Ostaja

Ostotarjous ja kuntotutkimus

Lunastusoikeus eli milloin toisilla osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa myyty osake?


Asuntokaupan verotus, ostaja
Mitä veroja ostaja maksaa?

Hallinnanjakosopimus kiinteistöissä
Kun kiinteistön ja sillä olevan rakennuksen omistaa useampi yhdessä on hyvä tehdä hallinnanjakosopimus mutta millainen sen on oltava?

Keskenräisen uudisasunnon ostaminen
Mihin on syytä kiinnittää huomio kun ollaan ostamassa keskeneräistä uutta huoneistoa?

Rakennusoikeus asuntokaupoissa?
Jatkuvasti ilmenee ongelmia asuntokaupoissa rakennusoikeuden johdosta Miten siihen tulisi varautua?

Hintatiedot
Mistä voi tarkistaa käyvän hintatason alueella?

Pantit ja vakuudet asuntokaupassa
Minkälaisia vakuuksia voidaan käytää asuntokauppaa tehtäessä?

Kaupan jälkeen hoidettavia asioita
Mitä asioita on syytä hoitaa kaupan tekemisen jälkeen ja miten?

Katso lisää rakennusluvan hakemisesta ja hallinnanjakosopimuksesta

Hallinnanjakosopimus ja rakennuslupa?

Hallinnanjakosopimuksella sovitaan kiinteistön ja siinä olevan rakennuksen käyttämisestä usean omistajan kesken. Hallinnanjakosopimuksia on tehty kautta historian ja ne ovat sitovia vaikka olisivat kuinka vanhoja. Mutta kiinteistöjen hallinnanjakosopimuksia on voitu rekisteröidä eli kirjata vasta maakaaren voimaan tulon 1997 jälkeen. Kirjaamisella pyritään siihen, että sopimus sitoo myös tulevia omistajia. Eli jos kiinteistön osan ostaja ei ole sitoutunut aiempien omistajien hallinnanjakosopimukseen uusi omistaja ei tule sopimusosapuoleksi ellei hallinnanjakosopimusta ole kirjattu, jolloin se sitoo myös uutta omistajaa vaikka ei sitä allekirjoittaisi.

Hallinnanjakosopimuksen sisältö on tärkeä. Siinä pitäisi sopia muun ohella rakennusluvista ja niiden hakemisesta. Usein näin ei ole tehty. Ongelma syntyy siinä tilanteessa jos joku määräosan omistaja ei rakennuslupaan suostu. Voidaanko rakennuslupa silloin myöntää? Lähtökohta on että rakennusluvan saaminen edellyttää kaikkien yhteisomistajien suostumusta. Alla on kaksi tähän liittyvää tapausta hallinto-oikeuksista, joissa rakennuslupa myönnettiin vaikka yksi määräosan omistaja ei ollut suostunut rakennusluvan hakemiseen. Ensimmäisessä katsottiin hallinnanjakosopimuksessa sovitun riittävän selvästi rakennusoikeuden kohdistumisesta toiselle tontin osalle. Toisessa katsottiin rakennusluvan myöntämisen olevan perusteltua aikaisempien omistajien toteuttamien sisäseinien muuutoksien rakennusluvan hakemiseen.
Ilman hallinnanjakosopimusta rakennuslupia ei olisi myönnetty ilman kaikkien määräosien omistajien suostumusta.