Milloin virhe on laatuvirhe asuntokaupassa?
When a defect is a qualitydefect when buying a house or apartment?

Milloin virhe on laatuvirhe asuntokaupassa?

Milloin ostetussa asunnossa oleva virhe on sellainen, että sen perusteella voi vaatia hinnanalennusta tai vahingonkorvausta. Kaikki virheet pitäisi selvittää ennen kaupan tekemistä ja virhe asunnossa on aina ostajalle odottamaton yllätyksellinen seikka, josta myyjä vastaa asunto-osakekaupoissa 2 vuotta ja kiinteistöissä 5 vuotta kaupasta ja luovutuksesta. Korvauksen saamisen edellytyksenä myyjältä on, että virhe voi vaikuttaa ostopäätökseen ja salaisessa eli piilevässä virheessä se on merkityksellinen eli isompi. Sekä asunto-osakkeiden kaupassa (asuntokauppalaki) että kiinteistökaupassa (maakaari) lähdetään siitä, että vähäiset virheet eivät johda vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen. Vähäisetkin virheet voivat kyllä johtaa hinnanalennuksiin ja korvauksiin, jos jostain asiasta on nimenomaisesti sovittu esim. kaikki kodinkoneet ovat toimivia. Silloin tosin vedotaan kaupassa erityisesti sovittuun ehtoon, joka epäselvyyksien välttämiseksi tulisi kirjata kauppakirjaan.

Alla olevassa tapauksessa oli kysymys 1970 luvulla rakennetusta erillistalosta asunto-osakeyhtiössä, jossa ostaja vaati korvauksia katon virheistä ja viemärivahingosta. Kauppa tehtiin n. 300.000eurolla 2018 ja pian sen jälkeen ostaja reklamoi virheistä. Katosta oli kerrottu että tasakattoisen katon kattopinnoite on vaihdettu ja kaupan jälkeen paljastui että uusi pinnoite oli asennettukin vanhan päälle. Ostaja oli poistanut molemmat ja asentanut uuden ja vaati tästä vahingonkorvausta. Lisäksi keittiön viemäri oli vuotanut ja tästä oli aiheutunut laajat korjauskulut, joita vaadittiin vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena 20.000e.

Käräjäoikeus katsoi että myyjän olisi pitänyt kertoa, että katto on vain pinnoitettu uudelleen vanhan päälle ja viemärivahingot tulivat salaisina virheinä korvattavaksi ostajalle. Myyjä velvoitettiin maksamaan ostajalle molemmista noin 33.000e ja oikeudenkäyntikuluja n. 10.000e. (Myyjän oikeudenkäyntikulut olivat 27.000e jotka he tietysti joutuivat maksamaan itse.) Myyjä valitti hovioikeuteen, joka otti asian käsittelyyn, ja hylkäsi ostajan kattokorjausta koskevan vaatimuksen koska katon katteen pinnoittaminen vanhan päälle sitä poistamatta ensin oli aikoinaan käytetty tapa eikä siitä oltu näytetty aiheutuneen mitään vahinkoa eikä vaurioita. Viemärin osalta jätettiin käräjäoikeuden tuomio ennalleen. Mutta koska juttu nyt muuttui myyjän eduksi hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulut siten, että hovioikeuden kulut kumpikin kärsi itse ja käräjäoikeudenkin oikeudenkäyntikulut tuli kummankin kärsiä itse.

Tapauksessa hovioikeus katsoi, että vaikka myyjät olivat antaneet katon pinnoitteen uusimisesta virheellisen tiedon (tiedonantovirhe) se ei ollut vaikutuksellinen eli ei olisi vaikuttanut kaupan tekemiseen siis ostajan ostopäätökseen ja koska katossa ei ollut mitään muutakaan virhettä eli vahinkoja tai vaurioita ostajan vaatimus oli hylättävä. Tästä nähdään että virheen on oltava sillä tavoin vaikutuksellinen että sen olisi oltava vaikuttava kaupassa. Olisiko ostaja jättänyt kaupan tekemättä tai tinkinyt sen perusteella hintaa? Hovioikeuden mukaan ei olisi. Jos katto olisi vuotanut olisi syntynyt vaurioita, joita olisi voitu vaatia salaisena virheenä hinnanalennuksena korjauskustannusten verran. Hinnanalennukselta edellytetään merkittävyyttä eli sen on oltava vähäistä merkittävämäpi tavalla tai toisella. Nyt ei ollut sellaista tapahtunut. Vanhoissa rakennuksissa käytetään erilaisia ratkaisuja kuin nykyisin sallitaan ja tähän ostajan tulee myös varautua.

Hovioikeus käsittely myös kysymystä siitä, voiko ostaja vedota uuteen perusteeseen hinnanalennukselle. Kysymys on käsitteiden oikeustosiseikka ja todistustosiseikka erottaminen toisistaan. Hovioikeuden mukaan:
Käsittelyratkaisu
" Ostajat ovat vastauksessaan hovioikeudelle vedonneet katon virheenä siihen, että uuden kattopinnoitteen asentamisesta vanhan päälle oli aiheutunut aluspuun paljastumista ja että katto oli päällekkäisistä pinnoitekerroksista johtuen ollut paloturvallisuusriski. Ostajat eivät ole vedonneet mainittuihin seikkoihin haastehakemuksessaan, eikä niihin vetoaminen käy ilmi käräjäoikeuden yhteenvedoista (20.3. ja 1.10.2020), valmisteluistunnon pöytäkirjasta tai jatketun suullisen valmistelun ja pääkäsittelyn pöytäkirjasta. Sanottuihin seikkoihin vetoamista ei myöskään ilmene käräjäoikeuden tuomiosta.

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n mukaan valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Saman lain 26 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan vastaukseen ja sen antajaan sovelletaan, mitä 25 luvun 17 §:ssä valituksesta ja valittajasta säädetään.

Hovioikeus toteaa, että kielto vedota uusiin seikkoihin koskee ainoastaan oikeustosiseikkoja. Ostajat ovat kanteensa perusteena käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa kaupan virheenä vedonneet siihen, että katon kunnosta oli annettu virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa ja kattopinnoite oli tullut korjata välittömästi. Ostajien vastauksessaan vetoamissa, edellä mainituissa seikoissa ei ole kyse vaaditun oikeusseuraamuksen kannalta välittömästi merkityksellisistä seikoista eli oikeustosiseikoista vaan todistustosiseikoista, jotka osoittivat kanneperusteeksi esitetyn välittömän korjaustarpeen.
Näin ollen ostajat ovat voineet vasta hovioikeudessa vedota siihen, että katon aluspuuta oli paljastunut ja että katto oli ollut paloturvallisuusriski."

Lopputuloksena tässäkin asuntokauppariidassa voidaan todeta että oikeudenkäyntikulut muodostuivat asiassa yhtä isoksi riidaksi kuin virhe. Ostajalle voitti n. 20.000 euroa mutta joutui maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulunsa itse joka on käräjäoikeus ja (arvio) hovioikeus huomioiden saman verran eli 20.000e. Myyjien oikeudenkäyntikulut olivat käräjäoikeudessa 27.000e ja hovioikeudessa arviolta 10.000e eli maksettavaa kertyi 37.000e hinnanalennuksen 20.000e lisäksi. Oikeusturvavakuutus vähentää tietysti kuluja, joten kannattaa tarkistaa ennen kaupan tekemistä, että kotivakuutuksen oikeusturvasuoja on riittävän korkea. Kaupan jälkeen sitä ei voi korottaa.

Asian käsittelystä ei ilmene, onko sitä yritetty sovitella. Tämän tyyppiset riidat kuitenkin sovitaan useinmiten ja tyypillinen sovinto olisi ollut hinnanalennusta ostajalle kompromissina n. 15-25.000e. Tässä se olisi johtanut siihen, että kumpikin olisi "voittanut" verrattuna riitaan. Sopimukseen pääseminen edellyttää kuitenkin että asiassa on ensin saatettu oikeuden käsittelyyn ja osapuolet ymmärtävät mistä riidassa on oikeasti kysymys.


In English

When is a defect a quality defect in a house transaction?

When is there a defect in the purchased apartment that you can claim a price reduction or compensation for damages based on it. All mistakes should be cleared up before making a deal, and a mistake in an apartment is always an unexpected surprise for the buyer, for which the seller is responsible for 2 years in housing company shares transactions and 5 years in real estate from the sale and transfer. The prerequisite for receiving compensation from the seller is that the error can affect the purchase decision, and in the case of a secret error, it is significant, i.e. bigger. Both in the sale of housing shares (Housing Sales Act) and in real estate sales (Real Estate Law Maakaari) the starting point is that minor defects do not lead to compensation or a price reduction. Even minor mistakes can indeed lead to price reductions and compensations, if something has been expressly agreed upon, e.g. all household appliances are functional. In that case, however, a specially agreed condition is invoked in the transaction, which should be written and recorded in the deed of sale to avoid ambiguities.

In the case below, it was a question of a detached house built in the 1970s in a housing company, where the buyer demanded compensation for roof defects and sewer damage. The deal was made for approx. 300,000 euros in 2018 and soon after that the buyer complained about the errors (reclamation has to be done fast). About the roof, it was said that the roof coating of the flat roof had been replaced, and after the sale it was revealed that the new coating had been installed on top of the old one. The buyer had removed both and installed a new one and claimed damages for this. In addition, the kitchen drain had leaked and this had resulted in extensive repair costs, which were demanded as damages or a price reduction of 20,000e.

The district court considered that the seller should have told that the roof has only been re-coated over the old one and that the sewer damage came as hidden defects to be compensated for by the buyer. The seller was obliged to pay the buyer approx. 33,000e for both and court costs of approx. 10,000e. (The seller's legal costs were 27,000e, which of course they had to pay themselves to their lawyer.) The seller appealed to the Court of Appeal, which took the case into consideration, and rejected the buyer's claim for roof repair because coating the roof covering over the old one without removing it first was a method used in the past and it had not been shown that any damage had been caused and damage. Regarding the sewer, the judgment of the district court was left unchanged. But since the matter now changed in the seller's favor, the Court of Appeal assessed the court costs in such a way that both of them had to bear the costs of the Court of Appeal themselves and the court costs of the District Court had to be borne by both of them themselves.

In the case, the court of appeals held that even though the sellers had given incorrect information about the roof coating renewal (information error), it was not effective, i.e. it would not have influenced the conclusion of the sale, i.e. the buyer's decision to purchase, and since there was no other error in the roof, i.e. damage or damage, the buyer's claim had to be rejected. This shows that the mistake must be impressive in such a way that it should be impressive in the trade. Would the buyer have left the deal or negotiated the price based on it? According to the Court of Appeal, it would not. If the roof had leaked, there would have been damage, which could have been claimed as a hidden error as a price reduction equal to the repair costs. The price reduction is required to be significant, i.e. it must be minor or significant in one way or another. That had not happened now. Different construction solutions are used in old buildings than are currently allowed, and the buyer should also be prepared for this.

(Hovioikeus käsittely myös...The Court of Appeal will also... NOT TRANSLATED HERE)


As a result, even in this housing transaction dispute, it can be stated that the legal costs in the case became as big a dispute as a defect. The buyer won approx. 20,000 euros, but had to pay all his court costs himself, which is the same amount, taking into account the district court and (estimated) the court of appeals, i.e. 20,000e. The legal costs of the sellers were 27,000e in the district court and 10,000e in the court of appeal, i.e. 37,000e to be paid in addition to the 20,000e price reduction. Legal protection insurance reduces costs, of course, so it is worth checking before making a purchase that the legal protection cover of the home insurance is high enough rather highest one. After the transaction, it cannot be increased.

It is not clear from the handling of the case whether an attempt has been made to mediate it. However, disputes of this type are often settled and a typical settlement would have been a price reduction for the buyer as a compromise of approx. 15-25,000e. Here, it would have resulted in both of them "winning" compared to the dispute. However, reaching an agreement requires usually that the matter has first been brought to court and the parties understand what the dispute is really about.







Helsingin hovioikeus

Tuomio

Antamispäivä 17.2.2023

Nro 265

Diaarinumero S 20/2442

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Helsingin käräjäoikeus 2.11.2020 nro 59928 (liitteenä)

Asia Irtaimen kauppaan liittyvä riita

Valittajat Veli Aalto Esko Aalto Kimi Aalto
Merja Jansson Minttu Niinimaa

Vastapuolet Janna Fors Miko Puustinen

Asian käsittely hovioikeudessa

Valittajille on 3.2.2021 myönnetty jatkokäsittelylupa.

Hovioikeus on 7.4.2022 antanut uutta todistelua koskevan päätöksen. Pääkäsittely on toimitettu 10. ja 11.5.2022.

Valitus


Veli Aalto, Esko Aalto, Kimi Aalto, Merja Jansson ja Minttu Niinimaa (jäljempänä yhdessä myös valittajat tai myyjät) ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Fors ja Puustinen velvoitetaan korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 27.550,09 eurolla ja hovioikeudessa 14.921,30 eurolla, molemmat määrät korkoineen.

Käräjäoikeuden johtopäätökset, ettei viemäriputken reikä ollut ollut tavan- omaiseksi katsottava iän ja käytön aiheuttama vaurio, johon ostajien olisi tullut varautua, että viemäriputkessa oli ollut sen rakenteesta aiheutunut virhe, ja että reikä oli ollut seurausta putken mutkaan jääneestä vedestä, olivat virheellisiä. Asiassa ei ollut selvitetty, että asunnon kohdalla olisi toteutettu samanlainen rakenneratkaisu kuin Kinosen talon kohdalla oli tehty. Viemäriputkessa ei ollut kaupantekohetkellä ollut reikää. Kaupantekohetkellä viemärit olivat olleet teknisen käyttöikänsä lopussa.



Käräjäoikeuden johtopäätökset, että asunnossa oli ollut katon pinnoitteen osalta asuntokauppalaissa tarkoitettu tiedonantovirhe, ja että katon pinnoitteen korjaustarve oli tullut ajankohtaiseksi aiemmin kuin ostajat olivat voineet olettaa ja yllättäen, olivat virheellisiä. Kuntotarkastusraporttiin kirjattu ilmaisu kattopinnoitteen vaihdosta oli tullut ymmärtää niin, että katolle oli asennettu uusi pinnoite. Vesikatossa ei ollut ilmennyt yllättävää korjaustarvetta. Se oli ollut Forsin ja Puustisen tieten kaupantekohetkellä teknisen käyttöikänsä lopussa sekä samassa tilassa ja kunnossa kuin kaupantekohetkellä. Vanhan kattopinnoitteen poistaminen ja uuden pinnoitteen asentaminen sen tilalle ei olisi pidentänyt bitumikermikatteen teknistä käyttöikää. Asiassa ei ollut edes väitetty, että katto olisi vuotanut. Kuhmuuntuminen ei ollut virhe.

Fors ja Puustinen saisivat perusteetonta etua, jos valittajat joutuisivat korvaamaan uuden kattopinnoitteen asentamisesta aiheutuneet kustannukset, vaikka kattopinnoitteen teknistä käyttöikää oli ollut jäljellä kahdesta kolmeen vuotta.


Vastaus


Janna Fors ja Miko Puustinen (jäljempänä yhdessä myös kantajat tai ostajat) ovat vaatineet, että valitus hylätään ja valittajat velvoitetaan korvaamaan Forsin ja Puustisen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 7.244,85 eurolla korkoineen.

Viemärissä oli ollut putken rakenteesta aiheutunut reikä. Kysymyksessä olevan talon ja Kinosen talon identtisyys oli riittävällä tavalla selvitetty eikä ollut syytä epäillä, etteikö viemäriputkien rakenneratkaisut olisi ollut toteutettu samalla tavalla. Viemärissä oli mutkien lisäksi ollut vääränsuuntaisia kaatoja. Virhe oli ollut olemassa ja vettä oli päässyt rakenteisiin jo ennen kaupantekoa. Myyjät eivät olleet kertoneet puoli vuotta ennen kaupantekoa tehdyistä kosteusvauriohavainnoista ja koneellisesta kuivauksesta putken läpiruostuman välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa teknisessä tilassa. Korjaustoimet oli saatettu ostajien tietoon vasta käräjäoikeuden pääkäsittelyssä. Myyjät eivät olleet ennen kaupantekoa antaneet ostajille tietoa viemäreiden tosiasiallisista tutkimustuloksista ja suosituksista. Viemärin osalta oli kysymys riskirakenteesta. Myyjien menettely oli ollut kunnianvastaista ja arvotonta.

Ostajille kattopinnoitteen osalta annettu tieto ei ollut pitänyt paikkaansa ja seikka oli johtunut myyjän huolimattomuudesta. Kantajat eivät olleet voineet ymmärtää, että kattopinnoitteen vaihdolla olisi tarkoitettu uuden pinnoitteen asentamista vanhan päälle. Myyjien olisi tullut totuudenmukaisesti ilmoittaa ostajille, että kattopinnoitetta oli lisätty uusi kerros vanhan päälle. Katon kunto oli tullut ostajille yllätyksenä. Kattopinnoitteiden päällekkäisyys oli aiheuttanut kuhmuuntumista, jonka vuoksi vesi oli seissyt katolla. Oli ollut vain ajan kysymys, milloin vesi pääsisi laajemmin puurakenteisiin ja aiheuttaisi mittavan kosteusvaurion. Alempi kattopinnoite ei ollut ollut kiinni alustassaan, ja koko kattopinnoite oli ollut vaarassa irrota. Kattopinnoitteiden monikerroksisuus ja päällimmäisen kermin paksuus huomioiden katto oli ollut myös paloturvallisuusriski. Katto oli tullut uusia heti.


Korjaustarve oli ollut äkillinen ja yllättävä. Jos kattopinnoite olisi vaihdettu, katto ei olisi ollut teknisen käyttöikänsä päässä, paljastanut aluspuuta eikä ollut vaarassa irrota kokonaan. Oli selvää, että katon kunto oli vaikuttanut kauppaan ainakin kauppahinnan osalta.

Fors ja Puustinen eivät olleet saaneet perusteetonta etua. He eivät olleet voineet hyödyntää kotitalousvähennyksiä. He olivat joutuneet porrastetuista remonttisuunnitelmistaan poiketen ottamaan lainaa selviytyäkseen korjaustoimenpiteistä. Asunnon jälleenmyyntiarvo oli vahinkohistoriasta johtuen alentunut.


Todistelu


Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin.

Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa Janna Forsia, Miko Puustista ja Veli Aaltoa. Todistajina on kuultu Mikael Kinosta, Mikke Rauhasta, Teemu Tikkasta ja Arttu Nilssonia. Uutena todistajana on kuultu Jarmo Harjua.



Hovioikeuden ratkaisu

Käsittelyratkaisu



Ostajat ovat vastauksessaan hovioikeudelle vedonneet katon virheenä siihen, että uuden kattopinnoitteen asentamisesta vanhan päälle oli aiheutunut aluspuun paljastumista ja että katto oli päällekkäisistä pinnoitekerroksista johtuen ollut paloturvallisuusriski. Ostajat eivät ole vedonneet mainittuihin seikkoihin haastehakemuksessaan, eikä niihin vetoaminen käy ilmi käräjäoikeuden yhteenvedoista (20.3. ja 1.10.2020), valmisteluistunnon pöytäkirjasta tai jatketun suullisen valmistelun ja pääkäsittelyn pöytäkirjasta. Sanottuihin seikkoihin vetoamista ei myöskään ilmene käräjäoikeuden tuomiosta.

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n mukaan valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Saman lain 26 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan vastaukseen ja sen antajaan sovelletaan, mitä 25 luvun 17 §:ssä valituksesta ja valittajasta säädetään.

Hovioikeus toteaa, että kielto vedota uusiin seikkoihin koskee ainoastaan oikeustosiseikkoja. Ostajat ovat kanteensa perusteena käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa kaupan virheenä vedonneet siihen, että katon kunnosta oli annettu virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa ja kattopinnoite oli tullut korjata välittömästi. Ostajien vastauksessaan vetoamissa, edellä mainituissa seikoissa ei ole kyse vaaditun oikeusseuraamuksen kannalta välittömästi merkityksellisistä seikoista eli oikeustosiseikoista vaan todistustosiseikoista, jotka osoittivat kanneperusteeksi esitetyn välittömän korjaustarpeen.
Näin ollen ostajat ovat voineet vasta hovioikeudessa vedota siihen, että katon aluspuuta oli paljastunut ja että katto oli ollut paloturvallisuusriski.


Pääasiaratkaisun perustelut

Taustatiedot ja hovioikeudessa ratkaistavat kysymykset

Ostajat olivat 28.2.2018 ostaneet myyjiltä Asunto Oy Kn osakkeet 1–4, jotka oikeuttivat vuonna 1970–1971 rakennetun 107 neliömetrin erillistalon hallintaan. Asunnon hallinta oli luovutettu 22.3.2018. Kauppahinta oli ollut 294.000 euroa. Ostajat olivat aloittaneet WC-märkätilojen, käyttövesiputkien ja keittiön osittaisen remontin 8.5.2018.

Asiassa on riidatonta, että viemäriputkessa oli ollut reikä 23.8.2018, kun ostajat olivat reiän havainneet. Ostajat olivat havainneet elokuussa 2018 talossa outoa imelää hajua, jonka aiheuttajaksi oli paljastunut keittiön alapuolella olevan viemäriputken reiästä valuneen veden aiheuttama kosteusvaurio. Asiassa ei ole edes esitetty, että asunnon kosteusvaurio olisi aiheutunut muusta, kuin viemäriputken reiästä rakenteisiin päässeestä vedestä.

Kosteuden lähdettä etsittäessä ostajille oli ilmennyt, että talon katon pinnoitetta ei ollut vaihdettu vuonna 1995, vaan vanhan pinnoitteen päälle oli asennettu uusi.

Ostajien asunto oli rakennettu samaan aikaan kuin todistaja Kinosen omistama talo. Rakennukset olivat pohjaratkaisuiltaan identtiset.

Valituksen perusteella hovioikeudessa kysymys on siitä, oliko viemäriputkessa ollut reikä jo kaupantekohetkellä, ja oliko viemäriputken reikä iän ja käytön aiheuttama vaurio, johon ostajien olisi tullut varautua, vai oliko reikä aiheutunut viemäriputken rakenteesta ja vuosien aikana putken mutkaan jääneestä vedestä. Viemäriputken osalta kysymys on ostajien oikeudesta hinnanalennukseen. Hinnanalennuksen määrä, 19.022,25 euroa, käräjäoikeuden tuomitsemine tuottokorkoineen on hovioikeudessa riidaton.

Lisäksi kysymys on siitä, oliko asunnossa ollut katon pinnoitteen osalta asuntokauppalaissa tarkoitettu tiedonantovirhe, ja oliko katon pinnoitteen korjaustarve tullut ajankohtaiseksi aiemmin kuin ostajat olivat voineet olettaa ja yllättäen. Jos katon osalta todetaan tiedonantovirhe, jonka voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, kysymys on vielä siitä, saisivatko ostajat perusteetonta etua, jos valittajat joutuisivat korvaamaan uuden kattopinnoitteen asentamisesta aiheutuneet kustannukset. Katon pinnoitteen osalta kysymys on ostajien oikeudesta vahingonkorvaukseen. Katon korjauskustannusten määrä 13.640 euroa on riidaton, eikä hovioikeudessa enää ole kyse ostajien oikeudesta vahingonkorvaukselle suoritettavasta tuottokorosta.

Hovioikeudessa ei ole enää kysymys katon virheen osalta virheilmoituksen/reklamoinnin oikea-aikaisuudesta. Kysymys ei ole myöskään viemärin sukituskustannuksista eikä lämmitysputkien tulppauksen virheellisyydestä.

Sovellettavat oikeusohjeet

Asuntokauppalain 6 luvun 11 § on selostettu käräjäoikeuden tuomiossa (s. 9).


Mainitun luvun 12 §:n 1 momentin mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa. Pykälän 3 momentin mukaan ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä. Pykälän 4 momentin mukaan mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos ostajan ei kaupantekoajankohtana voida edellyttää käsittäneen kyseisen seikan merkitystä tai jos hänellä on ollut aihetta olettaa, että se oikaistaan ennen asunnon hallinnan luovutusta. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnian- vastaisesti ja arvottomasti eikä myöskään sikäli kuin tämän luvun 19 §:stä muuta johtuu.

Luvun 16 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen.

Luvun 17 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii asunnon virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, ettei virhe johdu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Viemäriputken virheestä

Näytöstä

Hovioikeudessa on esitetty olennaisin osin sama näyttö kuin käräjäoikeuden tuomion sivuille 9–12 on kirjattu seuraavin tarkennuksin ja lisäyksin.

Kirjallisesta todisteesta K2/V3 (s. 19, kuva 23) ilmenee teknisen tilan kosteusvaurio vuonna 2017. Lattiakaivon ympärillä oli havaittu kosteutta muovimaton alla pintaindikaattorilla mitattuna. Kuntotarkastusraportin mukaan lämminvesivaraajan ylivuotoputken vesi oli ohjautunut hieman lattiakaivon viereen, josta vesi oli päässyt muovimaton alle. Mattoa ei ollut liitetty/kiinnitetty kaivoon kiristysrenkaalla. Raportissa suositeltiin vaurioiden laajuuden selvittämistä sekä korjaamista erillisen suunnitelman mukaisesti.

Janna Forsin mukaan ostajille oli kerrottu, että lattiakaivon ympärillä oli ollut hiukan kosteutta, ja että muovimatto oli vaihdettu ulkonäkösyistä. Kysymyksessä oli ollut pieni kosmeettinen haitta. Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä Veli Aaltoa kuultaessa ostajille oli kuitenkin selvinnyt, että teknistä tilaa oli kuivattu säteilykuivaimella. Säteilykuivain oli järeä ja sitä käytettiin vain äärimmäisissä tapauksissa. Ostajat olivat asuneet asunnossa kaupanteon jälkeen siten, että he olivat 8.5.2018 alkaneen remontin ajan asuneet muualla kaksiossa ja tehneet asunnossa remonttia ollen päivisin töissä. Remontin jälkeen ostajat olivat heinäkuussa asuneet asunnossa kaksi viikkoa, olleet kesäasunnollaan viikon ja palattuaan havainneet makean tuoksun.



Miko Puustinen on hovioikeudessa kertonut, että he olivat käyttäneet astianpesukonetta arviolta viisi kertaa ennen vesivahinkoa. Puustisen mukaan heidän asuntonsa ja Kinosen talo olivat täysin samanlaisia ja putket oli rakennettu samalla tavalla. Ostajien viemäriputkessa reikä oli Kinosen saamien tietojen mukaan ollut samassa kohdassa kuin Kinosella.

Mikael Kinonen on kertonut, että hänen talonsa oli identtinen ostajien talon kanssa. Myös putkien sijoittaminen oli ollut samanlainen. Kinonen oli käynyt katsomassa ostajien taloa vesivahingon havaitsemisen jälkeen ja kertonut, että tilanne vaikutti samalta kuin heidän asunnossaan oli ollut vuonna 2012, jolloin keittiön poistoviemäri oli vuotanut melkein koko taloon. Kinosen käsityksen mukaan ostajien talossa oli tuolloin asunut yksi henkilö. Kinosilla oli lapsia ja veden käyttö oli tuolloin ollut runsasta.

Veli Aalto on kertonut, että hänen äitinsä kuoltua vuoden 2016 jälkeen asunnossa oli ollut kirjoilla hänen veljensä. Veli ei ollut asunut asunnossa säännöllisesti, hän oli enimmäkseen korjaillut pihapiirissä autoja. Veli Aalto oli hoitanut talon lumityöt ja ylläpidon talvella. Vuoden 2016 viemä- reiden kuvaus oli tehty sen vuoksi, että kiinteistöstä oli pidetty huolta ja oli haluttu poissulkea, ettei putkissa ollut mitään. Veli Aallon muistikuvien mukaan ensin oli kuvattu ja todettu, millä putkea huuhdeltiin. Painepesuri oli syötetty putkeen ja se oli irrottanut kuonan putkistosta. Kuntotutkimuksen 2017 yhteydessä teknisen tilan lattiassa lattiakaivon ympärillä oli havaittu kosteutta. Lattialta oli tämän takia otettu muovimatto pois ja tilaa oli kuivattu noin kuukauden ajan kuivaimella. Kosteutta ei ollut havaittu seinissä, mutta kuivauksen jälkeen myös seinät oli maalattu uudelleen. Jos kosteus olisi tullut viemäristä, myös seinissä olisi pitänyt olla kosteutta, mutta mittaus oli osoittanut kosteutta vain lattiakaivon ympäristössä. Kuivauksen jälkeen Aalto oli itse mitannut pintakosteusmittarilla, että tilassa ei ollut enää kosteutta. Tilassa ei ollut tehty porauksia.

Todistaja Mikke Rauhanen on kertonut, että häneltä oli tilattu muun ohella kylpyhuoneen ja saunan remontti. Rauhanen oli tehnyt töitä kylpyhuoneen puolella, eikä hän ollut tehnyt purkutöitä keittiön puolella. Remontin aikana vesiä ei ollut laskettu. Elokuussa 2018 Rauhanen oli palannut kohteeseen, koska Fors oli ilmoittanut, että olohuoneen seinä oli alkanut kukkimaan. Rauhanen oli piikannut auki keittiön, josta oli löytynyt viemäririkko. Vanha viemäri oli ruostunut puhki ja siinä oli ollut reikä. Vuotokohta oli ollut putkessa mutkan jälkeen ennen ensimmäistä muhvia, mihin oli voinut kertyä likaa ja muuta. Syöpyminen oli nopeampaa, kun mutkaan jäi kosteutta ja likaa. Rauhanen on pitänyt varmana, että viemärissä oli ollut reikä jo ennen helmikuuta 2018. Rauhanen on epäillyt, että viemäri oli rassilla tai vastaavalla puhkaistu esimerkiksi vuoden 2016 rassauksen yhteydessä tai kotikonstein. Putki oli ollut kahden betonilaatan välissä.

Todistaja Teemu Tikkanen, joka ei ollut käynyt asunnossa vaan perehtynyt vain asiakirjoihin, on kertonut käsityksenään, että ennen toukokuun 2018 remonttia tiloissa ei ollut ollut kosteutta. Jos vettä olisi ollut, vesivuotojen olisi pitänyt olla havaittavissa. Tikkanen ei tiennyt, oliko remontin yhteydessä avattu lattioita putken reiän kohdalta. Viemärissä oli voinut olla reikä kaupantekohetkellä ja vettä oli voinut levitä edellisten asukkaiden aikana, mutta oli myös mahdollista, ettei reikää ollut tuolloin ollut eikä vettä ollut edellisten asukkaiden aikana levinnyt. Jos remontin yhteydessä ei ollut tullut iskuja viemäriputkeen, se saattoi viitata siihen, että reikä oli ollut jo aiemmin. Tiskipöydän lavuaarin vaihto oli voinut aiheuttaa mekaanisen kolhun viemäriin, jos viemäri oli liikkunut. Jos viemäri oli ollut kiinni rakenteessa, ei lavuaarin vaihdosta olisi pitänyt aiheutua ongelmia. Valurautaputken syöpyessä siihen syntyi pistemäisiä vuotokohtia. Jatkuvassa käytössä olevien valurautaputkien käyttöikä oli pidempi kuin vähän käytettyjen viemäreiden. Jos putkien käyttö loppui, niiden sisäpinnalla oleva limapinta kuivui ja sinne joutui ilmaa ja happea, jolloin putkien huuhtelu ja kaavinta irrottivat limapinnan muodostaman kerroksen. Viemärit tuli kuvata ja niiden toimivuus arvioida ennen viemäreiden huuhtelua. Tikkanen on kertonut kaksoislaattarakenteesta, jossa viemäri oli todennäköisesti ollut betonilaatan päällä.

Todistaja Arttu Nilsson on kertonut, ettei muistanut tarkasti, mistä oli kuntotarkastuksen yhteydessä tehnyt kosteusmittauksia teknisessä tilassa, mutta yleensä mittauksia tehtiin ympäri tilaa siitä, mihin pääsi. Kosteutta oli havaittu vain lattiakaivon ympärillä. Vesi oli tullut kaivon viereisestä yli- vuotoputkesta. Muovimattoa ei ollut ollut liitetty, ja vesi oli päässyt muovi- maton alle. Jos kosteus teknisessä tilassa olisi tullut alhaalta päin ja vuoto olisi ollut pitkäaikaista, kosteus olisi noussut seiniin.

Uutena todistajana kuultu Jarmo Harju on asunnon teknisessä tilassa keittiön vieressä vuonna 2017 korjatusta kosteusvauriosta kysyttäessä kertonut, että lämminvesivaraajasta ei ollut voinut tulla niin suurta vesimäärää, että kuukauden kuivaaminen säteilykuivaimella olisi ollut tarpeen. Lämminvesivaraajan ylivuotoputkesta tuleva vesimäärä olisi haihtunut lattialta normaalissa huoneenlämmössä. Kaivon ympärillä havaitun kosteusvaurion syy olisi tullut selvittää. Betonin läpi olisi tullut porata sen selvittämiseksi, mistä kosteutta löytyi. Syytä ei voinut silmämääräisesti todeta. Läpiruostunut putki oli todennäköisempi syy kosteusvauriolle.

Hovioikeuden arviointi

Viemäriputkessa oli ollut noin viiden senttimetrin kokoinen reikä. Hovioikeus katsoo seuraavassa esitetyillä perusteilla, että tämän kokoinen reikä ei ole voinut syntyä sinä aikana, kun ostajat olivat saaneet asunnon hallinnan 22.3.2018 lukien ja ennen reiän havaitsemista 23.8.2018, vaan että putkessa oli ollut reikä jo kaupantekohetkellä.

Viemäriputken reiästä esitetty näyttö osoittaa, että putki oli ollut läpiruostunut reiän kohdalta. Tikkanen on kertonut, että valurautaputken syöpyessä siihen syntyi pistemäisiä vuotokohtia. Edellä mainittu aika, 22.3.–23.8.2018, oli liian lyhyt näin ison reiän muodostumiselle. Fors ja Puustinen olivat asuneet asunnossa noin 1,5 kuukauden ajan ennen remontin alkua 8.5.2018. Remontin alun ja reiän havaitsemisen 23.8.2018 välisenä ajanjaksona Fors ja Puustinen olivat viettäneet asunnossa aikaa ja käyttäneet vettä vain rajallisesti.


Viemäriputkien huuhtelun yhteydessä vuonna 2016 tehdystä tv-kuvauslomakkeesta (V4) ilmeni, että putki oli jo tuolloin ollut ruostunut rosoiseksi. Rauhasen mukaan reikä oli voinut syntyä vuoden 2016 viemäreiden rassaushuuhtelun yhteydessä. Kuvauslomakkeessa ei ole todettu reikää, mutta Veli Aallon kertomuksen perusteella kuvaus oli suoritettu ennen huuhtelua, vaikka hän on myös kertonut siitä, että jälkikäteen kuvataan. Rauhasen ja Veli Aallon kertomusten perusteella hovioikeus kuitenkin katsoo, että reikä oli voinut jäädä kuvauksessa havaitsematta ja että se oli voinut syntyä myös rassaushuuhtelun yhteydessä.

Tikkasen mukaan putken reikä olisi voinut aiheutua viemäriin kohdistuneesta ulkoisesta iskusta keittiön lavuaarin vaihdon yhteydessä. Lavuaarin vaihdon ei olisi pitänyt aiheuttaa ongelmia, jos viemäri oli ollut kiinni rakenteessa. Tässä tapauksessa viemäriputki oli ollut rikkoutuneelta osaltaan kahden betonilaatan välissä. Hovioikeus katsoo, ettei viemärin ole selvitetty olleen siten irti rakenteesta, että lavuaarin vaihdon olisi selvitetty aiheuttaneen putken reiän.

Kuntotarkastusraportissa (K2) asunnon teknisessä tilassa kesällä 2017 havaitun kosteusvaurion syyksi esitettiin vuoto ylivuotoputkesta. Veli Aalto on hovioikeudessa kertonut, että muu syy kosteusvauriolle oli poissuljettu. Hovioikeus kuitenkin katsoo Harjun kertomuksen perusteella, että kosteusvaurion edellyttämän kuivauksen laajuus tukee jossain määrin johto- päätöstä, että kosteusvaurion syynä oli voinut olla myös viemäriputkesta aiheutunut vuoto ja että putkessa oli siten ollut reikä jo ennen kaupantekoa.
Hovioikeus katsoo, että toukokuussa 2018 remontin yhteydessä kosteutta ei ollut mahdollisesti havaittu mainitun vuonna 2017 tehdyn laajan kuivauksen vuoksi ja sen vuoksi, että ennen vuoden 2018 remonttia vettä oli käytetty vähän eikä keittiön rakenteita ollut avattu kyseisessä remontissa.

Rauhasen mukaan vuotokohta oli ollut putkessa mutkan jälkeen ennen ensimmäistä muhvia, mihin oli voinut kertyä likaa ja muuta, mikä nopeutti syöpymistä. Putken mutka vauriokohdassa todettiin edellä mainitussa tv-kuvauslomakkeessa. Näin ollen johtopäätöstä reiän olemassaolosta kaupantekohetkellä tukee myös se, että samaan aikaan rakennetussa, esitetyn selvityksen mukaan pohjapiirustukseltaan ja putkien sijoittelultaan ostajien asunnon kanssa samanlaisessa Kinosen asunnossa oli jo vuonna 2012 havaittu läpiruostuma samassa kohdassa eli Kinosen hovioikeudessa kertomin tavoin keittiön valurautaisen viemärin ensimmäisessä mutkassa.

Edellä todetuilla perusteilla hovioikeus katsoo selvitetyksi, että viemäriputkessa oli ollut reikä jo kaupantekohetkellä eikä putki ollut rikkoutunut esimerkiksi ulkoisen iskun seurauksena tai muuten ostajien hallinta-aikana.

Hovioikeus katsoo kuntotarkastusraportin perusteella selvitetyksi, että valurautaviemäriputkien tekninen käyttöikä oli 50 vuotta. Kaupantekohetkellä valurautaviemärin teknistä käyttöikää oli siten ollut jäljellä kolmesta neljään vuotta. Viemäreiden osalta kuntotarkastusraportissa todettiin, ettei niissä ollut viitteitä vaurioista tai puutteita. Käräjäoikeuden tuomiosta (s. 9) ilmenevällä tavalla ostajien käytössä ei ennen oikeudenkäyntiä ollut ollut edellä mainittua viemäreiden tv-kuvauslomaketta. Vaikka valurautaviemärin tekninen käyttöikä oli ollut lähes kulunut, hovioikeus katsoo reiän koosta ja vesivahingon laajuudesta esitetyn selvityksen perusteella, ettei asunnon voida katsoa vastanneen sitä, mitä oli sovittu, eikä niitä tietoja, jotka siitä oli ennen kaupantekoa annettu, ja että asunto oli ollut kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin ostajilla oli ollut perusteltua aihetta edellyttää. Vuoden 2017 kosteusvaurioon ei ole vedottu siinä merkityksessä, että ostajilla olisi siitä kuntotarkastusraportissa (K2) saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta tarkastaa viemäreiden tai asunnon rakenteiden kuntoa laajemmin. Näin ollen hovioikeus katsoo, etteivät ostajat ole laiminlyöneet myöskään tarkastusvelvollisuuttaan, eikä heidän olisi siten tälläkään perusteella tullut varautua kysymyksessä olevaan reikään ja siitä aiheutuneeseen vesivahinkoon.

Mainituilla lisäperusteilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen viemäriputken virheestä ja kosteusvauriosta sekä ostajien oikeudesta hinnanalennukseen. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen viemärin virheiden osalta ei ole.

Käräjäoikeuden tuomion vaatimuskohdan 3 asiantuntijalausunto on liittynyt viemäriputken virheeseen. Asiantuntijalausunnon hankkimiskustannukset ovat siten johtuneet viemärin virheestä ja myyjien tulee korvata ne käräjäoikeuden ratkaisun mukaisesti.

Katon virheestä

Katon virheestä on hovioikeudessa estetty olennaisilta osiltaan sama näyttö, joka on kirjattu käräjäoikeuden tuomion sivuille 14 ja 15.

Myyjät olivat ennen kauppaa kuntotarkastusraportissa ilmoittaneet, että kattopinnoite oli vaihdettu vuonna 1995, vaikka todellisuudessa katolle oli asennettu uusi pinnoitekerros vanhan pinnoitteen päälle. Hovioikeus toteaa, että katon kunto ei ole vastannut niitä tietoja, jotka myyjät olivat antaneet ennen kauppaa. Ostajat ovat asiassa väittäneet, että katto oli ollut vaarassa irrota kokonaan, useiden kerrosten vuoksi se muodosti palokuorman lisääntymistä ja että katto oli täytynyt uusia välittömästi.

Katon virheestä esitetty näyttö osoittaa, että uuden kattopinnoitteen lisääminen vanhan päälle oli vuonna 1995 ollut melko tavallinen ja käypä menettely. Esitetyn selvityksen mukaan katto oli kuitenkin ollut kuhmuilla ja vettä oli pitkälti sen johdosta jäänyt katolle lammikoiksi (K4). Koska veden lammikoituminen katolle oli kuntotarkastusraportin (K2) perusteella ollut ostajien tiedossa ennen kauppaa, ostajat eivät voi vedota seikkaan virheenä. Ottaen huomioon, että katto väitettyine virheineen oli ollut käytössä 23 vuotta irtoamatta paikaltaan, kahden tai useamman päällekkäisen kattopinnoitekerroksen asentaminen ei sellaisenaan osoita katon olleen vaarassa irrota. Katon ei ole selvitetty myöskään vuotaneen. Tikkanen on kertonut hyvin monen kerroksen muodostavan liiallisen palokuorman. Kolme kerrosta voitiin tehdä, mutta neljä tai viisi kerrosta muodosti liian suuren palokuorman. Hovioikeus katsoo, ettei kysymyksessä olevan katon kerrosten ole selvitetty muodostavan paloturvallisuusriskiä liiallisen palokuorman johdosta, ja näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, ettei katossa ole selvitetty olevan tiedonantovirheen lisäksi muutakaan merkityksellistä virhettä ottaen myös huomioon, että vesikaton käyttöikä oli kuntotarkastusraportin perusteella vähimmillään 25 vuotta. Mainituilla perusteilla hovioikeus lisäksi katsoo, että asiassa esitetyn näytön perusteella virheellisen tiedon kattopinnoitteen vaihtamisesta ei voida olettaa vaikuttaneen kauppaan. Koska katossa ei ole näytetty olleen asiaan vaikuttamattoman tiedoksiantovirheen lisäksi muuta asuntokauppalain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitettua virhettä, katon virheeseen perustuvat vaatimukset on hylättävä. Käräjäoikeuden ratkaisua on näiltä osin muutettava.

Oikeudenkäyntikulut

Sovellettavat säännökset

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toi- sen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäynti- kulujen määrään.

Saman luvun 16 §:n 1 momentin mukaan, jos alemman tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, velvollisuus korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun. Siinä tapauksessa, että muutoksenhakemus hyväksytään ainoastaan osaksi, noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n määräyksiä (KKO 2022:56, kohta 8 ja siinä viitatut ratkaisut).

Muutoksenhaussa on oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta käräjäoikeuden osalta määrättävä samalla tavoin kuin käräjäoikeudenkin olisi pitänyt määrätä, jos se olisi päätynyt pääasiassa samaan lopputulokseen kuin hovioikeus (KKO 2022:56, kohta 9 sekä siinä viitatut ratkaisut ja esityöt).

Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa

Koska ostajien käräjäoikeudessa esittämä hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimus on menestynyt vain osaksi, asiassa on sovellettava oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:ää. Hovioikeus toteaa, että ostajien käräjäoikeudessa esittämästä noin 41.000 euron vaatimuksesta on määrällisesti hyväksytty alle puolet. Viemäriputken osalta hinnanalennusvaatimuksen perusteena vedottu virhe ja vaadittu hinnanalennuksen määrä on katsottu tulleen näytetyksi. Hovioikeuden ratkaisun mukaisesti katon osalta vahingonkorvausvaatimuksen perusteena vedottu tiedonantovirhe on katsottu näytetyksi, mutta virheellisen tiedon ei ole selvitetty vaikuttaneen kauppaan. Näin ollen ostajien vaatimukset on hylätty katon osalta. Käräjäoikeus on vielä hylännyt sukitus- ja tulppauskustannuksia koskevat ostajien vaatimukset, joista ei ole ollut enää kysymys hovioikeudessa. Käräjäoikeus on todennut jälkimmäisten selvityskulujen osuuden oikeudenkäyntikuluista vähäiseksi. Oikeudenkäyntikulujen voidaan arvioida kertyneen koko asiakokonaisuuden osalta, eikä mikään virheväite ole kerryttänyt oikeudenkäyntikuluja selvästi muita enemmän tai vähemmän. Käräjäoikeuden ratkaisu ei ole myöskään miltään osin perustunut vain harkinnanvaraisiin seikkoihin. Mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole syytä poiketa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n mukaisesta pääsäännöstä, jonka mukaan asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa

Myyjien muutoksenhakemus on hovioikeudessa menestynyt vain osaksi, kun hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua viemäriputken osalta, mutta on hylännyt ostajien katon osalta esittämät vaatimukset. Vaikka ostajien viemäriputkea koskeva vaatimus on ollut katon osalta esitettyä vaatimusta suurempi, oikeudenkäyntikulujen voidaan arvioida kertyneen kummankin virheväitteen osalta. Sillä, minkä myyjät ovat muutoksenhakemuksensa osalta hävinneet, ei ole ollut vain vähäinen merkitys. Hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole myöskään hovioikeudessa kertyneiden kulujen osalta tullut ilmi syytä poiketa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n mukaisesta pääsäännöstä. Näin ollen asianosaiset saavat pitää myös oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.


Tuomiolauselma


Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Veli Aalto, Esko Aalto, Kimi Aalto, Merja Jansson ja Minttu Niinimaa vapautetaan velvollisuudesta suorittaa Janna Forsille ja Miko Puustiselle:
- vahingonkorvauksena katon virheen osalta 13.640 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 5.6.2019 lukien ja
- korvauksena oikeudenkäyntikuluista 9.336,30 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.



Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 18.4.2023.

Helsingin hovioikeuden puolesta:


Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos Niina Ekman
hovioikeudenneuvos Sanni Tirkkonen asessori Pertti Huhta

Valmistelija: hovioikeuden esittelijä Anton Helander Ratkaisu on yksimielinen.






HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS


1. osasto
Oikeuden kokoonpano Käräjätuomari Raija Herola

TUOMIO 20/59928

2.11.2020 L 19/28582



Kantaja Fors, Janna

Puustinen, Miko


Vastaaja

Aalto, Veli

Aalto, Esko

Aalto Kimi

Jansson, Merja

Niinimaa, Minttu




Asia Vireille

Irtaimen kauppaan liittyvä riita 5.6.2019


RIIDATTOMAT TAUSTATIEDOT

Janna Fors ja Miko Puustinen (ostajat, kantajat) ovat ostaneet Marita Kiljusen jakamattomalta kuolinpesältä ja Esko Kiljusen jakamattomalta kuolinpesältä (myyjät, vastaajat) 28.2.2018 päivätyllä kauppakirjalla Asunto Oy Kn osakkeet 1-4.

Kauppahinta on ollut 294.000 euroa. Kaupan kohde on ollut
asunto-osakeyhtiön 107 m2:n kokoinen erillistalo, jossa on 5 h + k + s.





KANNE
Vaatimukset


Kantajat ovat vaatineet, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille

1.Hinnanalennuksena tai vahingonkorvauksena yhteensä 40.792,8 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 5.6.2019 lukien.

2.Tuottokorkoa hinnanalennukselle kaupantekopäivästä 28.2.2018 lukien

3.Asiantuntijalausuntokuluja 459,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 17.5.2019 lukien.

4.Korvauksena kantajan oikeudenkäyntikuluista 9.336,30 euroa (avustajan palkkiota 8.567,50 arvonlisäveroineen ja käännöskuluja 768,80 euroa arvonlisäveroineen) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden päätöksestä.


Perusteet

Asunnon hallinta on luovutettu ostajille 22.3.2018. Ostajat ovat aloittaneet WC-märkätilojen, käyttövesiputkien ja osittaisen keittiöremontin 8.5.2018.

Kaupan kohteessa on kaupanteon jälkeen ilmennyt useita merkittäviä virheitä ja puutteita. Ennen kaupantekoa ostajille on myyjän toimesta kerrottu, että kaupan kohteena olevasta talosta on pidetty hyvää huolta ja että kaupan kohde on hyvässä kunnossa.

Virheiden korjauskustannukset ovat suuruusluokaltaan merkittävät ja olennaisesti suuremmat verrattuna siihen, mitä ostajat olivat voineet kauppaa tehtäessä otaksua joutuvansa maksamaan rakennuksen korjauskuluina. Ottaen huomioon myös suuriin korjauskustannuksiin liittyvät epävarmuustekijät, on asunto-osakkeen virhettä pidettävä olennaisena.

Kaupan kohteen korkea kauppahinta, lähes 300.000 euroa, on suhteettoman korkea perusteellisen remontin tarpeessa olevalle sekä lukuisia virheitä sisältäneelle kohteelle, eivätkä ostajat olisi suorittaneet tällaista rahasummaa perusteellisesti remontoitavasta kohteesta. Ostajat eivät ole rakennusalan ammattilaisia, joten heillä ei myöskään ammattinsa puolesta voi olla ymmärrystä, että kyseinen kohde vaatisi

perusteellista remontointia.

Vertailemalla toteutuneita kauppoja kyseisellä alueella kauppahinnasta lasketulla neliöhinnalla tulisi saada hyväkuntoisen 5h+k kokoisen asunnon pientalosta 00960 -postinumeron alueella. Asunto on sen hinta ja asunnosta annetut tiedot huomioon ottaen selvästi merkittävästi huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut aihetta olettaa.

Ostajat ovat reklamoineet myyjiä sen johdosta, että kaupan kohde ei vastaa sovitun mukaista ja että asuntokauppaa rasittaa virhe. Katon virheestä ostajat ovat reklamoineet myyjiä 5.12.2018.

Viemärin virheet

Keittiön viemärissä on ollut laaja puhkiruostuma-aukko, josta on aiheutunut mittava kosteusvaurio. Reikä ei ole voinut syntyä sinä aikana, kun kohde on ollut ostajien omistuksessa. Reiästä on päässyt kosteutta rakenteisiin jo kauan ennen kaupantekoa. Reikä viemärissä on syöpynyt pitkän ajan kuluessa, ja rakenteisiin on jo myyjien hallinta-aikana syntynyt kosteusvaurio. Aukosta on tihkuttanut vettä rakenteisiin useiden vuosien ajan asunnon ollessa vielä myyjien hallinnassa.

Viemärissä olevan reiän aiheuttaman vahingon korjauskustannuksista vaaditaan (1/2) 18.022,25 euroa. Ostajat ovat olleet siinä uskossa, että viemärit on kuvattu vuonna 2016. Myyjien olisi tullut saattaa ostajien tietoon ennen kaupan tekoa, että viemärit tulee uusia välittömästi.
Ostajat katsovat siten, että myyjät ovat tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää asunnossa olleista kosteusvaurioista sekä rikkinäisestä viemäristä.

Toissijaisesti ostajat katsovat, että kyse on piilevästä virheestä, joka on luonteeltaan merkittävä. Virheen merkittävyyskynnyksen arvioinnissa on otettava huomioon korjauskustannusten määrä suhteessa kauppahintaan. Tällä hetkellä pelkästään viemärin korjaamisesta sekä rikkinäisen viemärin aiheuttaman kosteusvaurion laajenemisesta on aiheutunut ostajille kustannuksia jo lähes 35.000 euroa. Näiden osalta myyjiltä haetaan puoliosuutta vakuutusyhtiön korvattua osan.

Lisäksi kyseessä on riskirakenne. Identtisessä naapuriyhtiön talossa samanlainen putki aiheutti vahingon vuonna 2012. Kantajien käsityksen mukaan myyjät ovat tienneet naapurin vahingosta ja sen aiheuttajasta, mutta eivät ole kertoneet ostajille tästä, eivätkä ole korjanneet kysymyksessä olevaa putkea. Putkien kunnon osalta kysymys on tiedonantovirheestä.

Kosteusvaurion aiheuttamat korjauskustannukset

Korjaustöiden laajuus on arvioitu etukäteen vahinkokartoituksella (K3). Laskutus on tapahtunut toteutuneiden korjaustoimien mukaan (K1).
Laskuista ilmenevät työt, tarvikkeet, materiaalit ja muut aineet ovat olleet perusteltuja kuluja.

Keittiö piti purkaa kokonaan, myös saareke ja seinä ruokailutilaan, jolloin myös katossa kiinni olevat kaapit piti poistaa purkamistöiden tieltä ja tämän johdosta katollekin tuli suorittaa korjaustoimenpiteitä. Keittiön katon viimeistelytyönä vaadittu 280 euroa on kohdistunut keittiön katon ja seinien korjaamisen johdosta myös kattoon.

Vaadittu eteisen maalaustyö 217 euroa on aiheutunut siitä, että eteisen seiniä piti myös maalata koska seinät olivat likaantuneet. Kyseiset seinät oli jo maalattu ennen vahinkoa, mutta likaantumisen johdosta ne oli maalattava uudelleen. Samoin piti maalata muita seiniä likaantumisen johdosta ja kustannus siitä on 173,60 euroa.

Verhokiskojen hausta ja asennuksesta vaadittu 260,40 euroa on aiheutunut siitä, että verhokisko oli aiemmin katossa kiinni ja kun katto korjattiin eli vaihdettiin koko vahinkoalueelta, verholista piti myös vaihtaa tässä yhteydessä.

Viemärin sukituskustannukset

Viemärin sukituksesta on aiheutunut ostajille kuluja 15.700 euroa, jonka osalta vaatimus on myös puolet kuluista eli 7.850 euroa. Vaatimus viemärin sukituksesta liittyy viemärin virheisiin, sillä ostajat olivat siinä uskossa, että viemärit ovat olleet kunnossa ja kuvattu vuonna 2016.

Lämmitysputkien virhe

Betoniraudoituksia tehtäessä ilmeni, että vanhat lämmitysputket on jätetty tyhjentämättä, kun lämmitysjärjestelmä on vaihdettu.
Tulppaamatta jääneiden lämmitysputkien tulppaamisesta on aiheutunut ostajille 280,63 euron lasku.

Katon virhe/korjaus

Asunnon kunnosta on myös katon osalta annettu virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa ennen kaupantekoa. Ostajille on nimenomaisesti kerrottu ennen kaupantekoa, että kattopinnoite on vaihdettu. On kuitenkin käynyt ilmi, että kattopinnoitetta ei ole vaihdettu, vaan pinnoitetta on lisätty kerros lisää. Kattopinnoite on kuhmuuntunut sen johdosta, että ensimmäinen kermi, joka oli kauttaaltaan liimattu, irtoili alustastaan eli kuhmutti.

Kattopinnoitteen vaihdosta on aiheutunut ostajille 13.640 euron korjauskustannus. Kattopinnoite oli korjattava välittömästi, sillä vaarana asiantuntijan mukaan oli, että koko kattopinnoite lähtee kokonaan irti, ellei kattoa välittömästi korjata.

Vakuutusyhtiön omavastuuosuus

Vaatimus vakuutusyhtiön omavastuuosuudesta on 1.000 euroa.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat kiistävät kanteen ja vaativat, että
1.käräjäoikeus hylkää kanteen kaikilta osin perusteettomana ja
2.velvoittaa kantajat yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajien

oikeudenkäyntikulut asiassa 27.550,09 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.


Perusteet

Viemäreiden väitetty virhe ja kosteusvaurio

Viemärin rikkoutumisessa ei ole kyse asuntokauppalain 6 luvun 11 §;ssä tarkoitetusta virheestä. Ostajien on tullut tietää käyttövesi- ja viemäriputkiin liittyvästä riskistä, joka on mainittu muun muassa 6.6.2017 tehdyssä kuntotarkastuksessa ja joka on ostajille ennen kaupantekoa annettu. Kauppakirjassa ostajat ilmoittavat huolellisesti tutustuneensa asiakirjoihin.

Viemärit olivat tulleet teknisen käyttöikänsä loppuun kaupantekohetkellä Ostajat ovat täysin ymmärtäneet kaupan kohteen olevan perusteellisen remontin tarpeessa, mitä osoittaa muun muassa ostajien ennen kaupantekoa kiinteistövälittäjälle 23.1.2018 lähettämä kirje, jossa todetaan ostajien tehneen aiemminkin remonttia ja osaavan hyvin arvioida remonttikustannuksia. Nimenomaisesti kirjeessä todetaan, että tosiasia on kaupan kohteen märkätilojen olevan käyttöaikansa lopussa ja remontti tältä osin on ehdottomasti tehtävä heti.

Viemäriputket eivät ole vuotaneet ennen kaupantekoa. Viemäri ei ole vuotanut ennen kaupantekoa eikä todennäköisesti vielä toukokuussakaan 2018 ostajien teettämän remontin aikana. Jos viemäri olisi vuotanut, olisi kosteusvauriot täytynyt remontin yhteydessä huomata. Näin ei tapahtunut, mikä vastaajien käsityksen mukaan osoittaa, että viemärivuoto on alkanut vasta ostajien suorittaman remontin jälkeen.

Kantajat olivat ryhtyneet jaksottamaan remonttiaan, vaikka olivat tienneet, että viemärit olivat välittömän remontin tarpeessa. Kantajat ovat ottaneet tietoisen riskin jättämällä suorittamansa remontin yhteydessä korjaamatta tai ainakin tarkastamatta keittiöstä lähtevän pääviemärilinjan. Kantajat ovat suorittamansa remontin yhteydessä korjanneet ja uusineet pääviemäriin tulevat viemärin sivuhaarat vain saunan, wc:n ja kylpyhuoneen osalta. Käyttövesiputket kantajat ovat korjanneet koko huoneiston osalta.

Viemärin aiheuttama kosteusvaurio on aiheutunut kantajien omasta laiminlyönnistä ja riskinotosta johtuen. Vastaajien saamien tietojen mukaan vakuutusyhtiö on korvannut aiheutuneen kosteusvaurion aiheuttamat korjauskustannukset 50-prosenttisesti, mutta vakuutuskorvausta ei makseta lainkaan itse viemärin korjauksesta, koska se on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun. Vakuutusyhtiö on vähentänyt kosteusvaurioiden korjaamisesta maksettavaa korvausta 50 prosentilla, mikä on aiheutunut yksinomaan ostajien omalla vastuulla olevasta riskinotosta. Myyjillä ei näin ollen ole vastuuta korvauksista siltä osin kuin vakuutusyhtiö ei niitä ole ostajille suostunut korvaamaan.
Viemäriputket eivät ole vuotaneet ennen kaupantekoa, minkä vuoksi mistään tiedonantovirheestä ei ole kyse.

Kanteessa ei ole selvitetty, millä tavoin kantaja on päätynyt viemäreissä olevan reiän osalta korjauskustannuksissa määrään 18.022,25 euroa.

Kanteen todisteena K1 olevista laskuista ilmenee, että vaatimukseen sisältyy korjaustoimia, jotka eivät voi liittyä vesivahingon korjaukseen, laskuista ilmenee vahinkoon kuulumattomia korjaustöitä, ainakin seuraavat toimet:
- 16.11.2018 keittiön katon tekoa
- 15.12.2018 rakennusmies maalausta eteinen, ei vahinkoa
- 21.12.2018 rakennusmies, maalausta ja listoitusta, ei vahinkoa
- 04.01.2019 rakennusmies, verhokiskojen mittaus ja listaus
- 24.01.2019 rakennusmies, verhokiskojen haku ja asennus
- edellä oleviin liittyvät tarvikkeet ja maalit ja muut aineet.

Vaatimus sukituksesta 7.850 euroa on määrällisesti täysin ylimitoitettu, koska viemäriputkistot ovat olleet kaupantekohetkellä teknisen käyttöikänsä lopussa, minkä vuoksi kantajilla ei voi olla oikeutta hinnanalennukseen.

Katon väitetty virhe/korjaus

Vesikatteen väitetystä virheestä ei ole reklamoitu, minkä vuoksi vastaajat eivät ole voineet tutustua ja tarkastaa väitettyä virhettä. Korvausvaatimus on esitetty 5.12.2018 asiamiehen kirjeellä, jolloin kattoremontti oli jo tehty. Vaatimuksen määrä ja perusteet on 5.12.2018 yksilöity, mutta se ei ole reklamaatio.

Myyjät olivat kuntotarkastuksen haastatteluosassa ilmoittaneet, että kattoremontti oli suoritettu 1995 ja että se on suoritettu sen aikaisten määräysten mukaisesti. Kuntotarkastuksesta selviää, että bitumikermikatteen tekninen käyttöikä oli saavutettu kaupantekohetkellä. Mitään vesivuotoa ei ole ollut eikä edes väitetty olleen kattorakenteissa.

Myyjät ovat siten ilmoittaneet ostajille, että kattoremontti on suoritettu 1995 ja se on suoritettu sen aikaisten määräysten mukaisesti.
Takuukorjauksen yhteydessä vuonna 2005 on kattoa korjattu. Mitään virheellistä tietoa ostajille ei kattoremontin osalta ole annettu.
Bitumikermikatteen tekninen käyttöikä oli saavutettu kaupantekohetkellä, minkä vuoksi vastaajilla ei tälläkään perusteella ole korvausvastuuta katon korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Kanteessa ei ole selvitystä siitä, mitä vesikatolle on tehty ja mistä materiaalista uusi kate on tehty sekä mitkä ovat olleet katon uusimiskustannukset. Vaatimus on tältä osin yksilöimätön ja epäselvä. Vaatimus on tältä osin myös määrällisesti perusteeton, koska vesikatteen pinnoite on kaupantekohetkellä ollut teknisen käyttöikänsä lopussa, minkä vuoksi kantajilla ei ole oikeutta euronkaan hinnanalennukseen. Katto on ollut pakko uusia ja se on ollut ostajien tiedossa.

Lämpöputkien tulppaaminen

Kanteessa vaaditaan vanhojen lämmitysputkien tulppaamisesta aiheutuneita kustannuksia 280,63 euroa. Myyjillä ei tältä osin ole voinut olla tietoa lämmitysputkien katkomisesta ja niiden tulppaamatta Jättämisestä, koska kiinteistön lämmitysjärjestelmä on vaihdettu

1970-luvun alun öljykriisin vuoksi öljystä sähkölämmitteiseksi jo ennen kuin Marita ja Esko Kiljunen olivat kiinteistön itselleen ostaneet.

Putkien tulppaaminen ei ole ollut välttämätöntä huomioon ottaen, että putkia ei ole tulpattu yli 40 vuoteen niiden katkomisen jälkeen eikä tulppaamattomuudesta ole aiheutunut mitään ongelmia kyseisenä aikana.

Mikäli kyseessä on tältä osin virhe, vastaajat toteavat kyseessä olevan ns. piilevän virheen, joka ei ole virheen korjauskustannukset huomioon ottaen olennainen, minkä vuoksi kyseessä ei ole merkittävä virhe ja sen vuoksi piilevänä virheenä hinnanalennukseen oikeuttava seikka.

Tulppaamatta jääneiden putkien tulppaamisesta vaadittu 280,63 euroa hyväksytään määrältään.

Vaatimuskohdat 2 ia 3

Kantajien vaatimusten 2 ja 3 määrät ovat riidattomia. Käännöskulut ovat kuitenkin oikeudenkäyntikuluja.

Vakuutusyhtiön omavastuuosuus

Määrän osalta vastaajat hyväksyvät vaatimuksen tältä osin.

RIIDATTOMAT SEIKAT

Putkien tulppaamiskustannusten määrä on 280,63 euroa. Vakuutusyhtiön omavastuuosuuden määrä on 1.000 euroa. Asiantuntijakustannusten määrä on 459,80 euroa.
Käännöskustannusten määrä on 768,80 euroa.

TODISTELU

Kantajat


Kirjalliset todisteet:

K1. Laskut
K2. Kuntotarkastus 6.6.2017
K3. Vahinkotarkastus Hese Oy:n raportti 23.8.2018
K4. Email K Kate Oy Kalle Kuustinen
K5. Asiantuntijalausunto Hese Oy:ltä/ Mikke Rauhanen
K6. Asiantuntijalausunto/ Rakennusvahinkotarkastaja, RI (AMK) Pertti Ritari
K7. Esite
K8. Välityssopimus
K9. VP tarkastusraportti
K10. Yhtiökokouspöytäkirjat
K11. Pohjakuvat molemmista taloista K12. Valokuvia
K13. Laskut ja selvitykset osa 2
K14. Kalle Kuustinen/K Kate Oy email

Henkilötodistelu

1. Janna Fors todistelutarkoituksessa
2. Miko Puustinen todistelutarkoituksessa
3. Todistaja Mikael Kinonen
4. Todistaja Mikke Rauhanen

Vastaajat


Kirjalliset todisteet


VI. Kauppakirja 28.2.2018
V2. Sähköposti 23.1.2018
V3. Kuntotarkastus 6.6.2017 (= kantajan todiste K3.) V4. Viemäreiden TV-kuvauslomake 18.10.2016
V5. Välitystarjous 3.5.2017
V6. Vastatarjous 21.1.2018 V7. lsännöitsijätodistus




Henkilötodistelu



1.Veli Aalto todistelutarkoituksessa
2.Todistaja Arttu Nilsson
3.Todistaja Teemu Tikkanen



KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Tuomiolauselma Veli Aalto, Esko Aalto, Kimi Aalto, Merja Jansson ja Minttu Niinimaa velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Janna Forsille ja Miko Puustiselle yhteisesti
-hinnanalennuksena viemärin virheen korjaamisesta 19.022,25 euroa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine tuottokorkoineen 28.2.2018 lukien
-vahingonkorvauksena katon virheen osalta 13.640 euroa korkolain 4
§:n 1 momentin mukaisine korkoineen 5.6.2019 lukien
-asiantuntijalausuntokuluina 459,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 17.5.2019 lukien
-korvauksena kantajien oikeudenkäyntikuluista 9.336,30 euroa korkolain
4.1§:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien.
Kanne enemmälti hylätään.

Perustelut

Ratkaistavat kysymykset

Asiassa on ensin ratkaistavana kysymys siitä, onko kaupan kohteena olleessa käytettynä ostetussa asunnossa ollut kanteessa mainitut virheet: viemärin virhe ja siitä aiheutunut rakenteiden kosteusvirhe, katon pinnoituksen virhe ja lämmitysputkien tulppauksen virhe. Mikäli virheitä on, on ratkaistava kysymys siitä, onko ostajilla oikeus saada hinnanalennusta ja hinnanalennukselle tuottokorkoa, tai vaihtoehtoisesti vahingonkorvaukseen myyjien puolella olevan huolimattomuuden vuoksi. Mikäli oikeus hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen on, on ratkaistava kysymys sen määrästä. Katon virheen osalta on kysymys myös virheilmoituksen/reklamoinnin oikea-aikaisuudesta.

Sovellettavat oikeusohjeet käytetyn asunnon virheestä

Asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan käytetyn asunnon kaupassa on virhe, jos 1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;
2) se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; 3) myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa havaita kyseinen seikka 12
§:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, myyjän tietoisuus ostajan asettamista erityisvaatimuksista sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai 4) se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.

Viemäriputken virhe ja kosteusvaurio

Kanteen mukaan talon viemäriputkessa, keittiön alla olevalla kohdalla, on ollut laaja puhkiruostuma-aukko, josta on aiheutunut kosteusvaurio rakenteisiin ja vaurion selvittämiseksi rakenteita oli jouduttu purkamaan, kuivattamaan ja korjaamaan. Reikä oli syöpynyt viemäriputkeen pitkän ajan kuluessa ja rakenteisiin oli jo myyjien hallinta-aikana syntynyt kosteusvaurio. Kantajat ovat vaatineet korvauksena viemärin ja kosteusvaurion osalta ensisijaisesti vahingonkorvausta ja toissijaisesti hinnanalennusta. Kantajien mukaan myyjät ovat tienneet naapuritalossa olleesta vastaavasta virheestä ja vahingosta ja sen aiheuttajasta, mutta eivät ole kertoneet ostajille tästä, eivätkä ole korjanneet kysymyksessä olevaa putkea.

Vastauksen mukaan ostajien on kaupan yhteydessä annettujen tietojen perusteella tullut tietää talon käyttövesi- ja viemäriputkiin liittyvästä riskistä. Viemärit olivat tulleet teknisen käyttöikänsä loppuun kaupantekohetkellä. Viemäriputket eivät olleet vuotaneet ennen kaupantekoa eikä todennäköisesti vielä toukokuussa 2018 ostajien teettämän keittiö-, kylpyhuone- ja saunaremontin aikana. Viemärivuoto on alkanut vasta ostajien keväällä 2018 suorittaman remontin jälkeen, kun kantajat olivat ryhtyneet jaksottamaan remonttiaan, vaikka olivat tienneet, että viemärit olivat välittömän remontin tarpeessa. Viemärin aiheuttama kosteusvaurio on aiheutunut kantajien omasta laiminlyönnistä ja riskinotosta.

Näyttöä

Ostajille on kauppakirjan (V1) mukaan luovutettu ja he ovat tutustuneet muun muassa kuntotarkastusraporttiin 6.6.2017. Tv-kuvauslomake talon viemäreistä vuodelta 2016 ei ole ollut heillä eikä heidän tiedossaan ennen oikeudenkäyntiä.

Kuntotarkastusraportin 6.6.2017 (K2) kohtaan oleellisimpia havaintoja on kirjattu, että vesi- ja viemärijärjestelmän uusimattomat osat olivat ylittäneet teknisen käyttöikänsä, ja että mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Teknisestä

käyttöiästä on erikseen todettu, että vesi- ja viemärijärjestelmän uusimattomat osat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimiseen tulee varautua ja että normaalirasituksessa valurautaisten viemäreiden käyttöikä on 50 vuotta. Yhteenvetona raportissa on todettu, että merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat vierustan maanpintojen kallistuksien korjaamiseen, kasvillisuuden poistamiseen, ikkunoiden ja ovien huoltokäsittelyyn, vesikaton kallistuksen korjaamiseen, lattiakaivon tiiveyspuutteen korjaamiseen ja padotuskynnyksen asentamiseen. Lisäksi on todettu, että ikääntymisestä johtuen tulee varautua muun muassa vesi- ja viemärijärjestelmän uusimattomien osien uusimistarpeeseen. Raportin haastatteluosassa Veli Aalto on ilmoittanut kohdassa Rakenteet tehdyt korjaukset muun muassa, että viemärijärjestelmään oli tehty rassaushuuhtelu/kuvaus 2016.

Esitteessä (K7) on todettu, että kohteen kunto on tyydyttävä, sen valmistumisvuosi on 1971-1972 ja suoritettuina korjauksina on ilmoitettu, että sähköpatterit on uusittu 2013, ikkunat ja ulko-ovet, vesikatto 1995.

Vahinkotarkastus Hese Oy:n raportista 23.8.2018 (K3), asiantuntijalausunnosta 28.2.2019 (K5) ja asiantuntijalausunnosta 3.5.2019 (K6) sekä todistaja Rauhasen kertomuksesta ilmenee, että viemäriputkeen oli syöpynyt halkaisijaltaan noin 5 cm:n kokoinen reikä, josta oli vuotanut vettä rakenteisiin. Vuotokohta oli keittiön allaskaapin alapuolella. Heiän kohdalta putkesta puuttui palanen ja kohta oli umpiruostunut. Raportin mukaan keittiön ja olohuoneen seinät ja lattia olivat kostunutta aluetta. Raportissa on suositeltu jatkotoimenpiteitä, jotka on toteutettu ja ilmenevät todisteena olevista laskuista (K2).
Rauhasen mukaan ei ole mahdollista, että kohtaan olisi osunut jotain, koska reikä ei ollut teräväreunainen, vaan umpiruostunut. Rauhasen mukaan on mahdollista, että reikä on ollut pitkään. Edellä mainittujen asiantuntijalausuntojen mukaan reiän syntymiseen korroosion aiheuttamana kuluu useita vuosia ja myös kastuneen alueen laajuus huomioon ottaen viemäri on rikkoutunut jo vuosia ennen sen havaitsemista ja tihuttanut vettä rakenteisiin.

Kiinteistöjen viemäreiden tv-kuvauslomakkeesta 18.10.2016 (V4) ilmenee muun muassa, että viemärin putkenpää etäisyydeltä 0-0.3 metriä on ruostunut rosoiseksi ja siitä eteenpäin mentäessä etäisyydelle
6.8 metriä on todettu irtokertymää joka padottaa, kovettumaa kynnys, jota ei saatu poistettua, rosoiseksi ruostumista ja ennen linjan kääntymistä irtokertymää. Viemäreiden rakenteellinen kunto vaatii lomakkeen mukaan korjausta lähitulevaisuudessa. Kuitenkin viemäreiden vuotavuus on lomakkeen yleisarvioinnissa 1, joka merkitsee, että putkilinja oli kunnossa.

Todistaja Kinonen asuu kanteessa kysymyksessä olevan rakennuksen naapuritalossa. Kinosen kertomuksesta ilmenee, että vuonna 2012 hänen talossaan oli ollut kosteusvaurio, jonka oli suurella todennäköisyydellä todettu aiheutuneen siitä, että viemäriputken mutkan alle oli rakentamisvaiheessa laitettu tueksi tiili ja kun betoni oli valettu päälle, putken ensimmäinen mutka oli jäänyt viemärilinjaa alemmaksi.
Paikka oli kohdassa, josta putki lähtee kääntymään sivuun. Putkessa on tuolla kohtaa ollut käytännössä aina vettä ja putkeen oli syöpynyt reikä. Kinosen mukaan hän oli puhunut asunto-osakeyhtiön hallituksen kokoustilanteen yhteydessä talonsa kosteusvauriosta Veli Aallon kanssa. VPn tarkastusraportin (K9) mukaan Kinosen rakennuksen rakennusvuosi on 1970. lsännöitsijätodistuksen (V7) mukaan kanteessa kysymyksessä olevan rakennuksen rakennusvuosi on 1971. Pohjakuvien (K11) mukaan rakennukset ovat identtiset pohjapiirustuksiltaan. Talojen ulkoinen samanlaisuus ilmenee myös edellä mainituissa raporteissa olevista valokuvista.

Fors ja Puustinen ovat kumpikin kertoneet, että he olivat ymmärtäneet, että viemäreissä oli vielä käyttöaikaa jäljellä ja aloittaneet remontin keväällä 2018 akuuteista kohdista eli käyttövesiputkista ja märkätiloista ja keittiöstä. Heidän oli ollut tarkoitus remontoida taloa vaiheittain akuuteista asioista alkaen. He olivat muuttaneet taloon asumaan elokuun puolen välin jälkeen 2018 ja aistineet muutaman päivän ajan talossa outoa, imelää hajua ja havainneet sitten kosteutta teknisen tilan / pannuhuoneen seinissä ja keittiössä allaskaappien takana. He olivat ottaneet yhteyttä Rauhaseen, joka oli tehnyt keväällä 2018 remonttia talossa, ja Rauhanen ja putkiliikkeen työntekijä olivat tutkimusten jälkeen löytäneet reiän eli vuotokohdan viemäristä. Pohjabetonia oli porattu useiden päivien ajan ja noin 30 senttimetrin syvyydeltä keittiön alapuolelta. Kostunut alue oli ollut laaja ja todella märkä. Fors ja Puustinen olivat muuttaneet pois talosta ja voineet palata sinne tammikuussa 2019 uuden remontin valmistuttua.

Käräjäoikeuden johtopäätökset virheestä ja vastuusta

Hese Oy:n raportista, asiantuntijalausunnoista ja todistaja Rauhasen kertomuksesta ilmenevien havaintojen ja tietojen perusteella käräjäoikeus katsoo tulleen selvitetyksi, että kanteessa kysymyksessä olevan talon viemäriputkessa keittiön alapuolella olevassa kohdassa on ollut noin viisi senttimetriä halkaisijaltaan ollut ruosteen syövyttämä reikä. Reiästä on aiheutunut kanteessa selostettu kosteusvaurio talon rakenteisiin, keittiöön ja olohuoneeseen. Kosteusvaurion syyn selvittämiseksi ja korjaamiseksi on pohjarakenteita jouduttu avaamaan ja keväällä 2018 keittiöön tehtyjä rakenteita purkamaan ja keittiöön, olohuoneeseen ja eteiseen jo tehtyjä remonttitoimenpiteitä tekemään uudelleen.

Kanteessa kysymyksessä oleva rakennus on rakennettu samaan aikaan kuin todistaja Kinosen omistama talo eli 1970-1971. Käräjäoikeus pitää Kinosen havaintojen ja talojen identtisyyden perusteella selvitettynä, että kanteessa kysymyksessä oleva viemäriputken reikä on johtunut samasta putken rakenteellisestä syystä kuin Kinosen kertoma hänen talossaan vuonna 2012 havaittu viemäriputken reikä. Kysymys ei siten ole ollut tavanomaiseksi katsottavasta viemäriputken iän ja käytön aiheuttamasta vauriosta, johon ostajien on tullut varautua, vaan putken rakenteesta aiheutunut virhe.

Rauhasen ja Kinosen kertomusten perusteella sekä asiantuntijalausuntojen mukaan reikä on ollut seurausta useiden vuosien aikana putken mutkaan jääneestä vedestä. Tätä vastaan kyllä puhuu se, että rakenteiden kosteutta ei ollut havaittu keväällä 2018 remonttia tehtäessä. Toisaalta Veli Aallon kertomuksen mukaan talossa on asunut vain yksi henkilö useiden vuosien ajan ja vuoden 2016 heinäkuun jälkeen talossa on ollut kirjoilla yksi henkilö. Kun otetaan huomioon, että talossa oli kevään 2018 remontin aikanakin käytetty vain vähän vettä, käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että viemäriputken reikä on syntynyt jo myyjien omistusaikana. Käräjäoikeus toteaa johtopäätöksenään, että kanteessa kysymyksessä oleva kosteusvaurio on aiheutunut siitä, että viemärissä olleesta ruostuma-aukosta on vuotanut vettä talon betonilaattaan ja muualle rakenteisiin joidenkin vuosien ajan.

Todistaja Kinonen ei ole muistanut, mitä hän oli Veli Aallon kanssa yksityiskohtaisesti puhunut talossaan havaitusta kosteusongelmasta tai sen syystä. Todistaja Kinosen kertomus ei osoita vastoin Veli Aallon kertomaa, että hän olisi tiennyt Kinosen rakennuksessa olleen kosteusvaurion aiheutuneen viemäriputken rakenteesta. Muutakaan selvitystä ei ole siitä, että Veli Aallon olisi omasta puolestaan ja kuolinpesien muiden osakkaiden edustajana ollut tieto rakenteellisesta virheestä tai reiästä myydyn kohteen viemäriputkessa tai että heidän täytyisi olettaa siitä tienneen. Myyjät ovat siten näyttäneet, ettei virheestä ostajille aiheutunut vahinko johdu huolimattomuudesta myyjien puolella.

Käräjäoikeus sen sijaan katsoo, että oikeudellisesti arvioituna asunnossa on ollut viemäriputken isohkon reiän ja siitä rakenteisiin valuneen veden vuoksi asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdissa tarkoitettu virhe. Ostajilla on oikeus lain 6 luvun 16 §:n 1 momentin nojalla saada virhettä vastaava tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuullinen hinnanalennus. Hinnanalennukselle on lainkohdan 2 momentin nojalla maksettava korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä lukien, jona myyjä vastaanotti kauppahinnan.

Käräjäoikeuden johtopäätökset hinnanalennuksen määrästä

Tehdyistä korjauksista on esitetty laskut ja erittelyt (K2 ja K15). Korjauskustannusten määrä on tullut niillä selvitetyksi. On selvää, että virhe olisi sen laatu huomioon ottaen vaikuttanut kauppahintaan sitä alentavasti tai kauppa olisi jopa jäänyt syntymättä, jos ostajat olisivat tienneet viemärissä olevasta reiästä ja kosteusvaurioista. Viemärin reiän ja siitä aiheutuneiden kosteusvaurioiden korjauskulut ovat olleet kantajien mukaan yhteensä lähes 35.000 euroa. Käräjäoikeus katsoo, että kantajien vaatimaa, heidän maksettavaksi jäänyttä osuutta korjauskustannuksista vakuutuksen omavastuuosuuksineen on pidettävä virheeseen nä1hden kohtuullisena hinnanalennuksena. Vastaajien on siten yhteisvastuullisesti suoritettava kantajille hinnanalennuksena viemärin virheestä 19.022,25 euroa vaadittuine tuottokorkoineen.

Viemärin sukituskustannukset

Kanteen mukaan vaatimus viemärin sukituksesta liittyy viemärin virheisiin, sillä ostajat olivat siinä uskossa, että viemärit ovat olleet kunnossa ja kuvattu vuonna 2016. Vastauksen mukaan viemäriputkistot ovat olleet kaupantekohetkellä teknisen käyttöikänsä lopussa, minkä ostajat ovat tienneet eikä kantajilla ole oikeutta hinnanalennukseen.

Kuntotarkastusraportista 6.6.2017 (K2) ilmenee, että talon viemärijärjestelmä oli ostohetkellä ylittänyt teknisen käyttöikänsä. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo, että asunto on tältä osin vastannut sitä, mitä on sovittu ja vastannut niitä tietoja, joita myyjät ovat antaneet asunnosta eikä se ole ollut merkittävästi huonompi kuin ostajilla on ollut aihetta edellyttää. Asunnossa ei ole ollut tältä osin asuntokauppalain 6 luvun 11
§:n tarkoittamaa virhettä.

Näillä perusteilla vaatimus sukituskustannuksista vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena on hylättävä.


Katon virhe

Kanteen mukaan asunnon kunnosta on katon osalta annettu virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa ennen kaupantekoa. Ostajille on nimenomaisesti kerrottu ennen kaupantekoa, että kattopinnoite on vaihdettu. On kuitenkin käynyt ilmi, että kattopinnoitetta ei ole vaihdettu, vaan pinnoitetta on lisätty kerros lisää. Kattopinnoite on kuhmuuntunut sen johdosta, että ensimmäinen kermi, joka oli kauttaaltaan liimattu, irtoili alustastaan eli kuhmutti. Kattopinnoitteen vaihdosta on aiheutunut ostajille 13.640 euron korjauskustannus. Kattopinnoite oli ollut korjattava välittömästi, sillä vaarana asiantuntijan mukaan oli, että kattopinnoite lähtee kokonaan irti, ellei kattoa välittömästi korjata.

Vastauksen mukaan heille ei ole annettu tilaisuutta tehdä havaintoja katon kunnosta ennen kuin ostajat ovat korjanneet sen, minkä vuoksi vaatimus oli hylättävä. Joka tapauksessa myyjät olivat ilmoittaneet ostajille, että kattoremontti on suoritettu 1995 ja se on suoritettu sen aikaisten määräysten mukaisesti. Mitään virheellistä tietoa ostajille ei kattoremontin osalta ole annettu. Bitumikermikatteen tekninen käyttöikä oli saavutettu kaupantekohetkellä, minkä vuoksi vastaajilla ei tälläkään perusteella ole korvausvastuuta katon korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Virheilmoitus

Asuntokauppalaissa ei ole säännöstä siitä, että myyjällä tulisi olla tilaisuus korjata virhe tai oikeus tutustua virheeseen ennen sen korjaamista. Katon pinnoitteen virhe on havaittu loka-marraskuussa 2018 ja siitä ja sen korjauskustannusvaateesta on ilmoitettu myyjille
5.12.2018.

Asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Arvioitaessa, milloin virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita, ratkaisevana on pidettävä ajankohtaa, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä.

Käräjäoikeus katsoo, että kantajat ovat tehneet asuntokauppalain mukaisen virheilmoituksen katon osalta kohtuullisessa ajassa virheen havaittuaan ja päästyään selville sen merkityksestä. Kantajilla on oikeus vedota katon virheeseen.

Näyttöä

Kuntotarkastusraportin 6.6.2017 (K2) kohtaan oleellisimpia havaintoja on kirjattu, ettei vesikaton kallistuksessa oli puutteita, joiden kohdalle on merkitty korjaus/uusiminen. Raportin yhteenvedossa on todettu, että rakennuksen vesikattorakenteena on tasakatto, joka on luokiteltu riskirakenteeksi, ja että tärkeää sen toiminnan kannalta on vedenpitävyyden lisäksi yläpohjarakenteen riittävä tuulettuminen.
Raportin haastatteluosassa Veli Aalto on ilmoittanut kohdassa Rakenteet tehdyt korjaukset, että kattopinnoite oli vaihdettu 1995.

Sähköpostista K Kate Oy Kalle Kuustinen 13.11.2018 (K4) ilmenee, että "jos on noin kuhmulla katto niin kyllä se on vaurio". Lisäksi on todettu, että vesi seisoi pitkälti sen takia, että oli paljon kuhmuja.
Kuhmut johtuvat siitä, että ensimmäinen kermi, joka oli kauttaaltaan liimattu, kuhmuttaa. Kattopinnoitetta ei ollut vaihdettu, kuten raportissa on ilmoitettu, vaan oli lisätty yksi kerros lisää.

Fors ja Puustinen ovat kumpikin kertoneet, että Rauhanen oli etsiessään kosteuden aiheuttajaa elokuussa 2018 käynyt myös talon katolla ja sanonut, että heidän kannattaisi selvittää myös katon kuntoa. Rauhasen kautta he olivat saaneet Kalle Kuustisen tekemään kattopinnoitteen remontin. Oli ollut syksy ja he eivät olleet voineet ottaa riskiä siitä, että taloon tulee vettä myös katosta. He olivat ostohetkellä luottaneet siihen tietoon, että katon pinnoite oli vaihdettu vuonna 1995, jolloin sen uusiminen ei olisi ollut vielä akuutti asia, kun käyttöikä on
25-30 vuotta. Heidän oli ollut tarkoitus remontoida taloa vaiheittain akuuteista asioista alkaen ja kotitalousvähennyksen hyödyntäen.

Veli Aalto on kertonut, että vuonna 1995 talon kattoon oli laitettu uusi pinnoite kattavasti entisen katteen päälle reunasta reunaan. Veli Aallon mukaan tänä päivänäkin käytetään samaa metodia. Kattoa ei ole vuotanut.

Todistaja rakennusmestari Tikkanen on kertonut, että hänen käsityksensä mukaan vuonna 1995 oli ollut aika normaali tapa laittaa kattopinnoitetta vanhan pinnoitteen päälle ainakin yksi kerros, mutta kolmas ja neljäs kerros on aika vaikea asentaa. Sellaista on tehty, jos alakerros on ollut suorassa, jolloin päälleasentaminen on ollut mahdollista. Tänä päivänä Tikkanen ei ole enää sellaiseen "törmännyt". Palokuormaa saattaa tulla liikaa, jos on useita kerroksia. Kuitenkin katon kunto ratkaisee pinnoitteen tekemistavan eli onko katon kaato kunnossa. Vuonna 1995 uuden pinnoitteen asentaminen entisen pinnan päälle oli Tikkasen käsityksen mukaan käypä menettely.

Todistaja rakennusinsinööri Nilssonin kertomuksesta ilmenee, että kattoon oli alkuhaastattelulomakkeen mukaan laitettu vuonna 1995 uutta pintaa ja taulukon mukaan sen tekninen käyttöikä on 25-30 vuotta.
Vesikaton kallistuksessa oli puutteita ja yleensä on järkevää tehdä kallistuksen korjaaminen ja kattopinnoitteen uusiminen yhtä aikaa.

Kuhmuttamisesta Nilsson on todennut, että jos katto ei vuoda, silloin toimii niin kuin kuuluu ja että jokaisessa katossa on joitain puutteita, täysin virheettömiä kattoja ei ole.

Käräjäoikeuden johtopäätökset

Kattopinnoitetta ei ollut Veli Aallon tieten ja hänen omasta puolestaan ja kuolinpesän muiden osakkaiden edustajana ostajille ilmoittamalla tavalla vaihdettu, vaan kattopinnoitteeseen oli vuonna 1995 asennettu uusi kerros aiemman katteen päälle. Käräjäoikeus katsoo, että vaikka mainittu rakennustapa olisikin vuonna 1995 ollut yleisesti käytössä ja rakennussäännösten mukainen, myyjien olisi tullut ilmoittaa siitä ostajille totuudenmukaisesti. Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että katon pinnoitteen osalta asunnossa on ollut asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen virhe.

Vaikka ostajien on tullut kauppaa tehtäessä tietää ja havaita, ettei kattopinnoite ole uusi, katon pinnoitteen korjaustarve on tullut ajankohtaiseksi aiemmin kuin ostajat ovat voineet olettaa ja yllättäen. Huomioon ottaen senkin, että katto muutoinkin oli riskirakenne, tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Myyjät ovat velvolliset korvaamaan heidän puolellaan olleesta huolimattomuudesta ostajille aiheutuneen vahingon, kun katon pinnoitteen vaihtamista koskeva tieto ei ole pitänyt paikkaansa ja ostajat ovat enempien vahinkojen välttämiseksi joutuneet sen välittömästi asian havaittuaan uusimaan.

Todisteena olevilla laskuilla ja rahoitussopimuksella (K13) on katsottava selvitetyksi, että kattoremontin kustannus on ollut 15.700 euroa.
Vastaajien on yhteisvastuullisesti korvattava kantajille aiheutunut vaadittu vahinko korkoineen.

Lämmitysputkien tulppauskustannukset

Kanteen mukaan betoniraudoituksia tehtäessä oli ilmennyt, että vanhat lämmitysputket on jätetty tyhjentämättä, kun lämmitysjärjestelmä on vaihdettu. Tulppaamatta jääneiden lämmitysputkien tulppaamisesta on aiheutunut ostajille 280,63 euron lasku.

Vastauksen mukaan myyjillä ei ole voinut olla tietoa lämmitysputkien katkomisesta ja niiden tulppaamatta jättämisestä, koska kiinteistön lämmitysjärjestelmä oli vaihdettu 1970-luvun alussa jo ennen kuin Marita ja Esko Kiljunen olivat kiinteistön itselleen ostaneet. Putkien tulppaaminen ei ole ollut välttämätöntä huomioon ottaen, että putkia ei ollut tulpattu yli 40 vuoteen niiden katkomisen jälkeen eikä tulppaamattomuudesta ollut aiheutunut mitään ongelmia kyseisenä aikana.

Käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että myyjät olisivat tienneet tulppaamatta jättämisestä. Virheen ei myöskään sen laadun vuoksi voida olettaa vaikuttaneen kauppaan eikä kysymys ole muustakaan asuntokauppalain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta virheestä. Vaatimus on sen vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaajat on hävinneet asian sukitus- ja tulppauskustannuksia lukuunottamatta. Niiden selvittämisen osuus oikeudenkäyntikuluista on vähäinen, koska oikeudenkäyntikulut ovat syntyneet pääasiassa viemärin muun virheellisyyden kuin sukitustarpeen sekä katon virheen selvittämisestä. Vastaajat ovat siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1
§:n pääsäännön nojalla velvolliset korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. Vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä tai korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätösvalituksella oikeudenkäymiskaaren 30 a luvussa säädetyssä järjestyksessä.
Tyytymättömyyttä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta.





käräjätuomari



Raija Herola

Tyytymättömyyden ilmoitus

Veli Aalto, Esko Aalto, Kimi Aalto, Merja Jansson ja Minttu Niinimaa ovat määräajassa ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Valituksen määräpäivä 2.12.2020.
Vastavalituksen määräpäivä 16.12.2020.


Valitusosoitus liitteenä.


käräjätuomari

/
'
' 't ·- _, , ......
Raija Herola