Tutkimus oikeudenkäyntikuluista
Keskustelua kasvaneista oikeudenkäyntikuluista on käyty viime vuosina ja oikeusministeriö on selvittänyt oikeudenkäyntikuluja riita-asioissa vuodelta 2019. Selvitys on julkaistu Edilexin toimesta, linkki tekstin lopussa.
Selvityksessä tarkastellaan kaikkia oikeudenkäyntejä koko maassa, joten siinä ei selvästi eroa erilaisten juttutyyppien erot vaikka niitäkin on tutkittu. Kiinteistökaupat kuuluvat taulukoissa kiinteistöt osioon ja asunto-osakekaupat irtaimet osioon. Mutta molemmissa on muitakin riitoja kuin asuntokauppoja. Asuntokaupat oli ne kiinteistökauppoja tai asunto-osakkeen kauppoja ovat kuitenkin oikeudenkäyntikulujen osalta samanlaisia ja toisaalta hyvin erilaisia kuin muut riidat.
Ongelmaksi on muodostunut ja tähän tutkimuksessa kiinnitetään huomiota, se että riita-asioissa riidellään usein asioista, joissa intressi eli vaatimus on pienempi kuin oikeudenkäyntikuluriski. Lähtökohtahan on, että häviäjä maksaa omat ja voittajan kulut. Jos vaaditaan 20.000 euron hinnanalennusta ja omat ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut ovat käräjäoikeussa 15.000 euroa per osapuoli niin ostaja ottaa ison riskin esittäessään vaatimuksen, koska jos vaatimus ei menesty ostaja voi hävitä 30.000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Tosin usein oikeusturvavakuutus korvaa siitä 10.000 euroa. Myyjälle se on puolestaan 20.000 + 30.000 = 50.000 euroa kokoinen riski.
Tuollaiset summat ovat tavalliselle asunnonostajalle iso riski ja sen johdosta suurin osa noin 80% (oma arvioni) asuntokauppariidoista sovitaankin. 20.000 euron riita sovitaan esim. 10.000 eurolla ja kummankin oikeusturvavakuutus korvaa kummankin omat asianajokulut alle 10.000 euroa kumpikin. Ongelmaisia riitatilanteita ovat ne, joissa ei päästä sopimukseen. Syy voi esim. olla ettei ole varaa sovintoon. Niissä riski häviöön on kummallakin koska oikeudessa ei voittojuttuja riidellä vaan kummallakin on hyvät omat perustelunsa omien vaatimustensa takana. Jutun lopputulosta on hyvin vaikea kokeneenkaan asianajajan ennakoida. Varsinkin asuntokauppajutuissa ovat normit ja faktat hyvin tulkinnanvaraisia juuri niissä riitatilanteissa, joita ei ole saatu sovittua.
Asuntokauppariidoissa asiantuntijakulut kasvattavat oikeudenkäyntikuluja omalta osaltaan. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä, koska usein riita koskee rakennusten rakenneteknisiä ongelmia ja rakennusalan käytäntöjä.
Tämän hetkinen tuomitsemiskäytäntö on ankara. Häviäjä tuomitaan useinmiten maksamaan voittajan kulut. Sovittelua ei juuri käytetä. Kalliit oikeudenkäynnit estävät käytännössä tavalliselta asunnonostajalta oikeuden hakea tuomioituimelta ratkaisu riitaan.
Keinoja vaikuttaa nimenomaan asuntokauppariidoissa oikeudenkäyntikuluihin ovat:
1. Asuntokauppariidoissa kumpikin vastaa lähtökohtaisesti omista oikeudenkäyntikuluistaan. Vain poikkeuksellisesti voitaisiin toinen velvoittaa maksamaan toisen kulut. Tällöin kumpikin voi suunnitella oman puolustuksensa niin kalliiksi tai edulliseksi kuin haluaa ja hankkia etukäteen oikeusturvavakuutus riidan varalle. Yllätyksiä ei pääse kulujen suhteen syntymään ja epäselvään riitaan saadaan ratkaisu oikeudelta ilman riskiä vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
2. Riidan käsittelyä yksinkertaistetaan antamalla sille heti haastehakemuksen sisääntullessa tiivis aikataulu (3.kk vastine,4.kk yhteenveto, 5.kk valmistelu ja pääkäsittely, 6.kk tuomio) eli tuomio annetaan 6kk kuluessa kun juttu on tullut vireille. Nimittäin mitä pidempään jutun käsittely kestää sitä isommaksi kulut kasvavat kun sitä pyöritellään uudelleen alusta alkaen kerta toisen jälkeen. Lisätään puhelin, Skype, Teams tmv. neuvotteluja riidan aikataulun ja prosessin eteenpäin viemiseksi. Samoin todistajien kuulemiseksi. Nopeutetun menettelyn kustannukset voivat hyvinkin jäädä alle 10.000 euron per osapuoli. Tämä on myös yleinen oikeusturvan korvauskatto.
3. Yksinkertaiset riita-asiat esim. alle 10.000-15.000 euroa vaatimukset käsitellään kirjallisesti. Kirjallinen menettely on toimiva kuten on havaittavissa kuluttajariitalautakunnassa nykyään. (Ongelmana tosin sielläkin 2 vuoden käsittelyt, jotka nekin nostavat kustannuksia.) Asiantuntijalausunnot ja todistajalausunnot voidaan antaa kirjallisesti. Tarvittaessa voidaan käyttää Skype tai puhelinkäsittelyä.
4. Sovittelu kehitetään niin että kaikki asuntokauppojen riita-asiat menevät ensin sovittelutuomarille, joka tiedustelee osapuolilta onko asiassa mahdollista järjestää ns. nopea sovittelu esim. videoyhteydellä heti kun asiassa on saatu vastine. Jos se ei ole mahdollista niin juttu siirretään riidan ratkaisevalla tuomarille.
Tässä on keskitytty asuntokauppariitoihin mutta samanlaista käsittelyä voi ajatella asunto-osakeyhtiöriitoihin ja kuluttajien rakennusriitoihin.