Petos ja asuntokauppa

Asuntokaupoissa myyjää epäillään usein petoksesta kun ilmenee pahoja virheitä. Onko myyjä on tiennyt virheestä mutta jättänyt sen kertomatta? Jos ostaja olisi tiennyt virheestä, kauppaa ei olisi syntynyt. Rikoslain tarkoittama petos on kuitenkin tahallisuutta, joka on selvästi tahallista toimintaa. Pelkkä asioiden kertomatta jättäminen eli passiivisuus ei sitä ole. Jos ostaja kuitenkin kysyy, onko rakennuksessa epäilty kosteusvaurioista saattaa tilanne muuttua toiseksi, jos myyjä ei kerro esim. aiemmin suoritetusta vauriotutkimuksesta, jossa epäilyä on ollut. Kun syyttäjä ryhtyy syyttämään petoksesta, arvioidaan asiaa juuri tahallisuuden ja tietoisuuden pohjalta. Asuntokauppalakia tai maakaarta ei silloin sovelleta. Rikosprosessissa vaaditaan rangaistusta ja siviiliprosessissa hinnanalennusta tai korvauksia. Koska sovellettavat normit ovat erilaisia asioita (rangaistukset ja korvaukset) kannattaa niitä ajaa erikseen. Kynnys petoksen tuomitsemiseen on kuitenkin oikeuskäytännössä korkea. Ostajaa syytteen nostaminen harvemmin auttaa. Helpompi ja halvempi on ajaa siviiliperusteisesti hinnanalennuksena, vahingonkorvauksena tai purkuna koska se joudutaan joka tapauksessa ajamaan rikosprosessin jälkeen, tuomittiin rangaistus tai ei.

Alla käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän nostaman petos syytteeen ja samoin teki hovioikeus. Asia jatkuu sen jälkeen eri prosessissa asuntokauppalain mukaisena hinnanalennuksena, vahingonkorvauksen tai purkuna.

Käräjäoikeuden perusteluissa on kuvattu tahallisuutta tarkemmin:

"Tahallisuudesta

Rikoslain 36 luvun 1 § edellyttää, että joku saadakseen itselle tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai vahingoittaakseen toista, erehdyttämällä tai hyväksikäyttämällä toisen erehdystä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotain. Petoksen tunnusmerkistö edellyttää tahallisuutta.

Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Kyse on siis siitä, täyttyykö teossa rikoslain 3 luvun 6 §:ssä tarkoitettu todennäköisyystahallisuus eli onko teko ylittänyt tahallisuuden alarajan.
Mainittua säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 44/2002 vp s. 84 ja 87) on viitattu Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä jo ennestään vakiintuneeseen tulkintaan ja selitetty ilmaisua "pitänyt seurauksen aiheutumista varsin todennäköisenä" siten, että kyse on sellaisesta todennäköisyydestä, jossa tekijä teon hetkellä pitää seurauksen syntymistä todennäköisempänä kuin sen syntymättä jäämistä. Todennäköisyydellä ei kuitenkaan ole mainitun esityksen mukaan tarkoitettu tilastomatemaattisia laskelmia vaan arkista, tekohetkellä tekijän näkökulmasta tehtävää arviota siitä, kuinka uskottavana tekijä pitää tunnusmerkistön täyttymistä (ks. myös esimerkiksi KKO 2012:98, kohta 7).

Tahallisuusarvion pohjana on tällöin tekijän tietoisuus tekonsa seurauksista. Todennäköisyystahallisuuden täyttymistä arvioidaan oikeuskäytännön mukaan yleensä tarkastelemalla niitä seikkoja, joiden pohjalta tekijä on teon aikana voinut arvioida tekonsa seurauksia (ks. esimerkiksi KKO 2015:84, kohta 21). Tätä asiaa ratkaistaessa merkityksellistä on siten, että mitä R ja PP ovat voineet mieltää seurauksista kaupantekohetkellä 19.1.2017 ja mikä heidän tietoisuutensa tuolloin on ollut väitetyistä asunnon virheistä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että mahdollinen asuntokauppalain 6 luvussa tarkoitettu käytetyn asunnon kauppaa koskeva virhe ei vielä automaattisesti tarkoita rikosvastuun syntymistä ja rikosoikeudellisen tahallisuusvaatimuksen täyttymistä. Petoksen tunnusmerkistön täyttyminen tässä tapauksessa edellyttää sitä, että myyjillä on ollut riittävä tietoisuus väitetystä virheestä kaupantekohetkellä ja että he ovat tämän tiedon tahallisesti salanneet tai antaneet tahallaan väärää tietoa saadakseen Sn tekemään kaupan. Vielä edellytetään, että Stä on nimenomaan erehdytetty tekemään kauppa tai hänen erehdystään on hyväksikäytetty ja näin saatu kauppa aikaan. Siten myyjien tietoisuuden lisäksi merkitystä on myös sillä, että mitä tietoja Sllä on ollut asunnon kunnosta kauppaa tehtäessä."








Turun hovioikeus Tuomio
Antamispäivä 19.10.2021




Asianumero R

l (9)


Ratkaisu, johon on haettu muutosta




Asia

Pirkanmaan käräjäoikeus 18.12.2020 nro xxx (liitteenä)


Törkeä petos
Valittajat

Aluesyyttäjä AV
MS
Vastapuolet

PP
RP


Vaatimukset hovioikeudessa Valitukset
Syyttäjä on vaatinut, että PP ja RP tuomitaan käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti törkeästä petoksesta ja että heidät velvoitetaan suorittamaan rikosuhrimaksut valtiolle ja korvaamaan yhteisvastuullisesti valtiolle käräjäoikeudessa aiheutuneet todistelukustannukset. Lisäksi syyttäjä on vaatinut, että valtio vapautetaan velvollisuudesta korvata PPn oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa. Vielä syyttäjä on vaatinut, että PP ja RP velvoitetaan korvamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä maksettavat todistelukustannukset ja että RP velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa maksettavaksi määrätty puolustajan palkkio siltä osin, kuin RPlla ei ole oikeutta oikeusapuun.

Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että RP on tullut tietoiseksi asuntoa koskevista oikeista tiedoista asuttuaan asunnossa ja osallistuttuaan yhtiön hallintoon. RP on antanut tietoja asunnon myyntiesitteeseen ja ollut paikalla asuntoa esiteltäessä. PPn on ensin oman asunnossa asumisensa, asuntoa koskevien korjaustöidensä ja yhteydenpitonsa vanhempien kanssa perusteella ja sittemmin osaomistukseensa perustuvan huolenpitovelvollisuutensa takia pitänyt tietää asuntoa koskevat oikeat tiedot. Hänen on antaessaan osuutensa myyntiin ja kaupasta päättäessään täytynyt tietää myyjän kaupan kohteesta antamat ja salaamat tiedot sekä niiden paikkansapitämättömyys. RP ja PP ovat siten kaupanteon yhteydessä antamalla kaupan kohteesta vääriä tietoja ja salaamalla kaupasta päättämisen kannalta tarpeellisia tietoja erehdyttäneet Sn solmimaan kaupan ja siten aiheuttaneet Slle taloudellista vahinkoa.

Paikkaansa pitämättömät ja salatut tiedot koskevat asunnon kuntoa ja asumiskelpoisuutta koskevia tietoja, asunnon sähköasennuksia, asunnossa tapahtuneita vesivahinkoja, sauna- ja pesuhuonetilojen määräystenvastaisuutta sekä olohuoneen alla olevaa tilaa ja sen käyttöönotettavuutta. Asunnon keittiön viemärin tukos ei ollut ollut äkillisesti syntynyt, ja taloyhtiön vastuu viemäriputkista on epäselvä. Asunnon rakenteissa on ollut runsaasti homeita, mikrobeja sekä PAH- ja VOC-kemikaaleja, jotka erittävät sisäilmaan epäpuhtauksia, jotka ovat havaittavissa hajuhaittana. Asunnossa on tehty väärin tehtyjä sähköasennuksia viimeisimmän pintaremontin yhteydessä tai sen jälkeen. Asunnon vesivahingoista tullut kosteus on voinut altistaa talon rakenteita sieni- ja mikrobikasvustolle ja aiheuttaa sisäilmaongelmia. Saunalle ei ole ollut viranomaisen hyväksyntää, ja siellä 2000-luvulla tehdyssä remontissa oli tehty selkeitä rakennusvirheitä. Olohuoneen alla ei ollut ollut tyhjää tilaa, vaan tila on maatäytteinen eikä sen käyttöönottaminen ole edullista. Kauppahinta ei ollut ollut erityisen edullinen, eikä sitä ollut alennettu neuvottelujen jälkeen, eikä hinnanalennuksella voida kiertää tiedonantovelvollisuutta.

S on vaatinut, että PP ja RP tuomitaan törkeästä petoksesta. Lisäksi S on vaatinut, että PP ja RP velvoitetaan korvaamaan hänen asianosaiskulunsa hovioikeudessa sekä oikeudenkäyntikulunsa käräjä- ja hovioikeudessa korkoineen.

Perusteinaan S on lausunut, että PP ja RP olivat antaneet hänelle kaupan kohteesta virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja sekä salanneet olennaisia asuntoon, asunto-osakeyhtiöön ja sen hallintotapaan ja vastuunjakoon liittyviä asioita, joita ovat asunnon viemärin tukkeuma, laittomat sähköasennukset, asunnossa tapahtuneet ja ilmenneet vesivahingot ja sisäilmaongelmat, saunan ja pesuhuoneen rakenteet ja rakennusluvan puuttuminen sekä tyhjä tila olohuoneen alla. Kauppahinta ei ollut ollut edullinen alueella oleviin vastaavan kokoisiin huoneistoihin nähden, eikä tähän seikkaan kukaan ollut edes vedonnut. Asunnosta annetut valheelliset tiedot tai salatut tiedot olivat koskeneet osittain sellaisia seikkoja, joista S oli nimenomaan kysynyt RPlta. Erityisen merkityksellistä asuntokaupan tärkeässä petoksellisuudessa on salattujen ja virheellisten tietojen suuri määrä ja niiden muodostama kokonaisuus. Suurimmasta osasta salattuja ja vääriä tietoja RP ja PP ovat olleet joko vannasti tai erittäin todennäköisesti hyvin tietoisia. PP ja RP ovat rikkoneet tiedonantovelvollisuuttaan asunnon kunnosta tahallaan, jotta asuntokauppa toteutuisi.

Vastaukset

PP on vaatinut, että valitukset hylätään perusteettomina ja että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan valtion varoista korkoineen.

PP on perusteinaan viitannut käräjäoikeuden tuomion perusteluihin ja lisäksi lausunut, että vaikka hän olisi ollut tietoinen jostakin aikaisemmasta korjaustarpeesta, ei hän ollut toiminut nyt kysymyksessä olevassa asuntokaupassa miltään osin petoksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla tahallisesti. Hänellä ei ollut ollut aihetta epäillä taloyhtiön suorittamien rakenteiden korjausten asianmukaista suoritustapaa. Vanhempien luona vierailu ei osoita tietoisuutta virheistä tai tehdyistä remonteista. Myöskään PPn intressillä seurata omaisuutensa kuntoa ei ole tahallisuuden tai tietoisuuden arvioinnissa merkitystä. Hän ei ollut osallistunut myyntitoimenpiteisiin. PP ei ollut kuullut tai tullut tietoiseksi nyt puheena olevista ongelmista. Hän ei ollut millään tavalla osallistunut taloyhtiön toimintaan. PP ei ollut keskustellut ostajan kanssa ennen kaupantekoa eikä siten ollut tullut tietoiseksi, mitä ostajat asunnolta edellyttivät.
RP on vaatinut, että valitukset hylätään perusteettomina.

RP on perusteinaan viitannut käräjäoikeuden tuomion perusteluihin ja lisäksi lausunut, että hän oli asunut asunnossa noin 30 vuotta eikä hän ollut havainnut syytteessä mainittuja rakennuksen virheitä. Virheiden tai vaurioiden havaitseminen olisi vaatinut erityisiä rakennusteknisiä tarkastustoimenpiteitä.

Asiassa ei ole näytetty, että mainitut virheet olisivat olleet olemassa kaupantekohetkellä. Koska hän ei ollut ollut tietoinen virheistä, hän ei ollut voinut tahallisesti salata niitä tai antaa niistä vääriä tietoja.


Todistelu hovioikeudessa

Hovioikeudessa on otettu vastaan sama kirjallinen todistelu kuin käräjäoikeudessa. S on lisäksi vedonnut uusina kirjallisina todisteina valokuviin tukkeutuneesta putkesta ja parketin merkinnöistä, sähköpostikirjeenvaihtoon parketin valmistajan kanssa, valokuviin parketin kupruilusta olohuoneessa, ruokailutilan lattiasta, kadunpuoleisen makuuhuoneen nurkasta sekä pihan puoleisen työhuoneen seinästä ja lattiasta, rakennekuvaan ja valokuvaan ns. tyhjän tilan rakenteista, valokuvaan saunan rakenteista, hallituksen toimintakertomukseen tilikaudelta 2013, 14.5.2012 päivättyyn tilintarkastuslausuntoon, 6.5.2013 päivättyyn ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan, hallituksen toimintakertomukseen tilikaudelta 2014, 7.5.2015 päivättyyn ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan, selvitykseen yhtiön kosteusongelmista, sähköpostikirjeenvaihtoon Sn ja Kn välillä sekä 3.9.2012 päivättyyn Asunto Oy Kkatu 4 hallituksen kokouksen pöytäkirjaan.

Hovioikeudessa on otettu vastaan sama henkilötodistelu kuin käräjäoikeudessa lukuun ottamatta todistaja Tta. Lisäksi hovioikeudessa on kuultu uusina todistajina ASta, JMtä, HKta, JJtä ja JLtä.
Henkilötodistelun yhteydessä on vedottu RPn kertomukseen esitutkintapöytäkirjan 5680/R/102714/18 s. 12 merkityiltä osin sekä JNn kertomukseen esitutkintapöytäkirjan 5680/R/102714/18 LI 1 s. 10 ja 11 merkityiltä osin.

Hovioikeuden ratkaisun perustelut Henkilötodistelusta

Todistelutarkoituksessa kuullut S, RP ja PP sekä todistajina kuullut RP, AB, PA, JN, HK ja KS ovat kertoneet asiaan vaikuttavilta osin samoin, kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. S ja P ovat lisäksi kertoneet, että he eivät muista, että Insinööritoimisto LR Oy:n rakennustekninen kuntoarvio 22.6.2011 olisi toimitettu ennen kauppaa, vaikka seikka on merkitty riidattomaksi käräjäoikeuden tuomioon.

Todistaja S on kertonut, että hän oli saamansa toimeksiannon perusteella korjannut asunnon viemäriputken. Viemäriputki oli ollut tukkeutunut ja halki noin 1,5 metrin matkalta. Kyseessä oli ollut vanha valurautainen viemäriputki, jollaiset menevät aina ennemmin tai myöhemmin tukkoon. Sn mukaan tukkeuma ei ollut syntynyt lyhyessä ajassa, vaan vuosien kuluessa. Aikaisemman omistajan oli täytynyt havaita ongelma ainakin veden hitaasta poistumisesta, vaikka putki ei olisikaan ollut täysin tukkeutunut. Jos tällainen viemäriputki on lähes tukossa ja sitä ei käytetä viikkoihin, se tukkeutuu kokonaan.

Todistaja M, joka on laatinut todisteena olevan sähköasennusselvityksen 13.6.2017, on kertonut, että hän oli havainnut paikan päällä, että kyseessä olevassa asunnossa sähkötöitä ei ollut tehty niin kuin pitäisi, sillä pistorasioita oli maadoittamatta keittiössä, ulkona ja alakerrassa. Maadoittamattomuudesta seuraa otolliset olosuhteet vaaralle, joka voi toteutua voimakkaana sähköiskuna, jos joko käy huono onni tai käytetään viallista laitetta. Kyseisten sähkötöiden tekoajan osalta M on todennut, että ne eivät ole olleet alkuperäisiä vaan ehkä 1990-luvulta tai sen jälkeiseltä ajalta. Sähkötyöt eivät Mn mukaan olleet ainakaan sähköalan ammattilaisen tekemiä. M on edelleen kertonut, ettei maallikko havaitsisi maadoituksen puutteita.

Todistaja K, joka on laatinut todisteena olevan Raksystemsin kuntotutkimusraportin 15.11.2018, on kertonut, että hän oli tutkinut asunnon mahdollisia sisäilmaongelmia taloyhtiön toimeksiannosta siinä vaiheessa, kun korjaukset oli jo aloitettu. Havaitut vauriot eivät Kn mukaan olleet akuutteja, vaan ne olivat olleet rakenteessa pidempään.

Todistaja J on kertonut, että hän oli isännöitsijän pyynnöstä suorittanut kaikkiin kyseessä olevan asunto-osakeyhtiön asuntoihin lämpökuvauksen ja havainnut, että Sn asunnossa oli isoja ilmavuotoja erityisesti saunassa, keittiössä ja olohuoneessa, mikä oli aiheuttanut asuntoon vetoisuutta ja tuonut epäpuhtauksia lämpöeristeisiinja huoneistoon. Edelleen J oli havainnut, että saunan ja pesuhuoneen rakenteet eivät vastanneet rakennusajankohdan hyvää rakennustapaa, mistä oli aiheutunut rakenteiden kastumista. J on arvellut vaurioiden laajuuden perusteella, että sauna- ja pesutilat on remontoitu 2000-luvun vaihteessa, sillä mikrobivauriot ja epäpuhtaudet eivät tule hetkessä.

Todistaja L on kertonut, että asunnon parketit vaihdettiin RPn puolison SPn 60-vuotisjuhlia varten joulukuussa 2006. Hän oli ollut asentamassa parkettia. Lattiarakenteita ei ollut avattu, vaan parketti oli asennettu vanhan lattian päälle. Lllä ei ollut muistikuvia kosteusongelmista eikä hän usko, että SP olisi tehnyt uutta lattiaa kosteuden päälle.

Kysymyksenasettelusta

Syyttäjä ja S vaativat PPlle ja RPlle rangaistusta tahallisesta rikoksesta. Asiassa ei siten ole arvioitavana, onko kaupan kohteessa mahdollisesti ollut asuntokauppalain 6 luvussa tarkoitettu virhe. Syyksilukemisen edellytyksenä on, että vastaajat ovat salanneet kaupan kohteesta tietoja tai antaneet siitä virheellisiä tietoja siinä tarkoituksessa, että S tulisi tekemään ja on tehnyt kaupan. Oleellista tässä asiassa on siten se, ovatko PP ja RP kaupantekohetkellä olleet tietoisia nyt väitetyistä asunnon virheistä ja jos ovat, ovatko he nämä tiedot salaamalla erehdyttäneet Stä tekemään kaupan.

PP:n osallisuus

Syytteen mukaan PP on ollut tietoinen syytteessä yksilöidyistä asunnon vioista ja hänen on kaupasta päättäessään täytynyt tietää myyjäpuolen salaamat tiedot.

PP on antanut RPlle valtakirjan myyntitoimeksiannon tekemiseksi ja kauppakirjan allekirjoittamiseksi. Riidatonta on, että PP ei ole ollut missään tekemisissä Sn kanssa ennen kaupan tekemistä. PP ei siten itse ole salannut Sltä mitään tai antanut itse Slle virheellistä tietoa. PPn ei myöskään ole näytetty olleen tietoinen siitä, mitä tietoja Slle on annettu tai jätetty antamatta. Pelkästään päättämällä osaltaan asunnon laittamisesta myyntiin ja kaupan tekemisestä PP ei ole erehdyttänyt Stä, ja kun muutakaan näyttöä PPn osallisuudesta Slle annettavista tiedoista päättämiseen ei ole, syyte on hylättävä.

RPn menettely

Keittiön viemäri

Asiassa on Sn, Pn ja SÄn kertomuksilla näytetty, että Sn saatua asunnon hallintaansa sen viemäri on ollut tukkeutunut ja se on lähes välittömästi haljennut. RP on hovioikeudessa kertonut, että viemäri oli hänen asumisaikanaan välillä mennyt tukkoon mutta että asia oli
korjaantunut viemärinavausaineita käyttämällä. RPn kertomusta tukee huoneiston kosteuskartoituslausunto 13.7.2016, joka Sllä on ollut ennen kaupantekoa käytössään. Todistaja SÄn kertomus tukee sitä, että viemärin lopulliseen tukkeutumiseen ja halkeamiseen on vaikuttanut viemärien käyttämättömyys asunnon hallinnan siirtyessä Plta Slle. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että viemärit olisivat olleet kaupantekohetkellä tukkeutuneet täysin tai siinä määrin, että niitä koskevien tietojen antamisella olisi erehdytetty Stä, kun otetaan vielä erityisesti huomioon, että kyseessä on ollut 50-luvulla rakennettu talo, jonka viemäreiden ei voida olettaa toimivan moitteettomasti.

Vesivahingot ja sisäilma

Syytteen mukaan PP ja RP ovat erehdyttäneet Stä siten, että he olisivat salanneet kaksi vesivahinkoa, että vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden jälkiä olisi piilotettu pintaremontilla ja että asunnon sisäilma olisi ollut vesivahinkojen seurauksena homeiden, mikrobien ja PAH­ ja VOC-kemikaalien takia terveydelle haitallista.

Kuten käräjäoikeuden ratkaisussa on todettu, Slle ei ole kerrottu, että asuntoon olisi kahdella eri kerralla tullut vettä. Asiassa ei kuitenkaan ole selvitettävänä, ovatko myyjät tässä yhteydessä rikkoneet asuntokauppalain 6 luvun 11 §:ssä säädettyä tiedonantovelvollisuuttaan vaan se, ovatko he tietoja salaamalla erehdyttäneet ostajaa.

Kuten käräjäoikeuden tuomiossa on todettu, asiassa ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella myyjien olisi edes pitänyt olla tietoisia siitä, että asunnon rakenteissa on mikrobivaurioita. S ja P ovat kertoneet kuulleensa naapureilta, että RP olisi valittanut omistusaikanaan hajuhaitoista. RP on kiistänyt asunnossa koskaan olleen hajuongelmia. Kukaan asiassa kuultu todistaja ei ole kuullut RPn itse kertoneen hajuhaitasta, mutta todistaja An kertomus tukee sitä, että yhtiökokouksessa 22.1.2018 olisi tullut esiin, että B-huoneistossa olisi havaittu hajuja. Kyseisen yhtiökokouksen pöytäkirjassa olevan merkinnän "2012? huoneistossa havaittu hajua" perusteella ei kuitenkaan voida poissulkea sitä, että väitetty haju olisi liittynyt taloyhtiön toimesta sittemmin korjattuihin vesivahinkoihin, tai tehdä sellaista päätelmää, että hajuja olisi ilmennyt
vuoden 2012 jälkeen. Asiassa jää myös epäselväksi pöytäkirjaan merkityn havainnon luotettavuus. Kokouksen puheenjohtajana toiminut N ei ole muistanut asiasta olleen puhetta, B on muistellut Sn saattaneen asiasta kokouksessa mainita ja A on jäänyt siihen käsitykseen, että hallitus oli ollut asiasta tietoinen. Joka tapauksessa asunnon omistajat ovat voineet luottaa siihen, että taloyhtiön tekemät remontit ovat korjanneet rakenteissa olleet vauriot, eikä pintaremontilla siten voida katsoa peitellyn vesivahingon jälkiä. Ottaen lisäksi huomioon, että taloyhtiön suorittamista remonteista on tehty maininnat isännöitsijäntodistukseen, vastaajien ei voida katsoa erehdyttäneen Stä petosrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla jättäessään kertomatta, että asuntoon oli kahdella kertaa tullut vesivahingon seurauksena vettä.

Muut väitetyt virheet

Sähköasennusten, saunan ja pesuhuoneen sekä ns. tyhjän tilan osalta hovioikeudessa esitetty todistelu ei, uusikaan todistelu huomioon ottaen, anna aihetta arvioida asiaa toisin, kuin käräjäoikeus on tehnyt. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätökset näiltä osin.

Lopputulos

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että RP olisi salaamalla kaupan kohteesta tietoja tai antamalla siitä virheellisiä tietoja erehdyttänyt Sn tekemään asuntokaupan. Syyte on näin ollen hylättävä.

Hovioikeus toteaa vielä, että PPlla ei ole näytetty olleen kaupan kohteesta parempaa tietoa kuin RPlla, joten PPn kohdistetut vaatimukset on hylättävä myös tällä perusteella.

Oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n mukaan jos syyttäjän syyte tai muu vaatimus hylätään, jätetään tutkimatta tai jää sillensä, valtio on vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Lain esitöissä (HE 132/1997 vp, s. 56) on todettu, että vastaajalla on oikeus omavastuuosuuden suuruiseen korvaukseen, jos hän on saanut oikeusapua osakorvausta vastaan.

Syyttäjällä ei ole ollut huomautettavaa PPn ja RPn oikeudenkäyntikulujen määrästä. Hovioikeus hyväksyy esitetyt vaatimukset RPn osalta toteutuneella istuntoajalla lisättynä.

Asian näin päättyessä Sn oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja koskevat korvausvaatimukset hylätään.

Lopputulos

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmista.


Tuomiolauselma

Vastaaja

PP

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Valtio velvoitetaan suorittamaan PPlle oikeudenkäyntikulujen korvauksena hovioikeudessa 9.870,10 euroa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua hovioikeuden ratkaisun antamispäivästä.

Sn oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja koskevat korvausvaatimukset hylätään.

Valtion varoista maksetut todistelukustannukset 1.049,56 euroa jäävät valtion vahingoksi.


RP

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Valtion varoista maksetaan asianajaja JLlle palkkiona RPn puolustamisesta hovioikeudessa vastauksen laatimisesta ja muista pääkäsittelyä edeltäneistä valmistelutoimista 26,5 tunnin ajankäytön perusteella 2.915 euroa ja 9 tuntia kestäneen pääkäsittelyn osalta 990 euroa, korvauksena matka-ajasta 5 tunnin perusteella 550 euroa, varauksena jälkitoimiin yhden tunnin työmäärän perusteella 110 euroa, matkakulujen korvauksena 146,96 euroa, majoituskulujen korvauksena 162 euroa sekä arvonlisäveron osuutena 1.169,75 euroa eli yhteensä 6.043,71 euroa, mikä jää valtion vahingoksi.

Sn oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja koskevat korvausvaatimukset hylätään.

Valtion varoista maksetut todistelukustannukset 1.049,56 euroa jäävät valtion vahingoksi.

Muutoksenhaku


Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 20.12.2021.


Asian ovat ratkaisseet pääkäsittelyssä:
Hovioikeudenlaamanni AN
Hovioikeudenneuvos JK
Hovioikeudenneuvos KS

Valmistelija: hovioikeuden esittelijä AP

Ratkaisu on yksimielinen.








Pirkanmaan käräjäoikeus
Os. 3
JÅLJENNÖS

Tuomio
Annettu kansliassa

18.12.2020

xxx

Asianumero xxx




Puheenjohtaja Syyttäjä Vastaajat

Asianomistaja Asia
Vireille


Käräjätuomari TV
Aluesyyttäjä AV
PP
RP

MS
Törkeä petos 17.12.2019

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Törkeä petos
Rikoslaki 36 luku 2 § 1

19.01.2017 Tampere

PP ja RP ovat hankkiakseen itselleen ja toisilleen oikeudetonta taloudellista hyötyä salaamalla kaupan kohteessa olevat, myytävän asunnon/huoneiston hallintaan oikeuttavien asunto-osakeyhtiön osakkeiden kauppahintaan olennaisesti vaikuttavina seikkoina olleet asunnon viat sekä antamalla vääriä ja paikkansapitämättömiä tietoja asunnon asunnon yleisestä kunnosta, putkistosta ja sähköistyksestä ja varastokäyttöön
otettavissa olevasta tilasta olohuoneen alla erehdyttäneet MSn ostamaan 175.000 euron hinnasta Asunto Oy Kkatu 4- nimisen yhtiön osakkeet 6-10, jotka oikeuttavat asunnon B 2 hallintaan os Kkatu 4, 33xx0 Tampere, mistä Slle on aiheutunut taloudellista vahinkoa.
Tekijät ovat antaneet paikkansapitämättömiä tietoja sekä salanneet seuraavia tietoja erehdyttääkseen Stä tekemään asuntokaupan:

- ilmoittaneet asunnon olevan kunnossa, eli että asunnossa ei ilmene asumisterveyttä vaarantavia ja välitöntä korjausta vaativia seikkoja, vaan asunto olisi muutto- ja asumisvalmis ja turvallinen sellaisenaan. Kuitenkin keittiön viemäri oli pitkältä matkalta tukkeutunut; osa sähköasennuksista oli määräystenvastaisia ja osin vaarallisia; sauna ja pesuhuone oli rakennettu ja remontoitu määräysten vastaisesti; vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden jälkiä oli piilotettu pintaremontti tekemällä; sisäilma oli homeiden, mikrobien sekä PAH- ja VOC -kemikaalien takia terveydelle haitallista.

- sähköasennusten osalta ainakin keittiön työpistevalo ja pistorasia oli maadoitamatta ja asennuksessa oli käytetty muovilistaa ja pelkkiä johtimia, kellaritilassa oleva pyykinpesukoneen pistorasia oli maadoittamatta, kiukaalle ja saunavalolle oli tehty johdotus muulla kuin Iämmönkestävälläjohtolajila, ulkopistorasiaja ulkovalo oli maadoittamatta sekä wc:n peilivalo oli maadoittamatta

- salanneet, että 2010-2012 asunnossa on katolta valunut vesi sisälle huoneistoon katon sulamisvesistä kadun puoleiselta katolta sekä että asunnossa on ollut vesivahinko
piipunjuuressa muutama vuosi ennen kauppaa eli 2012 siten, että piipun viertä valui vesi ja se on aiheuttanut voimakasta mikrobikasvustoa rakenteisiin

- saunatilojen osalta Kkatu 4 kellarikerroksessa on virallisten piirustusten mukaan kaksi autotallia, taloyhtiön pesu- ja saunatilat sekä kattilahuone ja polttoainevarasto,
muilta osin kellaritilojen käyttötarkoitus on talouskellari. Käyttötarkoituksen muutoksille olisi tullut hakea maistraatin lupa (Vuoden 1959 Rakennusasetus 50 §) tai lainmuutosten
seurauksena kunnan rakennuslautakunnalta (säädösmuutos 7.4.1978/268) toimenpidelupa (säädösmuutos 20.10.1989/930). Asunnon sauna on ollut ko tilassa vastaajien siellä asuessa, eikä saunalle ollut haettu tai myönnetty asianmukaista lupaa.

- tekijät ovat ilmoittaneet, että olohuoneen alla oli tyhjä tila, jonka osalta tilan ottaminen varastokäyttöön järjestyy puhkaisemalla kellarista ovi olohuoneen ja ruokailutilan alla
olevaan tyhjään tilaan. Tila oli kuitenkin maatäytteinen, kylmä ja matala alustila,joka oli täynnä soraaja rakennusjätettä. Sn hankkima arvio seinän puhkaisusta on noin 2.000 euroa; arvio tilan tyhjentämisestä ja muista käyttöön ottamisen kustannuksista on 18.000 euroa.

RP on ostanut asunnon edesmenneen miehensä kanssa siten, että hän on asunut asunnossa noin 37 vuotta (asumisaika vuodet 1980-2017). PP on asunut asunnossa siihen asti kun hän oli "sotaväen" jälkeen muuttanut asunnosta pois (asumisaika noin 1980 - 1989/1999). PP on saanut puolet huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista omistukseensa isänsä kuoltua vuonna 2012. RP on aikaisemmin valittanut asunnossa olleista hajuongelmista, ja tästä myös kirjaus taloyhtiön pöytäkirjassa. Tekijät ovat siten tulleet tietoisiksi asunnon vioista sekä vesivahingoista, saunan luvattomuudesta ja varastotilaksi käyttöön otettavaksi ilmoittamansa tilan todellisesta luonteesta.

RP on antanut tietoja asunnon myyntiesitteeseen ja ollut paikalla asuntoa esiteltäessä, jolloin häneltä on kysytty tietoja erityisesti ainakin asunnon remonteista, putkistosta ja olohuoneen alla olevasta tilasta. PP on antanut RPlle valtakirjan asunnon/osakkeiden myyntitoimeksiantoon välittäjälle ja kauppakirjan allekirjoittamiseen sekä osallistunut myyntihinnasta päättämiseen. RP on siten itse ilmoittanut vääriä tietoja ja salannut tarpeellisia tietoja. PPn on täytynyt kaupasta päättäessään tietää kaupan kohteesta myyjäpuolen salaamat tiedot sekä antamat tiedot ja niiden
paikkansapitämättömyys, jolloin PP on osaltaan antamalla vääriä tietoja ja salaamalla kaupan kohteesta kaupasta päättämisen kannalta tarpeellisia tietoja erehdyttänyt Sn solmimaan kaupan ja siten aiheuttanut Slle taloudellista vahinkoa.

Tekijöiden menettelystä on aiheutunut MSlle taloudellista vahinkoa. As.Oy Kkatu 4:ltä 29.1.2020 mennessä saatujen tietojen mukaan asunnon B viemäri- ja putkivahingot sekä kosteus- home- ja mikrobiovauriot tulevat maksamaan taloyhtiölle kaikkiaan 256.105,01 euroa, joista kokonaiskustannuksesta viidennes ohjautuu osakkaalle B, eli 51.221,00 euroa. Saunan ja pesutilojen purkaminen sekä korjaus rakennusteknisesti toimivaksi aiheuttaa arvion mukaan 12.500 euron kustannukset. Myyjän kertoman ns. tyhjän tilan eli maatäytteisen alustilan rakentaminen varastoksi noin 25 neliömetriä arvio on 18.000 euroa. Lisäksi sisäilmaongelmien ja niihin liittyvien korjaustöiden takia S on joutunut muuttamaan väliaikaisesti asunnosta pois keväällä 2018.

Petoksessa on tavoiteltu huomattavaa hyötyä, ja toisaalta aiheutettu asianomistajalle huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa, ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Syyttäjän muut vaatimukset

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1

Vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 § Rikosuhrimaksu syytekohdassa 1
Vastaaja RP on velvoitettava suorittamaan rikosuhrimaksu 80 euroa. Laki rikosuhrimaksusta 2 §, 3 § ja 4 §
Rikosuhrimaksu syytekohdassa 1
Vastaaja PP on velvoitettava suorittamaan rikosuhrimaksu 80 euroa. Laki rikosuhrimaksusta 2 §, 3 § ja 4 §
Asianomistajien vaatimus

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1

MS on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseenja vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 13.258,80 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden ratkaisusta lukien.

S on 15.9.2020 käräjäoikeuteen toimiteulla lausumalla luopunut vahingonkorvausten vaatimisesta rikosperusteisesti ja ilmoittanut, että niiden osalta tullaan erikseen nostamaan siviilikanne, mikäli korvauksista ei päästä sovinnolliseen ratkaisuun.

Pt ovat antaneen kaupan kohteesta virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa sekä salanneet olannaisia asuntoon liittyviä seikkoja. Näin toimimalla he ovat erehdyttäneet Stä ostamaan kyseiset osakkeet.

Vastaus


PP


PP on kiistänyt syytteen törkeästä petoksesta ja vaatinut, että syyte hylätään ja valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkolain mukaisine

korkoineen kuukauden kuluttua tuomiosta lukien.

P on kiistänyt salanneensa salanneensa kaupan kohteessa olevia vikoja tai muitakaan kauppahintaan vaikuttaneita seikkoja.Hän ei ole salannut asunnossa olleita vesivahinkoja. PP ei ole ollut mahdollisista vahingoista tietoinen. Mahdollisesti havaitut ongelmat oli lisäksi talotyhtiön toimesta korjattu. Hän ei ole myöskään ollut tietoinen viemärin tukkeutumisesta, sähköasennusten virheellisyydestä tai saunan ja pesuhuoneen rakenteiden määräysten vastaisuudesta. Näin ollen hän ei niistä ole siten voinut antaa myöskään tahallaan virheellistä tietoa. PP on kiistänyt ilmoittaneensa, että olohuoneen alla on tyhjä tila, joka on otettavissa käyttöön vähin kustannuksin. PP ei ole ollut tietoinen kyseisen tilan käyttöönottomahdollisuudesta.
PP ei ole osallistunut kaupantekoon millään tavalla. Hän on tullut huoneiston osaomistajaksi isänsä kuoleman jälkeen. Hän on valtuuttanut äitinsä tekemään kaupantekoon liittyvät toimenpiteet äidin halutessa muuttaa pienempään asuntoon. PP ei ole ollut läsnä kaupantekotilaisuudessa. Hän ei ole ollut ostajaan missään yhteydessä, eikä ole site antanut mitään tietoja ostajalle, eikä hän ole ostajaa erehdyttänyt tai pyrkinyt erehdyttämään. PP ei ole toiminut tahallaan.


RP


RP on kiistänyt syytteen ja vaatinut, että syyte hylätään.

RP on kiistänyt antaneensa virheellisiä tietoja ostajalle. Vesivahinkojen osalta kattorakenteet oli korjattu taloyhtiön toimesta, eikä hänellä ole ollut tietoa, että taloyhtiön suorittamat korjaustoimenpiteet olisivat olleet virheellisiä tai puutteellisia. Hän ei ole ollut tietoinen taloyhtiön omistaman rakenteiden mahdollisista vaurioista ennen kaupantekoa. Rakennus on rakennettu vuonna 1954 ja P on ollut kaupantekohetkellä siinä käsityksessä, että rakenteet vastaavat kunnoltaan tavaomaista kyseisenä aikakautena rakennetun rakennuksen rakenteita.

P on asunut asunnossa noin kolmenkymmenen vuoden ajan, eikä hänen asumisaikanaan ole ilmennyt sellaista, joka olisi antanut aiheen epäillä rakennuksen rakenteiden kuntoa tai asumisterveyteen liittyviä puutteita. Hänen asumisaikanaan asunnon sähkölaitteiden tai viemäreiden toiminnassa ei ole esiintynyt epänormaaleja toiminnallisia puutteita.

P on kertonut ostajalle, että rakennuksessa on olohuoneen alla "tyhjä" tila, jonka jotkut ovat ottaeet varasto- tai autotallikäyttöön. Sen tarkemmista ominaisuuksista Plla ei ole ollut eikä ole voinut olla tietoa.

Pn käsityksen mukaan jo ennen hänen asumisaikaansa asuntoon rakennetulla saunalla on ollut asianmukainen viranomaislupa tai suostumus.



Todistelu

Kirjalliset todisteet

1. Kauppakirja
2. Pohjapiirros tyhjästä tilasta
3. Taloyhtiön pöytäkirja kokouksesta 5.5.2010
4. Sähköasennusselvitys
5. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntototutkimus 4.1.2018 PA
6. Stutkimus Oy:n laatima kuntotutkimus
7. Raksystemsin laatima kuntotutkimus taloyhtiöstä
8. Rakennusvalvonnan sähköposti 13.12.2019
9. Asunto-Oy Kkatu 4 hallituksen kokouksen pöytäkirja 2/2018
10. Asunto-Oy Kkatu 4 kauppareki steriote 19.4.2018
11. Valokuvat yläkerran makuuhuoneesta (3 kpl)
12. Kosteuskartoitus 13.7.2016
13. Myyntiesite
14. Insinööritoimisto L Oy:n rakennustekninen kuntoarvio 2011
15. Sähköpostikirjeenvaihto MS - HK
16. Realian isännöitsijäntodistus

Henkilötodistelu
1. Asianomistaja MS
2. Vastaaja PP
3. Vastaaja RP
4. Todistaja RP
5. Todistaja AB
6. Todistaja PA
7. Todistaja ST
8. Todistaja JN
9. Todistaja HK
10. Todistaja KS

Muu oikeudenkäyntiaineisto
Asianomistajan avustaja viittasi ABn kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan x sivulle 41 merkityin osin.

Sn avustaja viittasi JNn esitutkintapöytäkirjan x kuulustelukertomukseen sivulle 11 merkityin osm

PPn avustaja viittasi JNn esitutkintapöytäkirjan x kuulustelukertomukseen sivulle 10 merkityin osm.

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen
Syyte on hylätty.


Perustelut


Asiassa on kysymys siitä, ovatko R ja PP tahallaan erehdyttäneet MStä asunto-osakkeiden kaupassa antamalla vääriä tietoja sekä salaamalla tietoja. Paikkansapitämättömiä tietoja sekä tiedon salaamista on väitetty tapahtuneen seuraavista seikoista: Asunnon kuntoa ja asumiskelpoisuutta koskevista tiedoista, asunnon sähköasennuksista, asunnossa tapahtuneista vesivahingoista, sauna- ja pesuhuonetilojen määräystenvastaisuudesta sekä olohuoneen alla olevasta tilasta ja sen käyttöönotettavuudesta.

Asiassa on riidatonta, että S on ostanut 19.1.2017 allekirjoitetulla kauppakirjalla R ja PPlta Asunto Oy Kkatu 4 nimisen yhtiön

osakkeet 6-10, jotka ovat oikeuttaneet asunnon B 2 (4 h + k +s, 84 m2) hallintaan. Kauppahinta on ollut 175.000 euroa. Lisäksi riidatonta on, että kauppakirjan on allekirjoittanut myyjien puolesta RP omasta ja valtakirjalla PPn puolesta. RP on riidattomasti asunut kyseisessä asunnossa vuodesta 1979 lukien. PP on asunut asunnossa ollessaan lapsi tai nuori, mutta muuttanut noin 30 vuotta sitten pois. Hän on tullut osakkeiden omistajaksi sen jälkeen, kun hänen isänsä ja RPn aviomies oli vuonna 2012 menehtynyt. PP ei ole tavannut Stä ennen kaupantekoa.
Asiassa on riidatonta myös se, että kyseessä on ollut vuosina 1954-1955 rakennettu rivitaloyhtiö. Riidatonta on vielä, että Sllä on ollut kauppaa tehdessään käytössään asuntoa koskeva myyntiesite, kosteuskartoitus 13.7.2016, isännöitsijäntodistus ja Insinööritoimisto L Oy:n rakennustekninen kuntoarvio 22.6.2011.


Tahallisuudesta


Rikoslain 36 luvun 1 § edellyttää, että joku saadakseen itselle tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai vahingoittaakseen toista, erehdyttämällä tai hyväksikäyttämällä toisen erehdystä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotain. Petoksen tunnusmerkistö edellyttää tahallisuutta.

Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Kyse on siis siitä, täyttyykö teossa rikoslain 3 luvun 6 §:ssä tarkoitettu todennäköisyystahallisuus eli onko teko ylittänyt tahallisuuden alarajan.
Mainittua säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 44/2002 vp s. 84 ja 87) on viitattu Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä jo ennestään vakiintuneeseen tulkintaan ja selitetty ilmaisua "pitänyt seurauksen aiheutumista varsin todennäköisenä" siten, että kyse on sellaisesta todennäköisyydestä, jossa tekijä teon hetkellä pitää seurauksen syntymistä todennäköisempänä kuin sen syntymättä jäämistä. Todennäköisyydellä ei kuitenkaan ole mainitun esityksen mukaan tarkoitettu tilastomatemaattisia laskelmia vaan arkista, tekohetkellä tekijän näkökulmasta tehtävää arviota siitä, kuinka uskottavana tekijä pitää tunnusmerkistön täyttymistä (ks. myös esimerkiksi KKO 2012:98, kohta 7).

Tahallisuusarvion pohjana on tällöin tekijän tietoisuus tekonsa seurauksista. Todennäköisyystahallisuuden täyttymistä arvioidaan oikeuskäytännön mukaan yleensä tarkastelemalla niitä seikkoja, joiden pohjalta tekijä on teon aikana voinut arvioida tekonsa seurauksia (ks. esimerkiksi KKO 2015:84, kohta 21). Tätä asiaa ratkaistaessa merkityksellistä on siten, että mitä R ja PP ovat voineet mieltää seurauksista kaupantekohetkellä 19.1.2017 ja mikä heidän tietoisuutensa tuolloin on ollut väitetyistä asunnon virheistä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että mahdollinen asuntokauppalain 6 luvussa tarkoitettu käytetyn asunnon kauppaa koskeva virhe ei vielä automaattisesti tarkoita rikosvastuun syntymistä ja rikosoikeudellisen tahallisuusvaatimuksen täyttymistä. Petoksen tunnusmerkistön täyttyminen tässä tapauksessa edellyttää sitä, että myyjillä on ollut riittävä tietoisuus väitetystä virheestä kaupantekohetkellä ja että he ovat tämän tiedon tahallisesti salanneet tai antaneet tahallaan väärää tietoa saadakseen Sn tekemään kaupan. Vielä edellytetään, että Stä on nimenomaan erehdytetty tekemään kauppa tai hänen erehdystään on hyväksikäytetty ja näin saatu kauppa aikaan. Siten myyjien tietoisuuden lisäksi merkitystä on myös sillä, että mitä tietoja Sllä on ollut asunnon kunnosta kauppaa tehtäessä.

S on kertonut, että hän oli tutustunut kohteeseen ensin sen myyntiesitteen kautta ja hän oli sen jälkeen ottanut yhteyttä välittäjänä toimineeseen Khon. Hän oli käynyt ensimmäisellä näytöllä niin, että paikalla oli ollut vain RP. Hän oli käynyt yhdessä avopuolisonsa RPn kanssa katsomassa asuntoa pari kertaa ilman välittäjää ja myöhemmin myös niin, että välittäjä oli ollut paikalla. He olivat pyytäneet lisätietoja rakenteista ja pyytäneet sellaisen kuntotarkastuksen tekemistä, jossa olisi avattu rakenteita, mutta tähän ei oltu suostuttu. He olivat korostaneet koko kaupanteon ajan, että heille oli tärkeää, että asunto oli terveellinen ja sen sisäilma oli kunnossa. Lisäksi tärkeää oli, että asunto oli siinä kunnossa, että he voivat muuttaa sinne ja tehdä remonttia haluamassaan aikataulussa. RP oli moneen kertaan vakuuttanut, että asunto oli kunnossa ja mitään ongelmia ei ollut ollut. He olivat luottaneet RPn sanaan sekä siihen, että kohde oli ollut ison isännöintiliikkeen hoidossa. Heille oli vasta myöhemmin selvinnyt, että tekninen isännöinti ei ollutkaan kuulunut isännöintiliikkeelle.


Syytteessä väitetyt virheet


Viemärin tukkeuma

Syytteen ensimmäisen väitteen mukaan Slle on kerrottu paikkansapitämätöntä tietoa sekä salattu tieto siitä, että keittiön viemäri olisi ollut tukkeutunut pitkältä matkalta.

Se on kertonut, että heidän oli ollut tarkoitus tehdä pintaremonttia pikkuhiljaa. Heti heidän päästyä asuntoon ja aloitettua remontin, oli keittiön viemäri mennyt tukkoon ja viemäriputki oli räjähtänyt ja valuttanut vedet alakertaan juuri maalatulle suihkunlattialle.

RP on kiistänyt, että viemäri olisi ollut hänen aikaansa tukossa. Hän oli käyttänyt keittiön viemäriä ihan normaalisti siihen asti, kun hän oli muuttanut huhtikuussa 2017 asunnosta pois. Ennen ostamista Slle oli tullut selväksi, että kyseessä oli ollut vanha talo, jossa ei ole tehty remonttia.

PPn mukaan kaikki oli toiminut myyntiin asti. Kyse oli vanhasta talosta ja myyntiesite oli vastannut asunnon kuntoa. Hänen äitinsä oli asunut kauppaan asti asunnossa eikä PP ollut tullut tietoiseksi, että keittiön viemärissä olisi ollut ongelmaa.

Sn avupuoliso RP on kertonut, että he olivat ensimmäisen kerran avanneet keittiön hanan tilanteessa, jossa viemäri ei ollut vetänyt.
P oli ollut yhteydessä RPhen, joka oli kertonut käyttäneensä putkistossa putkia avaavia aineita. P oli hakenut tällaista sekä pumpun, joiden käytön seurauksena viemäri oli revennyt. Myöhemmässä tarkastelussa oli ilmennyt, että putki oli ollut tukkeutunut kahden metrin matkalta. Tämä oli selvinnyt, kun rakenteita oli avattu.


Asiassa on selvitetty asianosaisten kertomuksilla sekä kirjallisilla todisteilla, että käyttövesiputkisto ja talon viemäröinti on ollut pitkälti alkuperäiskunnossa. Tämä on myös ollut Sn tiedossa kauppaa tehtäessä. Tämä ilmenee kuntokartoituksesta 13.7.2016 ja sen liitteestä. S on ollut yhdessä Pan kanssa 9.1.2017 paikalla Kn tehdessä täydentävää katselmusta 13.7.2016 katselmuksen lisäksi. Kosteuskartoituksessa 13.7.2016 on tuotu esiin muun muassa, että putkiliitosten kuntoa tulee tarkkailla.
Keittiönurkkauksen osalta tarkastuksessa on todettu, että rakenteet ovat toimineet pintapuolisella tarkastetulla normaalisti, eikä merkkejä

toimimattomuudesta tai vuodoista rakenteisiin ole ollut. Kosteuskartoituksen liitteestä 11.1.2017 käy ilmi, että käyttövesiputkisto alkaa olla iäkäs ja sen uusimiseen tulee varautua. Kysymys on ollut yli 60 vuotta vanhoista putkista ja viemäreistä. Sllä on siten täytynyt olla kauppaa tehdessään jo tällä perusteella tieto siitä, että putkisto ja viemäröinti alkavat olemaan teknisen käyttöikänsä päässä ja ymmärtää, että mittavat korjaukset tältä osin ovat lähitulevaisuudessa erittäin todennäköisiä.

Syyte on tältä osin perustunut siihen, että RPn on täytynyt tietää viemärin vetämättömyydestä. Viemäri on tukkeutunut hyvin pian kaupanteon ja asunnon luovuttamisen jälkeen, mitä puoltaisi tätä johtopäätöstä. Asiassa ei ole kuitenkaan näytetty, että mistä hänen olisi pitää tietää, että putki on ollut pitkältä matkalta tukossa. Putken varsinainen kunto ja tukkeuman laajuus on ilmennyt vasta sen jälkeen, kun vesivuodon jälkeen on tehty rakenneavauksia ja putkea on päästy tarkemmin tutkimaan. Kuntokartoituksessa 13.7.2016 tai sen täydennyksessä 9.1.2017 ei ole havaittu tällaista vikaa. RP on asunut koko ajan asunnossa aina sen huhtikuussa 2017 tapahtuneeseen luovutukseen asti. Ei voida pitää uskottavana, että hän olisi ollut käyttämättä keittiön vesipistettä ja salannut tätä koskevan ongelman, kun otetaan huomioon, että kysymys on ollut taloyhtiön vastuulla olevista rakenteista.
Asiassa ei ole näytetty toteen, että viemäri olisi ollut tukkeutuneena kaupantekohetkellä 19.1.2017 ja että RP tai PP olisivat olleet tietoisia tästä ja antaneet tätä koskevia paikkansapitämättömiä tietoja. Koska heidän ei ole näytetty olleen tietoisia seikasta, eivät he myöskään ole voineet salata sitä. Syyte on siten tältä osin hylättävä.

Sähköasennukset

Syytteen mukaan myyjät ovat antaneet paikkansapitämättömiä tietoja sekä salanneet sen, että osa sähköasennuksista oli ollut määräystenvastaisia.
Asennusten osalta ainakin keittiön työpistevalo ja pistorasia olivat olleet maadoittamattomia ja asennuksessa oli käytetty muovilistaa ja pelkkiä johtimia, kellaritilassa oleva pyykinpesukoneen pistorasia oli ollut maadoittamatta, kiukaalle ja saunavalolle oli tehty johdotus muulla kuin lämmönkestävällä johtolajilla, ulkopistorasia ja ulkovalo oli ollut maadoittamatta sekä wc:n peilivalo oli ollut maadoittamatta.

S ja P ovat kertoneet, että heidän muutettua asuntoon P oli saanut keittiön vesihanasta sähköiskun, jonka jälkeen he olivat pyytäneet sähkömiehen paikalle, joka oli todennut, että osa sähköasennuksista oli ollut väärin asennettuja ja hengenvaarallisia.

RP on kiistänyt, että hänellä olisi ollut mitään ongelmia sähköjen kanssa. Myöskään PP ei ole tiennyt mistään ongelmista. Hän itse ei ole tehnyt minkäänlaisia remontteja sähköjen osalta. PP on vielä kertonut, että hänen isänsä ja RPn aviomies oli joskus kymmeniä vuosia sitten teettänyt jotain sähkötöitä. Kumpikaan ei ole osannut kertoa, että kuka sähkötyöt oli tehnyt.

Sähkö O Oy:n 13.6.2017 tekemästä sähköasennusselvityksestä käy ilmi syyteessä mainitut sähköjä koskevat havainnot. Selvityksestä käy myös ilmi, että P on saanut sähköiskun keittiön vesihanasta 30.5.2017.
Selvityksen mukaan tiskipöydän yläpuolella olevan työpistevalo ja pistorasia olivat olleet maadoittamattomia. Tarkastuksessa oli mitattu pistorasiaan kytketyn mikroaaltouunin ja vesihanan välille 100 voltin jännite.
Kytkentävirheen johdosta sähkö oli päässyt kiertämään aiheuttaen mahdollisuuden sähköiskuvaaraan laitteiden vikaantuessa. Selvityksessä on edelleen todettu, että yleisesti asennuksia oli ilmeisesti tehty eri aikakausina, osittain asennukset olivat olleet alkuperäisiä ja osin niitä oli menneinä vuosina uusittu. Välitöntä korjaustarvetta on todettu olevan puuttuvien maadoitusten osalta pistorasioissa.
Asiassa on jäänyt epäselväksi, että kuka sähkötöitä Pn omistusaikana on asunnossa tehnyt tai koska ne on tehty. Tältä osin Pt ovat tuoneet esiin, että edesmennyt SP on teetättänyt sähkömiehellä sähkötöitä, joista RPn mukaan on useita kymmeniä vuosia aikaa. Edellä mainittu sähköselvitys on tehty vasta kaupanteon jälkeen. Ennen kaupantekoa tehdyssä ja Sllä käytettävissä olleesta kuntokartoituksesta 13.7.2016 on käynyt ilmi, että siinä on kiinnitetty huomiota vanhoihin sähköistyksiin, jotka on suositeltu uusittaviksi remonttien yhteydessä. Siten Sllä on ollut tiedossaan niihin liittyvää korjaustarvetta kauppaa tehtäessä, eikä korjaustarve ole voinut tulla täysin yllätyksenä.

Syytteessä mainituista sähköjä koskeneista väitetyistä vioista osa on selvästi sellaisia, että niitä koskevien ongelmien havaitseminen vaatii asiantuntemusta. Tällaisia ovat muovilistan ja johtimien sekä käytettyjen johdotusten ja kytkentöjen väitetyt virheet. RPlla tai PPlla ei ole näytetty olleen sellaista asiantuntemusta, että he olisivat voineet itse havaita tällaisia virheitä.
Ei myöskään ole uskottavaa, että RP olisi asunut asunnossa korjaamatta asiaa, jos hän olisi ollut tietoinen sähköiskun vaarasta tai asennusten hengenvaarallisuudesta. Hänellä ei ole näytetty olleen myöskään tarkempaa tietoa tehdyistä asennuksista, kuten ei myöskään PPlla, joka on ilmeisimmin ollut lapsi tai nuori asennuksia tehtäessä. Keittiön työvalon yhteydessä olevista pistorasioista samoin kuin wc -valon pistorasioista ei niitä koskevien sähköasennusselvityksessä olevien valokuvien perusteella pysty tekemään johtopäätöstä, että niitä katsomalla pistrorasioiden voisi sanoa olevan maadoittamattomia tai että niihin liittyisi sähköiskun vaaraa. Myyjillä ei ole näytetty olleen sähköasennuksista sellaista tietoa, että he tahallisesti olisivat voineet salata sen tai antaa sähköistä tietoisesti paikkansapitämättömiä tietoja. Siten syyte on sähköasennusten osalta hylättävä.

Vesivahingot ja sisäilma

Syytteen mukaan myyjät ovat antaneet paikkansapitämättömiä tietoja sekä salanneet sen, että vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden jälkiä oli piilotettu pintaremontti tekemällä ja sisäilma oli homeiden, mikrobien sekä PAH- ja VOC-kemikaalien takia terveydelle haitallista. Myyjät olivat salanneet, että 2010-2012 asunnossa on katolta valunut vesi sisälle huoneistoon katon sulamisvesistä kadun puoleiselta katolta sekä että asunnossa on ollut vesivahinko piipunjuuressa vuonna 2012 siten, että piipun vierestä oli valunut vesi ja se oli aiheuttanut voimakasta mikrobikasvustoa rakenteisiin.

Se on kertonut, että he olivat ennen kaupantekoa moneen kertaan painottaneet sitä, että heille on tärkeää, että kohteen sisäilma on kunnossa. Lisäksi hän on kertonut, että hän ei olisi ostanut kohdetta, mikäli hän olisi tiennyt, että siellä on ollut kosteusvaurio. Hän oli moneen kertaan kysynyt RPlta ongelmista, mutta RP oli vakuuttanut, että mitään ongelmia ei ole ollut. S oli pyytänyt useampaan kertaan uuden kuntokartoituksen tekemistä, mutta hän oli saanut aina vastaukseksi, että mitään porauksia tai rakenneavauksia ei saa tehdä.

Muuton jälkeen kesän aikana he olivat ruvenneet ihmettelemään outoja epämiellyttäviä hajuja, jotka olivat nousseet rakenteista. Lopulta he olivat teettänet tutkimuksen Alla, joka oli löytänyt ensimmäisen kerroksen

lattiasta mikrobilöydöksen ja toisaalta mikrobiepäilyksen. Pesuhuoneesta oli löytynyt sädesieniesiintymä. Lisäksi ilmassa oli ollut PAH-yhdisteitä, ilmanvaihtohormiin oli romahtanut tiilejä ja eri rakenteiden sisällä oli ollut nähtävissä korjausjälkiä. Siellä oli esimerkiksi tiivistyksissä tehty sellaisia muutoksia, jotka eivät voineet olla alkuperäisiä. Myös naapurissa oli ollut kosteusvaurio, josta heille ei ollut kerrottu. Pn aikana oli tehty remontteja, joista ei oltu kerrottu hänelle. Lopulta he olivat molemmat S ja P sairastuneet ja joutuneet muuttamaan sijaisasuntoon.

RP on kertonut, että hän ei ollut asuessaan havainnut mitään hajuja. Hän on muistanut, että joskus vuonna 2009-2010 heidän asuntoonsa oli tullut vettä, mutta hänen miehensä oli hoitanut asian taloyhtiön kanssa, eikä hänellä ole ollut tältä osin tarkempaa tietoa. Vettä oli tullut ikkunan yläpuolelta Pn makuuhuoneesta vain ihan vähän. RPn muistin mukaan heillä ei oltu tehty asunnossa asian vuoksi korjaustöitä. Taloyhtiön toimesta oli menty välikatolle ja tehty kattoremonttia. Hän on itse ollut tuolloin vielä työelämässä, eikä hän ole kiinnittänyt huomiota tehtyihin toimenpiteisiin. Hän ei ole ilmoittanut asiasta ostajalle, koska oli mieltänyt asian taloyhtiön remontiksi, joista mistään hän ei ollut ilmoittanut. Heidän asumisaikana he olivat vuonna 2006 tehneet remonttia, jossa oli vaihdettu olohuoneen parketti ja levytetty sekä tapetoitu seiniä. Yläkertaan ei oltu sen jälkeen tehty remonttia.

PP on kertonut, että hän ei ole ollut tietoinen mistään vesivahingoista asunnossa. He eivät ole keskustelleet tällaisista. Piipunjuuren vesivahingosta hän ei ole tiennyt mitään.

P on kertonut, että heille oli selvinnyt vasta muuton jälkeen, että taloyhtiöllä oli ollut paljon korjausvelkaa ja että esimerkiksi vesi oli tullut muureista läpi lähes joka asunnon kellarissa. Lisäksi heille oli vasta sitten selvinnyt, että asuntoon oli tullut vedet sisään ikkunan ja seinän välistä. Hän oli ihmetellyt, että miksi yhdessä huoneessa ikkunalauta oli ollut musta, kun se muissa huoneissa oli valkoinen. Hänen työhuoneensa oli ollut pihalle päin ja siellä oli iso piippu. Hän oli ruvennut oireilemaan työhuoneessa ollessaan.
Lisäksi hän oli ruvennut haistamaan märän puun hajua ensin yksittäisinä kertoina, mutta syksyä kohden enemmän, kun ilma oli muuttunut kylmemmäksi. Naapureilta hän oli sitten kuullut, että RP oli valittanut hajuhaittaa ennenkin. He olivat sitten tulleet tietämään, että asuntoon oli tullut vedet sisään ensinnäkin katolta ja toisen kerran pihan puolelta. Heidän avatessa rakenteita, oli tiilipiipun ja kipsilevyn välissä näkynyt selvästi valuneen veden aiheuttamia vahinkoja. Haju oli ollut asunnossa voimakas, päällepäin ei ollut näkynyt vaurioita.

Taloyhtiön entinen hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen AB on kertonut, että hänen muistikuviensa mukaan jossain vaiheessa ehkä 2007 taloyhtiössä oli havaittu räystäiden jäätymistä ja sen jälkeen katon sulamisvedet olivat tulleet asuntoon sisään. Tämän jälkeen oli poistettu talon ulkovuorauksesta minereettilevyt ja parannettu välipohjan tuuletusta sekä tehty kattoremontti ja Bn käsityksen mukaan ongelmat olivat poistuneet. Bn muistikuvien mukaan PP oli ollut mukana ulkovuorausta purettaessa, joka oli tehty talkoilla. Vuonna 2012 taloyhtiössä oli tehty kattoremontti ja siinä yhteydessä ilmeisesti antennin läpiviennin kohdalta oli päässyt kosteutta ja vettä läpi. Bn käsityksen mukaan tämä piipun viereinen vuoto ei ole ollut kuitenkaan näkyvissä ennen rakenteiden purkua. B ei ole muistanut käyneensä keskustelua Pn kanssa hajuhaitasta. Jos jotain oli ilmoitettu, niin hänen käsityksenä mukaan mahdollisesti ennen minereettilevyjen poistamista ja hänen käsityksensä mukaan asia olisi korjaantunut. Bn muistikuvien mukaan RP oli tullut hallitukseen sen jälkeen, kun hänen miehensä oli kuollut.

Kosteus- ja sisäilmatutkimuksen tehnyt PA on kertonut, että hän oli ollut esittelemässä yhdessä taloyhtiön hallituksen kokouksessa kuntokartoituksen tuloksia ja hän oli jäänyt käsitykseen, että kaikki hallituksen jäsenet olivat olleet tietoisia asunnon hajuhaitoista. Vaurioiden osalta hän on kertonut, että ne eivät olleet olleet näkyvissä, vaan ne olivat olleet piileviä.
Hän on viitannut tehtyyn tutkimukseen.

Taloyhtiön nykyinen isännöitsijä ST on kertonut, että asunnon B osuus remontin kokonaiskustannuksista oli noin 240.000 euroa, josta B asunnon osuus oli noin 56.000 euroa. Tästä oli pudotettu pois taloyhtiölle tehdyt toimenpiteet kuten salaojat. T ei ole osannut eritellä kustannuksia tarkemmin.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut JN on kertonut, että RP oli toiminut usein taloyhtiön hallituksen kokouksissa sihteerinä silloin, kun hänen miehensä oli ollut hallituksen puheenjohtaja.
Nn puheenjohtajakaudella 2012 asuntoon B oli tullut vettä sisään ilmeisesti antennin läpiviennin kohdalta niin, että joku tietokone oli kastunut. Tämän johdosta yläpohjassa oli kaivettu purut pois. Asunnon sisäosien osalta oli sovittu, että Pt hoitavat asian itse. N oli tuolloin itse havainnut asunnossa vettä tulleen. Hänen käsityksensä mukaan kysymys oli ollut vähäisestä määrästä vettä. Esitutkinnassa hän on kertonut, että vesi oli tullut katosta. Toinen vahinko yhtiössä oli ollut aiemmin, kun räystäälle jäätynyttä vettä oli päässyt minereettilevyn ja vanhan ulkokuoren väliin, jolloin yksi talon nurkka oli kastunut. Nlla ei ole ollut tietoa siitä, onko tuolloin tullut vettä asuntoon B sisälle asti.

Rakennusalan diplomi-insinööri KS on kertonut, että hän on tutustunut kohteeseen muiden tekemien tutkimusraporttien perusteella. Hänellä on ollut käytettävissään An, Raksystems Oy:n ja J-sisäilmatutkimus Oy:n raportit. Näistä raporteista ei ole ilmennyt, että kohteessa olisi ollut PAH- tai VOC-yhdisteitä ilmassa. Näitä tutkitaan ilmanäytteillä, eikä Sn käsityksen mukaan tällaisia ole tehty.
VOC-yhdisteet liittyvät siihen, että jos kostean betonin päälle on laitettu tietyntyyppinen muovimatto, voi silloin nousta ilmaan VOC-yhdisteitä. Näitä yhdisteitä ei voi olla, jos kyseessä puulattia. Sn mukaan 1950-luvulla rakennetuissa taloissa on yleisesti käytetty bitumisivelyä ja tästä voi erittyä PAH-yhdisteitä, mikäli pinta menee rikki. Tätä ei kuitenkaan Sn mukana ole raporttien mukaan tutkittu. Asiaa ei ole voinut ilman rakenneavauksia selvittää. Talossa ollut riskirakenne on Sn mukaan ollut hyvin yleinen 1950-luvulla rakennetuissa taloissa.

Sllä on ollut ennen kaupantekoa käytettävissään ainakin myyntiesite, isännöitsijäntodistus, L Oy:n raportti sekä 13.7.2016 tehty kuntokartoitusraportti liitteineen.

Taloyhtiön kokouksen 5.5.2010 pöytäkirjan mukaan, joka ilmeisesti on ollut yhtiökokous, RP on ollut paikalla. Kokouksessa on käsitelty talvella lumikuormanja lämpövuodon seurauksena asuntoihin Aja B sisään tullutta vettä. Välikaton erityksen ja tuuletuksen on todettu olleen riittämättömiä.
Vahinkojen laajuus on ollut tarkoitus kartoittaa kevään ja kesän aikana. Mineriittilevyvuoraus on ollut tarkoitus poistaa, mikäli kaupunki sen sallii. Isännöitsijäntodistuksen mukaan yhtiössä on vuonna 2010 tehty julkisivuremontti. Pöytäkirjasta voidaan tehdä johtopäätös, että vettä on tullut asuntoon vuonna 2010 ja RP on ollut tietoinen tästä.

Insinööritoimisto L Oy on antanut 22.6.2011 lausuntonsa tekemästään rakennusteknisestä kuntoarviosta. Katselmuksessa oli pyritty selvittämään ilmenneen vesivuodon syytä. Vuotojälki oli ollut havaittavissa ikkunoiden yläpuoleisissa seinärakenteissa. Vesivuodot olivat ilmenneet asuntojen sisäpuolisissa seinä ja ikkunapinnoissa vesivanoina. Vesivuotojen ei ole havaittu vielä aiheuttaneen isoja vaurioita pintarakenteille, eikä katselmuksessa ole tutkittu seinän rakenteita tarkemmin. Yläpohjassa on ollut ylimmän huoneiston katon rakenteiden päällä sanomalehdistä asennettu suoja, jolla on saatu eristeenä käytetty puupuru pysymään yläpohjassa, eikä se ole päässyt valumaan alapuoliseen huonetilaan. Puruissa ei ole ollut havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä, eikä mahdollisesti vesikatolta tullutta vuotojälkeä. Isännöitsijäntodistukseen on tehty tästä kartoituksesta merkintä. Isännöistijäntodistuksesta tai tästä kosteuskartoituksesta ei ilmene, että missä asunnoissa vettä oli havaittu sisätiloissa tai että millä seinillä vuotoa oli ollut.

Ennen kauppaa käytettävissä olleesta kosteuskartoituksesta 13.7.2016 on ilmennyt, että tutkimus on tehty aistinvaraisin menetelmin sekä erilaisilla pintakosteuden osoittimilla. Tutkimuksia ei oltu tehty porareikämittauksilla tai rakenteita avaamalla. Varsinaisia mittauksia oli tehty pintakosteuden osoittimilla asunnon pesutiloissa, wc-tilassa sekä keittiönurkkauksessa.
Kohonneita mittaustuloksia ei ole saatu muualta kuin pesuhuoneen lattiakaivon ympäriltä. Ilmanvaihdon toiminta oli vaikuttanut aistinvaraisesti tarkasteltuna tarkastushetkellä riittävältä. Pinnoissa ei oltu havaittu vuoto- tai valumajälkiä, joiden perusteella rakenteissa olisi vaurioita.

Isännöitsijäntodistuksesta käy vielä ilmi, että yhtiössä on tehty kaksi kattoremonttia 9/2012 johon on kirjattu ilmastoinnin parannus sekä kattoremontti 2013.

Asiassa esitetty henkilötodistelu on ristiriitaista sen osalta, että milloin asuntoon B vettä on tullut ja mistä johtuen. Bn ja Nn kertomuksista voidaan kuitenkin päätellä, että asuntoon on ilmeisimmin tullut kahdella eri kerralla vettä sisälle asti. Toisella kerralla kadun puolelta lumien sulamisvesien seurauksena ja toisella kerralla pihan puolelta läheltä piippua ilmeisesti antennin läpiviennin kohdalta. Asiassa jää epäselväksi se, että mitä jälkiä vesi on aiheuttanut asunnon sisätiloissa ja onko niitä korjattu.
Na on tehnyt vedestä omakohtaisia havaintoja pihan puolen tilanteessa, jossa hän on nähnyt asunnossa vettä, mutta hänen kuvauksensa mukaan sitä on ollut varsin vähän, kuitenkin hänen muistikuviensa mukaan tietokone on sen johdosta vaurioitunut. Kosteuskartoituksesta 13.7.2016 sekä henkilöiden kertomuksista on käynyt ilmi, että kaupantekohetkellä asunnossa ei ole ollut nähtävissä yläkerran pinnoissa vaurioita. Pn kertomuksesta on ilmennyt, että piipun vieressä on kipsilevyjen alla näkynyt vaurioita pinkopaperissa ja seinässä. Asiassa on selvitetty Bn ja Nn kertomuksilla sekä kirjallisilla todisteilla kuitenkin se, että kummankin tilanteen jälkeen taloyhtiö on tehnyt toimenpiteitä, ensin yläpohjan tuuletusta parantamalla julkisivuremontin aikana ja sitten taloyhtiössä on tehty kokonaan kattoremontti. RPn on täytynyt olla tietoinen veden tulemisesta heidän asuntoonsa kummassakin tapauksessa sekä tehdyistä remonteista. Hän ei näistä ole riidattomasti kuitenkaan ostajalle kertonut.
A on kaupanteon jälkeen tehnyt asunnossa mittavamman kosteus- ja sisäilman kuntotutkimuksen 4.1.2018. Hänen tutkimuksensa on kuitenkin kohdistunut lähinnä kellaritiloihin sekä ensimmäisen kerroksen lattiaan. Hänen tutkimuksissaan olohuoneen lattiasta on löytynyt mikrobikasvustoa sekä ruokailuhuoneen lattiasta epäily mikrobikasvustosta. JP on myös tehnyt tutkimuksia ja ottanut näytteitä 4.6.2018 rakenneavausten yhteydessä. Hänen tutkimuksensa kohdistuvat niin ikään alapohjaan ja ns. keskikerroksen lattiaan sekä ulkosokkeliin. An ja Pn mikrobilöydökset eivät kuitenkaan voi olla sijaintinsa perusteella seurausta syytteessä esitetyistä kahdesta yläkertaan kohdistuneesta vahingosta. Siltä osin kuin näiden osalta syytteeen mukaan Pt ovat salanneet sen, että sisäilma on ollut homeiden, mikrobien sekä PAH- ja VOC-kemikaalien takia terveydelle vaarallista, niiden havaitseminen on kuultujen An ja Sn mukaan edellyttänyt rakenneavauksia. Viat ovat olleet piileviä.

Asiassa on vedottu siihen, että asunnossa olisi ollut epämielyttävä haju, josta RP olisi myös hallitukselle asti valittanut. Tältä osin asia jää epäselväksi. Asiasta on tehty merkintä 22.1.2018 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan ja sinnekin kirjauksen mukaan asia on mitä ilmeisimmin ollut epävarma, koska asia on kirjattu seuraavasti:"- 2012? huoneistossa havaittu hajua. Tältä osin taloyhtiössä on kuitenkin tehty kattoremontti tuon jälkeen, joka on saattanut korjata tilanteen, eikä pöytäkirjan tai Bn ja Nn kertomuksista ole ilmennyt sen tarkemmin, että missä tilassa hajua on väitetty olleen tai minkälaisesta hajusta on ollut kysymys. Pelkästään tämän perustella ei voida tehdä johtopäätöstä siitä, että sisäilma olisi ollut syytteessä väitetyllä tavalla terveydelle haitallinen ja että Pt olisivat tienneet sisäilman haitallisuudesta ja salanneet sen kaupanteossa.

Raksystems on vielä tehnyt yhtiössä rakenteiden kuntotutkimuksen 15.11.2018. Sen tekemien tutkimusten perusteella ulkoseinärakenteessa oli todettu paikoin mikrobivaurioita, kosteusjälkiä sekä rakenteen kosteustekniseen toimintaan liittyviä riskitekijöitä (kuten tuulettamaton ulkoverhous ja puutteet sisäpuolen ilman/höyrytiiviydessä). Huoneistojen välisten väliseinin osalta ei tarkastetussa kohdassa ole todettu mikrobivaurioita. Asuntojen B ja C välisen väliseinän alaosan rakenteessa on ollut puutteita huoneistojen välisessä tiiviydessä ja seinän eristetila on alaosastaan yhteydessä asunnon alapohjaan, jossa on todettu mikoribivaurioita. Yläpohjan osalta on todettu yhdessä tarkastetuissa kohdissa mikrobivaurioita ja kaikissa tarkastetuissa kohdissa vesijälkiä. Raksystemsin raportista on käynyt vielä ilmi, että siinä on löydetty vaurioita ja mikrobikasvustoa piipun vierestä suurin piirtein niiltä kohdista, mistä Nn mukaan vettä oli tullut tietokonepöydän päälle ja hänen muistikuviensa mukaan vesi on tullut katosta. Kyse on ollut Pn kertomasta työhuoneesta. Nn mukaan väliseinässä ei oltu havaittu vettä tai vahinkoa.

Asiassa jää epäselväksi, onko tuon vahingon johdosta asunnon puolella tehty jotain remonttia vai ei. N ja B ovat kertoneet asioineensa pitkälti näiltä osin RPn edesmenneen miehen kanssa. Siten kaikki nämä toimet on täytynyt tehdä ja tapahtua ennen hänen kuolemaansa vuonna 2012. Tämän tapauksen jälkeen kuitenkin Nn mukana on tehty taloyhtiön toimesta toimenpiteitä yläpohjassa, jossa on kaivettu purut auki. Isännöitsijäntodistus tukee Nn kertomusta siitä, että ilmeisimmin tämän jälkeen on tehty kattoremontti, johon on merkitty ilmanvaihtoa parannetun. Tämän jälkeen vuonna 2013 on sitten suoritettu kattoremontti laajemmin. Raksystemsin raportista ilmenee kuitenkin, että kattoremontin tekemisen jälkeenkin vesikatteen alapuolisissa puurakenteissa on ollut näkyvissä vuotojäljet ja samoin purueristeiden alapuolella olevassa paperissa on ollut vesijälkiä. Piipun vierellä kastumajälkiä oli ollut havaittavissa laajimmin. Tällä kohdalla myös purueristeessä on ollut mikrobikasvustoa. Lisäksi ulkoseinän yläosan ja yläpohjan liitoskohdassa oli ollut havaittavissa viitteitä rakenteessa aikaisemmin olleesta kosteudesta.

Asiassa on siten selvitetty, että asuntoon B on RPn asumis- ja omistusaikana tullut ainakin kaksi kertaa vettä yläkertaan ensin kadun puolelta ja sitten pihan puolelta rakennuksen ulkopuolella olevan piipun lähettyviltä.
Kadun puolen vahingon osalta edellä kerrotuissa raporteissa ei ole havaittu mikrobikasvustoja ja sen jälkeen taloyhtiön toimesta on ilmeisesti parannettu yläpohjan tuuletusta sekä poistettu minereettilevytys. Tutkimustulosten perusteella tästä ei ole näytetty aiheutuneen asunnolle sellaista syytteessä mainittua terveyshaittaa, jonka Pt olisivat voineen salata.

Toisen vahingon osalta edellä kerrotuin tavoin vettä on tullut Pn työhuoneena käyttämään huoneeseen. Tietokoneen vaurioituminen pöydällä viittaisi Nn kertomalla tavalla katosta tulleeseen veteen.
Myöhemmissä raporteissa ei kuitenkaan sisäkatossa ole näytetty olleen jälkiä. Asiassa jää epäselväksi, onko tässä vaiheessa tehty asunnon sisällä kyseissä huoneessa seinien uudelleen levytystä. Kukaan kuulluista henkilöistä ei ole osannut kertoa tätä varmasti tai edes riittävän todennäköiseksi tapahtumaksi. Sisäkaton osalta ei ole edes väitetty tehdyn korjauksia. Rikosoikeudellisesti asiaa arvioitaessa asiassa ei ole näytetty toteen, että vastaajat olisivat tahallisesti piilottaneet vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden jälkiä. Asiassa ei ole myöskään riittävällä varmuudella näytetty sitä, että piipun läheisyyttä koskevan vahingon yhteydessä seinä olisi näkyvästi kostunut niin, että Pn olisi pitänyt ymmärtää seinää koskeva remontin tarve. Raporteista käy ilmi, että asuntojen B ja C väliseinästäja piipun juuresta on sittemmin kaupanteon jälkeen löydetty mikorobikasvustoa ja rakenneavausten jälkeen on löydetty seinästä merkkejä vedestä, mutta nämä merkit eivät ole olleet näkyvissä asunnon sisäpuolella.

RP ei ole Slle ennen kaupantekoa kertonut, että asuntoon on kahdella kerralla tullut vettä. PP ei ole aktiivisesti antanut mitään tietoja Slle, mutta hän ei ole myöskään varmistunut, että veden tulosta asuntoon sisälle olisi kerrottu ostajalle RPn tai kiinteistönvälittäjä Kn toimesta. S on pitänyt tätä merkityksellisenä seikkana oman ostopäätöksensä tekemiselle. Tältä osin kyse on ollut asuntokaupan toteutumisen osalta merkityksellisestä seikasta, joka myyjien olisi tullut kertoa ostajalle ja he ovat tältä osin selvästi rikkoneet tiedonantovelvollisuuttaan.

Tiedonantovelvollisuuden rikkominen ei kuitenkaan automaattisesta tarkoita, että kyse olisi rikoksesta. Tältä osin rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi tulee merkitykselliseksi se, mitä heidän on pitänyt mieltää tekonsa seurauksista. Kaikki jälkikäteen tehdyt tutkimukset ovat pitäneet sisällään rakenneavauksia, joissa vauriot ja mikrobilöydökset on löydetty. Kuten edellä on useaan kertaan todettu, pintapuolisesti asuntoa tarkastelemalla ei ole voinut nähdä vesivahingoista tai kosteudesta aiheutuneita vaurioita tai epäillä rakenteissa olevia mikrobiongelmia. Alan asiantuntijoina kuullut A ja S ovat molemmat tuoneet esiin, että kysymys on piilevistä vioista.
Myyjillä on ollut lisäksi tiedossa se, että taloyhtiö on molempien tapahtumien jälkeen tehnyt remonttia taloyhtiön vastuulle kuuluneiden rakenteiden osalta, joten he ovat esimerkiksi yläpohjan osalta perustellusti voineet olla siinä uskossa, että taloyhtiö on korjannut vauriot. RP on riidattomasti itse asunut asunnossa sen luovuttamiseen asti, eikä hänen ole väitetty saaneen minkäänlaisia oireita. Asiassa ei ole pystytty riittävällä tavalla näyttämään sitä, että myyjät olisivat olleet tietoisia tai että heidän olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että rakenteissa on ollut mikrobivaurioita ja että sen vuoksi sisäilma olisi ollut terveydelle haitallista.

Lisäksi asiassa tulee arvioida laiminlyötyjen tietojen osalta sitä, että mitä myyjät ovat voineet mieltää mahdollisesta kaupan toteutumisesta laiminlyönnin seurauksena. Kohteen kauppahinta on ollut varsin edullinen vastaavalla alueella olleisiin vastaavan kokoisiin huoneistoihin nähden.
Kauppahintaa on lisäksi alennettu neuvottelujen jälkeen, mikä viittaa siihen , että kauppahinnassa on otettu huomioon asunnon kuntoa. S on kertonut, että hän ei olisi ostanut kohdetta, mikäli hän olisi tiennyt, että asunnossa on ollut vesivahinko. Samoin on kertonut P. Myyjät ovat kuitenkin kiistäneet, että he olisivat olleet tällaisesta ehdosta tietoisia.
Myöskään Kn mukaan kaupanteon yhteydessä ei ole hänen muistikuviensa mukaan tullut erityisesti esiin seikka, että tämä olisi ollut kynnyskysymys kaupalle.

Kaupan kohteeseen on tehty ennen kauppaa kuntotarkastus, joka on ollut pintapuolinen. S on pyytänyt uskottavasti uuden tekemistä ja myös sellaisen tekemistä, jossa olisi tehty rakenneavauksia. Kun tähän ei ole suostuttu, on hän siitä huolimatta tehnyt kaupan. Lisäksi hänellä on ollut jonkinlainen tieto L Oy:n raportin perusteella, että taloyhtiössä on ollut ongelmia ja ainakin joihinkin asuntoihin on tullut vettä sisään. Vielä yhtiön taloutta koskevista asiakirjoista olisi ollut nähtävissä korjausvelkojen määrät. Näissä olosuhteissa ei voida tehdä johtopäätöstä siitä, että RPn laiminlyönti olisi ollut sellainen, että hänen olisi pitänyt ymmärtää asia kaupan toteutumisen osalta ehdottoman oleelliseksi seikaksi. PP ei ole ollut missään tekemisissä Sn kanssa ennen kauppaa, joten hän ei ole voinut tiedostaa, että tämä olisi Slle oleellinen ehto kaupan osalta.

Vaikka myyjien on katsottava laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan veden pääsystä asuntoon, ei asiassa ole riittävällä tavalla näytetty toteen sitä, että tuolla laiminlyönnillä he olisivat rikosoikeudellisesti arvioituna tahallaan salanneet tietoa erehdyttääkseen Stä tekemään kaupan. Tämän vuoksi syyte on tältä osin hylättävä.

Sauna ja pesuhuone

Syytteen mukaan myyjät ovat antaneet paikkansapitämättömiä tietoja sekä salanneet sen, että sauna ja pesutila oli rakennettuja remontoitu määräysten vastaisesti. Virallisten piirustusten mukaan Kkatu 4 kellarikerroksessa oli kaksi autotallia, taloyhtiön pesu- ja saunatilat sekä kattilahuone ja polttoainevarasto. Muilta osin kellaritilojen käyttötarkoitus oli talouskellari.
Käyttötarkoituksen muutoksille olisi tullut hakea maistraatin lupa tai lainmuutosten seurauksena lupa kunnan rakennuslautakunnalta. Asunnon sauna oli ollut kyseisessä tilassa vastaajien siellä asuessa, eikä saunalle ollut haettu tai myönnetty asianmukaista lupaa.

S on kertonut, että kaupanteon jälkeen heille oli selvinnyt, että sauna on eri paikassa kuin rakennepiirustuksiin on merkitty. Tämä tarkoittaa Sn mukaan sitä, että siellä on täytynyt tehdä isompi saunaremontti, jossa on tehty rakennemuutoksia. Myös saunan tuore panelointi ja käytetyt kaakelit tukevat tätä. Heille oli kaupanteon jälkeen selvinnyt, että pesuhuoneen seinärakenne on ollut riskirakenne ja varsin altis vaurioille. Pesuhuoneen seinässä on havaittu iso sädesieniesiintymä.

RP on kertonut, että asunnossa oli ollut sauna ja pesuhuone tehtyinä, kun he olivat muuttaneet sinne. Myös PP on kertonut saunan olleen heidän muuttaessaan. RPn mukaan he olivat tehneet saunassa joskus 1990-luvulla remonttia ja silloin sinne oli vaihdettu muun muassa vesiputket ja lattia oli maalattu. Seinien paikkoja ei oltu muutettu. Myös PP on kertonut samalla tavalla.

P on kertonut, että heille oli selvinnyt vasta kaupanteon jälkeen, että saunalla ei ollut ollut lupaa ja että taloyhtiö ei vastannut saunan rakenteista. Kellarissa oli lupa kesäkäyttöön tarkoitetulle vesipisteelle. Taloyhtiö ei ollut suostunut korvaamaan saunan purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia. Taloyhtiön nykyinen isännöitsijä ST on vahvistanut tämän, että taloyhtiö ei ole korvannut saunan ennallistamisesta aiheutuneita kustannuksia, koska sauna ei ole kuulunut yhtiön vastuulle.

A on kertonut ja hänen 4.1.2018 tekemästään kosteus- ja sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta on käynyt ilmi, että saunan ja pesuhuoneen pintamateriaalit viittaavat vuosituhannen vaihteen värimaailmaan ja saunan panelointi jopa 2010-luvulle. Sauna ja pesuhuone on hänen mukaansa mahdollisesti uusittu samalla kertaa. Sauna on saattanut kylläkin olla vanhempi, koska se sijaitsi pimeässä, jossa UV-säteet eivät päässeet vaikuttamaan lauteisiin ja myös mikäli saunaa ei oltu juurikaan käytetty.
Saunan osalta virheeksi luokiteltavissa oli ollut se, että paneelirakenne oli ollut tuulettamaton ja kellarin tuuletusreikä oli jätetty seinärakenteen sisälle.
Kellarissa oli ollut riskirakenteita. Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimusraportin mukaan pesuhuoneeseen oli tehty tehty tutkimusporaus alustilan vastaiseen seinään. Keraamisen laatan takana ei ollut havaittu vedeneristettä porauskohdassa, mutta se saattaa olla rakenteessa kyseisellä kohdalla. Seinän alaosassa mihin laatoitus päättyy, oli havaittavissa seinärakenteen puuosia, joiden pinnassa ei ole ollut nähtävissä vedeneristettä. Myöskään levyn alaosassa ei ole ollut havaittavissa vedeneristettä. An mukaan sisäpinnoilta ei asunnossa ole ollut havaittavissa mitään radikaalia, vaan kysymys on ollut piilevistä ongelmista. A ei ole muistanut, oliko kosteuskartoituksessa 13.7.2016 tuotu esiin riskirakenne, jonka osalta kartoituksissa pitäisi suosittaa rakenteen tarkempaa tutkimista. Riskirakenne ei automaattisesti kuitenkaan aiheuta korjaustarvetta. Syytteessä ei ole esitetty väitettä vedeneristykseen liittyen. Yksilöity väite on koskenut saunan luvanvaraisuutta ja siitä kerrottuja tietoja.
Kosteuskartoituksessa 13.7.2016 on pesuhuoneen ja saunan osalta todettu, että pesuhuoneen lattiassa on epoksi/maalipinnoite. Pinnoitteessa oli havaittu hieman lohkeilua. Rakenteissa oli mitattu tavanomaisia kosteusarvoja lukuunottamatta lattiakaivon ympärystää, josta oli mitattu hieman kohonneita arvoja. Rakenteissa ei ollut havaittu kopoisuutta. Seinälaatassa oli ollut halkeama. Laattasaumoissa oli havaittu huollon tarvetta. Saunan seinäpaneloinnin tuulettuvuus oli vaikuttanut heikohkolta. Saunan kosteusarvot olivat olleet tavanomaisia. Tilan oli todettu alkavan ikääntyä.

Kunnoksi oli luokiteltu välttävä - tyydyttävä.

Kiinteistönvälittäjänä kaupassa toiminut K on kertonut, että hänen tietoonsa oli tullut ennen kauppaa, että sauna oli ollut asunnossa jo Pn aikanaan ostaessa sen. Hän oli olettanut, että sen luvat olivat olleet kunnossa. Lisäksi hän oli käynyt kaupungilla tutkimassa kohteen papereita, eikä hänelle oltu kaupungin virkailijan toimesta huomautettu, että lupa olisi puuttunut.

Asiassa ei ole ollut riitaa siitä, etteikö sauna olisi ollut rakennettuna jo Pn muuttaessa asuntoon vuonna 1979. Pt ovat kertoneet, että saunaa on sittemmin remontoitu heidän käsityksensä mukaan 1990-luvulla. Tämä ei juurikaan eroa An kertomuksesta, kun hän on tutkimuksessaan todennut kaakeleiden värimaailman olevan pitkälti vuosituhannen vaihteesta. Saunan osalta jälleen remontti on joka tapauksessa täytynyt tapahtuna ennen vuotta 2012 ja ennen RPn miehen kuolemaa. Mikään esitetty näyttö ei osoita, että Pt olisivat remontoidessaan muuttaneet saunan paikkaa tai että heillä olisi tuolloin ollut tarve uudelle luvalle saunan osalta. Mikään asiassa esitetty näyttö ei myöskään osoita sitä, että Pn olisi pitänyt epäillä sitä, onko saunalla alun perin ollut lupaa. Välittäjänä toiminut K on kertonut, että hänkään ei epäillyt asiaa, eikä hän myös käynnillään Frenckelissä ollut saanut tietoonsa, että lupaa ei olisi ollut. Pn ei ole väitetty antaneen saunan lupien osin mitään tietoa, joten kyse ei voi olla paikkansapitämättömän tiedon antamista. Mikään ei osoita, että heillä olisi myöskään ollut luvan puuttumisen osalta sellaista tietoa, jonka he olisivat kaupan yhteydessä salanneet.
Saunan ja pesuhuoneen määräysten vastaisen rakentamisen osalta A on todennut varsinaisiksi virheiksi saunan osalta rakenteen tuulettumattomuuden sekä kellarin tuuletusventtiilin sulkemisen rakenteen sisään. S on tuonut esiin pesuhuoneesta löydetyn sädesienikasvuston. Kumpaakaan näistä ei An mukaan ole voinut havaita ilman rakenneavauksia. Myös muilta osin A on todennut, että kysymys on ollut piilevistä virheistä. Plla ei siten ole voinut olla sellaista tarkkaa tietoa piilevistä virheistä, joiden todentaminen on vaatinut rakenneavauksia, että heidän ei ole näytetty antaneen saunan tai pesuhuoneen osalta paikkansapitämättömiä tietoja tai salanneen tietoa. Syyte on siten hylättävä tältä osin.

Tila olohuoneen alla

Syytteen mukaan myyjät ovat antaneet paikkansapitämättömiä tietoja olohuoneen alla olevan tilan osalta ilmoittamalla, että olohuoneen alla on tyhjä tila, jonka osalta tilan ottaminen varastokäyttöön järjestyy puhkaisemalla kellarista ovi olohuoneen ja ruokailutilan alla olevaan tyhjään tilaan. Tila oli kuitenkin ollut maatäytteinen, kylmä ja matala alustila, joka oli ollut täynnä soraa ja rakennusjätettä.

Se on kertonut, että heillä oli ollut tarve varastolle. Näytöllä RP oli heidän ollessaan kellarissa sanonut, että tuonne saa, siellä on tyhjä tila.
S oli tullut käsitykseen, että RP oli tiennyt, että millainen tila oli kysymyksessä. Se oli ajatellut, että tilassa olisi ollut valmiina lattia, seinät ja kattoa. P oli näyttänyt kädellä seinään, että tähän voi tehdä oviaukon ja viitannut naapureiden tekemiin kellareihin. Klta saadun kuvan perusteella S oli lisäksi käsityksessä, että tilassa olisi ollut seinät valmiina. Vasta An tekemien tutkimusten perusteella heille oli selvinnyt, että tila ei ole vain seinän aukaisulla otettavissa käyttöön.

RP on kiistänyt sanoneensa, että kyseessä olisi tyhjä tila. Hän oli kertonut, että tällainen tila oli olemassa, mutta kehottanut menemään kysymään naapureilta, jotka ovat tilan ottaneet käyttöönsä. Hän ei ole sanonut, että tila olisi otettavissa käyttöön tekemällä reikä seinään.

P ei ole tarkkaan muistanut, mitä RP on tilasta kertonut näytöllä. Hän oli jäänyt käsitykseen, että olohuoneen alla oli tyhjä tila, jossa oli soralattia. Hänen mukaansa RP oli kuitenkin antanut ymmärtää, että tässä on tyhjä tila, jonka oviaukon tekemällä voi helposti ja edullisesti ottaa käyttöön.

Ka on kertonut, että kukaan ei ollut tiennyt mitä tilassa on. Se oli tiedetty, että naapurit olivat ottaneet tilan käytötön. Ajatus tyhjästä tilasta on perustunut piirustuksiin. Naapureilta K oli saanut käsityksen, että siellä olisi ainakin 30 - 40 cm maata kaivertavana. K oli lähettänyt Slle sähköpostin asiasta.

A on kertonut poranneensa kellarin seinään tutkimuksensa yhteydessä, jotta S oli saanut tietää mitä tilassa on. Tilassa oli ollut hiekkasoraa, eikä sitä oltu kaivettu auki. Ilman poraamista kukaan ei ollut pystynyt luotettavasti arvioimaan, että mitä tilassa on ja kuinka helposti se olisi otettavissa käyttöön.

Asianosaisten kertomuksista on käynyt ilmi, että kyseinen olohuoneen alla sijainnut tila on ollut sellainen, että sen sisälle ei ole ilman rakenneavauksia nähnyt kukaan. Sn ja Pn mukaan käsitys tyhjästä tilasta on tullut RPlta. RP on kuitenkin kiistänyt sanoneensa, että kyseessä olisi tyhjä tila, joka olisi edullisesti otettavissa käyttöön. Riidatonta on, että naapurustossa osa on ottanut vastaavan tilan käyttöönsä. Ajatus valmiista seinästä ja sitä kautta myös tyhjästä tilasta on tullut pitkälti Kn Slle lähettämästä rakennepiirustuksesta, jonka mukaan näyttäisi, että tilassa on valmiit seinät.

Näytöllä käydyn keskustelun osalta asiassa on pitkälti sana sanaa vastaan, eikä lähtökohtaisesti voida pitää toisen kertomusta toista uskottavampana.
Sn käsitystä ja tietoa tilasta osoittaa kuitenkin myös sähköposti, jonka hän on käynyt välittäjä Kn kanssa kaupanteon jälkeen. Siinä S viestittää Klle seuraavasti:" Jos satut tietämään jonkun joka voisi muistaa talon rakennusvaiheen, voisi saada vastauksen siihen miksi kellaria on tehty vain puolet. Onko siellä kalliota, liian iso kivi, karhunpesä vai muu aarre... " K on omassa vastauksessaan tuonut esiin hänen käyntinsä Frenkelin arkistossa katsomassa alkuperäisiä papereita, mutta sieltä ei ollut löytynyt syytä siihen miksi kaikki taloyhtiön kellarit olivat olleet tuollaisia.
Lisäksi K tuo esiin keskustelut naapureiden kanssa ja sen, että heiltä saadun tiedon mukaan kaivettavaa olisi ainakin tuo edellä mainittu 30 - 40 cm. Sähköpostikirjeenvaihto osoittaa, että S ei ole ollut pian kaupanteon jälkeen siinä uskossa, että tila olisi tyhjä ja että se olisi otettavissa käyttöön pelkän oven tekemisellä. Hän arvuuttelee itsekin sitä, mitä tilassa voi olla.
Tämä huomioiden käräjäoikeus ei pidä uskottavana, että RP olisi ilmoittanut, että tila on otettavissa käyttöön vain seinään oviaukko tekemällä. S tai P eivät myöskään ole kertoneet mitään summaa RPn sanomaksi, joten väite siitä, että RP olisi väittänyt tilan olevan otettavissa käyttöön edullisesti jää näyttämättä toteen. Tämän vuoksi syyte on myös olohuoneen alla olevan tilan osalta hylättävä.

Kirjallisten todisteiden perusteella kohteessa on ilmennyt kaupanteon jälkeen erilaisia vikoja. Rikosoikeudellisti asiaa arvioitaessa ei ole kuitenkaan syytteessä mainittujen yksilöityjen väitteiden osalta riittävällä tavalla näytetty, että viat on olleet RPn tai PPn tiedossa ja he olisivat näin ollen joko salanneet vikoja tai antaneet niistä tahallaan väärää tietoa. PPn ei myöskään ole näytetty antaneen aktiivisesti itse mitään tietoa kohteesta.
Näiden seikkojen vuoksi syyte on kummankin osalta hylättävä.


Rikosuhrimaksu


Koska syyte on hylätty, hylätään vastaajiin kohdistetut rikosuhrimaksuvaatimukset.

Todistelukustannukset


Koska syyte on hylätty, jäävät asiassa valtion varoista maksetut todistelupalkkiovaatimukset valtion vahingoksi.


Vahingonkorvausvelvollisuus
S on 15.9.2020 käräjäoikeuteen toimitetulla lausumalla luopunut vaatimasta rikosperusteista korvausta, koska asiassa tullaan joka tapauksessa nostamaan erillinen siviilikanne. Tämän vuoksi vaatimus jää sillensä.


Oikeudenkäyntikulut


Koska syyte on hylätty, häviää S asian rikosasian osalta vastaajiin nähden ja hän saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

AA JL on määrätty RPn puolustajaksi. Ln palkkiovaatimus on ollut kohtuullinen ja muodostunut tarpeellisista toimenpiteistä. Pääkäsittelystä on maksettu kahdeksan tunnin työmäärän perusteella. Asian näin päättyessä sanottu palkkio jää valtion vahingoksi.

Valtio on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan PPn kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Vaadittua määrää on käytetyn tuntivelotusperusteen ja tehtyjen toimenpiteiden perusteella pidettävä kohtuullisena muuten, mutta todistaja Slle maksettua 500 euron yhteisvastuullista korvausta on pidettävä liiallisena.
Slle on maksettu valtion varoista maksettava palkkio taloudellisesta menetyksestä 80 euroa, mitä on pidettävä riittävänä. Tältä osin PPn vaatimus 250 euron korvaamisesta valtion varoista hylätään.


Lopputulos
Käräjäoikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmalta.




Vastaaja

Hylätty syyte


PP


1. Törkeä petos 19.01.2017



Muut lausunnot


Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a
§:n 1 momentin nojalla suorittamaan PPn oikeudenkäyntikulujen korvauksena 11.321,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine
korkoineen 18.1.2021 lukien.




Vastaaja

Hylätty syyte


RP


1. Törkeä petos 19.01.2017



Korvausvelvollisuus


Valtion varoista maksetaan RPn puolustajaksi määrätylle AA JLlle palkkiona 6.105 euroa ja arvonlisäveron määränä 1.465,20 euroa, eli yhteensä 7.570,20 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.

Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta.

Syyttäjä AV on määräajassa hyväksytysti ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon RPn ja PPn osalta.

Asianomistaja ES on määräajassa hyväksytysti ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Valituksen määräpäivä: 18.01.2021

Vastavalituksen määräpäivä: 01.02.2021

Lainvoimaisuus

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Allekirjoitus




Käräjätuomari TVm