Myyjän antamat tiedot
Lähtökohtaisesti myyjä on sitä turvallisemmassa asemassa mitä enemmän myyjä antaa ostajalle tietoja. Tämä koskee tietysti vain tiedettyjä virheitä ja sellaisia asunnon ominaisuuksia mitkä saattavat vaikuttaa ostajan päätöksentekoon. Katso näistä Ostajan kohdalla kirjoitettu. Myyjän kannattaa olla itse näiden tietojen antamisessa aktiivinen ja kerätä asiakirja-aineisto valmiiksi. Samoin myyjän kannattaa laatia kirjallinen myyntiesite, jossa on muut ostajaa kiinnostavat tiedot. Nämä on tärkeää käydä myös välittäjän kanssa läpi ja varmistaa että välittäjä tarjoaa niitä ostajalle ennen kaupanteko. Välittäjällä saattaa olla myös omia kommentteja annettaviin tietoihin.
Kaikki täytyy tehdä kirjallisesti, antaa ostajalle hyvissä ajoin tutustuttavaksi ennen kauppaa ja liittää kauppakirjaan viittauksella "Ostajalle on annettu liitteen 1 mukaiset asiakirjat ja liitteen 2 mukaiset tiedot asunnosta." Myyjän on syytä jättää itselleen näistä kaikista kopiot. Kauppakirjaan on kirjattava tarkoin mitä erityisiä kuntoon tai muihin seikkoihin on kiinnitetty ostajan huomio. Kaikki kaupan kannalta olennaiset seikat on tärkeä ottaa esille ja kirjata kauppakirjaan tarkasti ja selkeästi. Katso esimerkiksi tapaus Vaasan hovioikeudesta, jossa oli epäselvyyttä oliko asunto-osakeyhtiön kattoremontista ilmoitettu ja miten se oli tehty.
Mikäli myyjä on elinkeinonharjoittaja, koskee myyjää asuntojen markkinointia koskevat velvoitteet, joissa on yksityiskohtaisesti määritelty eri tilanteita varten asuntokohteesta annettavat tiedot. Näitä tietoja voi tietysti yksityinenkin myyjä antaa ostajalle saadakseen myyjän suojaa ostajan mahdollisia myöhempiä väitteitä vastaan.
Salaisista virheistä myyjäkään ei voi antaa tietoa ja niiden selvittämiseksi voidaan avata rakenteita sopivista paikoista ja käyttää kokenutta kuntotarkastajaa tai rakennusalan ammattilaista. Salaiset virheet on myyjän pahin riski asuntokaupassa. Niitä varten voidaan ottaa myös piilovirhevakuutus.
Oikeudenkäynneissä arvioidaan usein kysymystä, tiesikö myyjä virheestä vai ei. Tällä on saattaa olla ratkaiseva merkitys jutun lopputuloksen kannalta. Tietoisuus tarkoittaa sitä mitä oikeasti tietää tai epäilee mutta voi tarkoittaa myös selvitysvelvollisuutta, jonkin asian osalta. Esimerkiksi jos myyjä on korjauttanut alapohjaa ja myöhemmin kaupan jälkeen ilmenee, että alapohja onkin lahovaurioitunut ja ollut sitä jo ennen kauppaa, myyjä voi joutua vastuuseen siitä, ettei kertonut asiasta ostajille. Katso hovioikeuden ratkaisu 2015.
Myyjältä edellytetään yleisesti vilpittömyyttä eli ostajalle on annettava kaikki merkitykselliset tiedot. Erityisesti sellaisten seikkojen osalta, joista ostaja on esittänyt kysymyksiä tai esittänyt käyttötarkoitus ajatuksiaan myyjän tulee olla tarkkana. Jos ostaja luulee asunnon olevan rakennettu ympärivuotiseen käyttöön mutta näin ei myyjän tieten ole (esim. asunnon eristys on vajaa tähän), myyjän on oikaistava ostajan väärä käsitys. Kaavan osalta täytyy kertoa kaikki se mikä on tiedossa (KKO 2015:72).
Jos taloyhtiössä on suunniteltu remontteja on näistä kerrottava mitä tiedetään. Myyjän intressissä on tarkistaa että isännöitsijätodistuksessa on näistä tarkat maninnat ja jos ei ole, myyjän on ne hyvä selvittää.