Hometalosairautta ei ole?
Helsingin Sanomissa 26.5.2019 haastatellaan Helsingin yliopiston työterveyden professoria Kari Reijulaa, jonka mukaan hometalosairautta ei ole. Aikaisemmin virallinen kanta oli toinen mutta nykylääketieteen mukaan sisäilmasta voi saada syövän, jos siinä on asbestia, radonia tai tupakansavua. Jos niitä ei ole, ongelmaakaan ei ole. Sen sijaan huono sisäilma voi aiheuttaa oireita, mutta vakavia ja pysyviä sairauksia niistä ei pitäisi tulla. Paitsi astma, jota voidaan hoitaa oireettomaksi. Samalla puolella on neurologi ja ylilääkäri Markku Sainio. Hänen mukaan kysymys on ympäristöherkkyydestä, jossa keskushermosto herkistyy reagoimaan silloinkin, kun ympäristö ei tosiasiassa ole vaarallinen.
Helsingin Sanomissa 26.5.2019 haastatellaan Helsingin yliopiston työterveyden professoria Kari Reijulaa, jonka mukaan hometalosairautta ei ole. Aikaisemmin virallinen kanta oli toinen mutta nykylääketieteen mukaan sisäilmasta voi saada syövän, jos siinä on asbestia, radonia tai tupakansavua. Jos niitä ei ole, ongelmaakaan ei ole. Sen sijaan huono sisäilma voi aiheuttaa oireita, mutta vakavia ja pysyviä sairauksia niistä ei pitäisi tulla. Paitsi astma, jota voidaan hoitaa oireettomaksi. Samalla puolella on neurologi ja ylilääkäri Markku Sainio. Hänen mukaan kysymys on ympäristöherkkyydestä, jossa keskushermosto herkistyy reagoimaan silloinkin, kun ympäristö ei tosiasiassa ole vaarallinen.
Vastakkaista kantaa edustaa Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, jonka mukaan aikaisemmin todettiin, että homeiden aiheuttamat terveyshaitat ovat kiistattomia ja tätä ei ole kumottu. Homeallergia pitää hänen mukaan voida diagnosoida. Samalla puolella on myös eläkkeellä olevat professori ja infektiolääkäri Ville Valtonen. Hänenkin mukaan homesairaus on todellisuutta mutta voi mennä vuosia ennenkuin se diagnosoidaan.
Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että kosteusvauriot pitää korjata koska niihin liitty suurempi riski saada hengitystieoireita ja tai sairastua astmaan. Tästä lähtee myös nykylaisäädäntö mm. terveydensuojelulaki ja -asetus. Muita sisäilman ongelmatekijöitä kuten kemikaalit ja kuidut ym. kirjoitettiin "korjataan varmuuden vuoksi kaikkia" otsikolla. Kemikaalit ja kuidut ym. ovat yhtä suuri ja epäselvä ongelma.
Koko ongelmakenttä sekä julkisten tilojen kuin asuintilojen osalta on yhtä lailla selvästi ongelmallinen. Ihmiset oireilevat.
Katso aikaisempi viesti YLEn sivuilta homesairauksista.
Korkein Oikeus ratkaisussaan 2019:43 on juuri antanut hylkäävän päätöksen koskien astman korvattavuutta ammattitautilain perusteella. Päätöksen perusteluissa on viitattu työterveyslaitoksen lausuntoon, jossa käsitellään astman ja kosteusvaurioiden yhteyttä. Näiltä osin KKO perusteluissa todetaan:
Työterveyslaitoksen lausunto
10. Ylilääkärit X ja Y ovat Työterveyslaitoksen puolesta 6.4.2018 antamassaan lausunnossa viitanneet kosteus- ja homevaurioista oireilevasta potilaasta annettuun Käypä hoito -suositukseen ja todenneet, ettei syy-yhteyttä minkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ole todettu. Rakennusten kosteusvaurioita on kuitenkin pidetty astman syntyyn myötävaikuttavana tekijänä eli astman riskitekijänä. Kosteus- ja homevauriokodeissa asuvilla lapsilla on arvioitu olevan noin puolitoistakertainen riski sairastua astmaan verrattuna vaurioitumattomissa kodeissa asuviin lapsiin. Astma on sairaus, jonka kehittyminen johtuu monesta eri tekijästä. Spesifisiä laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteusvauriorakennuksessa altistumisen ja oireilun välinen syy-yhteys voitaisiin osoittaa, ei ole olemassa. Yksittäisen potilaan osalta arvio syy-yhteydestä jää siten aina epävarmaksi.
11. Työterveyslaitoksen lausunnossa on edelleen todettu, että työpaikan kosteusvaurioihin liittyvän astman korvaaminen ammattitautina perustuu kriteereihin, jotka sosiaali- ja terveysministeriön johtama työryhmä oli esittänyt vuonna 2009. Kyseisten kriteerien mukaan ammattiastmadiagnoosilta edellytetään, että 1) merkittävä kosteusvauriomikrobeille altistuminen on osoitettu, 2) sairaushistoria on altistumisen ja oirekuvan osalta ammattiastmaan sopiva, 3) astma on diagnosoitu astman Käypä hoito -suosituksen kriteerien mukaisesti ja 4) astman yhteys työpaikkaan on osoitettu PEF-työpaikkaseurannalla. Lisäksi diagnoosilta edellytetään, että se on tehty erikoissairaanhoidossa. Kyseessä ovat korvattavuuden perusteena käytettävät kriteerit, jotka eivät kuitenkaan osoita lääketieteellistä syy-yhteyttä.
12. Työterveyslaitos on edelleen todennut, että jos astmaepäily herää useita vuosia sen jälkeen, kun työntekijä on työskennellyt kosteus- ja homevaurioituneissa työtiloissa, eikä PEF-työpaikkaseurantaa ole suoritettu, ei sovittujen kriteerien mukaista ammattiastmadiagnoosia voida tehdä. Astma on taustaltaan monitekijäinen sairaus, eikä yksittäisen potilaan osalta voida kliinisessä käytössä olevien tutkimusten perusteella erotella, mikä osuus on ollut eri syytekijöillä. Lääketieteellisen kokemustiedon perusteella astma on samanlainen kosteus- ja homevaurioista oireilevilla kuin astma yleisesti. Astmalle on tyypillistä, että oireet saattavat provosoitua monenlaisista hengitysilman ärsykkeistä, kuten sisäilman epäpuhtauksista. Osalla potilaista on laaja-alainen, toimintakykyä heikentävä oireisto, jota astma ei yksinään selitä. Iho-oireet, atooppinen taipumus, painonnousu ja uniapnea eivät ole kosteus- ja homevaurioille altistumisen seurauksia, eivätkä ne ole myöskään astman aiheuttamia.
13. Lausunnon mukaan A:n astma on diagnosoitu asianmukaisesti vuonna 2013. Atopia on astman riskitekijä, eikä se poissulje ammattiastmaa. Jälkikäteen on erittäin vaikeata pelkkien käytettävissä olevien sairauskertomusmerkintöjen perusteella arvioida objektiivisesti, sopivatko A:n altistumistiedot ja astmaoireiston alkaminen ammattiastmaan. PEF-työpaikkaseurantaa ei ole voitu enää toteuttaa. Edellä kohdassa 11 todetuista kosteusvauriomikrobien aiheuttaman ammattiastman kriteereistä A:n kohdalla kriteeri 1 on todennäköisesti täyttynyt, kriteerin 2 täyttymistä ei ole voitu luotettavasti arvioida, kriteeri 3 on täyttynyt ja kriteeri 4 ei ole täyttynyt. Vaikka ammattitautina korvattavan astman kriteerit eivät ole täyttyneet, ovat työpaikan kosteusvauriot mahdollisesti olleet A:n astman syntyyn myötävaikuttavana tekijänä.
10. Ylilääkärit X ja Y ovat Työterveyslaitoksen puolesta 6.4.2018 antamassaan lausunnossa viitanneet kosteus- ja homevaurioista oireilevasta potilaasta annettuun Käypä hoito -suositukseen ja todenneet, ettei syy-yhteyttä minkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ole todettu. Rakennusten kosteusvaurioita on kuitenkin pidetty astman syntyyn myötävaikuttavana tekijänä eli astman riskitekijänä. Kosteus- ja homevauriokodeissa asuvilla lapsilla on arvioitu olevan noin puolitoistakertainen riski sairastua astmaan verrattuna vaurioitumattomissa kodeissa asuviin lapsiin. Astma on sairaus, jonka kehittyminen johtuu monesta eri tekijästä. Spesifisiä laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteusvauriorakennuksessa altistumisen ja oireilun välinen syy-yhteys voitaisiin osoittaa, ei ole olemassa. Yksittäisen potilaan osalta arvio syy-yhteydestä jää siten aina epävarmaksi.
11. Työterveyslaitoksen lausunnossa on edelleen todettu, että työpaikan kosteusvaurioihin liittyvän astman korvaaminen ammattitautina perustuu kriteereihin, jotka sosiaali- ja terveysministeriön johtama työryhmä oli esittänyt vuonna 2009. Kyseisten kriteerien mukaan ammattiastmadiagnoosilta edellytetään, että 1) merkittävä kosteusvauriomikrobeille altistuminen on osoitettu, 2) sairaushistoria on altistumisen ja oirekuvan osalta ammattiastmaan sopiva, 3) astma on diagnosoitu astman Käypä hoito -suosituksen kriteerien mukaisesti ja 4) astman yhteys työpaikkaan on osoitettu PEF-työpaikkaseurannalla. Lisäksi diagnoosilta edellytetään, että se on tehty erikoissairaanhoidossa. Kyseessä ovat korvattavuuden perusteena käytettävät kriteerit, jotka eivät kuitenkaan osoita lääketieteellistä syy-yhteyttä.
12. Työterveyslaitos on edelleen todennut, että jos astmaepäily herää useita vuosia sen jälkeen, kun työntekijä on työskennellyt kosteus- ja homevaurioituneissa työtiloissa, eikä PEF-työpaikkaseurantaa ole suoritettu, ei sovittujen kriteerien mukaista ammattiastmadiagnoosia voida tehdä. Astma on taustaltaan monitekijäinen sairaus, eikä yksittäisen potilaan osalta voida kliinisessä käytössä olevien tutkimusten perusteella erotella, mikä osuus on ollut eri syytekijöillä. Lääketieteellisen kokemustiedon perusteella astma on samanlainen kosteus- ja homevaurioista oireilevilla kuin astma yleisesti. Astmalle on tyypillistä, että oireet saattavat provosoitua monenlaisista hengitysilman ärsykkeistä, kuten sisäilman epäpuhtauksista. Osalla potilaista on laaja-alainen, toimintakykyä heikentävä oireisto, jota astma ei yksinään selitä. Iho-oireet, atooppinen taipumus, painonnousu ja uniapnea eivät ole kosteus- ja homevaurioille altistumisen seurauksia, eivätkä ne ole myöskään astman aiheuttamia.
13. Lausunnon mukaan A:n astma on diagnosoitu asianmukaisesti vuonna 2013. Atopia on astman riskitekijä, eikä se poissulje ammattiastmaa. Jälkikäteen on erittäin vaikeata pelkkien käytettävissä olevien sairauskertomusmerkintöjen perusteella arvioida objektiivisesti, sopivatko A:n altistumistiedot ja astmaoireiston alkaminen ammattiastmaan. PEF-työpaikkaseurantaa ei ole voitu enää toteuttaa. Edellä kohdassa 11 todetuista kosteusvauriomikrobien aiheuttaman ammattiastman kriteereistä A:n kohdalla kriteeri 1 on todennäköisesti täyttynyt, kriteerin 2 täyttymistä ei ole voitu luotettavasti arvioida, kriteeri 3 on täyttynyt ja kriteeri 4 ei ole täyttynyt. Vaikka ammattitautina korvattavan astman kriteerit eivät ole täyttyneet, ovat työpaikan kosteusvauriot mahdollisesti olleet A:n astman syntyyn myötävaikuttavana tekijänä.