OULUN KÄRÄJÄOIKEUS
1.osasto / KäT T.U
TUOMIO 16/8229
Annettu
20.5.2016 L 15/8522
Kantaja Vastaaja
Rxxxxxxxgas, Pxxxx
Hxxxx Fxxxx Oy x82x064-x
Asia Vireille
Irtaimen kaupan purkaminen 9.6.2015

TAUSTATIEDOT Pxxxxx Rxxxxxxxgas on ostanut Hxxxx Fxxxx Oy:ltä yhtiön Asunto Oy Axxxxxxxxxxkatu 67 osakkeet 1360-1495, jotka oikeuttavat asuinhuoneiston A 16 hallintaan ja osakkeet 9821-9832, jotka oikeuttavat autohallipaikan AP 43 hallintaan. Kauppa on tehty 31.1.2014. Kauppahinta on ollut huoneiston osalta 185.000 euroa ja autohallipaikan osalta 17.000 euroa. Kysymys on valmiin uuden asunnon kaupasta.
Kauppaan sovelletaan asuntokauppalain (23.9.1994/843) 4 luvun määräyksiä.

Tontin vuokravastike on syksyllä 2014 muuttunut yhtiölainaksi, kun taloyhtiö on lunastanut tontin. Tontin vuokravastike on ollut 1.3.2014 alkaen 216,44 euroa kuukaudessa. Pääomavastike on ollut 1.12.2014 alkaen 239,70 euroa ja 1.7.2015 lukien 225,60 euroa kuukaudessa.

ASIANOSAISTEN VAATIMUKSET

Kantaja Pxxxxx Rxxxxxxxgas on pyytänyt, että:

1. asianosaisten välinen kauppa 31.1.2014 koskien yhtiön Asunto Oy Axxxxxxxxxxkatu 67 osakkeita nro 1360-1495 (asunto A 16) ja osakkeita 9821-9832 (autopaikkatila AP 43) puretaan ja Hxxxx Fxxxx Oy velvoitetaan palauttamaan Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle kauppahinnat 185.000 euroa ja 17.000 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine korkoineen 31.1.2014 lukien

2. Hxxxx Fxxxx Oy velvoitetaan korvaamaan Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle 1.3.
- 30.11.2014 maksettua tontinvuokravastiketta 1.947,96 euroa (216,44 euroa/kk) sekä tontin lunastamisesta johtuvaa pääomavastiketta ajalta 1.12.2014 - 30.6.2015 239,70 euroa kuukaudelta ja 1.7.2015 alkaen 225,60 euroa kuukaudelta siihen saakka, kunnes asia on tuomioistuimessa ratkaistu sekä vuokravastikkeelle 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa haasteen vireilletulosta alkaen ja pääomavastikkeelle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa kunkin kuukauden 5. päivä 1.12.2014 alkaen

3. Hxxxx Fxxxx Oy velvoitetaan suorittamaan Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle vahingonkorvauksena melu- ja terveyshaitan aiheuttamista vahingoista sekä aiheutuneista ja aiheutuvista muuttokustannuksista yhteensä 3.663,59 euroa sekä asumisviihtyvyyden alentumisesta 300 euroa kuukaudessa huoneistoon muuttamisesta 1.3.2014 alkaen korkolain 4
§:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kunkin kuukauden viimeisestä päivästä; sekä

4. Hxxxx Fxxxx Oy velvoitetaan korvaamaan Pxxxxx Rxxxxxxxkaan asianosaiskulut 918 euroa ja oikeudenkäyntikulut 33.150,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta.

Toissijaisesti kohtien 1 ja 2 vaatimuksiin nähden Pxxxxx Rxxxxxxxgas on pyytänyt, että Hxxxx Fxxxx Oy velvoitetaan suorittamaan asuntokauppaa rasittavan virheen vuoksi hinnanalennusta 70.000,00 euroa.

Mikäli kauppa puretaan, myöntää kantaja asumishyödyn korvaamisen perusteeltaan. Määrällisesti vaatimuksesta hyväksytään 400 euroa kuukaudessa.

Pxxxxx Rxxxxxxxgas on kiistänyt Hxxxx Fxxxx Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan. Pxxxxx Rxxxxxxxgas on paljoksunut vaatimusta määrältään hyväksyen siitä 23.500 + 3.400 = 26.900 euroa.


Vastaaja

Hxxxx Fxxxx Oy on vastustanut kannetta ja pyytänyt, että se hylätään perusteettomana. Hxxxxx on kiistänyt vahingonkorvaus- ja hinnanalennusvaatimukset myös määrältään.

Mikäli asuntokaupan purkamiselle olisi peruste, on Rxxxxxxxgas velvoitettava korvaamaan Hxxxxxlle korvauksena asumishyödystä 700 euroa kuukaudessa 15.2.2014 alkaen siihen saakka, kun kauppa puretaan.

Hxxxx Fxxxx Oy on pyytänyt, että Pxxxxx Rxxxxxxxgas velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 48.691,85 euroa (alv. 0 %) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta.
Kuluvaatimus vaaditaan ilman arvonlisäveroa, koska Hxxxx Fxxxx Oy on arvonlisäverovelvollinen.

Hxxxx Fxxxx Oy on kiistänyt Pxxxxx Rxxxxxxxkaan asianosaiskuluvaatimuksen perusteeltaan. Muilta osin Hxxxx Fxxxx Oy:llä ei ole ollut lausuttavaa Pxxxxx Rxxxxxxxkaan oikeudenkäyntikuluvaatimuksista.


ASIANOSAISTEN PERUSTEET

Kaupan kohteen virhe (meluhaitta asuinhuoneistossa)

Kantaja Asuinhuoneistossa A 16, joka sijaitsee taloyhtiön autohallin yläpuolella,

on autohallin nosto-oven ja autohallin ajoneuvoliikenteen aiheuttama meluhaitta.

Ensisijaisesti kanne perustuu siihen, että kaupan kohden on sopimuksen vastainen. Hxxxxxn myyntipäällikkö Jxxxx Pxxxxx oli ennen kauppaa suullisesti vakuu ttanut, että autohallin äänet eivät kuulu huoneistoon.
Pxxxxx Rxxxxxxxgas on siten ostanut huoneiston, joka on melutasoltaan parempi (hiljaisempi) kuin mitä säännökset ja määräykset edellyttävät.

Toissijaisesti kanne perustuu siihen, että Hxxxxxn korjausyrityksistä huolimatta kaupan kohteessa on terveyshaitta. Meluhaitta huoneistossa ylittää niin päivä- kuin yöaikaankin STM:n asumisterveysohjeen, asumisterveysasetuksen ja Suomen rakentamismääräyskokoelman C 1 ohjearvot ollen siten myös terveydensuojelulain 26 ja 27 §:ien ja maankäyttö- ja rakennuslain 117 f §:n vastainen.

Meluhaitta on jatkuva ja aiheuttaa päänsärkyä, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta.

Kaupan kohdetta rasittaa asuntokauppalain (23.9.1994/843) ("AsKL") 4 luvun 14 §:n 1 momentin 1-4 ja 6 kohdissa tarkoitettu virhe; koska
1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun
2) se ei vastaa kaupantekoajankohtana voimassa olleissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia
3) sen ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle
4) rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Alkuperäisessä rakentamisessa ja sen suunnittelussa ei ole toimittu huolellisesti, kun ajorampin ajoväylälle on sijoitettu rakennusteknisiä laitteita siten, että niistä aiheutuu ajoneuvon ne ylittäessä raja-arvot ylittäviä ääniä.

Korjausrakentamisessa ammattitaito- ja huolellisuusvaatimuksia ei ole täytetty nosto-oven ja viemärikaivojen korjausten sekä kumimaton asennuksen osalta. Nosto-oven korjausyritykset eivät ole onnistuneet, koska ovea ei ole erotettu kiinteistä rakenteista. Nosto-oven runko on edelleen kiinteässä yhteydessä seinärakenteeseen, kun runko on kiinni siinä, eikä välissä oleva vaimennuskumi katkaise kiinteää yhteyttä.
Metallisen rungon kiinnityspultti muodostaa yhä kiinteän yhteyden rakenteiden välille.

Viemärikaivoista vain rampin alapäässä oleva kaivo on korjattu, vaikka meluhaittaa aiheutuu myös muista ajorampilla olevista kaivoista.
Luiskalle asennettu kumimatto ei ole vaimentanut etenkään nastarengasaikana asuntoon kuuluvia ajoääniä.

6) asunto ei muuten vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on sellaisen asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Lisäksi kaupan kohdetta rasittaa AsKL 4 luvun 15 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdissa tarkoitettu virhe, koska:
1) se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; ja

3) myyjä on muuten ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Hxxxxxn myyntipäällikkö Jxxxx Pxxxxx oli antanut Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle virheellistä tietoa ja jättänyt antamatta tietoja, joista myyjällä oli pitänyt olla tieto. Myyjä oli tiennyt tietojensa merkityksestä ostajalle ja antanut ne nimenomaan vakuuttaakseen ostajan ajoluiskan äänieristyksen asianmukaisuudesta ja saadakseen ostajan suostumaan kauppaan. Jxxxx Pxxxxx oli antanut Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle sellaisen kuvan, että hän tiesi ajoluiskan ja asunnon A 16 välisen äänieristyksen olevan asianmukainen vaikka hänellä ei tosiasiassa ollut tästä tietoa.
Kuitenkin Jxxxx Pxxxxxsella oli tietoa ajoluiskan meluongelmista eräässä toisessa Hxxxxxn kohteessa sekä nosto-ovi ongelmasta. Myyjällä oli ollut korostettu selvittämisvelvollisuus ennen kuin esittää ostajalle totena vääriä käsityksiä (soveltuvin osin KKO:2007:91 ). Myyjän olisi - tietoisena erään toisen kohteen meluongelmista - pitänyt selvittää myytävänä olevan kohteen melutasot ja tiedottaa mittausten tulokset potentiaaliselle ostajalle jo ennen kauppaa. Virheellisen tiedon antamisella ja tietojen antamatta jättämisellä on ollut kaupan syntymisen kannalta ratkaiseva merkitys. Asuntoa ja yhtiötä on lisäksi mainostettu erityisen rauhallisena (K27).

Vastaaja on suorittanut kumimaton asennuksen vasta kanteen vireilletulon jälkeen. Vastaajan korjausvelvollisuuteen kuuluu ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin (HE 14/1994). Tämän perusteella myyjän tulee suorittaa kaikki rakennustekniset työt, johon sisältyy myös korjauksen onnistumisen selvittäminen, erityisesti kun kanne on jo tullut vireille. Yksi kaivon kansi on ilmoitettu korjatuksi ennen kanteen vireille tuloa. Vastaajalle on toimitettu haastehakemuksen luonnos 29.5.2015 ja kanne on tullut vireille 8.6.2015. MolExxxxssa on selvästi tuotu esiin, että auton ajaessa kaivon kansien yli ne kolahtavat. Vastaaja on siis tullut tietoiseksi kaivojen kansista jo oikeudenkäynnin alusta saakka.

Vastaaja on ilmoittanut, että se aikoo asentaa kumimaton viipymättä. Axxxxx on esittänyt kumimattoa 12.3.2015 mittausraportissa, mutta kumimatto on asennettu vasta elokuussa 2015. Vastaaja ei tässäkään ole toiminut kohtuullisessa ajassa.

Korjauksiin liittyvät epävarmuustekijät johtavat siihen, että virhettä tulee pitää olennaisena. Kaupan purkamista tulee pitää oikeudenmukaisempana kuin kaupan pysyttämistä.


Vastaaja

Pxxxxx Rxxxxxxxkaan reklamaation perusteella Hxxxxx on ryhtynyt viipymättä selvittämään mahdollisen ongelman syytä. Huoneistossa on tehty äänitaso- ja ilmaäänitasomittauksia. Mittaukset osoittivat, että autohallin nosto-oven aiheuttama melu ylitti ohjearvot, koska nosto-oven kiinnityksien tärinäeristyksessä oli puutteita. Hxxxxx korjasi puutteet, minkä jälkeen suoritetuissa tarkistusmittauksissa todettiin, että
nosto-oven melu ei enää ylitä ohjearvoja. llmaäänieristyksessä ei todettu puutteita. Ajoneuvojen (nastarenkaiden) äänitasot eivät ylittäneet

ohjearvoja.

Kaupan kohteessa ei ole Pxxxxx Rxxxxxxxkaan väittämää virhettä.

Asunto on vastaa sitä, mitä osapuolten voidaan katsoa sopineen (AsKL 4:14,1 kohta 1). Asunnon äänieristyksen osalta ei ole sovittu erikseen mitään. Asuntoa ei ole myyty äänitasoltaan parempana tai hiljaisempana kuin mitä säännökset ja määräykset edellyttävät. Asunnon äänieristys täyttää asuinhuoneiston äänieristykselle asetetut määräykset ja ohjearvot, joten asunto ei ole sopimuksen vastainen. Asunnon äänitasot täyttävät säännösten ja määräysten vaatimukset, joten asunnossa ei ole virhettä.

Asunto vastaa rakentamismääräyksissä sekä muissa säännöksissä ja määräyksissä asetettuja vaatimuksia (AsKL 4:14,1 kohta 2).
Rakennuksen teknisten laitteiden eli tässä tapauksessa autohallin nosto-oven aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä rakentamismääräyksissä asetettuja enimmäisäänitasoja (RakMK C1).

Asunnon ominaisuuksista ei aiheudu eikä voida perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle (AsKL 4:14,1 kohta 3). Asunnon äänitasot eivät ylitä sitä, mitä edellytetään rakentamismääräyksissä, asumisterveysohjeessa tai asumisterveysasetuksessa.

Asunnon alapuolella sijaitsevan autohallin toimintaan liittyviä ääniä kuuluu jossakin määrin asuntoon. Asuntoon kuuluu myös muita ympäristön aiheuttamia ääniä. Edellä mainitut äänet ovat normaaleja asuinrakennukseen ja sen ympäristöön kuuluvia ääniä, jotka eivät ylitä ohjearvoja.

Asunnossa ei ole myöskään asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n 1 momentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitettuja virheitä.

Asuinkerrostalo ja sen rakenteet on suunniteltu ja rakennettu rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti sekä ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Rakentamisessa tai rakennuksen suunnittelussa ei ole todettu virheitä (AsKL 4:15,1 kohta 4). Kantajan väitteet rakennus- ja/tai suunnitteluvirheistä ovat perusteettomia ja yksilöimättömiä. Myös nosto-oven ääniongelmaan liittyvät korjaukset on suunniteltu ja toteutettu rakentamismääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti sekä ammattitaitoisesti ja huolellisesti.

Asunto vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on vastaavan asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa (AsKL 4:14,1 kohta 6). Asunto on keskustan tuntumassa sijaitseva kerrostalorakennus, jossa on suuri autohalli ja useita asuntoja. Kantaja ei voi perustellusti odottaa, ettei asuntoon kuuluisi mitään ääniä autohallista.

Asunto vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (AsKL 4:15,1 kohta 1). Hxxxxx ei ole antanut autohallin nosto-oven äänistä taikka ajoneuvoliikenteestä virheellisiä tietoja. Hxxxxx ei ole missään vaiheessa ilmoittanut, että nosto-oven ääni tai ajoneuvoliikenne ei

6
kuuluisi asuntoon. Asunnon äänieristyksestä ei ole muutoinkaan annettu virheellisiä tietoja. Kantajalle ei ole annettu mitään sellaisia tietoja, joiden perusteella kantaja voisi perustellusti olettaa, ettei asuntoon kuulu ääniä autohallista. Hxxxxxn edustaja Jxxxx Pxxxxx on päinvastoin kiinnittänyt kantajan huomiota huoneiston alapuolella sijaitsevaan autohalliin ja kertonut nosto-oven ääneen liittyneestä ongelmasta eräässä toisessa kohteessa. Tämän vuoksi kantajalla oli mahdollisuus kiinnittää huomiota nosto-oven ja ajoneuvojen ääniin.

Hxxxxx ei ole jättänyt antamatta kantajalle tietoa sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta Hxxxxxn täytyy olettaa tienneen (AsKL 4:15,1 kohta 3). Kantajalla on ollut mahdollisuus tehdä itse havaintoja autohallin toimintaan liittyvistä äänistä ennen sopimuksen syntymistä, joten asunto ei ole sopimuksen vastainen. Mikäli asunto olisi väitetyllä tavalla sopimuksen vastainen, kantajan on täytynyt havaita se välittömästi muutettuaan huoneistoon 1.3.2014. Se, että reklamaatio nosto-oven äänistä on tehty vasta 2014 heinäkuun lopussa ja muista autohallin äänistä myöhExxxxn syksyllä osoittaa, ettei asunto ole poikennut siitä, mitä osapuolet ovat sopineet. Asunnon ääniolosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia, vaan äänet ovat kuuluneet asuntoon koko ajan. Kantaja on ostanut huoneiston jo valmistuneesta asuinrakennuksesta, jonka autohalli oli jo käytössä. Kantaja on saanut tilaisuuden kuunnella autohalliin liittyviä ääniä. Kauppakirjan kohdan 7 mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Asunnon ennakkotarkastuksen osalta sovelletaan asuntokauppalain 6 luvun 12 ja 19 § määräyksiä.

Hxxxxxlla ei ole ollut tietoa siitä, että nosto-oven ääni ylittäisi jonkin verran ohjearvot. Myös väite siitä, että nosto-oviin liittyisi yleisesti ääniongelmia, on perusteeton. Hxxxxx kiistää, että sillä olisi ollut tai pitänyt olla tietoa meluongelmaan liittyen, jota se on jättänyt ostajalle antamatta.

Hxxxxxn tietoon ei ole tullut, että asunnon äänieristyksellä olisi kantajalle erityinen merkitys.

Hxxxxx on ryhtynyt asuntokauppalain 14 luvun 23 §.n mukaisesti viipymättä toimenpiteisiin nosto-oven ääneen liittyvän ongelman k9rjaamiseksi saatuaan siitä kantajalta ilmoituksen. Hxxxxx on selvittänyt ääniongelman syytä asianmukaisella tavalla ja sen jälkeen, kun ensimmäiset korjaustoimenpiteet eivät tuottaneet riittävää tulosta, antanut asian selvittämisen ulkopuolisen asiantuntijan tehtäväksi. Tämän jälkeen Hxxxxx on tehnyt kaikki ulkopuolisen asiantuntijan esittämät korjaustoimenpiteet. Kaikki toimenpiteet on tehty kohtuullisen ajan kuluessa. Hxxxxx ei ole missään vaiheessa kieltäytynyt korjaamasta luotettavien tutkimusten osoittamia puutteita.

Nosto-oven ääniongelmat on korjattu eikä asunnossa ole muitakaan äänieristykseen liittyviä puutteita. Asunnossa ei siis ole virhettä.

Hxxxxx on kiistänyt kantajan väitteen siitä, että rakentamisessa tai sen suunnittelussa ei olisi toimittu huolellisesti sen vuoksi, että autohallin ajoväylälle on sijoitettu kolme kaivoa, joista aiheutuisi meluhaittaa.

Kaivojen sijainti on rakentamismääräyksiin ja hyvään rakentamistapaan perustuvien suunnitelmien mukainen eikä kaivoissa tai niiden sijoittamisessa ole mitään virheitä. Se, että kaivonkannet voivat kolahtaa, on normaali ilmiö, joka voidaan korjata. Hxxxxx korjasi rampin alapäässä sijainneen kaivonkannen välittömästi sen jälkeen, kun sai tiedon kaivonkannen aiheuttamasta äänestä.

Muiden kaivojen kansien aiheuttamista äänistä ei ole tehty havaintoja kantajan taikka vastaajan teettämissä tutkimuksissa. Hxxxxx on kiistänyt niistä aiheutuvan meluhaitan. Kansi ei kolahda, jos sen yli ajetaan autolla, koska kannen vaakasuuntainen liike oli estetty jo aiExxxxn asennetuilla lyijypaloilla.

Asennettu kumimatto vaimentaa nastarenkaiden ääntä, mikäli ajoneuvo ajaa kumimaton päältä. Asunto-osakeyhtiön tehtävä on ohjeistaa ajonopeudesta ja paikasta ajoluiskalla ajettaessa. Rxxxxxxxgas ei ole ilmoittanut Hxxxx Fxxxx Oy:lle ettei kumimatto ole riittävästi vaimentanut nastarenkaiden ääntä tai että kaivon kannet kolahtaisivat sen jälkeen kun korjaukset on tehty. Hxxxxx tulee asentamaan kumimaton koko ajoluiskalle viipymättä. Kumimaton asentaminen ei ole ollut välttämätöntä, koska nastarenkaiden aiheuttamat äänitasot eivät ole ylittäneet ohjearvoja. Tästä huolimatta Hxxxxx on asentanut kumimaton kustannuksellaan hyvissä ajoin ennen seuraavan nastarengaskauden alkua.

Nosto-oven korjaus ei ole epäonnistunut tai toteutettu väärin. Äänitasot on mitattu ja todettu säännösten ja määräysten mukaisiksi sen jälkeen kun nosto-ovi eristettiin rakennuksen rungosta. Runko on irrotettu seinärakenteesta tärinävaimennuskumeilla, joten nosto-oven runko ei ole enää kiinteässä yhteydessä seinärakenteeseen.

Kaupan purku


Kantaja

AsKL 4 luvun 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ostaja saa purkaa kaupan, jos sopimusrikkomus on olennainen, eikä virheen oikaisu tule kysymykseen tai jollei oikaisua suoriteta tai jos on painavia syitä olettaa ettei oikaisua suoriteta kohtuullisessa ajassa virheilmoituksesta.

Pxxxxx Rxxxxxxxgas on pyytänyt Hxxxxxa poistamaan meluhaitan. Hxxxxx on suorittanut korjaustoimia, mutta virhe ei ole poistunut. Korjaukset on tehty vastoin hyvää rakentamistapaa taikka muutoin puutteellisesti.
Korjausten jälkeen Hxxxxx on kiistänyt virheen olemassaolon ja ilmoittanut, että korjauksia ei enää tehdä.

Kaupan purkua puoltavat seuraavat seikat:
1) Hxxxx Fxxxx Oy:n on rakennusalan ammattilaisena rakentaessaan, myydessään ja korjatessaan toiminut törkeän huolimattomasti.
2) Myyjä Jxxxx Pxxxxx ei ollut kysyttäessä tai muutoinkaan kertonut asunnon mahdollisesta meluhaitasta kaupanteon yhteydessä.
3) Asuntoa on myyty äänieristävyydeltään erittäin hyvänä.
4) Asunnosta on 16.12.2014 mittausraportissa todettu rakennusmääräysten vastainen nosto-ovi.
5) Ostaja on saaneet asunnossa asuessaan terveydellisiä ongelmia.

6) Asunnossa ilmenneet rakenteelliset virheet ovat olleet Rxxxxxxxkaille ennalta arvaamattomia.
7) Ostaja on ilman vastiketta joutunut rakennusvirheen johdosta kohtuuttomaan tilanteeseen, joka on jatkunut jo yli vuoden.
8) Hxxxx Fxxxx Oy oli rakentaessaan talon tuottamuksellaan aiheuttanut rakennusvirheet, minkä seurauksena asuntoon A16 on tullut meluhaitta.
9) Virhe ei ole poistettavissa kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin eikä Hxxxx Fxxxx Oy ole ryhtynyt oikaisemaan virhettä.
10) Hxxxx Fxxxx Oy:n ylin johto on ollut tietoinen rakennusvirheestä, mutta ei ole puuttunut tilanteeseen. Kaupan purku ei ole myyjälle yllätys eikä kohtuuton seuraus.

Vastaajalla ei ole asuntokauppalain mukaan enää oikeutta korjaustoimiin. Asuntokauppalain 4 luvun mukainen myyjän korjausoikeus sisältää myös velvollisuuden suorittaa se kohtuullisessa ajassa. Myyjän täytyy pystyä osoittamaan, että sillä on aikomus oikaista virhe kohtuullisessa ajassa ryhtymällä tehokkaisiin toimenpiteisiin.
Tehokkailla toimenpiteillä tarkoitetaan, että varsinaiset oikaisutoimet on aloitettu ja ostajalle on esitetty selvitys korjaustoimenpiteiden arvioidusta kestosta. Vastaaja ei ole tällaisia esittänyt missään vaiheessa sen jälkeen, kun ongelmasta on ensimmäisen kerran reklamoitu heinäkuussa 2014. Kantaja on myös vastoin Vastaajan väitteitä vaatinut
asunto-osakeyhtiötä korjaamaan virheet. Asunto-osakeyhtiölle on esitetty vaatimus ryhtyä toimiin, joka on sittExxxxn jäänyt odottamaan Hxxxx Fxxxx Oy:n näkemystä ja toimenpiteitä asiassa (K28).


Vastaaja

Hxxxxx on korjannut nosto-oven ääniongelman. Hxxxxx on korjannut myös autohallin kaivonkannen siten, että siitä ei enää aiheudu kolahtavaa ääntä. Vielä Hxxxxx on asentanut ajoluiskaan kumimatot nastarenkaiden äänen vaimentamiseksi, vaikka niihin liittyvä ääni ei ylittänyt ohjearvoja.

Kaupan kohteessa ei ole enää virhettä, joten vaatimus kaupan purkamisesta on perusteeton.

Siinäkin tapauksessa, että asunnossa katsottaisiin edelleen olevan äänieristyksen puutteita, kaupan purkuvaatimus on perusteeton.
Asuntokauppalain 4 luvun 25 §:n mukaan kaupan purku edellyttää, että myyjän sopimusrikkomus on olennainen. Väitetty virhe ei ole lainkohdan tarkoittamalla tavalla olennainen, koska mahdollinen puute äänieristyksessä voitaisiin joka tapauksessa korjata. Väite siitä, ettei mahdollisen virheen korjaaminen olisi mahdollista, ei siis pidä paikkaansa.

Kaupan purkamiselle ei ole perusteita myöskään sen vuoksi, että Hxxxxx olisi laiminlyönyt virheen korjauksen tai kantajalla olisi painavia syitä olettaa, ettei mahdollista virhettä korjattaisi. Hxxxxx on tehnyt kaikki tarvittavat korjaukset sekä ilmoittanut, että se tekee jatkossakin tarvittavat korjaukset, mikäli korjaustoimenpiteet ovat perusteltuja. Väite siitä, että Hxxxxx olisi kieltäytynyt perustelluista korjaustoimenpiteistä, ei pidä paikkaansa. Muita korjauksia ei ole tehty, koska suoritetuissa äänitasomittauksissa ei ole enää todettu puutteita.


Kantajan väitteet kaupan purkamista tukevista seikoista ovat perusteettomia. Hxxxxx ei ole toiminut törkeän huolimattomasti rakentaessaan, myydessään tai korjatessaan kohdetta. Väite on muutoinkin täysin yksilöimätön. Ainoastaan nosto-oven rakenteessa on todettu äänieristykseen liittyvä puute, joka on korjattu. Rakentamisessa tai korjaustyössä ei ole tehty virheitä tai toimittu muutoinkaan huolimattomasti.

Pxxxxxsella ei ole ollut tietoa nosto-oven äänitasoon liittyvästä ongelmasta kaupanteon yhteydessä. Kantaja ei itsekään ole havainnut mitään ongelmaa kuin vasta asuttuaan asunnossa useita kuukausia tai ainakaan hän ei ole ilmoittanut mahdollisesta ongelmasta Hxxxxxlle.

Väite siitä, että asunto olisi myyty äänieristävyydeltään erittäin hyvänä, ei pidä paikkansa. Asunto on myyty tavanomaisena kerrostaloasuntona, jonka äänieristys täyttää rakentamismääräysten sekä normaalin hyvän rakennustavan asettamat vaatimukset. Asunnon äänitasomittauksissa on todettu, että asunnon äänitasot ovat määräysten ja ohjearvojen mukaiset.

Pelkästään se seikka, että autohallin nosto-oven äänitaso on jonkin verran ylittänyt rakentamismääräyksen RakMK C1:n ylärajan, ei oikeuta kaupan purkamiseen. Virhe on korjattu kohtuullisessa ajassa. Virhe ei muutoinkaan ole ollut sillä tavoin olennainen, että se olisi oikeuttanut kaupan purkamiseen. Vaikka äänitasossa olisi edelleen puutteita,
nosto-ovi ja sen rakenteet voidaan korjata niin, että rakentamismääräysten edellyttämät määräykset toteutuvat.

Hxxxxx kiistää väitteen kantajan terveysongelmien ja autohallin
nosto-oven melun välisen syy-yhteyden. Nosto-oven aiheuttama melu ei ole ollut niin merkittävä, että se olisi voinut aiheuttaa terveysongelmia .
Väite terveysongelmasta on myös epäuskottava, koska kantaja ilmoitti asiasta vasta asuttuaan asunnossa viisi kuukautta.

Tilanne ei muutoinkaan ole kantajan kannalta kohtuuton. Hxxxxx on ryhtynyt viipymättä toimenpiteisiin meluhaitan selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Väite Hxxxxxn tuottamuksesta ja rakennusvirheistä on täysin yksilöimätön. Rakennuksessa ei ole mitään rakennusvirheitä. Hxxxxx on tehnyt kaikki tarvittavat korjaustoimenpiteet ja ilmoittanut tekevänsä lisäkorjaukset, mikäli rakennuksessa todetaan vielä äänieristykseen liittyviä puutteita.

Hxxxxxn toiminnassa ei ole tapahtunut mitään laiminlyöntejä, joihin liittyen ylimmän johdon tietoisuudella olisi merkitystä asian arvioinnissa.

Vaikka asunnossa katsottaisiin olevan virhe, kaupan purkuvaatimus on perusteeton, koska Hxxxxxlla on edelleen oikeus virheen oikaisemiseen asuntokauppalain 4 luvun 23 §:n perusteella. Kaikki väitetyt virheet ovat korjattavissa eikä Hxxxxx ole missään vaiheessa kieltäytynyt korjaamasta mahdollisia virheitä. Hxxxxx ei ole muutoinkaan menettänyt

korjausoikeuttaan. Hxxxxx on teettänyt tarvittavat selvitykset sekä tehnyt tarvittavat korjaukset kohtuullisessa ajassa.

Mahdollinen virhe voidaan joka tapauksessa korjata ja Hxxxxx on ilmoittanut korjaavansa mahdolliset virheet. Nastarenkaiden runkoääntä voidaan vähentää asentamalla kumimatto koko ajoluiskaan. Myös nosto-oven aiheuttamaa ääntä voidaan vähentää uusilla korjaustoimenpiteillä, mikäli se olisi tarpeen.

Purkuperusteen olemassaoloa arvioitaessa on huomioitava, että autohalliin ja ajoliuskaan liittyvät korjaustoimenpiteet kuuluvat
asunto-osakeyhtiön vastuulle. Enää sen jälkeen kun korjaukset Axxxxxin korjaussuunnitelman mukaisesti tehtiin toukokuussa 2015 Rxxxxxxxgas ei ole vaatinut asunto-osakeyhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin väittämiensä virheiden korjaamiseksi tai kokemansa meluhaitan rajoittamiseksi.

Toissijainen vaatimus hinnanalennuksesta


Kantaja


























Vastaaja

Mikäli käräjäoikeus katsoo, ettei asunnossa oleva virhe ole olennainen ja johtavan kaupan purkamiseen, kantaja vaatii toissijaisesti AsKL 4 luvun
25.1 § 1 kohdan mukaista kohtuullista hinnanalennusta. Hinnanalennuksen perusteena on vedottu kaikkiin kaupan purkamisen perusteina esitettyihin seikkoihin.

Lisäksi Rxxxxxxxgas vetoaa siihen, että hänen ostamansa asunnon ääniolot ovat merkittävästi huonommat kuin taloyhtiön muiden asuntojen ääniolot ovat. Kantaja on maksanut saman hinnan asunnoista kuin muutkin osakkeenomistajat eikä asuntoa ole asumisolosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella jyvitetty huonommaksi kuin muita asuntoja. Rxxxxxxxgas on vaatinut melun vaimennusta, mutta Hxxxxxn teettämät korjaustoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja kestäneet kohtuuttoman kauan. Siksi vastaajalla ei ole enää oikeutta korjata virhettä, vaan sen tulisi suorittaa kohtuullinen hinnanalennus.

Hinnanalennuksen määrän perusteena oleva meluhaittaan perustuva virhe, joka tulee arvioida kohtuullisuusperustein. Määrittämisen lähtökohtana on pidettävä maksettua kauppahintaa 185 000 euroa ja virheen merkitystä asunnon käyttöarvoon ja vaihtoarvoon. Käyttöarvoon virheellä on huomattava vaikutus, koska vaikutus asumiseen on kokoaikainen. Vaikutus vaihtoarvoon on huomattava, pahimmillaan siten, ettei myyntitarjouksia tule ollenkaan.

Vaatimuksen perusteena ei voida käyttää korjauskustannuksia. Tässä tapauksessa korjaukset tulee vaatia ja suorittaa asunto-osakeyhtiön toimesta, eikä Kantajan riskiksi voi jäädä se, että korjauksia ei mahdollisesti koskaan suoriteta. Kantaja ei myöskään voi myydä normaalisti tällä hetkellä virheen sisältävää asuntoa.

Hxxxxx on kiistänyt vaatimuksen hinnanalennuksen määräämisestä perusteeltaan ja määrältään. Asunnossa ei ole väitettyjä virheitä.
Asunnon äänitasot ja äänieristys täyttävät niitä koskevat määräykset ja ohjearvot, joten asunnon arvon alentumista koskevat väitteet ovat

perusteettomia.

Siinäkin tapauksessa, että asunnossa todettaisiin virhe, Hxxxxx kiistää hinnanalennusvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Mahdollinen virhe voidaan korjata ja Hxxxxx on ilmoittanut korjaavansa mahdolliset puutteet. Vaatimus on määrältään kohtuuton mahdolliseen virheeseen ja merkitykseen nähden. Virhe voidaan joka tapauksessa korjata.
Korjausvaihtoehtoja on useita ja enimmillään korjauskustannusten määrä olisi noin 8 000 euroa.

Huomioitava on myös se, että ajoluiskan ja autohallin kunnossapitovastuu kuuluu asunto-osakeyhtiölle, joka on myös suhteessa Rxxxxxxxkaaseen vastuussa mahdollisista korjauskustannuksista. Mahdollista hinnanalennuksen määrää arvioitaessa on huomioitava, ettei Rxxxxxxxgas ole itse vastuussa korjaustoimenpiteistä.

Korvausvaatimus melu- ja terveyshaitan aiheuttamista vahingoista ja asumisviihtyvyyden alentumisesta


Kantaja


















Vastaaja

Kantaja on melu- ja terveyshaitan vuoksi joutunut asumaan huomattavasti normaalia alhaisempaa asumisviihtyvyyttä vastaavassa asunnossa jo noin vuoden ajan siitä, kun on ilmoittanut virheestä ensimmäisen kerran. Vastaaja on huolimattomasti toimimalla aiheuttanut asunnon virheellisyyden ja epäonnistunut selvittämään tai korjaamaan sen. Tämän vuoksi kantaja on joutunut tilaamaan itse asianmukaisen ja riittävän mittauksen, jonka perusteella virheellisyys on osoitettu. Tästä on aiheutunut kantajalle 1.935,89 euron kustannukset. Lisäksi kantajalle on aiheutunut muina selvittelykuluina yhteensä 95 euroa (kuvaustallenne ja renkaanvaihto). Lääkärissä käynneistä on aiheutunut 142,75 euron kustannukset. Alentuneesta asumisviihtyvyydestä kohtuullinen korvaus on 300 euroa kuukaudessa. Vastaaja on virheen muiden seuraamusten lisäksi AsKL 4 luvun 26 §:n mukaan velvollinen korvaamaan kantajalle aiheutuneet taloudelliset tappiot sekä hyvittämään alentuneesta asumisviihtyvyydestä vaaditun määrän. Kantajalle on lisäksi aiheutunut asuntoon muuttamisesta 405 euron kulut muuttoautosta ja 84,75 euron kulu peruskoneen kytkennästä. Kaupan purkautuessa aiheutuu lisäksi poismuuttamisesta 405 euron kulu, yhteensä siis 894,75 euron kulut.
Vastaaja on velvollinen korvaamaan tällaiset kustannukset Kantajalle (Kouvolan HO, nro 50, S 13/478, 6.2.2014, s. 16).

Vastaaja on kiistänyt ensisijaisesti vaatimukset perusteeltaan ja määrältään, koska asunnossa ei ole väitettyjä virheitä.

Lääkärinkustannukset myönnetään määrältään oikeiksi. Terveyshaittaan perustuva vaatimus kiistetään perusteeltaan. Mikäli asunnossa katsottaisiin olevan väitettyjä virheitä, virheet eivät ole voineet aiheuttaa kantajalle tämän väittämää terveyshaittaa.

Toissijaisesti mikäli asunnossa katsottaisiin olevan väitettyjä virheitä, melumittauksen ja muiden selvittelykustannusten määrä ja peruste myönnetään oikeaksi.

Kantajan vahingonkorvausvaatimukselle ei ole perusteita, koska asunnossa ei ole väitettyjä virheitä. Hxxxxx kiistää myös väitteen meluhaitan aiheuttamasta terveyshaitasta ja muusta mahdollisesta vahingosta. Nosto-oven ääniongelma ei ole voinut aiheuttaa kantajalle AsKL 4 luvun 26 §:n tarkoittamaa henkilövahinkoa. Nosto-oven korjattu ääniongelma ei ole johtunut Hxxxxxn huolimattomuudesta, minkä vuoksi korvausvaatimukselle ei muutoinkaan ole perusteita.

Asumisviihtyvyyden alentumisesta johtunut vaatimus on kiistetty perusteeltaan ja määrältään, koska asunnossa ei ole väitettyjä virheitä. Joka tapauksessa asumisviihtyvyyden alentumista koskeva vaatimus on asuntokauppalain 4 luvun 11 § 3 kohdan tarkoittamaa välillistä vahinkoa, jonka myyjä on 4 luvun 26 § mukaan velvollinen korvaamaan vain mikäli on syyllistynyt huolimattomuuteen. Vaikka nosto-ovesta on aiheutunut ennen korjausta jonkin verran säännökset ja määräykset ylittävää melua, ei Hxxxxx ole toiminut huolimattomasti. Siinäkin tapauksessa, että asunnossa katsottaisiin olevan kantajan väittämiä virheitä, eivät ne johdu Hxxxxxn huolimattomuudesta.

Määrällisesti vaatimus asumisviihtyvyyden alentumisesta on kohtuuton. Korvauksen määrä jätetään oikeuden harkintaan, ja sitä määrittäessä tulee ottaa huomioon, että kantaja on reklamoinut nosto-oven äänestä vasta noin viiden kuukauden kuluttua ilmoittamastaan muuttopäivästä.

Korvausvaatimus tontinvuokra- ja pääomavastikkeiden osalta


Kantaja







Vastaaja







Vastaaja

Perusteena vaatimukselle ovat samat kuin vaatimuskohdan 1. osalta. Kaupan purkuvaatimuksen menestyessä seuraa siitä automaattisesti maksettujen tonttivastikkeiden palautus. Rxxxxxxxgas on suorittanut tontin hallinnasta ja omistuksesta, jos kauppa peruuntuu, tulee kyseiset suoritukset palauttaa. Muussa tapauksessa kantaja olisi suorittanut osakkeisiin nro 1360-1495 kohdistuneita, tontin hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia, joiden osalta hankittu hyöty jäisi kokonaan osakkeiden omistusoikeuden siirtymisen myötä Hxxxxxlle.

Mikäli asuntokaupan purkamiselle katsotaan olevan peruste, on Hxxxxx myöntänyt vaatimuksen tontin pääomavastikkeen palauttamisesta perusteeltaan ja määrältään. Vaatimus tuottokoron korvaamisesta on kiistetty perusteeltaan, koska pääomavastike ei ole asuntokauppalain tarkoittamaa maksettua kauppahintaa. Tontinvuokravastike on kiistetty perusteeltaan, mutta määrältään vaatimus on myönnetty oikeaksi.

Asumishyöty

Mikäli kaupan purkamiselle on peruste, on Rxxxxxxxgas velvoitettava maksamaan Hxxxxxlle korvauksen asunnosta saadusta merkittävästä asumishyödystä. Kohtuullisen asumishyödyn määränä on pidettävä vastaavan asuinhuoneiston vuokraa vähennettynä kantajan maksamilla hoitovastikkeilla. Hxxxxxn käsityksen mukaan asunnon käypä kuukausivuokra on noin 850 euroa ja hoitovastikkeen määrä on 141 euroa kuukaudessa. Asumishyöty tulee huomioida 15.2.2014 lukien siihen saakka, kun kauppa mahdollisesti purettaisiin.

Kantaja

Peruste asumishyödystä myönnettiin oikeaksi. Määrän osalta 850 euroa on käypä vuokra asunnosta, jossa haittaa ei ole ollut. Kun kauppa puretaan, on siinä ollut virhe, jolloin asumishyödyn määrässä on huomioitava vähennyksenä terveyshaitta 300 euroa kuukaudessa, jolloin asumishyöty on suuruudeltaan 400 euroa kuukaudessa.


TODISTEET

Katselmus Katselmus autohallissa ja asuinhuoneistossa .

Kirjalliset todisteet K1. -
K2. -
K3. Axxxxx Oy:n melumittausraportti 16.12.2014
K4. Axxxxx Oy:n äänitason tarkistusmittausraportti 1.4.2015 KS. Mxxxx Kxxxxxxn (Hxxxx Fxxxx) viesti 18.11.2014 Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle
K6. Mxxxx Kxxxxxxn (Hxxxx Fxxxx) viesti 26.1.2015 Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle K7. Hxxxxx Sxxxxxxxn laatima sähköposti Kantajan puolesta Axxxxx Oy:lle ja Hxxxx Fxxxx Oy:lle 18.2.2015
KS. Axxxxx Oy:n (Bxxxxx Gxxxxxxx) viesti 26.2.2015 Vastaajalle
K9. Pxxxxx Rxxxxxxxkaan sähköposti 5.11.2014 Vastaajalle (Mxxxx Kxxxx ja Kxxxxxx Kxxxxxx)
K10. Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxx Oy:n melumittausraportti 22.5.2015
K11. Kantajan sähköpostit Vastaajalle 6.11.2014, 16.11.2014,
17.11.2014, 19.11.2014, 20.11.2014, 26.1.2015, 11.2.2015, 12.2.2014,
24.2.2015 ja 5.3.2015
K12. Vastaajan viestit Kantajalle 4.9.2014, 11.11.2014, 14.11.2014,
12.2.2015, 23.2.2015
K13. Lääkärintodistukset 12.11.2014 ja 19.2.2015 K14. Vastaajan sähköposti Kantajalle 26.3.2015 K15. -
K16. Kantajan sähköposti Mxxxx Kxxxxxxx 5.11.2014
K17. Vuositarkastuksen huomautuslomake 7.12.2014 K18. Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxx Oy:n lausunto 5.1.2016 K19. Kantajan ja Mxxxx Vxxxxxxx sähköpostit 9.6.2015
K20. Oulun seudun ympäristötoimen terveystarkastaja Axxxx Kxxxxx lausunto 17.11.2015
K21. Bxxxxx Gxxxxxxx'n sähköpostiviesti Mxxxx Kxxxxxxx 6.5.2015 sekä Vastaajan asiamiehen 7.5.2015 toimittamat Axxxxx Oy:n mittaustulokset 12.3.2015
K22. Kaksi valokuvaa ajorampista ja video
K23. Mxxxx Vxxxxxxx viesti 23.1.2015 Vastaajan korjaussuunnitelmasta 19.1.2015
K24. Kaksi valokuvaa nosto-ovesta
K25. Sähköpostiviesti Mxxxx Kxxxxxxx 19.2.2015 K26. LKV Jxxxxx Lxxxxxx lausunto asunnosta A16 K27. Hxxxx Fxxxx Oy:n myynti-ilmoitukset
K28. Kantajan sähköposti Vastaajalle 16.11.2014 ja Vastaajan viesti Kantajalle 18.11.2014
K29. Sähköposteja 14.8.2014, 17.11.2014, 18.11.2014, 19.11.2014,
17.2.2015

V1. Kauppakirja
V2. Myyntiesite kaupan kohteesta
V3. Rakennustapaselostus
V4. -
VS. Axxxxx Oy:n lausunto 16.12.2014 V6. Axxxxx Oy:n lausunto 1.4.2015 V7. Axxxxx Oy:n lausunto 4.6.2015
VS. Sähköpostiviesti Kantajan asiamiehelle 5.6.2015
V9. Kantajan sähköpostiviesti 28.7.2014
V10. Hxxxxxn / Kxxxxxx Kxxxxxxn sähköpostiviesti 29.7.2014
V11. Hxxxxxn tiedote 22.10.2014
V12. Kantajan sähköpostiviesti 6.11.2014
V13. Hxxxxxn / Mxxxx Kxxxxxxn sähköpostiviesti 10.11.2014 V14. Hxxxxxn / Sxxxx Mxxxxxxx sähköpostiviesti 14.11.2014 V15. Hxxxxxn / Mxxxx Kxxxxxxn sähköpostiviesti 17.11.2014 V16. Hxxxxxn / Mxxxx Kxxxxxxn sähköpostiviesti 18.11.2014 V17. Hxxxxxn / Mxxxx Kxxxxxxn sähköpostiviesti 19.1.2015 V18. Hxxxxxn / Mxxxx Kxxxxxxn sähköpostiviesti 2.2.2015
V19. Hxxxxxn / Mxxxx Kxxxxxxn sähköpostiviestit 12.2.2015 (2 kpl)
V20. Sähköpostiviesti kantajan asiamiehelle 11.6.2015
V21. A-lnsinöörit Suunnittelu Oy:n lausunto
V22. 10 kpl valokuvia nosto-oven rakenteista ja kiinnityksestä
V23. Valokuva tärinänvaimennuskumista
V24. Hxxxxxn vastaus Rxxxxxxxkaan kaupan purkuvaatimukseen V25. Sähköpostikirjeenvaihto Rxxxxxxxgas/Pxxxxxnen 15. - 19.6.2014 V26. Sähköpostikirjeenvaihto Hxxxxx/Rxxxxxxxgas ja
Hxxxxx/asunto-osakeyhtiö


Henkilötodistelu

Henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa

Pxxxxx Rxxxxxxxgas

Kantajan todistajina

K1. Kantajan ystävä Lxxxxx Hxxxxxx
K2. Kantajan tytär Exxxx Rxxxxxxxgas
K3. Arkkitehti Ixxxx Mxxxxxx, Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxx Oy K4. Arkkitehti Axxxx Hxxxx, Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxx Oy KS. LKV Jxxxx Lxxxxx

Vastaajan todistajina

V1. Rakennuspäällikkö Kxxxxxx Kxxxxxx, Hxxxx Fxxxx Oy
V2. Myyntipäällikkö Jxxxx Pxxxxx, Hxxxx Fxxxx Oy
V3. Rakennusmestari Mxxxx Kxxxx, Hxxxx Fxxxx Oy
V4. Rakennesuunnittelija, Dl Pxxxx Jxxxxx, Insinööritoimisto Pxxxxxxn Oy
VS. Master of Science (MSc) Bxxxxx Gxxxxxxx, Axxxxx Oy
V6. Tekniikan lisensiaatti Mxxxx Kxxxxxxx, A-lnsinöörit Suunnittelu Oy (puhelimitse)
V7. Tekniikan tohtori Rxxxx Pxxxxxx, A-lnsinöörit Suunnittelu Oy (puhelimitse)


KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

PERUSTELUT Kaupan kohteen virheellisyys (meluhaitta asuinhuoneistossa)

Tapahtumat aikajanalla

31.1.2014 Pxxxxx Rxxxxxxxgas on ostanut huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet.
28.7.2014 Pxxxxx Rxxxxxxxgas on sähköpostitse reklamoinut nosto-oven äänestä.
15.8.2014 Pxxxxx Rxxxxxxxgas on lähettänyt isännöitsijälle sähköpostin, jonka mukaan terveystarkastaja oli antanut vinkin Axxxxx -nimisestä yrityksestä.
4.9.2014 mennessä nosto-ovea on isännöitsijän ilmoituksen mukaan käyty säätämässä ja rasvaamassa.
1.10.2014 Hxxxxx on käynyt kuuntelemassa nosto-oven ääntä. 22.10.2014 Hxxxxx on tiedotteessa ilmoittanut, että nosto-oven korjaus aloitetaan 28.10. runkoäänen poistamiseksi.
6.11.2014 Pxxxxx Rxxxxxxxgas on sähköpostitse reklamoinut ajoluiskan ajoneuvomelusta.
11.11.2014 Hxxxxx on suorittanut katselmuksen, jonka jälkeen 14.11.,
17.11. ja 18.11. Hxxxxx on ilmoittanut Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle, että Hxxxxx tilaa Axxxxxilta korjaussuunnitelman, jonka jälkeen Hxxxxx tekee tarvittavat korjaukset.
27.11.2014 Axxxxx on Hxxxxxn toimeksiannosta suorittanut kohteessa äänitason ja ilmaäänieristyksen mittaukset.
16.12.2014 Axxxxx raportti ensimmäisistä äänimittauksista on valmistunut. Riidatonta on, että mittauksissa on todettu ohjearvon ylittäviä mittaustuloksia.
19.1.2015 todistaja Mxxxx Kxxxxxxn lähettämästä sähköpostista ilmenee, että korjaussuunnitelma on valmistunut tuolloin ja Hxxxxx on ollut ryhtymässä korjaustoimiin.
11.2.2015 Hxxxxx on korjannut nosto-ovea (ks. todistaja Kxxxxxxx sähköpostit)
12.3.2015 Axxxxx on Hxxxxxn toimeksiannosta suorittanut kohteessa toiset äänimittaukset (tarkistusmittaukset).
1.4.2015 Axxxxx raportti toisista äänimittauksista on valmistunut. 8.4.2015 Hxxxxxn asianajaja on ilmoittanut Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle Hxxxxxn kannanottona, että viimeksi mainituissa mittauksissa ei ole todettu ohjearvojen ylityksiä, mutta siitä huolimatta Hxxxxx tulee asentamaan autohallin ajoluiskaan kumimaton kevään aikana. (Matto on tosiasiassa asennettu kesän 2015 aikana.)
18.5.2015 Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxx on Pxxxxx Rxxxxxxxkaan toimeksiannosta tehnyt huoneistossa äänitason mittaukset.
22.5.2015 Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen raportti äänimittauksista on valmistunut.
4.6.2015 Axxxxx on antanut lausunnon Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen äänimittausraportista, jonka lausunnon mukaan Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittaukset eivät - Axxxxx lausunnossa tarkemmin esitetyillä perusteilla - muodosta selkeää näyttöä siitä, että huoneiston melutasot olisivat viranomaisnormien vastaisia.
5.6.2015 Hxxxxxn asianajaja on sähköpostitse ilmoittanut Pxxxxx

Rxxxxxxxkaan avustajalle, että Hxxxxx on eristänyt autohallin kaivonkannen, ja mikäli kohteessa todetaan vielä korjausta vaativia puutteita, Hxxxxx tekee korjaukset mahdollisimman pian.
9.6.2015 Pxxxxx Rxxxxxxxkaan kanne on tullut vireille käräjäoikeudessa. 11.6.2015 Hxxxxxn asianajaja on sähköpostitse ilmoittanut Pxxxxx Rxxxxxxxkaan avustajalle, että Hxxxxx tulee jatkossakin tekemään tarvittavat lisäkorjaukset, jos niihin on aihetta.
17.11.2015 Terveystarkastaja on lausunnossaan, joka on perustunut muun muassa Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen raporttiin 22.5.2015 äänimittauksista 18.5.2015 ja Axxxxxin lausuntoon 4.6.2015, suositellut kaivonkansien korjaamista, mutta ei ole muilta osin todennut terveyshaittaa.
29.11.2015 A-lnsinöörit Suunnittelu Oy on antanut lausunnon. 5.1.2016 Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxx on antanut lausunnon.

Asuntokauppalain (AsKL) säännöksiä

AsKL 4 luvun 14 §:n yleisen virhesäännöksen mukaan asunnossa on virhe, jos:
1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun
2) se ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytettävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettavaksi
3) sen ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle
4) rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti
5) rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetty materiaali, sikäli kuin sen laadusta ei ole erikseen sovittu, ei ole kestävyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua; tai
6) asunto ei muuten vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on sellaisen asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Kanteessa on vedottu 1-4 ja 6 kohtaan.

Asuntoa koskevia tietoja sääntelevän 15 §:n mukaan asunnossa on virhe myös, jos:
1) se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut
asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta seikasta, joka hänen asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen_mukaan olisi pitänyt antaa, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
3) myyjä on muuten ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
4) myyjä ei ole antanut ostajalle tarpeellisia erityistietoja asunnon materiaalien tai laitteiden käytöstä tai hoidosta taikka on antanut näistä seikoista virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja.

Virhettä koskevia säännöksiä sovelletaan 1 momentin 1-3 kohdassa säädetyin edellytyksin myös, jos myyjä on antanut asunnon ympäristöstä tai alueen palveluista virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon taikka jättänyt antamatta tiedon niitä koskevasta, asunnon käyttöön tai arvoon vaikuttavasta seikasta.

Kanteessa on vedottu 1 momentin 1 ja 3 kohtaan.

Asunnon ennakkotarkastusta koskevien AsKL 4 luvun 16 §:n ja 6 luvun 12 §:n mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos asunto sitä myytäessä on valmis, sovelletaan, mitä 6 luvun 12 ja 19 §:ssä säädetään. Viimeksi mainitun 12 §:n mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa. Ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos ostajan ei kaupantekoajankohtana voida edellyttää käsittäneen kyseisen seikan merkitystä tai jos hänellä on ollut aihetta olettaa, että se oikaistaan ennen asunnon hallinnan luovutusta. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti eikä myöskään sikäli kuin tämän luvun 19 §:stä muuta johtuu.

AsKL 4 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan asunnon virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen asunto on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka asunnossa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhExxxxn.

22 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että virhe korjataan tai muuten oikaistaan ilman, että hänelle aiheutuu siitä kustannuksia. 23 § 1 mom: Vaikka ostaja ei vaatisi virheen oikaisemista, myyjä saa omalla kustannuksellaan suorittaa tällaisen oikaisun, jos hän ostajan ilmoitettua virheestä viipymättä tarjoutuu tekemään sen.

24 §:n 1 momentin mukaan virheen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja on ilmoittanut virheestä. Ennen vuositarkastusta havaitun virheen korjaaminen voidaan kuitenkin lykätä tehtäväksi viipymättä vuositarkastuksen jälkeen, jos lykkäyksestä ostajalle aiheutuva haitta on vähäinen eikä muutenkaan ole erityistä syytä, jonka vuoksi korjaamiseen olisi ryhdyttävä aikaisemmin.

25 §:n 1 momentin mukaan jollei virheen oikaisu tule kysymykseen tai jollei oikaisua suoriteta tai jos on painavia syitä olettaa, ettei tällaista oikaisua tulla suorittamaan 24 §:ssä edellytetyssä ajassa, ostaja saa vaatia hinnanalennusta tai purkaa kaupan, jos sopimusrikkomus on olennainen.


Muita lainkohtia

Terveydensuojelulain 26 §:n 1 momentin mukaan asunnon ja muun sisätilan melun tulee olla sellaista, ettei siitä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. 27 §:n 1 momentin mukaan jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua ... siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 f §:n 1 momentin mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen oleskelu- ja piha-alueet niiden käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että rakennuksen sekä rakennuspaikan piha- ja oleskelualueiden melualtistus ja ääniolosuhteet eivät vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa. 2 momentin mukaan rakenteiden ääneneristävyyden ja taloteknisten laitteiden äänitason ja asennusten on oltava sellaisia, että rakennuksessa oleskelevien uni ja lepo eivät häiriinny ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen toiminta on ääniolosuhteiden puolesta mahdollista. Rakennuksen ääniolosuhteet on määritettävä äänitason ja kaiuntaisuuden avulla sekä piha- ja oleskelualueilla äänitasojen avulla.

Kanneperusteiden arviointijärjestyksestä

Kanteessa esitettyjen väitteiden ensi- ja toissijaisuusjärjestyksestä huolimatta käräjäoikeus on harkinnut ratkaisun ymmärrettävyyden vuoksi perustelluksi arvioida ensin kysymystä siitä, ylittääkö huoneiston melutaso viranomaisnormeissa sallitun tason ja onko huoneistossa sen vuoksi terveyshaitta sekä vasta sen jälkeen kysymystä siitä, ovatko kaupan osapuolet sopineet siitä, että huoneisto on melutasoltaan hiljaisempi kuin mitä normit edellyttävät.

Ylittääkö huoneiston melutaso viranomaisnormeissa sallitun tason ja onko huoneistossa sen vuoksi terveyshaitta

Toissijaisesti kanne perustuu siihen, että Hxxxxxn korjausyrityksistä huolimatta kaupan kohteessa on terveyshaitta. Kanteen mukaan meluhaitta huoneistossa ylittää niin päivä- kuin yöaikaankin STM:n asumisterveysohjeen, asumisterveysasetuksen ja Suomen rakentamismääräyskokoelman C 1 ohjearvot ollen siten myös terveydensuojelulain 26 ja 27 §:ien ja maankäyttö- ja rakennuslain 117 f
§:n vastainen.

Asumisterveysohjeen (ATO) kannanottoja

Melumittauksilla saadaan objektiiviset perusteet - mittaustulokset - sen arvioimiseksi, aiheuttaako tutkittava melu terveyshaittaa vai ei.
Pelkästään aistinvaraista meluolojen arviointia ei yleensä voida pitää riittävän luotettavana näyttötapana. Näin ollen asia ratkaisemisen kannalta keskeisessä asemassa ovat huoneistossa tehtyjen äänimittausten tulokset. Siitä seuraa, että käräjäoikeuden

katselmuksessa tehdyt aistinvaraiset havainnot eivät voi nousta ratkaisevaan asemaan.

Yksiselitteistä ja selvää raja-arvoa sille melutasolle, jonka alittuessa melu ei aiheuta terveyshaittaa ja jonka ylittyessä se aina aiheuttaa niin suurta haittaa, että melun tai melualtistuksen vähentämistä tulisi edellyttää ei ole pystytty määrittämään.

Siitä huolimatta, että haitattoman ja haitallisen melun rajan arviointi on häilyvää, mittausten ja selvitysten tulee antaa mahdollisimman oikea ja luotettava kuva tutkittavasta melusta ja tarvittaessa myös sen ajallisesta ja alueellisesta vaihtelusta.

Siitä huolimatta, että ei pystytä osoittamaan yksikäsitteistä desibeliarvoa, jonka ylittyessä melu olisi aina terveyttä haittaavaa ja alittuessa täysin haitatonta, ohjearvot on annettu desibelin tarkkuudella. Tarkat ohjearvot on ilmoitettu lähinnä oikeusvarmuuden vuoksi. Niiden tarkoitus on ilmoittaa rajat, joiden alittuessa melutilanne ei nykyisen tietämyksen mukaan aiheuta terveyshaittaa.

Ohjearvon ylittyessä melu saattaa aiheuttaa haittaa. Haittojen esiintymiseen todennäköisyys on sitä suurempi mitä enemmän ja mitä useammin toistuvaa ohjearvojen ylittyminen on. Kun varmasti haitattoman ja varmasti haitallisen melun välillä on melko laaja "harmaa alue" terveysvalvonta ja oikeusistuimet joutuvat monissa tapauksissa ratkaisemaan asian tapauskohtaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 23.4.2015/545

Viimeksi mainittua tapauskohtaista harkintaa ohjaa otsikossa yksilöidyn asetuksen 3 §:n 1 momentti, jonka mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.

Suomen rakennusmääräyskokoelman (RakMK C1) sekä asumisterveysoppaan ja -asetuksen mukaiset ohjearvot

RakMK C1:n mukaan rakennuksen teknisten laitteiden keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) ei saa ylittää keittiössä 33 dB eikä muissa asuinhuoneissa 28 dB. Hetkellinen maksimiäänitaso saa olla enintään 5 dB korkeampi. Autohallin nosto-ovi on RakMK:ssa tarkoitettu tekninen laite.

Ajoneuvoliikenteen osalta äänitasojen ohje-arvot / toimenpiderajat määritellään toisella tavalla kuin teknisten laitteiden osalta RakMK:ssa. ATO:n ja sittemmin voimaan tulleen ATA:n ohje-arvot/ toimenpiderajat vastaavat nyt sovellettavaksi tulevilta osin toisiaan. ATA 12 §:n mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan

liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Kun melu on pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun liitteen 2 taulukon 2 toimenpiderajoja. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat koskevat tiloja, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Yöaikainen (klo 22-7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi
taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona,
Aeq,1h
22-7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Teknisten laitteiden aiheuttama melu asuinhuoneissa ei saa ylittää liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso LAFmax (klo 22-7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy
yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan.

Liitteen 2 taulukon 1 mukaan asuinhuoneissa (mm. olo- ja makuuhuoneet) toimenpideraja on päiväajan keskiäänitason L (klo
Aeq
22) osalta 35 dB ja yöajan keskiäänitason LAeq (klo 22-7) osalta 30 dB.

Huoneistossa suoritetuista äänitasomittauksista ja Hxxxxxlan tekemistä korjauksista

Axxxxxin ensimmäisissä äänitasomittauksissa 27.11.2014 (raportti 16.12.2014) nosto-oven keski- ja maksimiäänitasot ovat ylittäneet RakMK C1:n määräykset. Mitatut keskiäänitasot olo- ja makuuhuoneissa ovat olleet 29-32 dB, kun RakMK C1 sallii enintään 28 dB:n äänitason.
Mitatut maksimiäänet ovat olleet 35-38 dB sallitun äänitason ollessa 33
dB.

Edellä mainittujen äänimittausten jälkeen Hxxxxx on korjannut nosto-ovea.

Tämän jälkeen on tehty seuraavat äänimittaukset:
- Axxxxxin mittaukset 12.3.2015 (raportti 1.4.2015) ja
- Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittaukset 18.5.2015 (raportti 22.5.2015).

Axxxxxin mittauksissa 12.3.2015 (raportti 1.4.2015) on mitattu
nosto-ovet avaus- ja sulkutapahtumaa, ajoluiskalla ajavaa henkilöautoa (varustettu nastarenkailla) ja moottoripyörää sekä taustamelua. Raportin mukaan melulähteet on mitattu erikseen, jotta jokainen osamelu on ollut mahdollista ottaa huomioon päivä- ja yöaikaisen äänitason skaalauksessa. Raportin mukaan:
- nosto-oven korjauksen jälkeen mitatut äänitasot ovat olleet selvästi pienempiä kuin alkuperäisessä kartoitustilanteessa
- nosto-oven aiheuttaman melun keski- ja enimmäisäänitasot täyttävät RakMK C1:n määräykset
- kokonaismelun päivä- ja yöaikaiset A-keskiäänitasot alittavat selvästi ATO:n ohje-arvot; ja
- nosto-oven, joka on ATO:ssa tekninen laite, suurin mitattu
AF-enimmäisäänitaso 31 dB jää ATO:ssa annetun vaihtelualueen (30...45 dB) alarajalle.

Axxxxxin raportissa 1.4.2015 on suositeltu kumimattojen asentamista

21
ajoluiskaan, vaikka annetut ohje-arvot eivät ole ylittyneet. Suositusta on perusteltu sillä, että vaikka mittaustulokset eivät ole ylittäneet
ohje-arvoja, autohallin ajoluiskalla ajavien ajoneuvojen nastamelu kuuluu selvästi asunnossa. Raporttiin on kirjattu samanlainen havainto kuin minkä käräjäoikeus on suorittamassaan katselmuksessa huoneistossa aistinvaraisesti tehnyt mikäli ajoneuvo ajaa ajoluiskan betonilla (ei kumimatolla) nastamelu siirtyy rakennuksen runkomeluna huoneiston betoniseiniin siten, että seinät toimivat säteilypintana nastamelulle.

Hxxxxx on kesällä 2015 asentanut autohallin ajoluiskaan noin 12 metriä pitkät kumimatot. Hxxxxxn johtoryhmän jäsen Kxxxxxx Kxxxxxx on käräjäoikeuden istunnossa ilmoittanut, että Hxxxxx on jo päättänyt kumimattojen pidentämisestä ja leventämisestä.

Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittauksissa 18.5.2015 (raportti 22.5.2015) on mitattu taustaäänitasoa, ajoluiskalla ajavaa autoa ja moottoripyörää sekä nosto-oven aiheuttamia ääniä. Raportin yhteenvedon mukaan:
- nosto-oven toimintavaiheissa esiintyy äänitasoja, jotka eivät ole hyväksyttäviä; ja
- kaivonkansien jotka sijaitsevat autohallin ajoluiskassa ja luiskan alapäässä) kolahdukset ylittävät selvästi sallitun äänitason rajan.

Ajoneuvoliikenteen osalta tehdyissä mittauksissa 2-9 kaivonkansien kolahdusten aiheuttamat maksimiäänitasot ovat vaihdelleet 37,2 ja 47,7 dB:n välillä.

Viimeisimpien mittausten jälkeen Hxxxxx on eri vaiheissa kiilannut ja eristänyt kaivonkannet. Käräjäoikeuden huoneistossa ja ajoluiskassa tekemän katselmuksen yhteydessä on ollut havaittavissa, että kaivonkannet eivät enää kolahtele ajoneuvojen ajaessa niiden yli.

Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen raportin mukaan nosto-oven keski- ja enimmäisäänitasot mittauksessa 10 ja keskiäänitaso mittauksessa 11 ovat olleet samaa tasoa Axxxxxin mittaustulosten kanssa. Sen sijaan nosto-oven enimmäisäänitaso mittauksessa 11 on ollut 44 dB.

Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen raportin mukaan nosto-oven sulkeutumisääni on voimakkaampi kuin avautumisääni. Raportissa mittauksen 11 äänistä on mittauksessa 12 otettu huomioon vain oven sulkeutumisvaiheen ääni (kolmella eri kerralla), jolloin tuloksiksi on saatu 30,3, 28,8 ja 28,5 dB, jotka kaikki ylittävät RakMK C1:n määräyksen keskiäänitaso enintään 28 dB.
(


Arviointi ja johtopäätös

AsKL 4 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan asunnon virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen asunto on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Näin ollen kaupan kohteessa on alunperin ollut virhe nosto-oven ja kaivonkansien aiheuttamien äänitasojen osalta.

AsKL 4 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus vaatia

22
virheen korjausta ja 23 § 1 momentin mukaan myyjä saa omalla kustannuksellaan suorittaa tällaisen oikaisun, jos hän ostajan ilmoitettua virheestä viipymättä tarjoutuu tekemään sen. 24 §:n 1 momentin mukaan virheen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja on ilmoittanut virheestä.

Onko Hxxxxx tehnyt korjaustoimet kohtuullisessa ajassa?

Pxxxxx Rxxxxxxxgas on kokenut, että Hxxxxx ei ole toiminut meluhaitan _ selvittämisessä ja korjaamisessa riittävällä ripeydellä.

Todistajien Bxxxxxx Gxxxxxxx ja Mxxxx Kxxxxxxsen kertomusten mukaan tutkittavat meluasiat ovat yksilöllisiä, joten myös ilmiön selvittäminen tapahtuu tapauskohtaisesti. Joskus melun syy selviää pian ja joskus selvittäminen voi kestää vuosia. Melulähteet ovat erilaisia ja ratkaisut voidaan joutua tekemään yksi asia kerrallaan. Nyt arvioitavana
olevassa tapauksessa ainoa selvä melunlähde oli ollut nosto-ovi. Kukaan ei ollut varmasti tiennyt, miksi ääni huoneistoon kantautuu. Selvittelyn kohteena olivat olleet myös eristysasiat. Eristyksen osalta ei kuitenkaan ollut todettu puutteita.

Asian arvioimisen kannalta olennaiset tapahtumat on lueteltu edellä kohdassa "Tapahtumat aikajanalla". Pxxxxx Rxxxxxxxgas on reklamoinut nosto-oven äänistä heinäkuun lopussa 2014. Hxxxxx on ennen syyskuun alkua teettänyt nosto-oven toimittajalla/huoltajalla oven säätö- ja rasvaustoimia. Lokakuussa 2014 Hxxxxx on tehnyt paikalla katselmuksen ja tehnyt oven korjauksia runkoäänen poistamiseksi. Pxxxxx Rxxxxxxxgas on reklamoinut ajoluiskan ajoneuvoäänistä marraskuun alussa 2014. Viikon sisällä tästä Hxxxxx on suorittanut paikalla katselmuksen ja päättänyt tilata ulkopuoliselta alan asiantuntijalta Axxxxxilta korjaussuunnitelman. Axxxxx on suorittanut kohteessa äänimittaukset 27.11.2014, joita koskeva raportti on valmistunut 16.12.2014. Mittauksissa on todettu ohjearvon ylittäviä mittaustuloksia.
Korjaussuunnitelma on valmistunut tammikuun puolivälin 2015 maissa. Hxxxxx on korjannut nosto-ovea 11.2.2015. Tästä noin kuukauden kuluttua eli 12.3.2015 Axxxxx on suorittanut kohteessa tarkistusmittaukset, joita koskeva raportti on valmistunut 1.4.2015.

Käräjäoikeus viittaa jäljempänä oleviin kaupan kohteen virhettä koskeviin perusteluihin ja toteaa, että nosto-ovessa ei ole enää ollut virhettä helmikuussa 2015 tehdyn korjauksen jälkeen. Kun otetaan huomioon ensiksi se, mitä Gxxxxxxbes ja Kxxxxxxinen ovat meluasioiden
selvittämisen haasteista kertoneet ja toiseksi edellisessä kappaleessa kerrotut tapahtumat siitä, miten asian selvittely on tässä tapauksessa edennyt, nosto-oven virheen korjaamisen voidaan katsoa tapahtuneen kohtuullisessa ajassa ja terveydensuojelulain edellyttämällä tavalla viipymättä.

Ajoluiskan ajoneuvoäänien osalta reklamaatio on tapahtunut marraskuun alussa 2014. Axxxxx on tehnyt kohteessa äänimittauksia 27.11.2014, mutta raportin 16.12.2014 mukaan ajoneuvomelua ei ole voitu mitata luotettavasti, koska nosto-oven melu on peittänyt ajoneuvoäänet lähes kokonaan. Raportista ilmenee, että jo tuolloin on kuitenkin voitu arvioida,

23
että ajoluiskan liikennemelun keskiäänitasot jäävät ohjearvojen alapuolelle. Käräjäoikeus viittaa jäljempänä oleviin kaupan kohteen virhettä koskeviin perusteluihin ja toteaa, että ajoluiskan ajoneuvomelun osalta virhettä ei ole osoitettu myöhemmissäkään mittauksissa lukuun ottamatta ajoluiskan kaivonkansien aiheuttamia maksimiääniä. Ne on osoitettu Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen äänimittauksilla 18.5.2015, joita koskeva raportti on valmistunut 22.5.2015. Pian tämän jälkeen eli 5.6.2015 Hxxxxxn asianajaja on sähköpostitse ilmoittanut Pxxxxx Rxxxxxxxkaan avustajalle, että Hxxxxx on eristänyt autohallin kaivonkannen, ja mikäli kohteessa todetaan vielä korjausta vaativia puutteita, Hxxxxx tekee korjaukset mahdollisimman pian. Lisäksi Hxxxxxn asianajaja on 8.4.2015 ilmoittanut Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle, että Hxxxxx tulee asentamaan autohallin ajoluiskaan kumimaton kevään aikana, vaikka se ei ole ollut mittaustuloksen huomioon ottaen välttämätöntä. Koska kumimaton asentaminen ei ole ollut välttämätöntä, merkitystä ei ole sillä, että maton asentaminen on viivästynyt Hxxxxxn alun perin ilmoittamasta aikataulusta kesään 2015 asti. Todistaja Kxxxxxxx kertomuksen mukaan Hxxxxxn edustajat ovat ennen kumimaton asennusta itse havainneet, että jo korjatun alimman kaivonkannen lisäksi myös ylempänä ajoluiskan puolella oleva keskimmäinen kaivonkansi kolahtelee. Sen vuoksi he olivat kiilanneet kannen äänettömäksi. Samalla he ovat tarkistaneet ajoluiskalla olevan ylimmän kaivonkannen, joka ei kolahdellut. Kun Hxxxxx on tammikuussa 2016 saanut tiedon siitä, että kaivonkansi edelleen kolahtelee, kansi on korjattu äänettömäksi asentamalla kannen ja kehyksen väliin kumimaton kaistale. Käräjäoikeuden toimittamassa katselmuksessa on ollut havaittavissa, että kaivonkannet eivät enää aiheuta ääntä.

Käräjäoikeus toteaa, että Hxxxxx on poistanut kaivonkansien aiheuttamaa kolahtelevaa ääntä vaiheittain, sitä mukaan kuin asiaa koskevia ilmoituksia on sille tullut. Selvää vastausta vaille on jäänyt se, miksi Hxxxxx ei ole tutkinut ja korjannut kaivonkansiasiaa yhdellä kerralla. Toisaalta Hxxxxx on toistuvasti viestittänyt Pxxxxx Rxxxxxxxkaan avustajalle, että Hxxxxx korjaa heti kaikki korjausta vaativat puutteet.
Tätä taustaa vasten on vaille vastausta jäänyt myös se, miksi Pxxxxx Rxxxxxxxgas ei ole vaatinut kaivonkansien uudelleen korjaamista nopeammin, mikäli hän on niiden aiheuttaman äänen haitalliseksi kokenut. Kaiken kaikkiaan käräjäoikeus katsoo tältäkin osin, että virheen korjaaminen on tapahtunut kohtuullisessa ajassa ja terveydensuojelulain edellyttämällä tavalla viipymättä.

Onko kaupan kohteessa vielä korjausten jälkeen kantajan toissijaisen kanneperusteen mukaista virhettä?

Axxxxxin ensimmäisten äänitasomittausten 27.11.2014 (raportti 16.12.2014) jälkeen Hxxxxx on tehnyt korjauksia. Hxxxxx on korjannut nosto-ovea, kiilannut ja eristänyt kaivonkannet ja ei-välttämättömänä toimena asentanut ajoluiskaan noin 12 metriä pitkät kumimatot.

Nosto-oven korjauksen jälkeen kohteessa on tehty Axxxxxin äänimittaukset 12.3.2015 (raportti 1.4.2015) ja Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen äänimittaukset 18.5.2015 (raportti 22.5.2015).

24
Käräjäoikeuden huoneistossa ja ajoluiskassa tekemän katselmuksen yhteydessä on ollut havaittavissa, että kaivonkannet eivät enää kolahtele ajoneuvojen ajaessa niiden yli. Näin ollen Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen äänimittausten 2-9 maksimiäänitasoilla ei ole enää merkitystä virheen olemassaoloa arvioitaessa.

Axxxxxin mittauksessa äänitasot ovat joko jääneet raja-arvojen alapuolelle tai olleet raja-arvojen tasolla. Myös Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittauksessa ne äänitasot, jotka korjausten jälkeen voidaan arvioinnissa ottaa huomioon, ovat pääosin jääneet raja-arvojen alapuolelle. Ylityksiä on ollut edellä jo selostetuissa mittauksissa 11 ja 12, jotka liittyvät nosto-oven toimintaan.

Hxxxxx on oikeudenkäynnissä pyrkinyt horjuttamaan Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittaustulosten luotettavuutta. Tässä tarkoituksessa on näyttönä esitetty Axxxxxin lausunto 4.6.2015 ja lausunnon laatineen Bxxxxx Gxxxxxxxin kertomus sekä A-lnsinöörien lausunto 29.11.2015 ja lausunnon laatineiden Mxxxx Kxxxxxxsen ja Rxxxx Pxxxxxxx kertomukset.

Viimeksi mainitulla todistelulla on selvitetty, että lausunnon antajat pitävät Axxxxxin mittauksia luotettavampana, koska Axxxxx on akkreditoitu toimija, koska sen mittaukset on dokumentoitu paremmin ja koska sen mittaukset on tallennettu ja Gxxxxxxbesin kertomuksen mukaan käsitelty jälkikäteen poistamalla tallenteesta häiriöt, jotka eivät ole peräisin mitattavasta äänilähteestä. Lisäksi Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittausten osalta on tuotu esille, että mittaukset ovat kestoltaan huomattavasti pidempiä kuin Axxxxxin mittaukset, jolloin vaara siitä, että mittaustulos sisältää mittauskohteeseen kuulumattomia häiriöääniä, on suurempi.

Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen menettely mittaustilanteissa olisi ollut suoranaisesti virheellistä, koska mittaukset on mahdollista tehdä myös niin, että tuloksia ei tallenneta ja jälkikäsitellä. Tällöin on kuitenkin mahdollista, että mittaustulos sisältää häiriöääniä. Lisäksi tallentamattomat mittaustulokset eivät ole jälkikäteen kontrolloitavissa.

Nyt käsillä olevassa kiperässä harkintatilanteessa herää kysymys siitä, miksi Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittauksissa yksi nosto-oven enimmäisääni poikkeaa niin selvästi Hxxxxxx toisesta vastaavasta mittauksesta ja Axxxxxin mittauksista. Selityksiä voi olla ainakin kaksi; joko se, että poikkeava mittaus sisältää nosto-oven toimintaan kuulumattoman häiriöäänen (Gxxxxxxbesin mukaan on hyvin epätodennäköistä, että enimmäisääni on kuulunut nosto-ovesta; sen sijaan hän on epäillyt, että kysymyksessä on häiriöääni) tai se, että tällä yhdellä mittauskerralla nosto-oven toiminta on ollut äänekkäämpää kuin kaikilla muilla mittauskerroilla, mukaan lukien Axxxxxin ensimmäiset mittaukset 27.11.2014 (Mxxxxxxn mukaan tällä käyttökerralla ovi on naksahtanut enemmän; hänen mukaansa on mahdollista, että ovi on tarttunut kiinni ja pauhahtanut).

Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen yksi nosto-oven mittaustulos siis

25
poikkeaa selvästi kaikista muista mittaustuloksista. Poikkeavaa mittaustulosta ei ole tallennettu eikä jälkikäsitelty poistamalla siitä mahdolliset ylimääräiset äänet. Tallentamattomuuden vuoksi mittaustulos ei myöskään ole jälkikäteen kontrolloitavissa. Poikkeava mittaustulos on voinut johtua kummasta tahansa edellä selostetusta syystä. Käräjäoikeus ei voi esitetyn näytön perusteella riittävällä varmuudella sulkea pois kumpaakaan vaihtoehtoa. Näin ollen näyttämättä on jäänyt, että kysymyksessä olisi tältä osin ohjearvojen / toimenpiderajojen ylitys.

Nosto-oven keskiäänitasojen osalta Axxxxx ja Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxx ovat mitanneet äänitapahtumaa siten, että mittaukseen sisältyy oven avautumis- ja sulkeutumistapahtuma kokonaisuudessaan.
Axxxxxin mittauksissa 12.3.2015 (raportti 1.4.2015) keskiäänitaso on ollut 26-28 dB. Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittauksissa keskiäänitaso on ollut 26,1 ja 26,4 dB. Tämän jälkeen Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittauksissa on mittauksen 11 äänistä otettu mittauksessa 12 huomioon vain oven sulkeutumisvaiheen äänet, jolloin tulokseksi on saatu 30,3, 28,8 ja 28,5 dB. Kaikki kolme ylittävät RakMK C1:n määräyksen keskiäänitaso enintään 28 dB.

Seuraavaksi tulee ATO:n ja ATA:n perusteella arvioida, muodostaako viimeksi mainittu mittaustulos 12 kanneperusteessa väitetyn terveyshaitan.

Kuten edellä on todettu, tarkkojen desibeliarvoina asetettujen ohjearvojen tarkoitus on ilmoittaa rajat, joiden alittuessa melutilanne ei nykyisen tietämyksen mukaan aiheuta terveyshaittaa. Edelleen ohjearvon ylittyessä melu saattaa aiheuttaa haitta, ja haittojen esiintymiseen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä enemmän ja mitä useammin toistuvaa ohjearvojen ylittyminen on.

Nyt käsillä olevassa asiassa ollaan ATO:n tarkoittamalla "harmaalla alueella", joka ei ole varmasti haitatonta tai varmasti haitallista aluetta. Asia tulee ratkaista tapauskohtaisesti.

Pxxxxx Rxxxxxxxkaan kertomuksen ja lääkärinlausunnon, jotka perustuvat Rxxxxxxxkaan lääkärille kertomaan, mukaan Rxxxxxxxkaan subjektiivinen kokemus viittaa terveyshaittaan. Toisaalta asia tulee ratkaista kokonaisharkinnan sekä pikemminkin objektiivisen kuin subjektiivisen arvioinnin perusteella.

Nosto-oven avaamis- ja sulkeutumistapahtuma toistuu Axxxxxin raportin 1.4.2015 ja todistaja Mxxxx Kxxxxxxn kertomuksen perusteella noin 80-90 kertaa vuorokaudessa eli usein. Suurin osa tapahtumista sijoittuu luonnollisesti päiväaikaan. Oven sulkeutumisvaiheen mittaustulokset ylittävät 28 dB:n ohjearvon. Mitattu ylitys ei kuitenkaan ole suuri. Oven sulkeutuminen kestää noin 10 sekuntia per kerta. Lisäksi huomionarvoista on se, että Axxxxxin ja Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen mittauksissa nosto-oven kokonaistoimintaa (sisältäen sekä avautumis­ että sulkeutumisvaiheen) kuvaavat mittaustulokset eivät ole ylittäneet ohjearvoa.

Käräjäoikeus päätyy objektiivisessa kokonaisarviossaan siihen, että nosto-oven käyttö ja huoneiston ääniolosuhteet ylipäänsä eivät aiheuta tai voida perustellusti olettaa aiheuttavan terveyshaittaa.

Todistajien Pxxxxx Jxxxxxxx ja Kxxxxxxisen kertomusten mukaan kerrostalo, josta Pxxxxx Rxxxxxxxgas on huoneiston ostanut, on suunniteltu ja rakennettu rakennusmääräysten edellyttämällä tavalla. Nosto-oven asentamisen osalta alkuperäisessä rakentamisessa on ollut puutteita. Sittemmin nosto-ovi on kuitenkin korjattu edellä jo kuvatulla tavalla. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että nosto-oven tai kaivonkansien korjauksessa olisi ollut ammattitaito- tai huolellisuuspuutteita. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, että kaivonkansien sijoittaminen ajoluiskan ajoväylälle olisi suunnittelu- tai rakentamisvirhe.

Kaupan kohteessa ei ole kantajan toissijaisen kanneperusteen mukaista virhettä.

Ovatko kaupan osapuolet sopineet siitä, että huoneisto on melutasoltaan hiljaisempi kuin mitä normit edellyttävät

Ensisijaisesti kanne perustuu siihen, että kaupan kohden on sopimuksen vastainen. Kanteen mukaan Hxxxxxn myyntipäällikkö Jxxxx Pxxxxx olisi ennen kauppaa suullisesti vakuuttanut, että autohallin äänet eivät kuulu huoneistoon, ja että Pxxxxx Rxxxxxxxgas olisi siten ostanut huoneiston, joka on melutasoltaan parempi (hiljaisempi) kuin mitä säännökset ja määräykset edellyttävät. Kanneperusteiden mukaan myös kohteen markkinointimateriaali osoittaa tämän.

Kohteen markkinointimateriaalissa kyseistä kerrostaloa on luonnehdittu upeaksi, mukavuutta rakastavan kaupunkiasujan unelmaksi.
Kaupunginosaa on kuvattu rauhalliseksi kerrostaloalueeksi. Lisäksi on kehuttu muun muassa keskustan läheisyyttä ja lähialueen puistoja, venesatamaa ja rantareittiä.

Kohteen esittelytilaisuuksien osalta on esitetty seuraava selvitys. Pxxxxx Rxxxxxxxgas oli kertomuksensa mukaan käynyt huoneistossa kolme kertaa ennen kauppaa. Ensimmäisellä kerralla hän oli käynyt huoneistossa pikaisesti Hxxxxxn myyntipäällikkö Jxxxx Pxxxxxsen kanssa. Sen jälkeen he olivat käyneet eräässä toisessa Hxxxxxn kohteessa (taloyhtiössä), jossa puheeksi oli tullut siellä ollut autohallin ääniongelma ja se, että se oli saatu korjattua. Toisella kerralla huoneistoesittely oli ollut pidempi. Mukana olivat olleet myös Rxxxxxxxkaan lapset ja Lxxxxx Sxxxxxxxx, nyttemmin Hxxxxx. Päisi Rxxxxxxxkaan, Lxxxxx Hxxxxxxx ja Exxxx Rxxxxxxxkaan kertomusten mukaan kun Pxxxxx Rxxxxxxxgas oli kysynyt Pxxxxxselta ajoluiskasta, Pxxxxxnen oli vastannut, ettei sieltä kuulu mitään - välipohjaan on valettua niin paljon betonia. Kohta Pxxxxxnen oli nostanut käden ylös ja pyytänyt kuuntelemaan, kun nyt auto ajaa luiskaan. Rxxxxxxxgas oli kuullut vaimean auton äänen. Muita ääniä ei ollut kuulunut. Kolmannella kerralla Rxxxxxxxgas oli käynyt mittaamassa huoneita.

Pxxxxxnen on kertonut muistikuvinaan seuraavaa. Hän oli parvekkeelta

avannut ja sulkenut nosto-ovea. Pxxxxx Rxxxxxxxgas oli ollut sisällä huoneistossa. Auton ajaessa luiskaan Pxxxxxnen oli pyytänyt kuuntelemaan. Ajoluiskasta oli kuulunut hiljainen ääni. -Pxxxxxsen mukaan ääniasia ei ollut noussut esille tavanomaista erityisemmin. Hän ei ollut antanut ääniasiasta sen kummempia "vakuutuksia". Yleensä kaikki myyntiesitteistä poikkeava otetaan kauppakirjaan erityisehtona.

Käräjäoikeus toteaa, että markkinointimateriaalissa kohteesta on annettu laadukas kuva. Lisäksi kohteen lähiympäristöä on luonnehdittu positiivisilla laatusanoilla. Markkinointimateriaalista ei kuitenkaan voida tehdä sellaisia päätelmiä, että kohde ja sen rakenteet olisivat äänitasojen tai muidenkaan ominaisuuksien osalta laadultaan parempia
kuin mitä edellä selostetut rakennusmääräykset ja muut normit edellyttävät.

Esittelytilaisuuksien yhteydessä Pxxxxxnen on avoimesti kertonut Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle Hxxxxxn toisessa kohteessa ilmenneestä autohallin ääniongelmasta, joka on saatu ratkaistua. Pxxxxx Rxxxxxxxkaan sittemmin ostamassa huoneistossa olleissa esittelytilaisuuksissa Pxxxxxsen ja Pxxxxx Rxxxxxxxkaan välillä on ollut puhetta autohallin äänistä ja yhdessä esittelytilaisuudessa nosto-oven ja ajoneuvoliikenteen ääniä on kuunneltu. Näin ollen Pxxxxx Rxxxxxxxkaalla on ostajana ollut mahdollisuus tutustua kohteeseen myös sen äänimaailman osalta.

Todistajien Pxxxxx Jxxxxxxx ja Kxxxxxxisen kertomusten mukaan kerrostalo, josta Pxxxxx Rxxxxxxxgas on huoneiston ostanut, on suunniteltu ja rakennettu rakennusmääräysten edellyttämällä tavalla. Tätä taustaa vasten Hxxxxxlle ei ole pelkästään sen toisessa rakennuskohteessa ilmenneen autohallin ääniongelman, joka oli saatu ratkaistua, perusteella syntynyt velvollisuutta ennen kauppaa erityisin äänimittauksin selvittää sitä, ovatko autohallin läheisyydessä sijaitsevien huoneistojen äänitasot viranomaismääräysten mukaisia. Hxxxxx ja siten Pxxxxxnen ovat kohteen markkinoinnissa voineet lähteä siitä, että edellä mainitulla tavalla suunniteltu ja rakennettu kohde täyttää
viranomaismääräykset myös äänitasojen osalta. Pxxxxxsen ei ole näytetty antaneen kohteesta virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa taikka jättäneen antamatta sellaista tietoa, josta hänen täytyy olettaa tienneen.

Esittelytilaisuudessa toteutuneiden "äänitapahtumien" perusteella Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle on voinut syntyä kuva siitä, että autohallista ei ole tuolloin suurempia ääniä kuulunut. Toisaalta tulee ottaa huomioon, että kysymys on ollut tuolloin kuuluneiden äänien aistinvaraisesta kuuntelemisesta tilanteessa, jossa kenelläkään, ei edes Pxxxxxsella, ole ollut aihetta epäillä sitä, että huoneiston äänimaailman poikkeaisi tavanomaisesta. Puhetta ei ole ollut siitä, että rakennuksen tekniset laitteet tai muut rakenneratkaisut olisivat asuntoon kuuluvien äänien suhteen normaalitasoa parempia. Tähän viittaavat päätelmät eivät ole olleet mahdollisia myöskään aistinvaraisen kuuntelun perusteella. Kun otetaan huomioon, että rakentamista ohjaavat virallismääräykset kuten tässä tapauksessa Suomen rakennusmääräyskokoelman sekä ATO:n ja ATA:n normit, joita vastaan rakentamisen tasoa siis verrataan, Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle ei ole voinut perustellusti syntyä sitä käsitystä, että huoneisto olisi asuntoon kuuluvien äänien suhteen hiljaisempi kuin mitä

virallisnormit edellyttävät.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että tiedonantovirhettä ei ole tapahtunut eivätkä kaupan osapuolet ole sopineet siitä, että huoneisto olisi melutasoltaan hiljaisempi kuin mitä virallisnormit edellyttävät.

Kaupan kohteessa ei ole myöskään kantajan ensisijaisen kanneperusteen mukaista virhettä.

Oikeudenkäyntikulut

Lähtökohta

Pxxxxx Rxxxxxxxgas on hävinnyt asian.

Oikeudenkäymiskaaren (OK) 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Hxxxxxn laskun kiistetyt osat

Ensiksi kysymys on siitä, sisältääkö Hxxxxxn. oikeudenkäyntikuluvaatimus tarpeettomia toimenpiteitä tai kulueriä.

Pxxxxx Rxxxxxxxgas on kiistänyt Hxxxxxn kuluvaatimuksen tiettyjen toimenpiteiden ja kuluerien osalta. Hänen kiistämisperusteensa käyvät ilmi yksityiskohtaisesti hänen lausumastaan 21.4.2016. Hxxxxx on puolustanut kiistettyjen toimenpiteiden ja kuluerien olemassaoloa lausumassaan 19.5.2016.

Pxxxxx Rxxxxxxxkaan mukaan Axxxxxin lisäksi asiassa ei ole ollut tarpeen pyytää A-lnsinöörien lausuntoa, kuulla Kxxxxxxistä ja Pxxxxxxxstä todistajana eikä käydä neuvotteluja näiden kanssa ja että samasta teemasta useamman todistajan kuuleminen on ollut tarpeetonta. Lisäksi Pxxxxx Rxxxxxxxkaan mukaan rakennesuunnittelija Pxxxxx Jxxxxxxx kuuleminen todistajana on ollut tarpeetonta. Hxxxxxn mukaan todistelu on ollut tarpeellista kanneperusteiden kiistämiseksi. Käräjäoikeus toteaa, että asiassa on esitetty edellä yksilöityjä lukuisia kanneperusteita, jotka ovat liittyneet muun muassa melu-/terveyshaitan ja suunnittelu- ja rakennusvirheen olemassaoloon. Todisteina on esitetty Axxxxxin ja Arkkitehtitoimisto Axxxx Hxxxxen osin ristiriitaiset äänimittausraportit ja äänimittauksia tehneitä henkilöitä on nimetty todistajiksi. Hxxxxx on ristiriitaisten mittausten luotettavuuden arvioimiseksi pyytänyt
A-lnsinöörien lausunnon ja kuullut sen laatineita henkilöitä todistajana. Lisäksi Hxxxxx on nimennyt todistajaksi kohteen rakennesuunnittelijan. Tässä lueteltu Hxxxxxn todistelu ei ole ollut tarpeetonta, mikä on pääteltävissä myös edellä olevista käräjäoikeuden ratkaisun perusteluista. Myöskään se, että Hxxxxx on kuullut todistajina kumpaakin A-lnsinöörien lausunnon laatinutta henkilöä, ei ole ollut asian merkitykseen nähden liikatodistelua. Näiltä osin kiistetyt Hxxxxxn oikeudenkäyntikulut tulee hyväksyä.

Pxxxxx Rxxxxxxxkaan mukaan Hxxxxxn asianajajan laskuttaman toimenpiteet ovat osin tarpeettomia. Pxxxxx Rxxxxxxxgas on verrannut Hxxxxxn avustajan ajankäyttöä oman avustajansa ajankäyttöön ja katsonut sen perusteella, että Hxxxxxn avustajan ajankäytöstä 30 tuntia on tarpeetonta. Pxxxxx Rxxxxxxxkaan mukaan korvattava ajankäyttö ei voi perustua toimenpiteisiin:
a) joiden osoittautumisen tarpeettomaksi olisi voinut selvittää etukäteen
b) jotka ovat kohdistuneet sittemmin riidattomaksi osoittautuneeseen seikkaan; ja
c) jotka liittyvät lain mukaisen terveyshaitan ja viranomaismääräyksen mukaisen rakennushaitan perusteisiin perehtymiseen (6.4.2016).

Hxxxxxn mukaan avustajan ajankäyttö koostuu asian laatuun nähden tarpeellisista toimenpiteistä: kanne on perustunut useisiin virheperusteisiin ja kanteessa on esitetty suuri määrä väitteitä. Lisäksi Hxxxxxn mukaan vastaajan avustajan kohtuullista ajankäyttö ei voida verrata suoraviivaisesti kantajan avustajan ajankäyttöön, koska vastaajalla on ollut velvollisuus näyttää, että se on täyttänyt suoritusvelvollisuutensa AsKL:n edellyttämällä tavalla. Hxxxxxn mukaan viranomaisnormeihin ja niihin liittyvään kirjallisuuteen perehtyminen on ollut välttämätöntä aiheuttaen merkittävää ajankäyttöä.

Käräjäoikeus toteaa:
- kantajan väitekohdan a) osalta, että kyseisen tarkemmin yksilöimättömän väitteen perusteella käräjäoikeudella ei ole edellytyksiä todeta joitakin toimenpiteitä tarpeettomiksi
- kantajan väitekohdan b) osalta, että on tavanomaista, että seikkoja käy oikeudenkäynnin aikana riidattomiksi, mutta sellaisten seikkojen osalta aikaisemmin tehty työ ei käy tarpeettomaksi pelkästään sillä perusteella, että seikka todetaan myöhemmin riidattomaksi; ja
- kantajan väitekohdan c) osalta, että asian keskeinen kysymyksenasettelu (meluhaitta / terveyshaitta) on ollut laadultaan erityislaatuinen, joka on edellyttänyt erityistä perehtymistä viranomaisnormistoon ja kirjallisuuteen; perehtyminen on ollut asian ajamisen kannalta välttämätöntä ja siihen liittyviä toimenpiteitä on pidettävä korvattavina oikeudenkäyntikuluina.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että edellä kiistetyt toimenpiteet eivät ole olleet tarpeettomia.

Käräjäoikeus on edellä hylännyt Pxxxxx Rxxxxxxxkaan Hxxxxxn laskun osalta tekemät väitteet. Näin ollen Hxxxxxn lasku tulee sellaisenaan asettaa kuluratkaisun pohjaksi.

Edellä selostetun lisäksi Pxxxxx Rxxxxxxxgas on esittänyt seuraavaa: Oikeudenkäyntikuluvastuuta harkittaessa huomioon tulee ottaa, että hän on kuluttaja ja Hxxxxx on elinkeinonharjoittaja. Kuluvastuun jakautumisella on huomattavasti suurempi merkitys hänelle kuin Hxxxxxlle. Hän ei ole päässyt oikeuksiinsa ilman oikeudenkäyntiä.
Hxxxxx on toimillaan myöntänyt kanteen perusteen olemassaolon, joka täytyy ottaa huomioon kuluratkaisussa riippumatta pääasian lopputuloksesta.

Hxxxxxn on puolestaan esittänyt seuraavaa: Asiassa ei ole oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n tarkoittamia perusteita poiketa 21 luvun 1 §:n mukaisesta pääsäännöstä. Oikeudenkäynti on ollut tarpeeton. Kantajan oikeusturva ei ole edellyttänyt kanteen nostamista. Hxxxxx ei ole missään vaiheessa kieltäytynyt mahdollisten virheiden oikaisemisesta. Arvioitaessa oikeudenkäyntiin johtaneita syitä, on otettava huomioon se, että kanteessa on ollut kysymys yksinomaan kaupan purkuvaatimuksesta. Kantajalla ei ole ollut perusteltua syytä vaatia kaupan purkamista. Kannetta ei ole nostettu eikä se ole ollut tarpeen mahdollisen virheen oikaisemiseksi. Vastaaja on jo ennen oikeudenkäyntiä esittänyt kantajalle perustellut vastaukset kantajan kaupan purkuvaatimuksen kiistämiseksi ja muutoinkin osallistunut asianmukaisesti asian selvittämiseen. Kanne on nostettu kantajan Hxxxxxella teettämän tutkimuksen jälkeen. Kyseisessä tutkimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella kaupan purkamiseen olisi ollut riittävän perusteltu syy. Päinvastoin tutkimuksessa todettiin vain, että kaivonkannen kolahdus aiheuttaa äänitasojen ylityksen. Kantaja sai jo ennen kanteen nostamista tiedon sitä, että kaivon kansi oli korjattu.
Muutoinkin kantajan on täytynyt ymmärtää, että tämän perusteella kaupan purkamiseen ei ole perusteita. Lisäksi on otettava huomioon se, ettei kantaja esittänyt kaivon kansiin tai muuhunkaan korjaustarpeeseen perustuvia vaatimuksia asunto-osakeyhtiölle, jolle korjausvastuu ensisijaisesti kuuluu. Vastaajan toiminta kokonaisuudessaan osoittaa, että vastaaja on ollut koko ajan valmis oikaisemaan mahdolliset virheet. Vastaaja on korjannut mm. kaivon kannen välittömästi saatuaan tiedon siihen liittyvästä ääniongelmasta. Kantaja sai tiedon kaivon kannen korjaamisesta jo ennen kanteen nostamista ja kanne nostettiin myös ennen kuin vastaaja oli asentanut kumimaton ajoluiskalle ja sen vaikutus äänitasoihin voitiin todeta. Tämä olisi ollut mahdollista vasta seuraavan nastarengaskauden aikana. Sillä, että haastehakemus on toimitettu vastaajalle tiedoksi noin viikkoa ennen kanteen nostamista, ei ole merkitystä arvioitaessa oikeudenkäynnin tarpeellisuutta. Kuten edellä on todettu, kanteella vaadittiin vain kaupan purkamista. Tämän vuoksi edellytyksiä asian sovinnolliselle ratkaisemiselle ei ollut. Se, että vastaaja on kiistänyt kaupan purkuperusteen olemassaolon, ei voi myöskään vaikuttaa oikeudenkäyntikuluratkaisuun tai osoittaa, että oikeudenkäynti olisi ollut tarpeellinen. Asianosaisten kuluttaja - elinkeinonharjoittaja
-asetelma ei voi olla sellainen asianosaisten asemaan perustuva erityinen syy, jonka vuoksi asiassa tulisi poiketa OK 21:1 mukaisesta pääsäännöstä. Kantaja olisi voinut saattaa asian ilman kuluriskiä kuluttajavalituslautakunnan arvioitavaksi. Osapuolten varallisuusoloille ja vakuutusturvalle ei voi kokonaisarvioinnissa antaa merkitystä.
Pelkästään se seikka, että kantajan varallisuusasema on heikompi kuin vastaajan, ei voi oikeuttaa oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseen tilanteessa, jossa kanteen nostamiselle ei ole ollut riittäviä perusteita.
Vastaajan oikeusturva edellyttää, että vastaaja saa korvauksen oikeudenkäynnistä aiheutuneista tarpeellisista kuluistaan, vaikka kantajana olisi yksityishenkilö. Arvioitaessa asian merkitystä, on otettava huomioon, että vastaaja oli tehnyt tarvittavat korjaustoimenpiteet ennen kanteen nostamista. Lisäksi vastaaja oli ilmoittanut asentavansa kumimaton ajoluiskaan ja kumimatto asennettiin ennen seuraavan nastarengaskauden alkamista. Asian merkitystä arvioitaessa on lisäksi huomioitava se, että kanteella vaadittiin vain kaupan purkamista, ei siis

mahdollisten virheiden oikaisua. Asian merkitystä arvioitaessa on huomioitava myös se, ettei väitetyn terveyshaitan olemassaololle ollut riittäviä perusteita kanteen nostamisajankohtana eikä sen jälkeenkään. Kantaja olisi voinut hankkia terveystarkastajan lausunnon jo ennen kanteen nostamista, jolloin kantaja olisi saanut tiedon myös terveystarkastajan näkemyksestä. Asia ei ole ollut oikeudellisesti epäselvä, minkä vuoksi perusteita myöskään OK 21:8a mukaiselle kohtuullistamiselle ei ole olemassa.

Käräjäoikeus lausuu edellä esitettyjen kannanottojen johdosta seuraavaa:

Kysymys on siitä, onko asiassa edellytyksiä soveltaa OK 21 luvun 1 §:n sijasta 8 b §:n poikkeussäännöstä siten, että Pxxxxx Rxxxxxxxkaan kuluvastuuta alennettaisiin.

Mainitun 8 b §:n mukaan jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää.

Asian merkitys: Riita-asian taustalla on se, että Pxxxxx Rxxxxxxxkaan kokemuksen mukaan hänen ostamassaan asuinhuoneistossa on virhe ja terveyshaitta. Kun asia tällä tavalla liittyy asumiseen ja terveyteen, on selvää, että Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle asian merkitys on suuri, olennaisesti suurempi kuin mikä asian merkitys on Hxxxxxlle.

Asianosaisten asema: Pxxxxx Rxxxxxxxgas kantajana on kuluttaja ja vastaajana on elinkeinonharjoittaja.

Oikeudenkäyntiin johtaneet seikat: Asiassa on selvitetty, että kaupan kohteessa on alunperin ollut virhe. Käräjäoikeuden arvion mukaan Hxxxxx on varsin aktiivisesti osallistunut virheen selvittämiseen ja korjaamiseen. Lisäksi käräjäoikeus on edellä arvioinut, että Hxxxxx on korjannut virheet kohtuullisessa ajassa. Oikeudenkäynnin on ainakin osaltaan aiheuttanut se, että äänimittausten tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia, ja asianosaisilla on ollut eriävä käsitys virheen olemassaolosta. Mittausten luotettavuutta on tässä oikeudenkäynnissä jouduttu punnitsemaan. Asia on siis ollut epäselvä näytöllisesti, ei oikeudellisesti (ks. OK 21:8a). Kanne on tullut vireille 9.6.2015.
Käräjäoikeus on katsonut, että tuolloin kaupan kohteessa on ollut virhe enää vain joidenkin kaivonkansien aiheuttaman melun osalta. Muutamaa päivää aikaisemmin eli 5.6.2015 Hxxxxxn asianajaja on ilmoittanut Pxxxxx Rxxxxxxxkaan avustajalle, että mikäli kohteessa todetaan vielä korjausta vaativia puutteita, Hxxxxx tekee korjaukset mahdollisimman pian.
Oikeudenkäynti ei ole siten ollut Pxxxxx Rxxxxxxxkaan oikeuksien ajamiseksi välttämätön.

Yhteenveto: OK 21 luvun 8 b §:n tavoitteena on alentaa perustellusta syystä käynnistyneen oikeudenkäynnin osallisen kuluriskiä. Säännöksen soveltaminen on tarkoitettu tapahtuvaksi poikkeustapauksissa

32
säännöksessä yksilöityjen edellytysten kokonaisharkinnan perusteella.

Asian merkityksen ja asianosaisten aseman osalta asiassa on näkökohtia, jotka puoltavat kuluvastuun alentamista. Se, mitä edellä on oikeudenkäyntiin johtaneiden seikkojen osalta esitetty, puhuu kuitenkin kuluvastuun kohtuullistamista vastaan niin painavasti, että täyden kuluvastuun asettaminen Pxxxxx Rxxxxxxxkaalle ei ole kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta.

Näillä perusteilla Hxxxxxn oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hyväksyä laskun mukaisena.

TUOMIOLAUSELMA Pxxxxx Rxxxxxxxkaan kanne hylätään.

Pxxxxx Rxxxxxxxgas velvoitetaan maksamaan hyväksymänään todistajapalkkiona Ixxxx Mxxxxxxlle ja Axxxx Hxxxxelle yhteensä 2.300 euroa.

Hxxxxx velvoitetaan maksamaan hyväksymänään todistajapalkkiona :
- Pxxxx Jxxxxxxxx 1.000 euroa
- Bxxxxx Gxxxxxxxille 3.400 euroa lisättynä 24 %:n arvonlisäveron määrällä
- Mxxxx Kxxxxxxiselle 1.740 euroa lisättynä 24 %:n arvonlisäveron määrällä ja
- Rxxxxx Pxxxxxxxselle 3.600 euroa lisättynä 24 %:n arvonlisäveron määrällä.

Pxxxxx Rxxxxxxxgas velvoitetaan korvaamaan Hxxxx Fxxxx Oy:lle oikeudenkäyntikulut 48.691,85 euroa (alv. 0 %) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta.

MUUTOKSENHAKU Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla Rovaniemen hovioikeudelta tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta.

Tyytymättömyyden ilmoitus

Pxxxxx Rxxxxxxxgas on ilmoittanut tyytymättömyytensä koko tuomioon. Tuomion liitteenä on valitusosoitus.
Määräpäivä valitukselle 20.6.2016

Määräpäivä vastavalitukselle 4.7.2016



Käräjätuomari