 euroa, 10/2010 å 52,99 euroa, 11/2010 å 52,75 euroa, 12/2010 å 52,51 euroa, 1/2011 å 52,27 euroa, 2/2011 å 52,03 euroa ja 3/2011 å 51,80 euroa, sekä
5) selvitys- ja asianosaiskuluina 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.7.2010
lukien,
toissijaisesti maksamaan hänelle
1) hinnanalennuksena 18.453,66 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine korkoineen 8.5.2010 lukien, ·
2) asumishaitasta korjaustöiden 5.2. - 20.4.201O ajalta 750 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.4.2010 lukien, molemmissa tapauksissa korvaamaan hänelle hänen oikeudenkäyntikulunsa turvaamistoimen osalta 1.438,05 eurolla ja pääasian oikeudenkäynnin osalta 12.423,37 eurolla sekä asianosaiskulunsa 1.000 eurolla, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut ratkaisupäivästä.
Perustelut
Vahingonkorvaus
Ruxxxnen on ostanut Maxxxselta 8.5.2009 allekirjoitetulla kauppakirjalla Imatran kaupungin Onnelan kaupunginosassa korttelissa xx sijaitsevan tontin 2 ja sillä olevat rakennukset osoitteessa Sxxxkatu 7, 55x00 Imatra 93.000 euron kauppahinnalla.
Kiinteistönvälitys LKV M. Hontttnen Oy:n myyntiesitteen mukaan talossa oli muun muassa "uusittu v. 2004 - 2005 kellarikerroksen vesijohdot ja viemäröinti" ja "kellarikerroksen viemärit ja vesijohdot ovat muovia". Kiinteistöllä 28.4.2009 tehdyn kuntotarkastuksen raportissa on todettu omistajan kertomana korjauksista "kellarikerroksen vesi- ja viemäriputket on uusittu pesutilojen rakentamisen yhteydessä". Vielä samassa kertomuksessa on todettu seuraavaa: "Rakennuksen viemäriputket ovat osittain alkuperäiset, kellarikerroksen viemäriputket on uusittu saneerauksessa muoviputkiksi ja rakennus on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon."
Varastotilassa, jonne WC on sittemmin rakennettu, oli ollut näkyvissä yläkerrasta tullut muovinen viemäriputki, joka oli johtanut lattian alle. Mitään pintavetona tehtyjä betonisia putkia ei kellarissa ollut ollut näkyvissä.
Kiinteistön viemäri oli tukkeutunut 5.2.2010. Tukkeuman selvittämisen yhteydessä oli käynyt ilmi, että kellarikerroksen viemärit ovat betonia ja ne olivat tukkeutuneet ja osittain sortuneet. Koska talosta oli puuttunut toimiva viemäröinti, korjaukset oli täytynyt aloittaa välittömästi. Koska viemäröinnin korjaus oli ollut joka tapauksessa välttämätön, Ruxxxselle oli tullut ajatus samassa yhteydessä rakennuttaa kellariin WC.
Ruxxxnen on ollut yhteydessä Maxxxseen asian Johdosta 16.2.2010. M. Sintttnen on Ruxxxsen puolesta ollut myös yhteydessä Maxxxseen 17. ja 18.2.2010. Maxxxselle on lähetetty myös kirjallinen reklamaatio, jonka hän on vastaanottanut 4.3.2010. Maxxxnen ei ole reagoinut reklamaatioon mitenkään.
Kun kellaritilojen viemäröinnin korjauksen jälkeen sauna-, pesu- ja WC-tiloja oli käytetty ensi kertaa 17.4.2010, pesuvedet olivat nousseet tiloihin, jotka oli jouduttu kuivattamaan. Syynä tulvimiseen olivat olleet pihan romahtaneet betoniset viemäriputket.
Maxxxnen on tiennyt pihalla olleiden viemäriputkien huonosta kunnosta, koska hän oli aikanaan keskustellut asiasta verkostomestari H. Hyptttsen kanssa sekä naapureiden kanssa putkien yhteiskorjausmahdollisuudesta.
Kiinteistössä on maakaaressa tarkoitettu laatuvirhe, koska kiinteistö ei viemäriputkien osalta ole ollut sopimuksen mukainen ja koska Maxxxnen on myyjänä antanut virheellisen tiedon viemäriputkiston osalta kiinteistön kunnosta ja rakenteista. Maxxxnen on myös jättänyt kertomatta tiedossaan olleesta pihalla olleiden betonisten viemäriputkien huonosta kunnosta. On selvää, että nämä seikat olisivat vaikuttaneet kauppaan, jos Ruxxxsella olisi ollut tieto niistä.
Koska Maxxxnen on menetellyt tuottamuksellisesti, hän on vahingonkorvausvelvollinen.
Myyjä on vastuussa myös kiinteistönvälittäjän antamista virheellisistä tiedoista.
Ruxxxselle on aiheutunut viemärien korjaamisesta 10.184,94 euron korjauskulut ja 2.568,72 euron kulut tarvikkeista ja muista kuluista. Omaa työtä on tehty 5.700 euron edestä 12 euron tuntiveloituksella.
Korjaustöiden aikana WC:tä ei ole voinut käyttää lainkaan kolmeen viikkoon eikä pesutiloja puoleentoista kuukauteen.
Hinnanalennus
Kiinteistössä on joka tapauksessa ollut ainakin salainen virhe, koska kiinteistö on kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan ollut merkittävästi huonompi, kuin Ruxxxsella on ollut perusteltu aihe olettaa huomioon ottaen kauppahinta ja muut olosuhteet. Hinnanalennuksen määrän lähtökohtana ovat vaurion välttämättömien korjauskustannusten määrä.
Korjauksilla viemäriverkosto on saatettu siihen kuntoon, jossa sen olisi pitänyt olla kauppaa tehtäessä. Näin ollen korjaukset eivät ole korottaneet rakennuksen arvoa eivätkä pidennä sen käyttöikää.
Kirjalliset todisteet
1. Sivut 6 ja 11 A. Laittt/Kuntosilmä Oy kuntotarkastusraportista 28.4.2009
Teema: Kellarikerroksen viemäriputket on uusittu muoviputkiksi.
2. Kiinteistönvälitys LKV M. Hontttnen Oy:n myyntiesite, kohta
korjaukset
Teema: Kellarikerroksen vesijohdot ja viemäröinti on uusittu vuonna 2004-2005.
3. H. Ikättt Oy:n laskut 2kpl Teema: korjauskustannusten määrä
4. Laskut tarvikkeista 9 kpl
Teema: korjauskustannusten määrä
5. Selvitys oman työn määrästä Teema: korjauskustannusten määrä
6. Lainan takaisinmaksusuunnitelma, tuloste op.fi -sivustalta 14.4.2010
7. Valokuvia (CD)
Teema: kellari ennen ja jälkeen korjausten
8. M. Sintttsen ottama video (CD)
Henkilötodistelu
1. J. Ruxxxnen, asianosainen todistelutarkoituksessa
Teema: vastaajan ja välittäjän ilmoittama viemärien putkien uusiminen ja kunto kaupantekohetkellä, viemäriputkien tukkeutuminen, niiden materiaali ja kunto, tukkeutumisesta reklamointi ja vastaajan kannanotto, viemäriputkistossa havaitut puutteet ja virheet sekä korjauskustannukset, oman työn määrä ja korjausten asumiselle aiheuttama haitta
2. A. Laittt, rakennusmestari, todistaja
Teema: viemäriputkistosta kuntotarkastuksessa annetut tiedot
3. R. Jäptttnen, H. Ikättt Oy:n työntekijä, todistaja.
Teema: viemäriputkiston tukkeuma ja sen syyt, korjauksen kiireellisyys, putkiston materiaali ja kunto, korjauskustannukset, kantajan tekemän oman työn osuus ja työn kesto, niiden asumiselle aiheuttama haitta
4. M. Ruxxxnen, kantajan isä, todistaja
Teema: viemäreiden kunto kaupanteon jälkeen, tehdyt korjaukset ja niihin käytetty työaika
5. M. Sintttnen, todistaja
Teema: viemäriputkiston tukkeuma ja sen syyt, korjauksen kiireellisyys, putkiston materiaali ja kunto, korjauskustannukset, kantajan tekemän oman työn osuus ja työn kesto, niiden asumiselle aiheuttama haitta
6. R. Martttnen, naapuri osoitteessa Sxxxkatu 9, todistaja
Teema: ulkoviemäröinnin kunto, Maxxxsen tietoisuus ulkoviemäristön kunnosta
7. H. Hyptttnen, Imatran Veden verkostomestari, todistaja Teema: Maxxxsen tietoisuus ulkoviemäröinnin kunnosta
VASTAUS
Vaatimukset
Maxxxnen on vaatinut, että kanne hylätään ja Ruxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänen asianosaiskulunsa 10.530 eurolla ja oikeudenkäyntikulunsa 1.825 eurolla.
Perustelut
Ruxxxnen on ollut tietoinen siitä, että osa viemäreistä on ollut alkuperäisiä. Tämä on käynyt ilmi kuntotarkastuksessa sekä siitä laaditusta raportista. Ruxxxnen on tarkastanut kiinteistön kahteen kertaan: 3.4. ja 28.4.2009. Alkuperäiset viemärit ovat olleet myös silmin havaittavissa, koska ne oli osin tehty pintavetona. Kellarin varastotilassa oli pintavetona kulkenut muoviputki, jonka yhtymäkohta betoniseen viemäriin oli ollut näkyvissä. Mahdolliset myyntisesitteen aiheuttamat epäselvyydet ovat poistuneet viimeistään kuntotarkastuksen yhteydessä, jolloin talo oli käyty huone huoneelta läpi.
Kiinteistön viemäreissä ei ole ollut ongelmia Maxxxsen omistusaikana. Hän ei ole keskustellut kiinteistönsä viemäreistä verkostomestari Hyptttsen eikä naapureidensa kanssa.
Ruxxxnen on asunut kiinteistöllä pitkään kaupanteon jälkeen. Tämän ottaessa yhteyttä Maxxxseen kyse oli ollut WC:n rakentamiseen liittyvistä asioista, ei viemärin tukkeutumisesta. Viemäri on rikkoutunut Ruxxxsen ryhdyttyä rakentamaan WC:tä kellariin, jolloin työmiehet ovat huolimattomuudellaan aiheuttaneet vauriot. Pihalla olleen betonisen viemäriputken romahtamisen on aiheuttanut remonttimiesten huolimattomuus. Nämä ovat antaneet viemäreiden kuivahtaa remontin aikana, mikä on aiheuttanut putkien romahtamisen.
Viemäristön asianmukainen korjaus olisi voitu tehdä 6.000 eurolla. Kellarin pesuhuone oli pantu kuntoon vuonna 2004. Siihen ei olisi ollut tarpeen puuttua millään tavoin korjaustöiden yhteydessä. Korvattavaksi vaadittuihin tarvikkeisiin sisältyy muun muassa WC-kalusteita sekä saunan panelit ja lauteet, jotka eivät kuulu väitetyn virheen korjaamiseen.
Oman työn tuntiveloituksena 6 e/h on määrältään hyväksyttävä. Väitetyn virheen korjaamiseen on kuulunut omasta työstä ainoastaan putkien laitto 20.2.2010 eli omasta työstä on määrältään hyväksyttävissä 252 euroa. Muutoin kyse on ollut WC:n rakentamiseen joka tapauksessa liittyvästä työstä.
Ainoastaan välttämättömät korjaukset olisi tullut tehdä heti. Muutoin korjauksista olisi tullut keskustella ensin Maxxxsen kanssa.
Kiinteistön arvo ei ole kaupanteonhetkellä ollut alhaisempi, mitä Ruxxxnen on siitä maksanut.
Kirjalliset todisteet
Asianosaiskulut koostuvat Maxxxselle aiheutuneista ansionmenetyksistä.
Hän on yrittäjä. Ansionmenetysten määrä 30.8.2010 asti on ollut 10.530 euroa: 135 h a 78 e/h.
1. LKV M. Lehttten kirjallinen lausuma 24.8.201O
2. Sivut 6, 10 ja 11 A. Laittten kuntoraportista Teema: kiinteistön kunto, alkuperäiset viemärit
3. Lassila & Tikanoja Oyj/Harri Kettula selvitys 21.2.2011
Teema: ei viemärinavauslaskua ajanjaksolla 1.1.2000 - 21.3.2011 lähetetty osoitteeseen Sxxxkatu 7, Imatra
4. Imatran Vesi/Pertti Väätäinen todistus 21.3.2011 Teema: Maxxxnen ei ole tehnyt työtilausta vesijohto- tai viemäriongelmien takia ajanjaksolla 15.6.2004 - 8.5.2009
5. Kauppakirja s. 3
Teema: vastuu rakennuksen kunnosta
6. J. Ruxxxsen kiinteistön myynti-ilmoitus oikotie.fi -palvelussa Teema : kiinteistön arvonnousu viemäriremontin jälkeen
7. Kartta
Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
8. Valokuva
Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
9. Valokuva
Teema : rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
10. Lasku LVIS-Projektit Oy/Perhekoti Maxxxnen, Koivistontie 31 Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
11. Valokuva
Teema : rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
12. Imatran vesi, työilmoitus, Kiviportinkatu 1
Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
13. Imatran vesi, vesilasku 29.2.2008, Koivistontie 31
Teema: rintamamiestalon putki- ja viemäriremontin kustannukset yleensä
Henkilötodistelu
1. J.-M. Maxxxnen, asianosainen todistelutarkoituksessa
2. M. Lehtttki, LKV, todistaja Teema: kuntotarkastus
3. A. Laittt, rakennusmestari, todistaja Teema: kuntotarkastus
4. M. Maxxxnen, vastaajan puoliso, todistaja
Teema: kantajan puhelinsoitot, viemäreiden kunto, vahingon korjaustapa
5. M. Maxxxnen, vastaajan isä, todistaja
Teema: viemäriasioista keskustelu H. Hyptttsen kanssa, rintamamiestalon viemäriremontin kustannukset yleensä
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU PERUSTELUT
Henkilötodistelu
J. Ruxxxnen on kertonut, että hän oli ensi kerran tutustunut kiinteistöön välittäjän kanssa ja toisen kerran J.-M. Maxxxsen ollessa paikalla. Viemäreistä oli kerrottu, että ne oli osittain uusittu ja osittain vanhoja. Betoniputkia ei pitänyt olla lainkaan. Kellarikerroksessa oli ollut näkyvissä kaksi putkea: varastotilassa muovinen putki ja keittiöstä alas saunan läpi kulkenut valurautainen putki. Paikat oli käyty vielä läpi kuntotarkastuksessa. Maxxxnen ei ollut antanut esitteestä tai kuntotarkastuksesta poikkeavia tietoja. Maxxxnen ei ollut kertonut mitään pihan viemäröinnistä.
Muutettuaan taloon Ruxxxnen oli havainnut, että viemäri veti heikosti. Se oli tukkeutunut kokonaan 5.2.2010. Hän oli soittanut isänsä paikalle, koska tämä avaa työkseen putkia. Viemäriä avattaessa esiin oli tullut hiekkaa. Viemäriä ei oltu saatu toimimaan, minkä vuoksi H. Ikättt Oy:tä oli pyydetty tarkistamaan tilanne. Sieltä olivat tulleet paikalle P. Kuuttt, R. Jäptttnen ja vielä joku kolmas henkilö. Myös M. Sintttnen oli tullut katsomaan tilannetta. Nämä olivat todenneet, että putket olivat romahtaneet ja lattia piti piikata auki.
Ruxxxnen oli ollut yhteydessä Maxxxseen ja Sintttsen kehotuksesta tiedustellut Maxxxselta viemärikarttoja. Sintttnen oli myös ollut yhteydessä Maxxxseen. Maxxxnen oli kiistänyt vastuunsa eikä tämä ollut halunnut olla tekemisissä asian kanssa eikä ollut tullut paikalle.
WC-remonttia ei oltu aloitettu ennen H. Ikättt Oy:n tekemää viemäriremonttia vaan vasta sen jälkeen. H. Ikättt Oy oli todennut, että viemäriputket olivat olleet halkeilleita ja osin romahtaneita betoniputkia. Korjaustöiden yhteydessä kaikki lattian alla olleet putket oli vaihdettu. Remontissa ei oltu uusittu saunan lauteita eikä kiuasta, mutta ne oli jouduttu irrottamaan ja asentamaan remontin jälkeen uudelleen. Pesuhuoneen boileri oli jouduttu siirtämään, jotta oli päästy käsiksi lattiaan. Boilerin saamiseksi irti katon panelointi oli täytynyt purkaa. Kun kylpyhuonetta oli käytetty ensimmäistä kertaa korjausten jälkeen, lattia oli lainehtinut. Syyksi olivat paljastuneet pihan vialliset viemäriputket. Niiden vaihtamisen oli Ruxxxnen tehnyt vanhempiensa ja veljiensä avulla.
WC oli poissa käytöstä kolme viikkoa ja pesutilat puolitoista kuukautta. Hän oli selvinnyt tilanteesta käymällä naapurustossa asuvien veljiensä luona.
J.-M. Maxxxnen on kertonut, että ensimmäinen asiaa koskeva puhelu oli tullut J. Ruxxxselta 5.2. Ruxxxnen oli tiedustellut viemärikarttoja, koska tämä oli aikeissa ryhtyä tekemään vessaremonttia. Ruxxxnen oli soittanut uudelleen 16.2. ja kertonut puuttuneesta putkesta. Sintttnen oli soittanut 17.2. samasta asiasta ja 18.2. uudelleen vaatien Maxxxsta maksamaan 20.000 euroa.
Maxxxsen asumisaikana hänen aiemmin remonttitöitä tehneet tuttunsa olivat remontoineet myös hänen taloaan. Muutostöihin ei oltu haettu lupaa. Hän ei ollut tiennyt viemäreiden olevan valurautaa. Hän oli olettanut näin, koska keittiön putket olivat valurautaa ja siksi hän oli ilmoittanut viemäriputkien olevan valurautaa.
A. Laittt on kertonut valmistuneensa vuonna 1979 rakennusmestariksi. Hän on toiminut itsenäisenä urakoitsijana. Vuodesta 2001 lähtien hän on tehnyt kuntotarkastuksia yhteensä noin 2.000 kappaletta.
Laittt on kertonut, että 28.4.2009 päivätyssä kuntoraportissa on kaksi virhettä. Kohdassa 9.3 tulisi lukea sähköistys ja viemäriputket ovat osittain alkuperäiset, eikä sähköistys osittain ja viemäriputket ovat alkuperäiset. Kohdassa 10.4.6 tulisi lukea, että kunnallisen viemäriverkoston liittymäputki on alkuperäinen betoniputki eikä alkuperäinen muoviputki. Rakennus on niin vanha, ettei alkuperäinen putki voisi olla muovinen. Kaikkien kolmen putkilaadun - muovin, valuraudan ja betonin - keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta.
Kuntotarkastus etenee RT-kortin mallin mukaan. Paikat käydään yksityiskohtaisesti läpi ja myyjältä kysellään korjaustoimenpiteistä. Tarkastuksessa on tapana nostaa viemärinkansi ylös, mutta Laittt ei muistanut tämän kohteen osalta, oliko näin tapahtunut. Laittt ei ollut nähnyt myyntiesitettä ennen tarkastusta.
Laittt oli käsittänyt niin, että talossa oli osittain alkuperäiset viemäriputket ja liittymäputki oli myös alkuperäinen. Saunatilassa näkyvissä ollut putki oli ollut alkuperäinen putki. Hän oli ymmärtänyt niin, että viemärit oli uusittu ainoastaan pesutiloissa. Laittten mielestä ilmauksella pesutilat tarkoitetaan sekä pesuhuonetta että saunaa.
R. Jäptttnen on kertonut, että hän työskentelee rakennusmiehenä H. Ikättt Oy:ssä. Hän on tehnyt kaikenlaisia saneeraustöitä noin 30 vuotta.
Työnantajan saatua toimeksiannon kohteeseen he olivat ensin käyneet tutkimassa tilannetta ja keskustelemassa töiden aloitusajankohdasta. Tässä vaiheessa WC:n rakentamista ei oltu aloitettu kellariin. Jäptttnen oli omistajan pyynnöstä tehnyt liitoksen WC-pöntölle lattian aukipiikkaamisen jälkeen. Hän ottaa aina valokuvia kohteissa, joissa hän epäilee ongelmia. Hän oli nytkin ottanut valokuvia. Kameran hän oli luovuttanut tämän jälkeen työnjohdolle. Kirjalliseksi todisteeksi annetulla CD:llä on hänen ottamiaan kuvia.
Koska viemärit tulvivat ja kellarikerroksen lattialla oli vettä, Jäptttnen oli epäillyt tukosta viemäristössä ja putkien romahtamista. Kellarissa oli ollut pieni varastohuone, jonka läpi oli yläkerrasta tullut muoviputki. · Muoviputkeen oli jossain vaiheessa liitetty muovimuhvi, joka oli liitetty betoniputkeen, joka oli paljastunut rikkinäiseksi. Välillä viemäriputki oli puuttunut kokonaan. Betoniputki oli ollut 3 - 4 metrin matkalla täynnä ihmisen ulosteita. Maa oli täytynyt tämän vuoksi vaihtaa. Hän oli tiennyt putken linjan ennen piikkaamista, joten kuvissa betoniputkessa näkyvät vauriot eivät ole korjaustöiden aiheuttamia vaan putkissa jo aiemmin olleita vaurioita.
Pesuhuoneesta takkahuoneeseen johdettu putki oli liian kapea ottaen huomioon matka, noin viisi metriä. Tällaisen putken tulee olla vähintään 50 mm halkaisijaltaan. Jäptttnen oli käyttänyt varmuuden vuoksi 75 mm putkea. Putki oli johdettu takkahuoneen sijasta saunaan. Pesuhuoneen panelikatto oli täytynyt purkaa vesiboilerin siirtämiseksi korjausten ajaksi, koska boileri ulottuu niin lähelle kattoa.
Saunan lattian alla oli ollut märkää hiekkaa, mikä Jäptttsen käsityksen mukaan oli johtunut siitä, että saunan viemärin liitokset oli tehty väärin ja lattiakaivo oli sen vuoksi vuotanut. Koko saunan lattia oli kellunut veden varassa.
Kellarin viemäristä oli täytynyt uusia kokonaan käyttökelpoisen järjestelmän aikaansaamiseksi.
Jäptttnen ei hoida laskutusta H. Ikättt Oy:ssä. Yhtiön laskuissa ilmoittamina päivinä hän oli tehnyt viemärin korjaustöitä Sxxxkatu 7:ssä.
M. Ruxxxnen on kertonut, että hän työskentelee Ruokolahdella vastaavana laitosmiehenä. Hänen työkohteensa ovat terveyskeskus ja useita ryhmäkoteja. Hänen työhönsä kuuluu paljon vesi- ja viemäriputkien avauksia. Hän ei ollut ollut mukana kuntotarkastuksessa, mutta hän oli tutustunut taloon ennen, kuin hänen tyttärensä oli ostanut sen.
M. Ruxxxnen on kertonut, että hän oli tyttärensä alettua yhteyttä ensin yrittänyt viemärin avausta. Kun hiekka oli tullut esiin, hän oli todennut, että oli aika soittaa varsinaisille ammatti-ihmisille ja he olivat ottaneet yhteyttä H. Ikättt Oy:hyn.
Viemärit olivat menneet uudelleen tukkoon, koska pihamaan viemäriputket olivat romahtaneet. H. Ikättt Oy oli työntänyt talosta ulos muoviputkea betoniputkien sisään niin pitkälle kuin oli mahdollista. Muutoin pihan viemäröinnin he olivat tehneet itse.
M. Ruxxxnen oli ollut perheineen jatkuvasti paikalla J. Ruxxxsen luona. Työtunteja oli kertynyt varmaan enemmänkin kuin J. Ruxxxsen laatimaan selvitykseen on kirjattu.
M. Sintttnen on kertonut, hän on valmistunut rakennusmestariksi vuonna 1992. Hän tekee yrittäjänä kuntotarkastuksia ja rakennusalan konsultointia.
Helmikuun 201O puolivälissä R. Jäptttnen ja P. Kuttt, jotka tunsivat hänet entuudestaan, olivat pyytäneet hänet paikalle osoitteeseen Sxxxkatu 7. Tilanne oli ollut epäselvä, eivätkä Jäptttnen ja Kuttt olleet osanneet neuvoa J. Ruxxxsta asiassa. Sintttsen rooli oli ollut asioiden käynnistäjä. Hänen mennessään paikalle kellarissa oli aloitettu lattian aukaiseminen ja katsottu rakenteita. Yläkerrassa oli avattu myös WC, koska se oli mennyt tukkoon.
Vakuutusyhtiö maksoi kuulemma yläkerran WC:n korjaustyöt. Sintttnen oli käynyt paikalla yhden tai kaksi kertaa. Hän oli kuvannut todisteluna käytetyn videon.
Sintttnen oli ollut yhteydessä Laittteseen, J.-M. Maxxxseen ja J. Ruxxxseen. Esitiedoissa oli tuntunut olevan ristiriitaisuuksia. Laittt oli sanonut tarkoittaneensa ilmauksella viemärit osittain uusimatta nimenomaan näkyvissä olevia viemäreitä. Laittt oli kertonut myös, että myyjä oli antanut tiedon siitä, että viemäröintiä oli uusittu. Sintttnen oli soittanut Maxxxselle ja kehottanut tätä sopimaan asian. Hänen arvionsa korjauskulujen määrästä oli ollut 20.000 euroa, mikä oli perustunut hänen kokemukseensa. Hän oli pyytänyt Maxxxsta myös käymään paikan päällä. Maxxxnen oli sanonut keskustelleensa asiasta Ruxxxsen kanssa. Yhteydenottojen jälkeen Sintttnen oli ohjannut Ruxxxsen asianajaja Tötttn luo.
R. Martttnen on kertonut asuneensa Sxxxkadulla Sxxxkatu 7:n naapurissa noin seitsemän vuoden ajan. Hänen omistamallaan kiinteistöllä oli jouduttu avaamaan autotallin viemäröinti edellisen omistajan tekemän virheellisen työn takia. Myös kaupunki oli avannut putkia omalta puoleltaan. Kaupungin osuudella oli ollut ongelmia, koska viemäriputket olivat osin kasvaneet umpeen juurien yms. vuoksi ja putkea oli jouduttu avaamaan. Maansiirtourakoitsija oli sanonut, että naapureiden kanssa kannattaisi keskustella pihan viemäröintitöiden teettämisestä yhdessä, koska se olisi niin edullisempaa ja todennäköisesti naapureillakin olisi siihen tarvetta. Ukonhauta Oy, LVIS-Projektit Oy ja kaupunki olivat tehneet korjaustyöt.
Martttnen oli keskustellut asiasta J.-M. Maxxxsen kanssa, joka oli keskustelun aikaan kulkenut kainalosauvoilla. Puhe oli ollut siitä, että putkisto oli vanha. Maxxxnen oli jäänyt miettimään korjausasiaa.
H. Hyptttnen on kertonut, että hän on työskennellyt verkostomestarina Imatran Vedellä 38 vuotta. Verkostomestari vastaa kaikista vesi- ja viemäritöistä yleisellä alueella.
Hyptttnen oli 3-4 vuotta sitten saanut puhelun J.-M. Maxxxselta koskien tonttiviemärin kuntoa ja sitä, mihin asti kaupunki vastaa siitä. He olivat keskustelleet viemäristöstä. Hyptttselle oli jäänyt sellainen mielikuva, että Maxxxsen viemäri olisi ollut huonokuntoinen ja se olisi pitänyt uusia. Hyptttnen oli varma, että hän oli keskustellut nimenomaan J.-M. Maxxxsen, eikä esimerkiksi tämän isän kanssa. Puhelinkeskusteluja sinänsä tulee vuosittain satoja eikä niitä tilastoida.
Työtilausta Maxxxnen ei ollut koskaan tehnyt. Muita ongelmia ei kiinteistöllä Hyptttsen tietämän mukaan tätä ennen ollut ollut kuin tukoksen avaus vuonna 2002. Akantiellä runkoputken liitos on uusittu huhtikuussa 2010.
M. Lehtttki on kertonut, että kuntotarkastuksessa kiinteistö oli käyty läpi. Hänelle oli kuntotarkastuksesta jäänyt sellainen käsitys, että viemäriputket olivat alkuperäiset muutoin paitsi pesutilassa. Pesutilan uudistettujen putkien oli kerrottu olevan muovia. Alkuperäisten viemäriputkien materiaalista ei oltu puhuttu. Pystyviemärit olivat valurautaa. Hän oli myös käsittänyt· niin, että runkoviemäri oli ollut alkuperäinen.
M. Maxxxnen on kertonut, ettei hänen poikansa J.-M. Maxxxnen ollut koskaan valittanut viemäriongelmista asuessaan Sxxxkadulla. M. Maxxxnen oli itse ollut tekemisissä H. Hyptttsen kanssa toisen kiinteistön viemäriongelmien vuoksi helmikuussa 2008. Hänen mielestään rintamamiestalon viemäriremontti maksaa noin 3.000 euroa. Maxxxnen on keittiökalusteyrittäjä.
M. Maxxxnen on kertonut, ettei hänen ja hänen miehensä J.-M. Maxxxsen asuessa Sxxxkadulla ollut ollut viemäriongelmia. Hän oli seisonut miehensä vieressä, kun tämä oli puhunut J. Ruxxxsen ja M. Sintttsen kanssa. Hän oli kuullut puheluista ainoastaan miehensä osuuden. Tämä oli sanonut Ruxxxselle, että 50-luvun taloista löytyy harvemmin viemärikarttoja, ja puhunut WC-remontista. Sintttsen kanssa puhuessaan hänen miehensä oli sanonut, että viemäriä oli puuttunut metrin verran, remontti oli aloitettu ja sen kustannukset olivat
20.000 euroa.
Sovellettavaa lainsäädäntöä
Maakaaren 2 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan sopimuksella saadaan poiketa maakaaren mukaan myyjälle tai ostajalle kuuluvista oikeuksista tai velvoitteista. Ostajan 17 - 34 §:n mukaisia oikeuksia voidaan rajoittaa vain sopimalla yksilöidysti siitä, millä tavalla hänen asemansa poikkeaa laissa säädetystä.
Saman lain saman luvun 17 §:n mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos:
1) kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu;
2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön; tai
5) kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.
Ostajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai, jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa. Ostajalla on lisäksi 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetun virheen perusteella oikeus saada korvaus vahingostaan.
Saman lain saman luvun 20 §:n 1 momentin mukaan jos myyjän puolesta on toiminut kiinteistönvälittäjä tai joku muu edustaja, myyjä vastaa myös hänen antamistaan tiedoista sekä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Saman lain saman luvun 21 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön virheellisyys määräytyy sen mukaan, millainen kiinteistö on kauppaa tehtäessä. Myyjä vastaa kiinteistössä tällöin olevasta virheestä, vaikka virhe ilmenee vasta myöhemmin.
Saman lain saman luvun 22 §:n mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.
Saman lain saman luvun 32 §:n 1 ja 2 momenttien mukaan vahingonkorvaus käsittää täyden korvauksen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta.
Jos myyjä osoittaa, ettei kiinteistön virhe tai 24 §:ssä tarkoitettu sopimusrikkomus johdu hänen huolimattomuudestaan, myyjällä ei ole velvollisuutta korvata vahinkoa.
Peruste
Yleistä
Asiassa on riidatonta, että kiinteistön viemäriputkissa sekä rakennuksen sisällä kellarissa että pihalla on ilmennyt keväällä 2010 vikoja. Asiassa on myös riidatonta, että muualla rakennuksessa kuin kellarissa on ollut alkuperäisiä viemäriputkia. Riitaista on perusteen osalta se, mitä tietoja kellarin viemäriputkista J. Ruxxxselle on annettu ennen kauppaa, mitä J.-M. Maxxxnen on tiennyt pihan viemäriputkien kunnosta ennen kauppaa, onko Maxxxsen vastuuta kaupan kohteesta rajoitettu sopimuksella, onko Ruxxxsen pitänyt olla varautunut viemäriongelmiin ottaen huomioon rakennuksen ikä, milloin ja mistä kellarin ja pihan viemäriputkien viat ovat aiheutuneet ja olisiko Ruxxxsen tullut neuvotella Maxxxsen kanssa korjausten tekotavasta ennen korjauksia.
Kauppakirjan kohdassa 11 olevat lausumat vastuusta rakennuksen kunnosta ovat yläkerran WC:tä lukuunottamatta täysin yksilöimättömiä, joten niillä ei ole merkitystä asiaa ratkaistaessa.
Maxxxnen on vedonnut siihen, että ainoastaan välttämättömät korjaukset olisi tullut tehdä heti, mutta muilta osin korjauksista olisi tullut keskustella ensin hänen kanssaan. Myyjällä ei ole maakaaren mukaan laatuvirheen korjausvelvollisuutta taikka -oikeutta. Maxxxnen ei ole väittänyt, ettei Ruxxxnen olisi maakaaren 2 luvun 25 §:n mukaisesti reklamoinut asiasta. (vrt. KKO:2008:8).
Vikojen syy
Maxxxnen on väittänyt, että virheet ovat aiheutuneet WC:n rakentamisen yhteydessä ammattitaidottomasta rakennus- ja korjaustyöstä. H. Ikättt Oy:n palveluksessa oleva Jäptttnen on kertonut, ettei kellarin lattioita oltu avattu hänen ja muiden korjaustyöntekijöiden tullessa paikalle. WC:tä ei siis oltu vielä tässä vaiheessa rakentamassa, vaan viemäritukos on ollut tapahtumien alkupiste. Ylipäätään sillä seikalla, missä yhteydessä viat ovat paljastuneet, ei ole merkitystä Maxxxsen vastuun kannalta. Ruxxxnen saa omistajana tehdä rakennukseen muutoksia ja korjaustöitä, milloin haluaa. Usein laatuvirheet paljastuvat juuri rakennustöiden yhteydessä.
Ruxxxnen oli asunut kiinteistöllä vasta yhdeksän kuukautta ongelmien ilmetessä. On ilmeistä, että virheet ovat olleet olemassa jo kaupan teon aikaan. Jäptttsellä on vuosikymmenien kokemus rakennusalalta. Muutkin kellarin viemäröintiä korjanneet ovat olleet alan ammattiyrityksen palveluksessa On oletettavaa, että korjaustyot on suoritettu ammattitaitoisesti. Maxxxnen ei ole esittänyt näyttöä päinvastaisesta.
Kellarin viemäriputkista annetut tiedot
Myyntiesitteessä on rakennuksen viemäreistä annettu tietoja kohdissa Korjaukset ja Lisätietoja. Korjaukset -kohtaan on kirjattu: "V. 2004 - 05 uusittu mm. kellarikerroksen vesijohdot ja viemäröinti, sähköisty, ikkunat, sauna, pesuhuone ja takkahuone." Lisätietoja -kohtaan on kirjattu: "Kellarikerroksen viemärit ja vesijohdot muovia. Alakerran vesijohdot kuparia, viemärit valurautaa. Yläkertaan ei tule vettä. Alakerran keittiöön ja wc:een tulee lämminvesi wc:ssä olevasta varaajasta. Kellarikerroksessa oma varaaja." Myyntiesitteen perusteella syntyy vaikutelma, että kellarikerros on uudistettu täysin vesijohtoja ja viemäröintiä myöten ja se on ollut rakennuksen parhaimmassa kunnossa ollut tila myyntihetkellä.
Kuntotarkastuskertomuksen sivulle 6 kohtiin 9.3, 9.8 ja 9.9 ja sivulle 11 kohtiin 10.4.5 ja 10.4.6 on kirjattu viemäreitä ja vesijohtoja koskevia tietoja. Kohtaan 9.3 on kirjattu: "Sähköistys osittain ja viemäriputket ovat alkuperäiset. Vesijohdot ja kellarikerroksen sähköistys on uusittu kokonaan ja ensimmäisessä kerroksessa on sähköistystä lisätty tarpeen mukaan." Otsikon "Omistajan kertoman mukaan on suoritettu seuraavat korjaukset;" alle on kohtaan 8 kirjattu seuraavaa: "Kellarikerroksen vesi ja viemäriputket on uusittu pesutilojen rakentamisen yhteydessä ja samoin alakerran sähköistys on uutta." Kohtaan 9 on kirjattu: "Vesijohdon liittymäputki kaupungin vesijohtoverkostoon on uusi muoviputki." Kohtaan 10.4.5 on vesijohtoverkostosta kirjattu: " Vesijohtoputket on uusittu ensimmäisessä ja kellarikerroksessa saneerauksen yhteydessä nykyisen omistajan toimesta, putket ovat osittain kupari- ja osittain muoviputket, jotka on vedetty osittain suojaputkessa rakenteissa ja osittain pinnassa." Kohtaan 10.4.6 on viemäriverkostosta kirjattu: "Rakennuksen viemäriputket on osittain alkuperäiset, kellarikerroksen viemäriputket on saneerauksessa uusittu muoviputkiksi ja rakennus on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon, liittymäputki alkuperäinen muoviputki. Silmämääräisessä tarkastelussa ei havaittu puutteita. Tavoitteellinen käyttöikä sekä muovi-, että valurautaputkille on 50 vuotta."
Ruxxxnen ja Maxxxnen eivät ole kertoneet kuntotarkastuksesta mitään yksityiskohtia.
Kuntotarkastuksen tehnyt Laittt on kertonut oikeudessa, että kuntotarkastuskertomuksessa on kaksi virhettä. Kohdassa 9.3 tulisi lukea sähköistys ja viemäriputket ovat osittain alkuperäiset. Kohdassa 10.4.6 tulisi lukea, että kunnallisen viemäriverkoston liittymäputki on alkuperäinen betoniputki. Muita korjauksia hän ei ole kertomukseen tehnyt. Hän on kertonut käsittäneensä niin, että kellarikerroksen viemärit oli uusittu ainoastaan pesutiloissa. Ilmauksella tarkoitetaan hänen mielestään saunaa ja pesuhuonetta. Käräjäoikeudelle syntyi Laitttesta vaikutelma, ettei hän muistanut tapausta kovinkaan hyvin. Kuntotarkastuksessa läsnä ollut kiinteistönvälittäjä M. Lehtttki on kertonut, että hänelle oli jäänyt kuntotarkastuksesta sellainen käsitys, että viemäriputket olivat muutoin alkuperäiset paitsi pesutilassa.
Kuntotarkastuksen osalta kirjallinen todistelu ja henkilötodistelu ovat ristiriidassa. Laitttelle ja Lehtttelle oli molemmille tullut kuntotarkastuksen perusteella käsitys, että viemäröinti oli uusittu ainoastaan pesutilojen osalta. Käräjäoikeudella ei ole mitään aihetta epäillä, etteivätkö he ole kertoneet parin vuoden takaisista muistikuvistaan totuudenmukaisesti.
Kuntotarkastuskertomus on laadittu välittömästi tarkastuksen jälkeen. Sen on tarkoitus olla jälkikäteinen todiste kuntotarkastuksessa annetuista tiedoista ja siinä tehdyistä havainnoista. Siihen on kahteen eri kohtaan kirjattu tieto siitä, että kellarikerroksen viemäriputket on saneerauksen yhteydessä uusittu. Tämä tieto on yhdenmukainen aiemmin myyntiesitteessä annettujen tietojen kanssa. Mihinkään ei ole kirjattu eikä korostettu, että aiemmin annetuista tiedoista poiketen viemäriputkia ei kellarikerroksen osalta oltukaan uusittu kokonaan vaan ainoastaan rajoitetulta alueelta, vaikka takkahuonekin on ilmoitettu uusitun saneerauksessa. Maxxxsen olisi tullut kiinteistönomistajana ja rakennuksen tuntevana korjata kuntotarkastuskertomuksen virheelliset tiedot ja korostaa, että myyntiesitteessä kellarin viemäriputkien osalta annetut tiedot ovat olleet vääriä. Asiassa ei ole näytetty, että kellarin alkuperäiset viemäriputket olisivat olleet ulkopuolisella tarkastelulla havaittavissa.
Ruxxxsella on ollut oikeus lähteä siitä, että kellarin viemäriputket oli ammattitaitoisesti uusittu kokonaisuudessaan muoviputkiksi vain muutamia vuosia ennen kauppaa. Kyse on ollut siinä määrin merkittävästä ja kiinteistön käytön kannalta tärkeästä asiasta, että laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Maxxxnen on vahingonkorvausvelvollinen tästä aiheutuneesta vahingosta.
Maxxxsen tietoisuus pihan viemäriputkien kunnosta
Maxxxsen naapurin Martttsen ja verkostomestari Hyptttsen kertomuksista on käynyt ilmi, että he olivat molemmat keskustelleet ennen kauppaa Maxxxsen kanssa kiinteistön pihan viemäriputkien mahdollisesta korjaustarpeesta. Maxxxsen soitto Hyptttselle on ollut luonnollinen jatko hänen keskustelulleen naapurinsa kanssa. Keskustelujen yksityiskohdat eivät ole käyneet ilmi, mutta olennaista on se, että niiden myötä Maxxxsen huomio on kiinnitetty pihan viemäriputkien ikään, kuntoon ja mahdolliseen pikaiseen kunnostustarpeeseen. Myyjällä on kiinteistön kaupan kannalta vaikutuksellisia ominaisuuksia koskeva selonottovelvollisuus. · (KK0:1985-II-184) Vaikka Maxxxnen ei olisi ottanut tarkemmin selkoa pihan viemäriputkien kunnosta, hänellä on ollut velvollisuus tiedottaa asiasta Ruxxxselle. Kuntotarkastuskertomuksen sivulle 6 on kirjattu lihavoituna seuraavaa: "Omistaja on havainnut seuraavat puutteet ja vauriot; Omistajan kertoman mukaan rakennuksessa ei ole havaittu puutteita tai vaurioita tällä hetkellä." Maxxxnen ei ole siis kertonut asiasta eteenpäin Ruxxxselle ennen kaupantekoa. Kyse on ollut siinä määrin merkittävästä ja kiinteistön käytön kannalta tärkeästä asiasta, että laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Ostajalla on oikeus edellyttää kaupan kohteelta samankaltaisille kiinteistöille tyypillistä tasoa. Asiassa on selvitetty, ettei viemäriputkien materiaalilla ole merkitystä niiden käyttöiän pituuden kannalta. Tarkastuskertomuksen mukaan putkien tekninen käyttöikä on vähintään 50 vuotta. Rakennus oli ostohetkellä 49 vuotta vanha. Ruxxxsella on ollut oikeus olettaa, etteivät pihan viemäriputket ole olleet aivan vielä käyttöikänsä päässä vain yhdeksän kuukautta kaupanteon jälkeen. Maxxxnen on vahingonkorvausvelvollinen tiedoksiantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi. Vahingonkorvausoikeuden rikastumiskiellon vuoksi korvauksen määrään vaikuttaa kuitenkin se, että putket ovat olleet lähellä käyttöikänsä loppua.
Määrä
J.-M. Maxxxsen määrää koskevalla kirjallisella todistelulla ja hänen isänsä M. Maxxxsen samaa aihetta koskevalla henkilötodistelulla ei ole merkitystä asiassa. Selvitystä kohteiden verrannollisuudesta ei ole esitetty. M. Maxxxnen ei ole rakennusalan asiantuntija.
Maxxxnen on katsonut, ettei korjaustöitä olisi ollut tarpeen ulottaa pesuhuoneeseen. Kellarin lattian aukipiikkaamisen ja korjaustöiden yhteydessä on kuitenkin käynyt ilmi, että viemäriputket olivat osin puuttuneet kokonaan, putket olivat olleet rikkinäisiä, liitos saunassa oli tehty virheellisesti ja pesuhuoneen ja takkahuoneen välinen viemäriputki oli ollut liian pieni. Toimivan viemäröinnin varmistamiseksi koko kellarin viemäriputket on ollut tarpeen uusia. Lähtötilannehan olisi pitänyt olla se, että kaikki kellarin viemäriputket olisivat olleet uusia ja työ tehty ammattitaitoisesti.
Ruxxxnen on ilmoittanut, että WC:n rakennuskulut oli laskutettu erikseen. Kuitenkin K-rauta Rautapertin 26.4.2010 päivätyssä kassakuitissa on mainittu WC-istuin, Nizza -malja-allas, Oras Safira Side, Temal Trend - kaapista ja palovaroitin, joiden osuus on vasta pääkäsittelyssä poistettu vaatimuksista. Kassakuitissa on vielä Temal Trend -kaapistoon liittyvä tehdasrahti 61 euroa sekä laatikko lattialaattoja hinnaltaan 28,59 euroa, joista jälkimmäinen on oletettavasti myös käytetty WC:n rakentamiseen. Nämä on vähennettävä tarvikkeiden korvausmäärästä.
Pihan viemäriputket olivat tulossa käyttöikänsä päähän. Tämän vuoksi Ruxxxnen ei ole oikeutettu materiaalin osalta uusien putkien hintaa vastaavaan korvaukseen. Pihan viemäröintiin liittyviä töitä on oman työn selvityksen mukaan tehty 19.4. ja 20.4.2010. Tämän perusteella 23.4.2010 ja 26.4.2010 päivätyt K-rauta Rautapertin kassakuitit liittynevät WC:n ohella pihan viemäröintiin. Putkien osalta käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi 30 euroa. Työn osalta Ruxxxnen on oikeutettu korvaukseen ilman vähennyksiä. (KKO 1990:78)
Kyse on ollut mittavasta korjaustyöstä. J. Ruxxxsen laatima selvitys omista työtunneista on yksilöity. Hän on kertonut vanhempiensa ja veljiensä osallistuneen työhön. Hänen isänsä M. Ruxxxnen on vahvistanut tämän ja arvioinut oman työn määrän vielä suuremmaksi kuin selvityksessä ilmoitettu määrä. Käräjäoikeus katsoo 475 tuntia kohtuulliseksi tuntimääräksi omasta työstä.
Ruxxxnen on vaatinut oman työn osalta korvaukseksi 12 euroa tunnilta. Maxxxnen on hyväksynyt määränä kuusi euroa tunnilta. Ruxxxsella perheineen ei ole ilmoitettu olevan rakennusalan koulutusta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden tällä hetkellä oman työn osalta korvaamasta tuntiveloituksesta. Käräjäoikeus arvioi tässä tilanteessa Maxxxsen hyväksymän kuusi euroa tunnilta oman työn korvattavaksi arvoksi.
Ruxxxsella on oikeus vahingonkorvaukseen asumishaitan osalta. (Kouvolan HO 28.12.200, S 00/133, Vaasan HO 28.1.2002, S 00/1573 ja Kouvolan HO 27.2.2002, S 01/571, Hänellä on oikeus korvaukseen myös viemäriremontista johtuneista korkokuluista. (KKO 1991:42 ja Kouvolan HO 15.10.2009, nro 1015, S 08/1247)
Korkolain 7 §:n 1 momentin mukaan vahingonkorvaukselle tai vastaavanlaiselle velalle, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös velallisen mahdollisuudet hankkia selvitys.
Saman lain 9 §:n mukaan 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa viivästyskorkoa on kuitenkin maksettava viimeistään siitä päivästä, jona velan maksua koskeva haaste annettiin velalliselle tiedoksi.
Asiassa ei ole esitetty selvitystä vahingonkorvaukseen perustuvien yksilöityjen korvausten vaatimisesta Maxxxselta ennen haasteen tiedoksiantoa. Näin ollen vahingonkorvaukselle tuomitaan viivästyskorkoa aikaisintaan haasteen tiedoksiantopäivästä 8.7.2010 lukien.
Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus
Ruxxxnen on vaatinut selvitys- ja asianosaiskuluina 1.500 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Tämän lisäksi hän on vaatinut oikeudenkäynnin osalta asianosaiskuluja 1.000 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiopäivästä. Selvitys- ja asianosaiskuluista esitettyä vaatimusta ei ole tarkemmin yksilöity eikä niistä ole esitetty näyttöä. Maxxxnen on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan. Ruxxxsen selvitys- ja asianosaiskuluista esittämä 1.500 euron korvausvaatimus hylätään.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on väliaikaista turvaamistoimea koskevalla päätöksellä numero 3529 määrännyt 24.5.2010 Maxxxsen omaisuutta pantavaksi takavarikkoon Ruxxxsen saamisten turvaamiseksi. Päätös on annettu Maxxxsta kuulematta. Turvaamistoimenpidettä koskeva asia on 1.7.2010 jätetty sillensä päätösnumerolla 4392. Koska turvaamistoimenpidettä koskeva asia on Ruxxxsesta johtuvasta syystä jätetty sillensä, hänellä ei ole oikeutta saada korvausta siitä johtuvista oikeudenkäyntikuluistaan. Koska Maxxxsta ei ole turvaamistoimenpiteen osalta kuultu, hänelle ei ole voinut aiheutua sen johdosta korvattavia kuluja.
Ruxxxsen oikeudenkäyntikuluista ja turvaamistoimenpiteen hakemisesta on esitetty erilliset laskut. Oikeudenkäyntikuluista esitetty lasku sisältää kuitenkin myös turvaamistoimenpidettä koskevia toimenpiteitä 26.5. - 15.8.2010 välisenä ajalta, kuluja yhteensä 97,35 euroa, palkkioita 1.350 euroa ja palkkioiden arvonlisäveroa 310,50 euroa, joista Ruxxxsella ei ole edellä mainitulla perusteella oikeutta saada korvausta.
Ruxxxsen oikeudenkäyntikuluja koskevassa laskussa on toimenpiteitä lausuman laatimisesta käräjäoikeudelle 24.11. - 23.12.2010 välisenä aikana. Toimenpiteiden yhteismäärä on 810 euroa ilman arvonlisäveroa. Arvonlisäveron määrä on 186,30 euroa. Käräjäoikeus ei ole pyytänyt Ruxxxselta lausumaa. Maxxxnen ei tämän vuoksi ole velvollinen korvaamaan tästä oma-aloitteisesti annetusta lausumasta aiheutuneita kuluja.
Asianajaja Tötttn tuntiveloitus on 180 euroa tunnilta lisättynä arvonlisäverolla. Tötttn käyttämä tuntiveloitus on tavallinen asianajotyön tuntiveloitus ja määrältään hyväksyttävä.
Ruxxxnen on vaatinut asianosaiskuluina oikeudenkäynnin osalta 1.000 euroa. Vaatimusta on perusteltu osallistumisella valmisteluistuntoon, pääkäsittelyyn ja muulla työllä sitä tarkemmin yksilöimättä. Käräjäoikeus on arvioinut hänen asianosaiskuluikseen 300 euroa.
Erittely tuomittavista määristä
J.-M. Maxxxnen tuomitaan
maksamaan kiinteistössä olleiden laatuvirheiden johdosta J. Ruxxxselle vahingonkorvauksena:
1) viemärin tukkeuman korjauskustannuksina 10.184,94 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.7.2010 lukien,
2) korjaustöihin liittyvästä omasta työstä 2.850 euroa ja tarvikkeista 2.375,02 euroa, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.7.2010 lukien,
3) asumishaitasta korjaustöiden 5.2. - 20.4.2010 ajalta 750 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.7.2010 lukien, ·
4) viemärin korjaukseen otetun lainan rahoituskuluista 216,41 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 8.7.2010 lukien, 53,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2010 lukien, 53,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.8.2010 lukien, 53,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2010 lukien, 52,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1_0.2010 lukien, 52,75 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.11.2010 lukien, 52,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 52,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2011 lukien, 52,03 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2011 lukien ja 51,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2011 lukien, ja korvaamaan J. Ruxxxsen oikeudenkäyntikulut 9.667,22 eurolla
(palkkiot 6.855 euroa, palkkioiden alv 23 % 1.576,65 euroa, kulut arvonlisäveroineen 340,57 euroa, todistajanpalkkiot 895 euroa) ja asianosaiskulut 300 eurolla, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomiopäivästä.
TUOMIOLAUSELMA
J.-M. Maxxxnen velvoitetaan maksamaan vahingonkorvauksena J. Ruxxxselle 16.376,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.7.2010 lukien, 53,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2010 lukien, 53,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.8.2010 lukien, 53,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2010 lukien, 52,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.10.2010 lukien, 52,75 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.11.2010 lukien, 52,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine
viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 52,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2011 lukien, 52,03 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2011 lukien ja 51,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2011 lukien sekä korvaamaan J. Ruxxxselle tämän oikeudenkäyntikulut 9.667,22 eurolla ja asianosaiskulut 300 eurolla, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomiopäivästä.