Asunto-osakkeen kaupan purku yksipuolinen tuomio ja takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio asunto-osakekaupan purussa ja takaisinsaantihakemus ?

Yksipuolinen tuomio annetaan toisen riita-asian osapuolen vaatimuksesta silloin kun toinen osapuoli on menetellyt passiivisesti eli jättänyt antamatta pyydetyn vastineen tai lausuman. Kun yksipuolinen tuomio on annettu, siihen voidaan vielä hakea hävinneen osapuolen toimesta takaisinsaantia, jolloin juttu voidaan käsitellä itse pääasian osalta.

Tässä ostajat olivat laatineet haastehakemuksen kaupan purusta mutta jättäneet täydentämättä sitä, jolloin myyjävastaajat olivat vaatineet yksipuolista tuomiota ja saaneet sellaisen, jossa todettiin tuomiolla, että kaupan purku vaatimus hylätään. Ostajat tekivät takaisinsaantihakemuksen.

Tässä asiassa oli kysymys siitä, oliko (kantajan eli ostajien) takaisinsaantihakemus sen täydennys huomioon ottaen ollut siinä määrin puutteellinen, että takaisinsaantihakemus tuli jättää tutkimatta (kuten myyjät eli vastaajat olivat vaatineet). Yksipuolinen tuomio kaupan purun hylkäämisestä voitiin ottaa uuteen käsittelyyn käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöksellä. Eli itse riita-asia kaupan purusta käsitellään myöhemmin eri tuomiolla.

Tapauksessa oli kysymys siitä, että käräjäoikeus oli yksipuolisella tuomiolla velvoittanut kantajat korvaamaan vastaajille oikeudenkäyntikuluja 6.963,84 euroa. Yksipuolisen tuomion muutoksenhakuohjeena oli todettu, että asianosaisella, jota vastaan oli annettu yksipuolinen tuomio, oli oikeus hakea takaisinsaantia. Lisäksi muutoksenhakuohjeessa todettiin, että mikäli takaisinsaantia ei haeta oikeudenkäymiskaaressa säädetyllä tavalla, yksipuolinen tuomio jää pysyväksi.

Kantajat olivat vaatineet kanteessaan, että käräjäoikeus vahvistaa asuntokauppaa koskevan kaupan puretuksi ja velvoittaa vastaajat suorittamaan heille vahingonkorvausta sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Vastaajat olivat vaatineet, että kanne hylätään ja että kantajat velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

Käräjäoikeus oli kehottanut kantajia antamaan kirjallisen lausuman ja vastaamaan käräjäoikeuden lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin uhalla, että mikäli lausumaa ei ollut annettu määräajassa, käräjäoikeus voisi ratkaista vastapuolen vaatimuksesta asian yksipuolisella tuomiolla. Kantajat eivät olleet antaneet lausumaa. Vastaajat olivat vaatineet yksipuolista tuomiota. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen yksipuolisella tuomiolla ja velvoittanut kantajat korvaamaan vastaajille oikeudenkäyntikulut. Tämä kaikki oli siis tapahtunut aikaisemmin.

Nyt oli kysymys siitä, että kantajat olivat hakeneet takaisinsaantia 7.1.2020. Takaisinsaantihakemus oli ollut puutteellinen, joten käräjäoikeus oli kehottanut kantajia korjaamaan hakemuksen puutteet toimittamalla täydennyksen. Kantajat päättivät vaihtaa asiamiestä, ja kantajat olivat toimittaneet toisen takaisinsaantihakemuksen 6.8.2020. Kantajien asiamies oli päivittänyt takaisinsaantihakemusta 21.8.2020. Käräjäoikeuden mukaan kantajien toinenkin takaisinsaantihakemus oli puutteellinen.

Käräjäoikeuden päätöksen perusteluiden mukaan takaisinsaantihakemuksen tutkimatta jättäminen tarkoittaisi sitä, että kanteen hylkäävä yksipuolinen tuomio 10.6.2021 jäisi pysyväksi. Käräjäoikeus katsoi, että kantajien inhimillinen menettelyvirhe johtaisi kohtuuttomaan seuraukseen ja estäisi kantajien pääsyn tuomioistuimeen. Lisäksi käräjäoikeus huomioi sen, ettei oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet edellytä takaisinsaantihakemuksen jättämistä tutkimatta. Käräjäoikeus harkitsi tässä tilanteessa oikeaksi hylätä vastaajien prosessiväitteen.

Hovioikeus katsoi, ettei ollut aihetta muuttaa käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. Hovioikeus katsoi myös, että vaikka kaikkiin kysymyksiin ei oltu takaisinsaantihakemuksessa ja sen täydennyksessä vastattu, ei ollut perusteita jättää takaisinsaantihakemusta tutkimatta. Hovioikeuden mukaan reklamaatiota koskeviin kysymyksiin oli joka tapauksessa vastattu takaisinsaantihakemuksessa ja sen täydennyksessä riittävällä tavalla oikeudenkäynnin jatkamista silmällä pitäen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ongelma tässä tapauksessa on syntynyt asiamiehen tai asiamiesten huolimattomuudesta, koska määräaikoja ei ole noudatettu ja asiaa osattu hoitaa oikein.

Yksipuolinen tuomio, kaupan purku, takaisinsaanti, asiamiehen huolimattomuus.

Helsingin hovioikeus
Päätös Nro 1276
Antamispäivä 28.9.2021
Diaarinumero S 21/995


Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 15.3.2021 nro 13109 (liitteenä)

Asia
Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon irtaimen kaupan purkamista koskevassa asiassa

Valittajat
T LLL
M LLL

Vastapuolet
C DDD
G WW

Asian käsittely hovioikeudessa
T LLLlle ja M LLLlle on myönnetty 4.5.2021 jatkokäsittelylupa.

Valitus

T LLL ja M LLL ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja että takaisinsaantihakemus hylätään sekä että käräjäoikeuden antama yksipuolinen tuomio 20/33701 jätetään pysyväksi. Edelleen T LLL ja M LLL (jatkossa vastaajat) ovat vaatineet, että C DDD ja G WWW velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 18.531,92 euroa korkoineen.

DDD ja WWW takaisinsaantihakemus oli ollut puutteellinen eikä sitä ollut täydennetty määräajassa, joten se tulee jättää tutkimatta. Käräjäoikeuden esittämiin kysymyksiin oli vastattu liian myöhään. Inhimillinen menettelyvirhe ei ollut laissa säädetty peruste tutkia takaisinsaantihakemusta sen puutteellisuudesta huolimatta

Vastaus

C DDD ja G WWW ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että ensisijaisesti valitus hylätään tai toissijaisesti asia palautetaan käräjäoikeuteen käsiteltäväksi siten, että yksipuolinen tuomio kumotaan.

Edelleen DDD ja WWW (jatkossa kantajat) ovat vaatineet, että LLLt velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 15.302,86 euroa korkoineen.

DDD ja WWWn asiamies oli tehnyt takaisinsaantihakemuksen. Myös heidän uusi asiamiehensä oli tehnyt takaisinsaantihakemuksen, joka on arvioitava ensimmäisen asiamiehen tekemän takaisinsaantihakemuksen täydennyksenä. Myös tässä takaisinsaantihakemuksessa oli itsenäisesti vastattu määräajassa käräjäoikeuden kysymyksiin.


Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian vaiheista käräjäoikeudessa

Kantajat olivat vaatineet kanteessaan 27.3.2020, että käräjäoikeus vahvistaa asunto-osakkeita koskevan kaupan puretuksi ja velvoittaa vastaajat suorittamaan heille vahingonkorvausta sekä oikeudenkäyntikulut korkoineen. Vastaajat olivat vastanneet kanteeseen ja vaatineet, että kanne hylätään ja että kantajat velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Käräjäoikeus oli 10.6.2020 vastaajien vaatimuksesta antanut kantajia vastaan yksipuolisen tuomion, koska nämä eivät olleet toimittaneet käräjäoikeuden 15.5.2020 pyytämää lausumaa. Yksipuolinen tuomio oli annettu kantajille todisteellisesti tiedoksi 9.7.2020.

Kantajien ensimmäinen asiamies oli toimittanut takaisinsaantihakemuksen 1.7.2020 käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus oli 3.7.2020 kehottanut täydentämään takaisinsaantihakemusta viimeistään 7.8.2020. Asiamies ei ollut noudattanut kehotusta.

Saatuaan yksipuolisen tuomion tiedoksi kantajat olivat vaihtaneet asiamiestä, joka myös oli toimittanut käräjäoikeuteen takaisinsaantihakemukseksi nimetyn asiakirjan 6.8.2020.

Käräjäoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt vastaajien vaatimuksen jättää takaisinsaantihakemus tutkimatta. Käräjäoikeus on oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla määrännyt, että päätökseen haetaan muutosta erikseen.

Arvioinnin lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Hovioikeus toteaa, että takaisinsaantihakemuksen voi tehdä jo ennen yksipuolisen tuomion todisteellista tiedoksisaantia (KKO 1979 II 1 ja KKO 1981 II 103). Näin ollen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että takaisinsaantia oli haettu 1.7.2020.

Hovioikeus lisäksi toteaa, että toiseksi takaisinsaantihakemukseksi nimetty asiakirja 6.8.2020 oli tehty oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa eli 30 päivän kuluessa yksipuolisen tuomion tiedoksisaannista sekä käräjäoikeuden takaisinsaantihakemuksen 1.7.2020 täydentämiseksi varaaman ajan kuluessa. Hovioikeus katsoo, että asiakirja 6.8.2020 voidaan ottaa huomioon takaisinsaantihakemuksen täydennyksenä ja siinä esitetyt seikat osana muutoksenhakuaineistoa.

Asiassa on kysymys siitä, onko takaisinsaantihakemus sen täydennyskin huomioon ottaen siinä määrin puutteellinen, että takaisinsaantihakemus tulisi jättää tutkimatta.

Oikeusohjeista

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin mukaan jos yksipuolinen tuomio on annettu sen vuoksi, että asianosainen ei ole antanut kirjallista lausumaa, jossa ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, hänen kantansa on ilmettävä takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta. Pykälän 3 momentin mukaan jos hakija ei ole noudattanut, mitä 2 momentissa on säädetty, tuomioistuimen on kehotettava häntä korjaamaan puute määräajassa uhalla, että hakemus muuten jätetään tutkimatta. Hakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin hakemus on puutteellinen.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin esitöiden mukaan takaisinsaantihakemuksen tulee olla sisällöltään sellainen, että jos siinä esite tyt näkökohdat olisi esitetty ennen yksipuolisen tuomion antamista, asiassa ei olisi voitu antaa yksipuolista tuomiota, vaan asian käsittelyä olisi tullut jatkaa tai ratkaista asia tuomiolla (HE 15/1990 vp s. 97).

Yksipuolisen tuomion antamisen edellytyksiä koskevan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n esitöiden mukaan vastaaja välttyy yksipuoliselta tuomiolta esimerkiksi sellaisilla kiistämisperusteilla kuin "velka ei ole syntynyt", "velka on maksettu", "jääkaappi ei toimi", "auto oli korjattu niin huonosti, että se jouduttiin korjaamaan uudestaan" tai "kirjoja ei ole toimitettu" (HE 15/1990 vp s. 59).

Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2018:62 katsonut, ettei kiistämisen perusteelle ole tarkoitettu asettaa tiukkoja vaatimuksia, kunhan esitetyt perusteet ovat sellaisia, joilla voi olla vaikutusta asian ratkaisemisen kannalta (kohta 14). Tapauksessa takaisinsaantihakemuksessa ja sen liitteenä olleessa kirjelmässä vastaaja oli kiistänyt maksuvelvollisuutensa ja vedonnut perusteena muun muassa laskutuksen virheellisyyteen sekä asianosaisten väliseen maksuaikakäytäntöön. Korkeimman oikeuden mukaan kysymys oli sellaisista laskusaatavien määrää ja erääntymistä koskevista väitteistä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa, oliko takaisinsaantia hakeneella vastaajalla kanteessa väitetty maksuvelvollisuus. Lisäksi lausumassa oli nimetty näitä väitteitä koskevaa henkilötodistelua. Korkein oikeus katsoi, että vastaaja oli maininnut takaisinsaantihakemuksessaan yksipuolisen tuomion muuttamiselle sellaisia syitä, joita ei voida pitää selvästi asian ratkaisemiseen vaikuttamattomina. Siksi hakemusta ei olisi tullut jättää tutkimatta sillä perusteella, ettei vastaaja ollut kaikilta osin noudattanut täydennyskehotusta (kohta 17).

Käräjäoikeuden lausumapyynnön kysymykset sekä takaisinsaantihakemuksen ja sen täydennyksen vastaukset

Käräjäoikeus on lausumapyynnössään 15.5.2020 tutkimatta jättämisen uhalla kehottanut kantajia vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. vastustatteko reklamaatiota koskevan kysymyksen ratkaisemista välituomiolla ja millä perusteella sekä vastustatteko asian ratkaisemista tältä osin kirjallisessa menettelyssä?
2. millä tavalla, milloin, miten ja miltä osin vastaajat olivat reklamoineet?
3. oliko reklamaatio tehty kohtuullisessa ajassa ja olivatko sähköpostiviestit 30.8.2018 ja 30.1.2019 sekä purkuvaatimus 11.1.2020 reklamaatioita?

Takaisinsaantihakemuksessa 1.7.2020 on vastattu kysymyksiin seuraavasti:

1. Kantaja vastustaa asian ratkaisemista välituomiolla sekä kirjallisessa menettelyssä. Asialla on kantajille suuri merkitys ja on tärkeää, että he pääsevät myös henkilökohtaisesti kertomaan oman kantansa asiaan.
2. Pitää paikkaansa, että homeongelmista on reklamoitu lähiviikkojen aikana, kantajat havaitsivat heti muutettuaan asuntoon, että siellä asuminen aiheutti heille terveysongelmia. Myös asunnossa asunut vuokralainen havaitsi samat ongelmat. Asunto oli vuokrattuna vuoteen 2019 asti. Muutettuaan takaisin syksyllä 2019 kantajat havaitsivat terveysongelmia ja olivat yhteydessä Helsingin kaupunkiin, joka teki asunnossa terveystarkastuksen.
3. Kanne on nostettu kahden vuoden kuluessa kaupasta. Kantajat ovat reklamoineet homeongelmista muutaman viikon sisällä kaupasta. Vastaajan väite, ettei virheistä ole reklamoitu ajoissa ei pidä paikkaansa. Kantaja vaatii asiassa suullista kuulemista. Oheiset sähköpostiviestit olivat reklamaatioita. Lisäksi asiassa tulee huomioida, että asuntokauppalain mukainen aika vaatia korvausta virheestä asuntokaupassa, on 2 vuotta.

Takaisinsaantihakemuksen täydennyksen 6.8.2020 mukaan kaupan purkua on vaadittu vastaajille 1.10.2018 lähetyllä sähköpostilla ja kantajat ovat reklamoineet kaupasta suullisesti ja sähköpostitse jo 2018. Lisäksi täydennyksessä olevan kirjallisten todisteiden luettelon mukaan kantajien todisteena K1 on heidän kirjeensä ja sähköpostinsa, todistusteemalla kantaja on reklamoinut asianmukaisesti, ja todisteena K2 on purkuvaatimus, jonka todistusteemana on muun ohella oikea-aikainen reklamaatio. Vielä todisteena K8 on vastapuolen vastineet reklamaatioihin, todistusteemalla vastapuolen väitteiden virheellisyys.

Hovioikeuden arviointi

Hovioikeus katsoo, että takaisinsaantihakemuksen puutteellisuus on arvioitava lähtien siitä, ovatko takaisinsaantihakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyt vastaukset käräjäoikeuden kysymyksiin siinä määrin riittäviä, että asian käsittelyä tulee jatkaa.

Edellä esitetyn mukaisesti vastaajan tulee yksipuolisen tuomion välttämiseksi esittää kiistämiselleen perusteet, joilla tulee olla merkitystä asian lopputuloksen kannalta eli johtaa kanteen hylkäämiseen. Hovioikeus katsoo, että vastaavasti kantajan tulee esittää sellaiset perusteet, jotka saattavat vaikuttaa asian lopputulokseen ja siis johtaa kanteen hyväksymiseen.

Hovioikeus toteaa, että kysymys 1 välituomiosta ja kirjallisesta menettelystä liittyy asian käsittelyjärjestykseen ja -tapaan. Hovioikeus katsoo, ettei näillä seikoilla ole sellaisenaan vaikutusta pääasian lopputulokseen.

Kysymyksen 3 osana oleva tiedustelu kantajien käsityksestä reklamaation tekemisestä kohtuullisessa ajassa koskee viime kädessä oikeuskysymystä. Haastehakemuksen sisältöä koskevassa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssä tai muuallakaan ei edellytetä, että asianosaisen olisi esitettävä tosiseikkojen lisäksi myös oikeudelliset perusteet kanteensa tueksi. Oikeuskysymyksen joka tapauksessa ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Hovioikeus katsoo, ettei kysymykseen vastaamisen laiminlyönti estä asian käsittelyn jatkamista.

Kysymyksissä 2 ja 3 käsitellyt reklamaation tapahtuminen ja ajankohta sekä reklamaation sisältö ovat sitä vastoin kanteen hyväksymisen tai hylkäämisen kannalta merkityksellisiä seikkoja ottaen huomioon asuntokauppalain 6 luvun säännökset virheilmoituksesta.

Takaisinsaantihakemuksessa 1.7.2020 oli sinänsä tulkinnanvaraisesti viitattu reklamaation tapahtumiseen lähiviikkojen aikana tarkoittaen kaiketi kantajien asuntoon muuttamisen jälkeen ja reklamointiin muutaman viikon kuluttua kaupasta. Edelleen hakemuksessa oli lausuttu oheisten sähköpostiviestien olevan reklamaatioita. Tällaisia liitteitä ei kuitenkaan ollut ollut hakemuksen ohessa, eikä kantajien ensimmäinen asiamies ollut niitä myöhemminkään toimittanut käräjäoikeuden täydennyskehotuksessa 3.7.2020 olleesta nimenomaisesta maininnasta huolimatta.

Takaisinsaantihakemuksen täydennyksessä 6.8.2020 oli puolestaan yksiselitteisesti sanottu, että purkua oli vaadittu 1.10.2018 lähetetyllä sähköpostilla. Epätäsmällisemmin oli viitattu suulliseen ja sähköpostitse tapahtuneeseen reklamaatioon vuonna 2018. Vielä täydennyksessä oli nimetty kolme reklamaatioon liittyvää kirjallista todistetta.

Hovioikeus toteaa, ettei sillä ole ollut käytettävissään edellä mainittuja kirjallisia todisteita eikä muutakaan tarkempaa selvitystä reklamaatioista. Tästä huolimatta hovioikeus katsoo, että reklamaatiota koskeviin kysymyksiin oli joka tapauksessa vastattu takaisinsaantihakemuksessa ja sen täydennyksessä riittävällä tavalla oikeudenkäynnin jatkamista silmällä pitäen. Näin ollen ei olisi ollut perusteita jättää takaisinsaantihakemus tutkimatta, vaikka kaikkiin käräjäoikeuden lausumapyynnössä olleisiin kysymyksiin ei ollut vastattu ja vaikka vastaukset olivat olleet tietyiltä kohdilta puutteellisia. Jatko-oikeudenkäynnissä tulee lähemmin selvitettäväksi sekä arvioitavaksi muun ohessa reklamaation tapahtuminen ja oikea-aikaisuus.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, ettei ole aihetta muuttaa käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. Näin ollen takaisinsaantihakemuksen käsittelyä tulee jatkaa käräjäoikeudessa, jossa pääasia on vireillä.

Tähän nähden on sopivinta, että käräjäoikeus lausuu tuomiossaan paitsi käräjäoikeuden myös hovioikeuden käsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.


Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Käräjäoikeuden tulee jatkaa pääasian käsittelyä hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman tai asianosaisten suostumuksella sitä ennenkin.

Käräjäoikeuden on lausuttava myös hovioikeuskäsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.


Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 29.11.2021.

Helsingin hovioikeuden puolesta:

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos J RRR
hovioikeudenneuvos M KKK
asessori E HHH


Ratkaisu on yksimielinen.


HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
2. osasto
Käräjätuomari J KKK
PÄÄTÖS 21/13109
15.3.2021
L 20/32389


Kantajat ja takaisinsaannin hakijat
DDD, C
WWW, G O

Vastaajat
LLL, T
LLL, M


Asia
Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon irtaimen kaupan purkamista koskevassa asiassa

Vireille
1.7.2020

Viite: 20/15515


SELOSTUS ASIASTA

Asiassa L 20/15515 annettu yksipuolinen tuomio 10.6.2020 nro 20/33701

Kantajat ovat vaatineet kanteessaan 27.3.2020, että käräjäoikeus vahvistaa As Oy MMMtien osakkeita *-*** ja ***-***, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa ja autotallia osoitteessa MMMtie ***, 00920 Helsinki, koskevan kaupan puretuksi ja velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti suorittamaan heille vahingonkorvausta 15.000 euroa ja että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Vastaajat ovat vastanneet kanteeseen vaatineet, että kanne hylätään ja kantajat velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 6.963,84 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien.

Käräjäoikeus on lausumapyynnöllään 15.5.2020 (liite 1) kehottanut kantajia antamaan kirjallisen lausuman ja vastaamaan käräjäoikeuden lausumapyynnössä esittämiin kysymyksiin määräpäivään 5.6.2020 mennessä uhalla, että jos lausumaa ei ole annettu määräajassa, käräjäoikeus voi vastapuolen vaatimuksesta ratkaista asian yksipuolisella tuomiolla.

Kantajat eivät ole antaneet lausumaa. Vastaajat ovat vaatineet yksipuolista tuomiota.

Käräjäoikeus on hylännyt kanteen yksipuolisella tuomiolla ja velvoittanut kantajat korvaamaan vastaajille oikeudenkäyntikuluista 6.963,84 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta lukien.

Yksipuolisen tuomion muutoksenhakuohjauksena on todettu muun ohella, että asianosaisella, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio on oikeus hakea takaisinsaantia. Koska yksipuolinen tuomio on annettu sen vuoksi, että asianosainen ei ole antanut kirjallista lausumaa, jossa ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, on hänen kantansa ilmettävä takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta. Jos takaisinsaantia ei haeta oikeudenkäymiskaaressa säädetyllä tavalla, yksipuolinen tuomio jää pysyväksi.

Kantajien takaisinsaantihakemus 1.7,2020 (asia L 20/32389)

Kantajat ovat hakeneet takaisinsaantia 1.7.2020 (liite 2). Takaisinsaantihakemuksessa heidän asiamiehenään on toiminut OTM J LLL.

Käräjäoikeus on takaisinsaantihakemuksen täydennyskehotuksellaan 3.7.2020 (liite 3) kehottanut kantajia korjaamaan takaisinsaantihakemuksen puutteet toimittamalla täydennyksen käräjäoikeudelle viimeistään 7.8.2020.

Kantajien takaisinsaantihakemus 6.8.2020

Kantajat ovat toimittaneet toisen takaisinsaantihakemuksen 6.8.2020 (liite 4). Tässä takaisinsaantihakemuksessa heidän asiamiehenään on toiminut OTM H AAA.

Kantajien lausuma 21.8.2020

Käräjätuomari J KKK on ollut 17.8.2020 puhelimitse yhteydessä kantajien asiamies OTM AAAn ja selostanut takaisinsaantiasian vaiheet sekä varannut tilaisuuden tarvittaessa lausua näkemyksensä asiasta.

Kantajat ovat lausuneet 21.8.2020, että he olivat saaneet yksipuolisen tuomion 10.6.2020 todisteellisesti tiedokseen 9.7.2020. Tämän jälkeen kantajat olivat päättäneet vaihtaa asiamiestä. OTM H AAA on saanut toimeksiannon perjantaina 17.7.2020. Kantajien uusi asiamies AAA oli perehtynyt kantajien toimittamaan aineistoon ja tehnyt materiaalipyynnön kantajien aikaisemmalle asiamiehelle OTM J LLLlle 24.7.2020 saadakseen varmuuden toimitetusta materiaalista. LLL ei ollut toimittanut tietoa takaisinsaantihakemuksesta 1.7.2020 tai käräjäoikeuden täydennyspyynnöstä 3.7.2020, vaikka hän oli toimittanut muun materiaalin. Kantajien toimittamassa materiaalissa ei ole ollut tietoa takaisinsaantihakemuksesta 1.7.2020 tai käräjäoikeuden täydennyspyynnöstä 3.7.2020. Kantajat eivät ole saaneet LLLltä tietoa siitä, että takaisinsaanti olisi toimitettu eikä siitä, että käräjäoikeus oli pyytänyt tätä täydentämään. Aikaisempi asiamies LLL oli toiminut epälojaalisti.

Kantajien uusi asiamies AAA oli 24.7.2020 ollut yhteydessä Helsingin käräjäoikeuteen asian osalta kaksi kerta. AAAn avustava lakimies T KKK oli soittanut 24.7.2020 kello 13.56 käräjäoikeuden kansliaan ja keskustellut asiasta sekä pyytänyt yhdistämään käräjätuomarille tai käräjäsihteerille varmistuakseen prosessista sekä materiaalista sekä pyytääkseen lisäaikaa, sillä asian hoitaminen oli tullut asiamiehelle hyvin kiireisenä. Puhelu oli kestänyt 1 minuuttia 23 sekuntia. KKK oli soittanut kello 13.58 toistamiseen ja puhunut Helsingin käräjäoikeuden 2. osaston käräjäsihteerin kanssa toimitetusta materiaalista sekä lisäaikapyynnöstä. Lisäaikapyynnön osalta käräjäsihteeri oli todennut ettei tätä voida takaisinsaantihakemuksen yksipuoliseen tuomioon toimittamiseen myöntää asian saattamiseksi uudestaan vireille. KKK oli saanut ohjeen, että takaisinsaantihakemus tulee toimittaa määräpäivään mennessä. Puhelu oli kestänyt 8 minuuttia ja 55 sekuntia. Takaisinsaantihakemus oli toimitettu määräajassa.

Kuitenkin kantajien tietämättä aikaisempi asiamies LLL oli ilman valtuutusta tai asiamukaista toimeksiantoa tehnyt takaisinsaantihakemuksen johon käräjäoikeus oli pyytänyt täydennystä. Kantajien aikaisempi asiamies oli toiminut epälojaalisti. Koska uudella asiamiehellä AAAlla oli ollut perusteltu käsitys asian päättymisestä, eikä mitään syytä olettaa asiassa tehdyn takaisinsaantihakemusta oli asiamies AAA toiminut yllä selvitetyn mukaisesti huolellisesti.

Kantajat ovat pyytäneet, että käräjäoikeus hyväksyy 6.8.2020 toimitetun takaisinsaantihakemuksen joko varsinaisena takaisinsaantihakemuksena tai takaisinsaantihakemuksen täydennyksenä käräjäoikeuden täydennyspyynnön mukaisesti. Takaisinsaantihakemuksessa 6.8.2020 on epäsuorasti otettu kantaa käräjäoikeuden täydennyspyynnön kysymyksiin.

Kantajat ovat lausumassa lisäksi vastanneet käräjäoikeuden takaisinsaantihakemuksen täydennyskehotukseen 3.7.2020.

Vastaajien lausuma kantajien takaisinsaantihakemuksesta 17.9.2020

Käräjäoikeus ei ole jättänyt takaisinsaantihakemusta viran puolesta tutkimatta ja kehottanut vastaajia antamaan kirjallisen lausuman takaisinsaantihakemuksen johdosta.

Vaatimukset

Vastaajat ovat lausumassaan vaatineet muun ohella, että kantajien takaisinsaantihakemukset jätetään tutkimatta ja että kantajat velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 7.372 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta lukien.

Perusteet

Kantajien takaisinsaantihakemus 1.7.2020 ei ole sisältänyt vastauksia käräjäoikeuden lausumapyynnössään 15.5.2020 esittämiin kysymyksiin.

Takaisinsaantihakemus on näin ollen ollut puutteellinen ja käräjäoikeus on kehottanut kantajia täydentämään takaisinsaantihakemustaan määräpäivään 7.8.2020 mennessä. Kantajien uusi asiamies on tämän jälkeen jättänyt 6.8.2020 käräjäoikeudelle takaisinsaantihakemuksen.

Myös tämä takaisinsaantihakemus on ollut puutteellinen, eikä se ole sisältänyt vastauksia käräjäoikeuden 15.5.2020 päivätyssä lausumapyynnössä tai 3.7.2020 päivätyssä täydennyskehotuksessa esitettyihin kysymyksiin. Kantajien asiamies on 21.8.2020 eli kaksi viikkoa käräjäoikeuden asettaman määräpäivän jälkeen täydentänyt takaisinsaantihakemusta pyydetyllä tavalla. Takaisinsaantihakemusta ei ole tehty määräajassa.

Kantajien 21.8.2020 päivätyn lausuman mukaan kantajat olivat saaneet tiedoksi yksipuolisen tuomion 9.7.2020 ja he ovat kääntyneet nykyisen asiamiehensä puoleen 17.7.2020. Yksipuolisessa tuomiossa oli yksiselitteisesti todettu, että takaisinsaantihakemuksessa on ilmettävä kantajien kanta 15.5.2020 lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Tästä huolimatta kantajien nykyinen asiamies oli tehnyt takaisinsaantihakemuksen 6.8.2020, josta ei ole edelleenkään ilmennyt kantajien kantaa lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Kantajien asiamiehen väite siitä, että hänellä ei olisi ollut tietoa kantajien aiemman asiamiehen tekemästä takaisinsaantihakemuksesta tai käräjäoikeuden antamasta täydennyspyynnöstä, ei ole uskottava ottaen huomioon lausumassa kerrottu tapahtumainkulku. Joka tapauksessa tällä seikalla ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.

Kantajien väite siitä, että 6.8.2020 toimitetussa takaisinsaantihakemuksessa olisi epäsuorasti otettu kantaa käräjäoikeuden täydennyspyynnön kysymyksiin, ei pitänyt paikkaansa. Takaisinsaantihakemuksessa ei ole minkäänlaista kannanottoa esitettyihin kysymyksiin.

Kantajien takaisinsaantihakemukset 1.7.2020 ja 6.8.2020 ovat molemmat puutteelliset, eikä takaisinsaantihakemusta ole täydennetty käräjäoikeuden asettamassa määräajassa. Takaisinsaantihakemusta ei ole näin ollen toimitettu määräajassa ja käräjäoikeuden ei tule hyväksyä takaisinsaantihakemuksia 1.7.2020 ja 6.8.2020 varsinaisena takaisinsaantihakemuksena eikä myöskään takaisinsaantihakemuksen täydennyksenä.

Kantajien lausuma 31.12.2020

Vaatimukset

Kantajat ovat vaatineet, että vastaajien vaatimus takaisinsaantihakemusten tutkimatta jättämisestä hylätään.

Perusteet

Takaisinsaantihakemus on toimitettu aikaisemman asiamiehen toimesta 1.7.2020. Nykyinen asiamies on saanut asian hoidettavakseen vasta merkittävästi myöhemmin ja tutustuttuaan materiaaliin toimittanut takaisinsaantihakemuksen tuomioistuimen asettamassa määräajassa jonka jälkeen uutta takaisinsaantihakemusta on vielä käräjäoikeuden pyynnön mukaisesti täydennetty. Uuden asiamiehen toimittaman takaisinsaantihakemuksen oikeudellinen luonne on takaisinsaantihakemuksen täydennys. Uuden asiamiehen toimittamassa täydennyksessä otetaan vastoin vastaajien käsitystä kantaa kannetta määritteleviin seikkoihin ja näitä on vielä tarkennettu oikeuden pyynnöstä. Kaikki tarkennukset ja lausumat on toimitettu käräjäoikeuden pyytämissä aikatauluissa. Vastaajien väittämä on virheellinen ja perusteeton. Kanne tulee saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi ja tuomittavaksi.

Koska takaisinsaantihakemus on toimitettu ja täydennetty asianmukaisesti ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti on oikeudenkuluvaatimuksen peruste virheellinen ja perusteeton, eikä määrään ei ole tarvetta tästä syystä ottaa kantaa.

Aikaisemman asiamiehen toimista ja sen vaikutuksesta kantajien oikeusturvaan on lausuttu jo aikaisemmin.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Takaisinsaantihakemuksen tutkimatta jättäminen

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin mukaan jos yksipuolinen tuomio on annettu sen vuoksi, että asianosainen ei ole antanut kirjallista lausumaa, jossa ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, hänen kantansa on ilmettävä takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta. Pykälän 3 momentin mukaan jos hakija ei ole noudattanut, mitä 2 momentissa on säädetty, tuomioistuimen on kehotettava häntä korjaamaan puute määräajassa uhalla, että hakemus muuten jätetään tutkimatta. Hakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin hakemus on puutteellinen.

Mainitun 2 momentin esitöissä (HE 15/1990 s. 96-97) todetaan säännöstä vastaavasti, että jos yksipuolinen tuomio on annettu siitä syystä, että asianosainen on laiminlyönyt antaa häneltä pyydetyn kirjallisen lausuman, hakemuksessa tulee 2 momentin nojalla olla sellainen kannanotto, joka häntä oli pyydetty esittämään kirjallisessa lausumassa.

Yksipuolisen tuomion antamisen edellytyksiä koskevan oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 10 §:n esitöissä (HE 15/1990 s. 93) todetaan, että jos asianosainen on parhaan kykynsä mukaan pyrkinyt laatimaan kirjallisen lausumansa, kehotuksen tarkoituksen voidaan riittävästi katsoa toteutuneen, vaikka lausumasta ei selvästi ilmenisikään hänen kantansa esitettyihin kysymyksiin. Siinä tapauksessa, että asianosainen on käyttänyt asianajajan tai muun lainopillisen avustajan apua, kirjalliselle lausumalle voidaan asettaa ankarammat vaatimukset kuin silloin, kun asianosainen ajaa asiansa itse. Säännöksen keskeisenä tarkoituksena on oikeudenkäynnin tehostaminen. Tästä syystä pykälän tulkintaohjeena voidaan pitää, että epävarmoissa tapauksissa asianosaisen pikemminkin katsotaan noudattaneen kehotusta kuin laiminlyöneen sen noudattamisen. Säännöstä tulisi soveltaa lähinnä vain sellaisissa tapauksissa, joissa on selvää, että puutteellisen lausuman antamisella on pyritty oikeudenkäynnin pitkittämiseen tai muuhun väärinkäyttämiseen.

Asiassa L 15/15515 kanne oli hylätty yksipuolisella tuomiolla 10.6.2020, koska kantajat eivät olleet antaneet käräjäoikeuden heiltä lausumapyynnöllä 15.5.2020 (liite 1) pyytämäänsä kirjallista lausumaa. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin mukainen muutoksenhakuohje on ilmennyt myös yksipuolisesta tuomiosta 10.6.2020.

Kantajien takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta 1.7.2020 (liite 2) ei ole ilmennyt heidän kantaansa käräjäoikeuden lausumapyynnössä 15.5.2020 esitettyihin kysymyksiin. Tämän vuoksi käräjäoikeus on oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 3 momentin mukaisesti kehottanut takaisinsaantihakemuksen täydennyskehotuksella 3.7.2020 (liite 3) korjaamaan puutteen 7.8.2020 mennessä uhalla, että käräjäoikeus voi jättää takaisinsaantihakemuksen tutkimatta tai hylätä sen. Käräjäoikeus on samalla ilmoittanut kantajille, millä tavoin takaisinsaantihakemus 1.7.2020 on puutteellinen.

Kantajat ovat toimittaneet takaisinsaantihakemuksen täydennyskehotuksen määräaikana toisen takaisinsaantihakemuksen 6.8.2020 (liite 4). Kantajien toinenkin takaisinsaantihakemus on puutteellinen, koska siitä ei ilmene yksipuolisen tuomion 10.6.2020 muutoksenhakuohjauksesta huolimatta kantajien kantaa käräjäoikeuden lausumapyynnössä 15.5.2020 esitettyihin kysymyksiin. Myös takaisinsaantihakemuksessa 6.8.2020 on jätetty oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin oikeusohje ja yksipuolisen tuomion muutoksenhakuohjaus huomiotta.

Takaisinsaantihakemuksesta 6.8.2020 ei ilmene myöskään kantajien vastauksia käräjäoikeuden takaisinsaantihakemuksen täydennyskehotuksessa 3.7.2020 esittämiin kysymyksiin, eikä takaisinsaantihakemusta 6.8.2020 voida siten pitää täydennyksenä takaisinsaantihakemukseen 1.7.2020.

Takaisinsaantihakemusta 6.8.2020 ei voida pitää myöskään takaisinsaantihakemuksena, koska kantajat olivat jo hakeneen takaisinsaantia 1.7.2020. Takaisinsaantia koskeva oikeudenkäynti oli alkanut tuolloin ja se oli edennyt täydennyskehotuksella 3.7.2020.

Takaisinsaantihakemuksen täydentämiselle varatun määräajan 7.8.2020 jälkeen käräjäoikeuden puheenjohtajan palattua vuosilomalta 17.8.2020 käräjäoikeus on puhelimitse selostanut tilanteen kantajien uudelle asiamiehelle ja varannut kantajille tilaisuuden lausua näkemyksensä tilanteesta. Käräjäoikeus ei ole oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 3 momentin mukaisesti kehottanut kantajia määräajassa korjaamaan takaisinsaantihakemuksen 6.8.2020 puutteita. Sen sijaan kantajat ovat lausumassaan 21.8.2020 korjanneet takaisinsaantihakemuksen 6.8.2020 puutteet vastaamalla käräjäoikeuden takaisinsaantihakemuksen täydennyskehotuksessa 3.7.2020 esitettyihin kysymyksiin.

Kantajien takaisinsaantihakemus on saapunut käräjäoikeuteen 1.7.2020 ja kantajat eivät ole asetetussa määräajassa korjanneet takaisinsaantihakemuksessa 1.7.2020 olleita puutteita.

Säännönmukainen seuraus kyseisestä laiminlyönnistä oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 3 momentin mukaisesti on se, että takaisinsaantihakemus jätetään tutkimatta.

Kantajien mukaan he olivat yksipuolisen tuomion tiedoksi saatuaan 9.7.2020 päättäneet vaihtaa asiamiestä ja uusi asiamies oli saanut toimeksiannon 17.7.2020. Käräjäoikeus katsoo, että tässä tilanteessa kantajien uuden asiamiehen vastuulla on ollut selvittää oikeudenkäynnin vaihe eli se, onko yksipuoliseen tuomioon 10.6.2020 haettu tuossa vaiheessa takaisinsaantia ja onko takaisinsaantihakemusta kehotettu täydentämään. Nämä oikeudenkäyntiä koskevat tiedot ovat julkisia ja saatavilla esimerkiksi käräjäoikeudesta. Kantajien lausumassa 21.8.2020 puhelinkeskusteluista käräjäsihteerin kanssa ja aikaisemman asiamiehen mahdollisesta epälojaaliudesta selostettu ei anna tässä yhteydessä aihetta arvioida asiaa toisin.

Myös se, että uusi asiamies olisi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin ja yksipuolisen tuomion muutoksenhakuohjeen mukaisesti ilmoittanut kantansa lausumapyynnössä 15.5.2020 esitettyihin kysymyksiin, jonka vuoksi yksipuolinen tuomio oli annettu, olisi korjannut takaisinsaantihakemuksen 1.7.2020 täydennyspyynnön 3.7.2020 mukaisesti.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 3 momentin säännöksen sanamuoto viittaa siihen, että hakemus tulisi jättää tutkimatta, mutta säännöksen tarkka sanamuoto koskee ainoastaan uhan asettamista, ei laiminlyönnin seurausta. Prosessinormien tavoitteena yleisesti on oikeudenkäyntien tehostaminen. Kantajat ovat laiminlyöntinsä 17.8.2020 havaittuaan muutamassa päivässä korjanneet menettelynsä ja täydentäneet takaisinsaantihakemustaan 6.8.2020 käräjäoikeuden takaisinsaantihakemuksen täydennyskehotuksen 3.7.2020 mukaisesti ja tilanne on siten siltä osin korjaantunut, eikä asiassa ole muutoinkaan ilmennyt viitettä siitä, että kysymys olisi ollut oikeudenkäynnin pitkittämisestä tai muusta väärinkäytöksestä.

Takaisinsaantihakemuksen tutkimatta jättäminen tarkoittaisi sitä, että kanteen hylkäävä yksipuolinen tuomio 10.6.2020 jäisi pysyväksi, eivätkä kantajat saisi asiaa kanteella uudelleen tuomioistuimen tutkittavaksi.

Käräjäoikeus katsoo, että kantajien inhimillinen menettelyvirhe johtaisi siinä tapauksessa kohtuuttomaan seuraukseen ja estäisi tosiasiassa kantajien pääsyn tuomioistuimeen. Myöskään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet eivät edellytä takaisinsaantihakemuksen jättämistä tutkimatta. Kaikkia asiassa ilmenneitä seikkoja punnittuaan käräjäoikeus harkitsee tässä tilanteessa oikeaksi hylätä vastaajien prosessiväitteen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan oikeudenkäyntiväitteen hylkäävään ratkaisuun haetaan muutosta samassa yhteydessä kuin käräjäoikeuden tuomioon tai lopulliseen päätökseen, jollei tuomioistuin määrää, että muutosta haetaan erikseen.

Lainkohdan esitöiden (HE 91/2002 vp s. 34-35) mukaan pääsääntö olisi, että muutosta haettaisiin vasta samassa yhteydessä kuin pääasiaratkaisuun tai muuhun ratkaisuun, jolla asian käsittely asianomaisessa tuomioistuimessa päättyy. Tuomioistuin voisi kuitenkin tapauskohtaisesti määrätä, että muutosta haetaan erikseen. Tällaisia tilanteita olisivat lähinnä ne, joissa muutoksenhakemus kävisi hyödyttömäksi jos käsittelyä jatkettaisiin tai joissa käsittely jouduttaisiin laajasti toistamaan, jos valitus menestyisi.

Kanteen mukaisten vaatimusten käsittely edellyttää laajaa oikeudenkäyntiä, mistä voidaan olettaa syntyvän suurehkoja oikeudenkäyntikuluja. Oikeudenkäynti voi käydä tarpeettomaksi ja muutoksenhaku ainakin oikeudenkäyntikulujen osalta hyödyttömäksi, mikäli muutoksenhakutuomioistuin päätyisi takaisinsaantihakemuksen tutkimisen osalta toiseen lopputulokseen kuin käräjäoikeus. Tämän vuoksi käräjäoikeus harkitsee oikeaksi määrätä tässä tapauksessa, että muutosta tähän päätökseen haetaan erikseen.

Päätöslauselma

Muutoksenhaku
T LLLn ja M LLLn vaatimus takaisinsaantihakemusten jättämisestä tutkimatta hylätään.

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä (kello 16.15 mennessä) siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu annettiin.

Tyytymättömyyden ilmoitus

T LLL ja M LLL ovat määräajassa ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko päätökseen.

Määräpäivät:

valitus 14.4.2021

vastavalitus 28.4.2021

käräjätuomari J KKK


LIITTEET
1. Käräjäoikeuden lausumapyyntö kantajille 15.5.2020 asiassa L 20/15515
2. Takaisinsaantihakemus 1.7.2020
3. Takaisinsaantihakemuksen täydennyskehotus 3.7.2020
4. Takaisinsaantihakemus 6.8.2020