Kosteusvauriot ovat yleisiä sisäilmaongelmien aiheuttajia, mutta sisäilmaongelmia aiheuttavat myös muut, kosteudesta riippumattomat tekijät. Tästä syystä sisäilmaongelman ratkaisu edellyttää tyypillisesti hyvää kokonaisuuden hallintaa, jossa otetaan huomioon paitsi erilaisten kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden mahdollisuus, myös tilojen käyttöön, fysikaalisiin olosuhteisiin ja ilmanvaihtoon liittyvät tekijät. Oppaan tarkoituksena on toimia oppikirjana ja ohjeena kosteus- ja mikrobivaurioiden ja rakennusten sisäilmaongelmien kanssa tekemisissä oleville kuntotutkijoille ja muille asiantuntijoille. Opas antaa käytännön ohjeita rakennusalan ammattilaisille kosteus- ja homevaurioituneiden tai muuten sisäilmaongelmaisten rakennusten kuntotutkimusten suunnittelusta, tekemisestä ja tutkimustulosten analysoinnista ja raportoinnista. Oppaassa kuvataan tärkeimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät ja niiden tutkimusmenetelmät. Sisäympäristön fysikaalisista olosuhteista tarkastellaan ainoastaan kosteutta ja lämpötilaa, jotka liittyvät kiinteästi rakennusten kosteus- ja lämpötekniseen toimivuuteen ja koettuun sisäilman laatuun. Valaistuksen ja melun vaikutuksia ei sen sijaan tarkastella. Oppaan ensimmäinen luku käsittelee kuntotutkimusten roolia sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjausprosessissa, kuntotutkimuksen tilaamista ja mm. kuntotutkijan pätevyysvaatimuksia. Luvuissa 2-4 esitetään kuntotutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen vaiheet ja sisältö sekä annetaan ohjeita hyvän kuntotutkimusraportin kirjoitukseen. Luvuissa 5-6 perehdytään eri rakennusosien rakennusfysikaalisen toiminnan perusteisiin, rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen, rakennusten mikrobiologiaan ja mikrobikasvun edellytyksiin. Luvussa 7 esitetään vaurioitumisen arviointiperusteet rakennuksen iän, rakenneratkaisujen pitkäaikaiskestävyydestä saatujen kokemusten ja laskennallisten analyysien perusteella. Oppaan liitteisiin on koottu täydentävää tietoa, kuten kyselylomakkeiden malleja ja mallit kuntotutkimussuunnitelmasta ja -raportista. Liitteissä on kuvattu myös erityisesti vanhemmissa rakennuksissa tyypillisesti käytettyjä rakennusmateriaaleja, joita voidaan tunnistaa aistinvaraisesti.

PDF lataus