Milloin lahjoittaja on siinä kunnossa ettei voi pätevästi lahjoittaa kiinteistöä toiselle oli kysymys alla olevassa riidassa. Oliko lahjoittaja J J ollut sairauden ja heikon terveydentilansa vuoksi vailla oikeustoimikelpoisuutta lahjoittaessaan 10.12.2015 kiinteistöt lahjansaajalle A Slle. Luovutuksen pätevyyttä oli arvioitava sen valossa, oliko J J varmuudella täysin ymmärtänyt tilaisuuden tarkoituksen ja siinä tehdyt kiinteistöjen lahjoitukset, ja mikäli hän ei ollut ymmärtänyt, onko tilannetta käytetty tarkoituksella hyväksi vai täytyykö A Sn vähintään olettaa tienneen siitä.

A Sn mukaan J J oli sopinut lahjoituksesta hänen isänsä T Sn kanssa. A, T ja J S olivat sovitun mukaisesti 10.12.2015 menneet yhdessä J Jn kotiin, missä tämä oli ollut yksin. Kiinteistön luovutus oli tehty sähköisessä palvelussa keittiön pöydän ääressä. Jn pankkitunnukset olivat A Sstin hallussa. S oli hoitanut kiinteistön luovutuksen sähköisessä palvelussa. Myöhemmin, kun J J vihdoin oli ymmärtänyt, ettei hän enää omistanut Kesalaa, hän oli ollut hyvin masentunut ja surrut Kesalan menettämistä. J J halunnut saman tien juristin hoitamaan asiaa.

Käräjäoikeus katsoi, että lääketieteellinen tai muukaan näyttö ei riitä osoittamaan, ettei J olisi ymmärtänyt luovutusten merkitystä. Kantaja ei ole näyttänyt toteen sitä, että J ei olisi kyennyt itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja ymmärtänyt oikeustointen merkitystä. Käräjäoikeus totesi, että asiassa ei ole tullut esille muita seikkoja, joiden nojalla olosuhteet olisivat olleet sellaiset, että vastaajan menettely olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta.

Käräjäoikeus toteaa, että, kysymys ei kuitenkaan ole holhoustoimilain mukaisesta oikeustoimikelpoisuuden arvioinnista, vaan Jn ymmärryksestä suhteessa yksittäisiin oikeustoimiin. Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei myöskään ole tullut esille mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella oikeustointen yksittäisiä ehtoja tai niitä kokonaisuutena voitaisiin pitää oikeustoimilain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomina. Edellytyksiä oikeustointen sovittelulle ei näin ollen ollut. Kanne oli tämän vuoksi hylättävä.

Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus oli asiassa eri mieltä. Hovioikeuden mukaan kokonaisuutena arvioiden esitetty näyttö ei tue johtopäätöstä siitä, että J Jlla olisi ollut aito ja vakaa tahto ja tarkoitus lahjoittaa kyseessä olevat kiinteistöt A Slle. J Jn kyky oikeustoimen päättämiseen 10.12.2015 on ollut alentunut sairauden vuoksi. Hovioikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A S olisi tietoisesti käyttänyt hyväkseen J Jn ymmärtämättömyyttä siten, että menettelyä olisi pidettävä kiskomisena.

Edellä todetuin perustein Hovioikeus toteaa, että A Sän täytyy kuitenkin olettaa havainneen ja siten tienneen J Jn alentuneesta kyvystä oikeustoimien tekemiseen. Lahjoitukset on siten tehty olosuhteissa, joista tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota niihin. Näin ollen J Jn ja A Sn välillä 10.12.2015 tehdyt kiinteistöjen lahjoitukset on katsottava pätemättömiksi.

Katso myös aikaisemmin lisätyt kysymykset ja tapaukset: