Sovittelu

Sovinto on aina ensisijainen keino yrittää ratkaista riitatilanne. Erityisesti tämä koskee asuntokauppariitoja. Lähes kaikki riidat on ratkaistavissa sovittelemalla, jos vain molemmat osapuolet siihen aidosti pyrkivät. Suuri osa asuntokauppariidoista saadaankin soviteltua jo ennen oikeudenkäyntiä tai viimeistään sen aikana.


Sovittelua voidaan edistää vireillä olevassa riidassa valmisteluistunnossa tai myöhemminkin jopa hovioikeudessa. Myös kuluttajariitalautakunnassa asiaa voidaan yrittää sopia.

Jos osapuolet eivät pääse sovintoon, voidaan asia tai osa siitä viedä erilliseen ns. tuomioistuin sovitteluun. Tämä voidaan tehdä missä vaiheessa tahansa ennen oikeudenkäyntiä tai vaikka asia olisi jo vireillä oikeudessa ja vaikka siitä olisi jo
käräjäoikeuden tuomiokin sen jälkeen. Hovioikeudessa on nykyään myös korostettu sovittelun merkitystä ja sitä tarjotaan osapuolille jos valitus otetaan käsittelyyn.


Asianajajilla on keskeinen merkitys sovittelun käynnistämiseen yrittämällä saada päämies ymmärtämään sovittelun edut. Juuri asianajajan tulee pyrkiä ensisijaisesti hakemaan sovintoratkaisua koska tämä on päämiehen etu. Ostaja/myyjän on itse syytä miettiä eri sovintovaihtoehtoja ja keskustella niistä asianajajansa kanssa. Asianajajan on tunnettava oikeuskäytäntö ja olla kokemusta kyseisten riitojen oikeudenkäynneistä, jotta voi arvioida asian eri vaihtoehtoisia lopputuloksia. Tosiasia on kuitenkin, että kukaan ei tiedä miten asia päättyy ennenkuin kaikki näyttö on riita-asian pääkäsittelyssä esitetty. Ja tätä riskiä sovittelulla hallitaan.

Miksi siis sopia asia:
1.Vältytään oikeudenkäyntikuluriskiltä häviötilanteessa (tyypillisesti 30-60.000e).
2.Saadaan päätös asialle 2.3 kk kuluessa.
3.Vältytään 2-4 vuoden kärsimystiestä.
4.Saadaan oikeudenkäyntikuluriski hallintaan.
5.Päästään heti eteenpäin esim. korjaustoimissa.
jne

Sovinto tarkoittaa aina kompromissia vaatimuksissa. Joskus näkee vaatimuksia, jotka on tarkoituksella selvästi ylimitoitettuja, jotta niistä voidaan tarjota "parempaa kompromissia". Tämä on turhaa ja vaikeuttaa vain sovintokeskusteluja. Ylimitoitetut vaatimukset voivat jopa estää sovittelun. Osa vaatimuksista on tyypillisesti selvästi perusteltuja ja osa taas epäselviä esim. oliko jokin virhe nähtävissä tai mikä on korjauskustannusten määrä. Näistä pitää päästä kompromissiin. Sovittelu on tyypillisesti kaupankäyntiä jossa tingitään hintaa siedettävään määrään.

Asuntokauppariitojen sovittelussa on esillä tyypillisesti seuraavia kysymyksiä:
1.Onko myyjä antanut kaikki tietämänsä tiedot? Vaikka ostaja näin kuvittelisi tätä arvioidaan objektiivisesti eli esillä olevan näytön perusteella. Usein vain on niin, että myyjä ei tiennyt virheestä.

2.Olisiko ostajan pitänyt ymmärtää että ostaessaan vanhan omakotitalon täytyy varautua myös esim. salaojien korjaamiseen? Tässä käytetään ns. teknistä käyttöikää arvioinnin apuna vaikka se ei yksin asiaa ratkaise. Mutta mitä vanhempi talo sitä enemmän korjattavaa. Tämä seikan merkitys sovittelussa on usein esillä.


3.Onko ostaja itse aikaansaanut virheen tai pahentanut sitä? Tätä asiaa voidaan kysyä asiantuntijalta.

4.Onko jokin asia virhe vai vain oman aikansa rakenneratkaisu, joka ei ole asuntokauppalain tai maakaaren tarkoittama virhe?

5.Korjauskustannuksia arvioitaessa ovat kaikki arviot tulevaisuuteen sijoittuvia joten niiden määrästä voidaan olla eri mieltä. Myyjän mielestä valesokkelivirheen voi korjata 500e/m ja ostajan mielestä siihen menee vähintään 1000e/m. Tästä voidaan käydä sovittelussa kauppaa mutta jos oikeus sen päättää niin ratkaisu tehdään esitetyn näytön perusteella kun ollaan riita prosessissa.


6.Korjatessa asunnon arvo nousee, joten kaikki korjauskulut eivät voi tulla korvattaviksi. Näin se onkin. Ja tämä tasonparannus on se josta voidaan neuvotella. Esim. jos kph:n korjauskustannus on 10.000€ josta 40% on osittain tasonparannusta (ikä huomioiden uudet vesieristeet ja kaakelit jne). 60% (kph rakenteet) on myyjän vastuulla ja 40% josta voidaan sopia esim. 20% vastaa myyjä ja 20% ostaja.
7.Toisinaan myyjän kannattaa ehdottaa ja/tai suostua purkusopimukseen ja päästä korjaamaan itse virhe ja myydä asunto uudelleen. Sovinto rakentuu silloin kauppahinnan takaisinmaksuajoista, palautettavan kauppahinnan määrästä, ym. ym..



Keski-Suomen käräjäoikeudessa on käynnistetty sovitteluprojekti 2016-2017 vuosille. Sen yhteydessä on laadittu oheinen selvitys tuomioistuinsovittelusta, josta hyvin käy ilmi mikä on erillinen tuomioistuinsovittelu.

USEINKYSYTYTKYSYMYKSET SOVITTELUSTA 13.1.2016

Keski-Suomen käräjäoikeus.

Mitä sovittelu on ja mitä se ei ole?

Sovittelu on keskustelutilaisuus,jossa osapuolten lisäksi läsnä on sovittelija ja mahdollisesti osapuolten omat lakimiehet. Sovittelun pääpaino on osapuolten välisessä keskustelussa, jota sovittelija tukee. Keskustelu voi koskea mitä tahansa osapuolten välistä konfliktia, jos osapuolet itse sellaista haluavat. Sovittelu EI ole pelkästäänsovinnon tekemistä riitaisista kysymyksistä.

Kuinka voin päästä sovitteluun?

Sovittelua voi hakea vapaamuotoisella sovitteluhakemuksella, jossa on mainittava osapuolet, yhteystiedot sekä lyhyt kuvaus riidasta tai konfliktista. Hakemuksen voi tehdä kirjallisesti tai sähköpostilla (keski­suomi.ko@oikeus.fi).Jos asia on jo vireillä oikeudenkäyntinä, osapuoli voi vapaamuotoisesti pyytää sovittelua. Oikeudenkäyntiasioissa käräjäoikeus lähettää osapuolille myös erillisen lomakkeen menettelyn valinnasta.Sovittelun aloittaminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta.

Mitä sovittelu maksaa?

Käräjäoikeuden hakemusmaksusovittelusta on 250 euroa (oikeusministeriön asetus eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista 2 §). Vertailun vuoksi asian vireille paneminen oikeudenkäyntinä maksaa500 euroa (tuomioistuinmaksulaki2 §). Jos oikeudenkäyntiasia siirtyy sovitteluun, maksu pysyy 500 eurossa, mutta sovittelusta ei peritä erillistä maksua. Jos sovitteluhakemus ei johda sovittelun aloittamiseen, koska vastapuoli ei siihen suostu, hakemusmaksu on 100 euroa. Sen vuoksi ennen sovitteluhakemuksen tekemistä kannattaa kysyä vastapuolelta, suostuisiko tämä sovitteluun. Osapuolet voivat tehdä sovitteluhakemuksen myös yhdessä. Jos osapuoli saa oikeusapua, hakemus- tai oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Voinko tulla sovitteluun ilman lakimiestä?

Voit tulla, mutta joskus omasta lakimiehestä voi olla sovittelussa suurta hyötyä. Tarkista lakimiehenkanssa se, kattaako mahdollinen oikeusturvavakuutus sovittelun. Oikeusapu kattaa sovittelun eli lakimiehen palkkio maksetaan valtion varoista omavastuuprosentin mukaisesti.

Mikä on sovittelijan rooli?

Sovittelijan tehtävä on luoda rauhallinen ilmapiiri sekä edistää osapuolten välistä keskustelua ja vuorovaikutusta. Yleensä konfliktissa osapuolten välinen vuorovaikutus on muuttunut negatiiviseksi tai sitä ei ole ollenkaan.Sovittelija kuuntelee kaikkia osapuolia ja auttaa osapuolia kuuntelemaan toisiaan. Sovittelijaei ratkaise asiaa osapuolten puolesta eikä ilmaise edes omaa mielipidettään. Sovittelija on ammatiltaan käräjätuomari,mutta sovittelussa hän ei toimi tuomarin roolissa.

Onko sovittelija puolueeton?

Kyllä. Sovittelijaei ole kenenkään puolella, vaan kaikkien puolella. Sovittelija on kiinnostunut osapuolista ja heidän välisestä konfliktistaan, mutta hänellä itsellään ei ole mielipidettä siitä, kuinka riita pitäisi ratkaista. Sovittelijaa koskevat samat esteettömyyssäännökset kuin tuomaria.

Mikä on osapuolen rooli sovittelussa?

Osapuolet kertovat omista tarpeistaan ja toiveistaan sekä kuuntelevat vastapuolen tarpeita ja toiveita. Monesti toisen osapuolen ymmärtäminen helpottaa konfliktia. Osapuolet ovat itse vastuussa mahdollisesta ratkaisusta ja sen sisällöstä.

Kuunnellaanko minua sovittelussa?

Kyllä. Sovittelijan tärkeimpiä tehtäviä on kuunnella osapuolia. Kuunteleminen on aktiivista eli sovittelija osoittaa olevansa kiinnostunut osapuolesta sekä tämän ongelmista ja erilaisista tarpeista. Tutkimusten mukaan sovittelussa osapuolet saavat selvästi useammin kokemuksen kuulluksi tulemisesta kuin sovinnon edistämisessä tai oikeudenkäynnissä.

Mikä on lakimiehen rooli sovittelussa?

Lakimies valmistautuu sovitteluun huolella osapuolen kanssa, esimerkiksi keskustelemallahankalista asioista ja pohtimalla mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Sovittelussa lakimies toimii osapuolen tukena kaikissa vaiheissa sekä sovittelusalissa että taukojen aikana. Sovittelun loppuvaiheessa lakimies osallistuu yleensä aktiivisesti sovinnon ehtojen muotoiluun.

Missä sovitteluistunto järjestetään?

Käräjäoikeudessa, erityisessä sovittelusalissa, jossa kaikki istuvat saman pöydän ääressä.

Kuinka nopeasti sovitteluistunto voidaan järjestää? Yleensä 1-3 kuukaudessa. Istuntoaika sovitaan yhdessä. Keitä sovittelussa on läsnä?

Osapuolet itse, sovittelija ja mahdolliset osapuolten lakimiehet. Jos osapuolena on yritys tai yhteisö, läsnä voi olla esimerkiksi toimitusjohtaja tai hallituksen jäseniä.

Kuinka pitkään sovitteluistunto kestää?

Normaalisti2-3 tuntia, mutta joskus sovittelu voi kestää pidempään. Sovittelua on mahdollista jatkaa myöhemmin, esimerkiksi jos osapuolet tarvitsevat lisää tietoa jostain seikasta.

Mitä asioita sovittelussa voi käsitellä?

Mitä tahansa asioita, mitkä ovat osapuolille tärkeitä. Sovittelun ei tarvitse koskea pelkästään rahaa tai juridisia seikkoja. Sovittelussa voidaan keskustella tarpeista, toiveista, tunteista, anteeksi pyytämisestä, ihmissuhteista,maineesta ...

Mitä jos sovittelussaei päästä sovintoon?

Osapuolet voivat jatkaa sovintoneuvotteluja myöhemmin tai riita voidaan käsitellä oikeudenkäynnissä, jolloin tuomari ratkaisee asian.

Mitä tarkoittaa se, että sovittelu on "luottamuksellista"?

Jos riidan käsittely jatkuu oikeudenkäyntinä, osapuolet eivät saa vedota mihinkään, mitä vastapuoli on sovitte1ussa lausunut. Sovittelija ei kerro mitään sovittelun sisällöstä kenellekään eikä erityisesti sille tuomarille, joka myöhemmin käsittelee asiaa.

Viivästyykö jutun käsittely sovittelun vuoksi?

Ei. Sovittelu pyritään järjestämään nopeasti, ja jos asia palautuu oikeudenkäyntiin, se palaa ns. normaalille paikalleen (vireilletulojärjestys).

Entä jos vastapuolenkanssaei voi keskustella?

Monesti konfliktissa vastapuolen kanssa on hyvin vaikea keskustella. Sovittelu tapahtuu kuitenkin turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä, jolloin keskustelu voi hyvinkin onnistua, varsinkin jos sovittelija pystyy tukemaan rakentavaa keskustelua.

Voiko sovittelussa ilmaista tunteita?

Kyllä. Sovittelun turvallinen ympäristö mahdollistaa myös tunteiden ilmaisun ja käsittelyn rakentavalla tavalla. Monesti konfliktissa on kysymys nimenomaan tunnetason asioista.

Voiko sovittelussa puhua juridiikasta?

Kyllä. Joskus sovinnon esteenä on osapuolten erilaiset tulkinnat lain soveltamisesta. Jos osapuolet niin haluavat, niin lakimiehet ja sovittelija voivat vapaasti keskustella myös juridiikasta.

Miksi sovittelu olisi parempi menettely kuin oikeudenkäynti?

Sovittelussa on mahdollista se, että osapuolet alkavat paremmin ymmärtää toistensa näkökulmia ja menettelyä. Sovittelussa on mahdollista osapuolten välinen yhteistoiminta. Oikeudenkäynti perustuu osapuolten väliseen vastakkainasetteluun, jossa toinen yrittää voittaa toisen. Sovittelu on nopeampaa ja halvempaa kuin oikeudenkäynti. Sovittelussa osapuolet itse pyrkivät ratkaisemaan riitansa, toisin kuin oikeudenkäynnissä, jossa osapuolet luovuttavat päätösvallan ulkopuoliselle.

Miten sovittelu eroaa sovinnon edistämisestä?

Sovittelussa konfliktista voidaan keskustella laajemmin kuin sovinnon edistämisessä. Sovittelussa pääosassa ovat osapuolet itse, eivät lakimiehet. Sovittelijan rooli poikkeaa merkittävästi sovinnon edistäjän roolista. Ks. lisää sovitteluprojektin projektisuunnitelma 7.12.2015.

Onko sovittelu helppoa ja yksinkertaista?

Ei. Sovittelu vaatii rohkeutta kohdata vastapuoli ja keskustella hänen kanssaan vaikeista asioista. Sovitte­lu edellyttää vastuunottoa ongelman käsittelyn suhteen.

Entä jostehty sovinto myöhemmin rikkoontuu?

Sovittelija voi vahvistaa sovinnon, jolloin se voidaan panna täytäntöön ulosoton kautta. Yleensä sovitte­lussa tehdyt sovinnot täytetään vapaaehtoisesti.


Topi Kilpeläinen, käräjätuomari topi.kilpelainen@oikeus.fi