Oikeudenkäynti prosessi

Oikeudenkäynti alkaa haastehakemuksella, joka jätetään oikeudelle. Tämä on asiassa tärkein asiakirja. Sanotaan, että sillä juttu voitetaan tai hävitään. Muiden kuin ko. alan asianajajien ei pitäisi antaa laatia haastehakemuksia. Oikeudenkäynnissä saa avustajana esiintyä vain asianajajatutkinnon suorittanut lakimies tai ns. lupalakimies. Ensinmaittu on asianajajaliiton jäsen. Jälkimmäinen on asianajajatutkinnon suorittanut lakimies mutta ei kuulu asianajajaliittoon.

Haastehakemuksessa yksilöidään vaatimukset ja niiden perusteet ja esitetään näyttö ja mitä sillä halutaan näyttää toteen. Usein haastehakemukset laaditaan liian laajoiksi ja ympäripyöreiksi. Parhammillaan se on enemmän luettelomainen kuin kertomuksenomainen. Jokainen virhe käsitellään siinä erikseen. Pelkkä viittaus tavarantarkastuskertomukseen ei ole riittävä yksilöinti virheeseen kohdistuvasta vaatimuksesta. Virheeseen on kirjoitettava sen oikeudellinen luonnehdinta esim. virheen näkyvyys, tietoisuuden aste jne. Vaikein osa selkeyden jälkeen on vaatimuksen oikea juridinen luonnehdinta.

Vastineessa vastataan kaikkiin haastehakemuksen vaatimukseen yksityiskohtaisesta ja samalla tavalla kuin haastehakemus tehtäisiin. Vaatimuksen jokin määrä voidaan kiistää tai myöntää vaadituilta osin tai johonkin määrään asti. Jokaiselle virheelle pitäisi kantajalla olla oma "hinta", johon vastaaja voi ottaa kantaa määrän ja perusteen osalta.

Kirjalliseen valmisteluun kuuluu mahdollisesti myös kirjallisia lausumia eli tarkennuksia mitä tuomari asiassa pyytää. Oikeudenkäyntikuluja säästäisi huomattavasti jos jo tässä vaiheessa järjestettäisiin ensimmäinen suullinen käsittely ja siinä käydään läpi tarkennukset ilman kallista kirjelmöintiä.

Kirjallisen valmistelun jälkeen asiassa järjestetään suullinen käsittely. Se on valmistelua pääkäsittelyä varten. Tuomari toimittaa siihen kirjallisen yhteenvedon. Siinä tarkennetaan vaatimukset puolin ja toisin ja tarkennetaan todistelu asiakirjojen osalta ja todistajien osalta. Suullisessa valmistelussa keskustellaan myös sovinnon mahdollisuudesta. Lisäksi sovitaan siitä, käsitelläänkö asia yhden vai kolmen tuomarin istunnossa. Usein asiaa jatketaan tämän jälkeen pääkäsittelyllä, jonka alussa pidetään vielä lyhyt suullinen jatkettu valmistelu. Sitä ennen saatetaan toimittaa vielä aineistoa oikeudelle ja vastapuolelle.

Pääkäsittelyssä asia esitellään tuomarille, eli mitä pääkäsittelyssä tapahtuu ja mitä tullaan näyttämään. Tämän jälkeen käydään läpi asiakirjatodisteet ja ne kohdat mitä ne osoittavat riitaisista seikoista. Tämän jälkeen kuullaan todistajat. Lopuksi annetaan loppulausunnot asiasta kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen asia jää päätökselle, joka annetaan kuukauden tai kahden sisällä normaalisti. Kärjäoikeusvaihe haastehakemuksen jättämisestä saattaa isommissa kaupungeissa kestää 1 vuoden, jopa enemmän.

Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen asiassa on valitusoikeus hovioikeuteen. Päätökseen ilmoitetaan tyytymättömyyttä 7 päivän sisällä päätöksen antopäivää lukuunottamatta. Valitus hovioikeudelle on toimittetava 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden päätöksen antopäivästä. Hovioikeudelta on pyydettävä erityinen jatkovalituslupa valittamiseen kaikkiin asioihin 1.10.2015 lähtien. Se tehdään valituksen yhteydessä. Asuntokauppariidat ovat usein näytöllisesti ja määrällisesti isoja riitoja, jolloin niihin saadaan helpommin jatkovalituslupa. Lisäksi vastapuolella on vastavalitusoikeus 14 päivän kuluessa em. 30 päivän määräajan päättymisestä. Vastavalitus tarkoittaa sitä, että se osapuoli, joka ei ollut valittamassa voi myös valittaa siitä osasta, jossa ei ehkä menestynyt.

Hovioikeudessa asia käsitellään kirjallisena tai pidetään suullinen käsittely, jos asiassa on arvioitava näyttöä uudelleen. Käsittely tapahtuu kolmen tuomarin istunnossa. Suullisessa käsittelyssä otetaan sama näyttö uudelleen vastaan mitä alioikeudessa. Jos on valitettu vain osasta tuomiota niin näyttöä otetaan vastaan siitä mistä on valitettu. Käsittely järjestetään ja päätös annetaan noin 1 vuoden kuluttua valituksen jättämisestä.

Hovioikeuden ratkaisusta voidaan 60 päivän sisällä hakea muutoksenhakulupaa korkeimmalta oikeudelta ja valittaa hovioikeuden päätöksestä. Korkein oikeus antaa riitajutuissa luvan valittamiseen alle 10% juttuja. Jos lupa myönnetään, asia käsitellään 1-2 vuodessa.