Helsingin hovioikeus                                                Tuomio

 

Antamispäivä

17.6.2015

 

Nro 897

 

Diaarinumero

S 14/111

 

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

 

Vantaan käräjäoikeus 3 os. 31.10.2013 nro 23540 (liitteenä)

 

Asia                                                 Irtaimen kaupan purkaminen

 

 

 

Valittaja                                         SRV Rakennus Oy

 

Vastapuolet                                 M Tnen ja P Knen

Vastavalittaja                              MTnen             

 

Vastapuoli                                     SRV Rakennus Oy

 

 

 

Asian käsittely hovioikeudessa

 

Hovioikeus on 22.10.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt M Tsen turvaamistointa koskevan hakemuksen ja SRV Rakennus Oy:n vaati mukisen uusien kirjallisten todisteiden huomioon ottamisesta.

Pääkäsittely on toimitettu 11.-13.11.2014 ja 17.11.-20.11.2014. Hovioikeus on pääkäsittelyssä tehnyt pöytäkirjasta tarkemmin ilmenevän päätöksen todistelun vastaanottamisesta. Valitus

SRV Rakennus Oy on vaatinut, että kanne hylätään kokonaan ja että M na Tnen ja P Knen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaa maan SRV Rakennus Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen käräjäoikeuden osalta 299.377,66 eurolla ja hovioikeuden osalta 45.117,32 eurolla.

 

Kaupan purkaminen

Oikeutta asunnon kaupan purkamiseen ei ollut. Kaupan kohteessa ei ollut rakenteellista vikaa eikä siinä ollut kosteus- tai homevauriota. Asunnon rakennusaikaiset rakennusvirheet oli korjattu kaikilta osin. Asunnossa tehdyt laajamittaiset rakenteiden avaukset, kosteusmittaukset, lämpökamerakuvaukset sekä mikrobinäytetutkimukset osoittivat, että asunnosta ei ollut löytynyt mitään poikkeavaa. Asunnon lupapiirustukset ja -kuvat oli arvioitu eikä niistä ollut löytynyt riskirakenteita. Mikrobien havaitseminen sisäilmassa oli täysin normaalia, koska sisäilma oli peräisin ulkoilmasta ja siten asunnossa oli sisäilmassa samoja mikrobeja kuin ulkoilmassa. Tsen ja Ksen teettämät sisäilman laatua koskevat mittaukset oli toteutettu me- netelmillä, joita ei ollut hyväksytty kyseiseen tarkoitukseen eivätkä ne vas- tanneet viranomaisohjeita. Mittausmenetelmät oli voitu osoittaa Toxtest- hankkeen loppuraportissa ja sen ulkopuolisessa tieteellisessä arviossa perus- teettomiksi.

 

PHMG-pintakäsittelyillä ei ollut näytetty olevan haittaa ihmisten terveydel- le. Asunto ei ollut tullut asuinkelvottomaksi PHMG-käsittelystä johtuen.

 

Purkamiskynnys määräytyi asuntokauppalain mukaan, ei kaupan osapuolten aseman mukaan.

 

Kantajilla oli näyttötaakka asiassa. SRV Rakennus Oy:n vakavaa asiaan suhtautumista ja pyrkimystä asian kunnolliseen selvittämiseen ei voitu käyttää näyttönä virheen olemassaolosta.

 

Tsen ja hänen lastensa ei ollut näytetty oireilleen kohteessa poikkeuksellisesti ottaen huomioon heidän sairasteluhistoriansa sekä normaalin sairastelun määrän heidän elämäntilanteessaan. Tnen oli vaatinut kaupan purkua ensimmäisen kerran kesäkuun alussa 2010 eikä Tsella ja hänen lapsillaan tuohon mennessä ollut ilmennyt minkäänlaista konkreettista kosteus- ja homevaurioon viittaavaa sairastelua. Tsella oli jo ennen asuntoon muuttoa todettu astma, hänen pojallaan sairaalahoitoa vaatineita hengitystieinfektioita sekä ruoka-aineallergiaa ja hänen tyttärellään silmäoireita, iho-oireita sekä ruoka-aineallergiaa.

 

Vahingonkorvausvaatimukset

Virheen selvittelykustannukset eivät voineet tulla SRV Rakennus Oy:n korvattaviksi, koska kaupan kohteessa ei ollut ollut virhettä. Inspector Oy:n laskua ei voitu hyväksyä myöskään siksi, että Inspector Oy:n käyttämää menetelmää ei ollut hyväksytty sisäilman laadun selvittämiseen. Kaupan kohteena ollut asunto oli ollut mukana Toxtest-hankkeessa, jossa Helsingin yliopisto oli ollut mukana. Yliopiston osuus hankkeen tutkimuskuluista ei voinut tulla SRV Rakennus Oy:n korvattavaksi. Yliopiston selvittely- ja tutkimuskustannusten maksusta ei myöskään ollut sovittu eikä korvausvaatimuksella siten ollut perustetta. Tselle ei ollut aiheutunut muuttokustannuksia.

 

Oikeudenkäyntikulut

Kaupan purkuun liittyvät taloudelliset vaatimukset eivät olleet asiassa keskeisimmät vaan Tsen ja Ksen esittämät vahingonkorvausvaatimukset yhteismäärältään 226.733,81 euroa. Asunnon arvo oli edelleen sama

250.000 euroa kuin kaupantekohetkellä ja purkutilanteessa SRV Rakennus Oy saisi osakkeiden omistusoikeuden. Koska Tnen ja Knen hävisivät asian enemmältä osin jo käräjäoikeudessa, SRV Rakennus Oy tuli va- pauttaa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ja Tnen ja Knen velvoittaa korvaamaan vähintään puolet SRV Rakennus Oy:n oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeuden osalta.

 

Vastavalitus

 

M Tnen on vaatinut, että SRV Rakennus Oy velvoitetaan suorittamaan Tselle käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän kanteen mukaisesti käräjäoikeuden tuomitsemien määrien lisäksi vahingonkorvauksena tulevista lääkekustannuksista ja pysyvästä terveyshaitasta 60.000 euroa, pilaantuneesta asuinirtaimistosta 37.590,01 euroa, molemmat määrät korkoineen 30.7.2011 lukien sekä että korvaus yliopiston selvittely- ja tutkimuskustannuksista korotetaan 9.715,40 euroksi viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta. Lisäksi Tnen on vaatinut, että SRV Rakennus Oy:n maksettavaksi tuomittu korvaus oikeudenkäyntikuluista korotetaan 111.286,40 euroksi korkoineen. Edelleen Tnen on vaatinut, että SRV Rakennus Oy velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

 

SRV Rakennus Oy:n tuottamus

SRV Rakennus Oy oli tiennyt asunnon rakennusteknisistä virheistä, mutta yhtiö ei ollut kertonut niistä ostajille. Yhtiö oli muun muassa tiennyt, että rakennuksen alapohjaan oli päässyt vuotamaan viemärivedet. Uuden asunnon myyjä vastasi joka tapauksessa rakentamiseen liittyneestä huolimattomuudestaan, joka oli ilmennyt muun muassa rakenneliitosten epätiiveytenä, IV-laitteiston toimintakunnon puutteellisuutena, IV-putkikanaalin kondensoitumisena sekä alapohjan ja yläpohjan läpivientien epätiiveytenä.

 

Myyjä oli toiminut huolimattomasti, joten ostajilla oli virheen aiheuttamien välittömien vahinkojen lisäksi oikeus saada korvausta myös välillisistä vahingoista. Myyjän tuottamuksellinen toiminta oli tapahtunut siten, että se oli laiminlyönyt huolehtia hyvän rakennustavan noudattamisesta kunnollisen työntuloksen saavuttamiseksi eikä se ollut kertonut ostopäätöksen kannalta tiedossaan olevia vaikutuksellisia seikkoja ja toisaalta siten, että myyjän toimesta asunto oli saatettu asumiskelvottomaan kuntoon myrkyttämällä asunto biosidilla.

 

Tulevat lääkekustannukset ja pysyvä terveyshaitta

Tsten sairastelu johtui kaupan kohteena olleesta asunnosta. Tsen tyttärelle oli aiheutunut elinikäinen ja erittäin vakava monikemikaaliyliherkkyys ja hänen pojalleen lievempi monikemikaaliyliherkkyys. Tselle itselleen asunnossa asuminen oli aiheuttanut pysyvän terveyshaitan.

 

Asunto-irtaimisto

Irtaimistosta valtaosa oli ollut materiaaliltaan sellaista, johon ei ollut tarkoituksenmukaista puhdistusmenetelmää. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n irtaimistosta tekemän tutkimuksen lopputulos oli mahdoton, koska näytteissä ei ollut havaittu minkäänlaisia mikrobeja, vaikka näytteitä oli otettu lapsiperheen käytössä olleesta sängystä ja sohvasta.

 

 

 

Yliopiston tutkimus- ja selvittelykustannukset

Yliopisto tuli laskuttamaan Mirja Salkinoja-Salosen tietyistä yliopiston viranhaltijana tekemistä toimenpiteistä 9.715,40 euroa. Salkinoja-Salonen oli käyttänyt myös omaa aikaansa oikeudenkäynnin kohteena olevien asioiden selvittämiseen ja oikeudenkäyntiin valmistautumiseen. Siitä aiheutuneet tunnit Salkinoja-Salonen oli ilmoittanut palkkiovaatimuksensa perusteena. Salkinoja-Salosen työt eivät olleet tulleet huomioiduksi kahteen kertaan.

 

Vastaukset

 

M Tnen ja P Knen ovat vaatineet, että SRV Rakennus Oy:n valitus hylätään ja että yhtiö velvoitetaan suorittamaan heidän vastauskulunsa hovioikeudessa korkoineen.

 

Epätarkoituksenmukaiset viranomaisohjeet (Asumisterveysohje ja -opas) eivät olleet ainoa keino osoittaa terveyshaitan olemassaolo. Ohjeissa oli todettu, että näitä mittausmenetelmiä ei tullut soveltaa arvioitaessa asuntoa asumisterveyden näkökulmasta. Ohjeiden mukainen pesäkelukumittausmenetelmä ei ollut kelvollinen arvioitaessa asunnon terveysvaikutuksia, koska siinä mitattiin mikrobien pesäkkeitä eikä niiden vaikutusta ihmiselle. Pesäkelukumittaukset voivat sinänsä osoittaa yhden selittävän tekijän ihmisen oireilulle tietyssä rakennuksessa. Kirjallisina todisteina olevat mikrobitutki- mukset tukivat sitä, että kaupan kohteena olleessa asunnossa oli ollut sellaisia määriä terveydelle haitallisia mikrobeja, että niillä oli vaikutusta Tsten sairastumiseen. Solutoksikologinen mittausmenetelmä oli oikea mittaustapa arvioitaessa terveyshaittaa, koska siinä mitattiin mikrobien ja toksiinien vaikutuksia eläville soluille. Terveyshaitan arvioinnissa oli kysymys nimenomaan siitä, aiheutuiko ihmiselle solutasolla haitallisia muutoksia, jotka ilmenivät erilaisina terveysoireina ja sairauksina.

 

Asunnossa oli havaittu terveydelle erittäin haitallisia mikrobeja ja asunnon olleen erittäin myrkyllinen. Sisäilmassa havaittu mikrobilajisto, mikrobi- määrät ja niiden jakauma osoittivat, että haitallisten mikrobien lähde oli muualla kuin ulkoilmassa. Asunnossa oli ollut useita rakennusvirheitä, joilla saattoi olla osuutta Tsten oireiluun, vaikka virheet oli korjattu. Sisäil- maongelman syntymekanismi oli jäänyt tuntemattomaksi, koska rakennus- virheiden korjaustöiden ja ongelman selvittämisen yhteydessä asunto oli myrkytetty biosidilla. Biosidikäsittelylle ei ollut olemassa hyväksyttävää syytä ja käsittelyn jälkeisillä mikrobimittaustuloksilla ei ollut merkitystä asumisterveyden arvioinnissa. Biosidikäsittely oli synnyttänyt asunnossa uuden kemikaalivaurion.

 

Koska asunnossa oli havaittu terveyshaitta, oli selvää, että kysymys oli asuntokauppalain tarkoittamasta myyjän vastuulle kuuluvasta virheestä. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, mikä oli asumisterveyshaitan syntymeka- nismi.

 

Tsten sairastumiselle ei ollut muuta selittävää tekijää kuin kaupan kohteena olleessa asunnossa ilmennyt terveyshaitta.

 

Käräjäoikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen osalta oli oikea. Yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimus oli asianajo- ja todistelukustannusten ylittävältä osalta perusteeton.

 

SRV Rakennus Oy on vaatinut, että Tsen valitus jätetään tutkimatta ja/tai hylätään.

 

Tsella ei ollut asialegitimaatiota ajaa kannetta lastensa puolesta koskien lasten lääkekustannuksia ja pysyvää terveyshaittaa.

 

Tsilla ei ollut todettu sellaista haittaa, mitä edellytettiin vahingon korvattavuudelta. M Tsen pysyväksi terveyshaitaksi kuvailema sairaus ei ollut edes saanut tautiluokitusta.

 

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että kaupan kohteena ollut asunto olisi aiheuttanut Tsille pysyvän terveyshaitan tai sellaisia lääkekustannuksia, jotka SRV Rakennus Oy olisi velvollinen korvaamaan. Asiassa ei ollut myöskään kyetty näyttämään syy-yhteyttä asunnon virheen ja väitetyn vahingon välillä. SRV Rakennus Oy ei ollut toiminut huolimattomasti.

 

Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että asuinirtaimisto olisi mennyt pilalle. Tsen asuinirtaimistosta ei ollut löytynyt viitteitä mikrobilöydöistä. Irtaimiston aiheuttamasta terveyshaitasta ei ollut esitetty minkäänlaista näyttöä. Irtaimisto olisi joka tapauksessa voitu puhdistaa.

 

Todistelu

 

Koska Tsen nimeämän todistajan Salkinoja-Salosen asiantuntijatyö huomioitiin jo todistajanpalkkiossa, joka sisältyi oikeudenkäyntikuluvaatimukseen, sitä ei voitu vaatia vahingonkorvauksena. Kaupan kohteena ollut asunto oli ollut mukana Helsingin yliopiston Toxtest-hankkeessa ja Toxic- Dust -hankkeessa eivätkä yliopiston hankkeen tutkimuskulut voineet tulla SRV Rakennus Oy:n korvattavaksi. Yliopiston selvittely- ja tutkimuskustannusten maksusta ei myöskään ollut sovittu Tsen ja yliopiston välillä eikä kysymyksessä ollut virallinen lasku eikä korvausvaatimuksella siten ollut perustetta. Joka tapauksessa vaatimus oli ennenaikainen. Yliopiston käyttämää solututkimusmenetelmää ei ollut hyväksytty asumisterveyshaitan selvittämisen välineeksi eikä kulujen korvausvastuu voinut myöskään sen vuoksi tulla kysymykseen.

 

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevään todiste luun.

 

Tnen on esittänyt uutena kirjallisena todisteena 3.11.2014 päivätyn Ville Valtosen asiantuntija- /lääkärinlausunnon.

 

Hovioikeuden pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa M Thsta ja P Kstä sekä todistajina Ville Valtosta, Mirja Salkinoja- Salosta, Risto Salinia, Simo Valjakkaa, Pertti Metiäistä,Tapio Valtasta, Mika Strömbergiä, Satu Kangasta, Juha Wirlanderia, Jari Grönroosia, Kai Ertolahtea, Lauri Partasta, Miika Virtasta, Seija Kalsoa, Jukka Kärkkäistä, Miia Pitkärantaa, Milja Vepsäläistä, Jussi Kaukoa, Kari Reijulaa ja Ari- Veikko Kettusta.

 

Hovioikeuden ratkaisu

 

Käsittelyratkaisu

 

Pääasia

 

Perustelut

 

M Tsella on käsiteltävänä olevassa asiassa oikeus käyttää alaikäisten lastensa Nex ja Nixs Tsen puhevaltaa ja vaatia heidän puolestaan vahingonkorvausta heille aiheutuneista vahingoista. SRV Rakennus Oy:n asialegitimaation puuttumista koskeva väite hylätään.

 

 

Terveyshaitta asuntokaupan purkuperusteena

 

Käräjäoikeus on purkanut riidan kohteena olevan uuden asunnon kaupan asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n 3 kohdassa tarkoitetun terveyshaitan perusteella. Mainitun lainkohdan mukaan uudessa asunnossa on virhe, jos sen ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle. Hallituksen esityksessä asuntokauppalaiksi (HE 14/1994 vp s.92) on katsottu, että virheenä voitaisiin vedota esimerkiksi siihen, että käytetyt rakenteet osoittautuvat myöhemmin vaarallisen heikoiksi tai että asunnossa käytetty rakennusmateriaali, esimerkiksi maali tai pintakäsittelyaine osoittautuu myrkylliseksi tai allergisoivaksi. Terveydelle aiheutuvan vaaran arvioinnissa lähtökohtana olisi pidettävä objektiivista haitallisuutta. Näin asunnossa olisi virhe esimerkiksi, jos maalista haihtuvien höyryjen todettaisiin tai perustellusti epäiltäisiin aiheuttavan vaaraa ihmisten terveydelle yleensä. Jos sen sijaan haittaa aiheutuisi vain pienelle kyseiseen aineeseen erityisen herkästi reagoivalle ihmisryhmälle, asuntoa ei voitaisi pitää virheellisenä pelkästään tämän poikkeuksellisen seikan vuoksi.

 

Asuntokauppalaissa tai sen säätämiseen johtaneissa esitöissä ei ole määritelty uudessa asunnossa virheeksi katsottavaa terveyshaitan käsitettä.

 

Terveydensuojelulain 1 §:n 2 momentin mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympä- ristön terveellisyyttä.

 

Terveydensuojelulain esitöissä todetaan, että terveyshaitalla tarkoitetaan muun muassa sairauden oiretta, tautia ja pitkä- tai lyhytaikaista altistumista terveydelle vaaralliselle kemialliselle aineelle siinä määrin, että sairauden tai muun terveyshaitan syntyminen on mahdollista (HE 42/1994 vp s. 18).

 

Tsten sairauksista ja oireilusta

Tnen ja Knen ovat kertoneet M, Nex ja Nixs Tsen sairastelusta olennaisilta osin niin kuin käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu. Sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Timo Helinin lausuntojen (K11 ja K12) ja lastenlääkäri Maija Vedenpään lausuntojen (K13 ja K14) keskeinen sisältö on kirjattu käräjäoikeuden tuomioon. Hovioikeus katsoo, että Tsen ja Ksen kertomusten sekä kirjallisina todisteina esitettyjen lääkärinlausuntojen perusteella on näytetty, että Tset

ovat vuonna 2010 asuessaan Ulrikankujan asunnossa sairastelleet enemmän kuin mitä voidaan pitää tavallisena.

 

Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko perusteltua aihetta olettaa, että Thosten sairastelu ja oireet johtuvat jostain Ulrikankujan asunnon ominaisuudesta. Kantajat ovat yksilöineet tällaisiksi ominaisuuksiksi ne asunnossa todetut rakennusvirheet, jotka oli sinänsä korjattu, mutta joista oli saattanut jäädä terveydellistä haittaa aiheuttava sisäilmaongelma, tai muu sisäilmaongelma, jonka päästölähdettä ei tunneta.

 

Arviointi Tsten sairauksien ja oireilun syy-yhteydestä asuntoon Pääkäsittelyssä todistajana kuultu sisätautien ja infektiosairauksien erikois- lääkäri Ville Valtonen on kertonut perehtyneensä M Tsen ja hänen lastensa sairauskertomuksiin ja tavanneensa Tsta useamman kerran ja tavanneensa myös molemmat Tsen lapset. Valtosen mukaan homesairauden diagnostiikassa suurin ongelma on se, että ei ole olemassa testiä, jolla voitaisiin todeta homesairaus. Diagnostiikka perustuu kliiniseen koko- naiskuvaan, johon kuuluu "sairas rakennus -oireyhtymä". Siinä oireet liittyvät rakennukseen, jonka home- tai kosteusvauriosta taikka muusta sisäilma- ongelmasta on olemassa objektiivinen näyttö. Kokonaiskuvaan liittyy myös monikemikaaliyliherkkyys ja herkistynyt hajuaisti. M Tsen sairastelun taustalla olivat olleet aikaisemman työpaikan mahdolliset sisäilmaongelmat. Hänellä ei ollut diagnosoitu varmaa astmaa. Muutoin Tnen oli ollut terve. Hän oli kuitenkin käyttänyt astmalääkkeitä, koska niistä oli ollut hyötyä pitkittyneeseen yskään, limaisuuteen sekä hengenahdistukseen. Valtonen on todennut, että hänen käytössään olleissa lääkärinlausunnoissa oli todettu selvästi, että Tsen oireet olivat liittyneet Ulrikankujan rakennukseen ja oireet olivat olleet erittäin tyypillisiä homesairauden oireita. Valto- nen ei kertomansa mukaan voinut suositella Tsille palaamista Ulrinkankujan asuntoon. Valtonen on kertonut käsityksensä perustuvan siihen, että asunnossa oli virhe. Valtonen oli myös todennut 3.11.2014 päivätyssä asiantuntija- / lääkärinlausunnossaan, että M Tsen ja hänen lastensa taudinkuvat täyttävät selvästi sekä "sairas rakennus -oireyhtymän" eli ho- mesairauden sekä M Tsen osalta monikemikaaliyliherkkyyden diagnostiset kriteerit.

 

Pääkäsittelyssä todistajana kuultu työterveyshuollon erikoislääkäri ja työter- veyshuollon professori Kari Reijula on kertonut, että on hyvin tärkeää, että lääkäri saa olosuhdetiedot rakennuksesta, jossa epäillään kosteus- tai home- vauriota ja josta oireiden epäillään johtuvan. Kosteus- ja homevauriosta johtuvan sairastumisen arvioinnissa lääkärin tulee tutkia potilaan kliiniset oireet ja arvioida oireiden ajallista syy-yhteyttä rakennukseen. Rakennuksen olosuhdetietojen ja kliinisten havaintojen perusteella lääkäri voi tehdä todennäköisyysarvion siitä, liittyvätkö potilaan oireet rakennukseen. Esimerkkinä Reijula on käyttänyt ammattitautitutkimusta liittyen kosteus- ja home- vaurioon. Jos ammattitautitutkimuksessa kosteus- ja homevauriota ei ole todettu rakennusteknisesti, on hyvin vaikeaa tai mahdotonta todeta henkilöllä olevan kliinistä rakennuksesta johtuvaa sairautta. Tällöin ammattitautia ei voida varmistaa. Reijula on pitänyt sisätautien ja keuhkosairauksien erikois- lääkäri, allergologi Timo Helinin lausuntoja (K11 ja K12) tyypillisinä lääkärinlausuntoina sisäilma-asioissa, jolloin lausunto perustuu potilaan kertomiin oireisiin kohteessa. Reijula on kritisoinut Helinin lausuntoja siitä, että kliinisten oireiden syy-yhteys rakennukseen puuttuu eikä rakennuksen löydöksiä suhteessa oireisiin ole juurikaan kuvattu. Lausuntojen välillä on myös havaittavissa ristiriita. Reijula on myös kritisoinut lastenlääkäri Maija Vedenpään Nex ja Nixs Tsesta antamia lääkärinlausuntoja (K13 ja K14) siitä, että tiedot perustuvat lasten äidin kertomukseen olosuhteista eikä objektiiviseen näyttöön rakennuksesta. Reijulan mukaan sisäilmaongelmien aiheuttamien oireiden toteaminen lapsessa oli hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.

 

Reijula on kritisoinut Valtosen lausuntoja (K45 ja 3.11.2014 päivätty lausunto) siitä, että lausunnot perustuvat pitkälti lääkärin omaan mielipiteeseen eikä tutkittuun tietoon. Myös termi "sairas rakennus- oireyhtymä" on jo vuosia sitten jätetty pois käytetystä terminologiasta. Reijulan mukaan kosteus- ja homevauriorakennuksen ja kemikaaliyliherkkyyden yhteyttä toisiinsa ei ole voitu tieteellisessä tutkimuksessa todentaa.

 

Tsten sairastelua arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös heidän aikaisempi sairastelunsa. M Tsella on vuodelta 2005 diagnoosi mahdollisesta astmasta ja siihen on määrätty lääkitys. Tsen entinen kumppani Juha Wirlander on kertonut Tsen polttaneen heidän seurusteluaikanaan vuodesta 2004 lukien tupakkaa noin askin päivässä ja olleen paljon sairaus- lomalla silloisesta työpaikastaan Sinebrychoffin tehtaalta mahdollisten sisä- ilmaongelmien vuoksi. Nex Tsella on aiemmin todettu useita allergiaoireita ja hänellä oli ollut astmalääkitys koivuallergian vuoksi. Nixs Tnen on ollut heinäkuusta 2009 alkaen allergiasairaalan seurannassa ruoka- aineallergioihin liittyen ja hänellä on ollut toukokuussa 2009 keuhkoputkentulehdus, jonka vuoksi hän on ollut osastohoidossa ja saanut lääkitystä kolme kuukautta. Asiassa on esitetty kirjallisina todisteina useita lääkärin- lausuntoja. Todistajana kuultu Reijula on painottanut rakennuksen olosuhdetietojen tärkeyttä lääkärinlausuntoja laadittaessa. Hovioikeus pitääkin lääkärinlausuntojen osalta puutteena sitä, että lausuntojen olosuhdetiedot Ulrinkankujan asunnosta ovat puutteellisia ja osittain virheellisiä sekä poikkeavat toisistaan.

 

Hallituksen esityksen (HE 14/1994 vp) mukaan terveydelle aiheutuvan vaaran arvioinnissa lähtökohtana olisi pidettävä objektiivista haitallisuutta. Hovioikeus katsoo, että Tsten aiemman sairastelun ja Ulrikankujan asuntoon muuttamisen jälkeisen sairastelun perusteella ei voida sulkea pois sitä, että Tsilla olisi erityinen herkkyys sairastua hengitystieoireita aiheuttaviin sairauksiin. Asunnossa nyttemmin vuokralaisina asuneet henkilöt eivät ole todistajana kuullun asunto-osakeyhtiön isännöitsijän Kai Ertolahden mukaan ainakaan hänelle ilmoittaneet, että asunnosta aiheutuisi terveydellisiä oireita. Edelleen hallituksen esityksen mukaan jos asunnon ominaisuuksista aiheutuu haittaa vain pienelle erityisen herkästi reagoivalle ihmisryhmälle, asuntoa ei voitaisi näiden ominaisuuksien vuoksi pitää virheellisenä. Hovioikeus katsoo, että arvioitaessa Tsten sairastelun syy-yhteyttä riidan kohteena olevan asunnon ominaisuuksiin lähtökohdaksi tulee ottaa objektiivinen arvio. Objektiivisen arvion tekemistä vaikeuttaa se, että kirjallisiksi todisteiksi esitetyt lääkärinlausunnot ovat edellä todetun tavoin asunnon olosuhdetietojen osalta puutteellisia ja osin jopa virheellisiä. Vaikka

 

 

 

Tsten on selvitetty sairastelleen normaalia enemmän, hovioikeus katsoo, että lääkärinlausunnoilla ja asiassa kuullulla henkilötodistelulla ei ole voitu näyttää Tsten sairastelun johtuvan nimenomaisesti Ulrikankujan asun- nosta.

 

Kysymys on vielä siitä, onko asunnossa kuitenkin sellainen kantajien väittä- mä ominaisuus, jonka perusteella asunnosta voidaan perustellusti olettaa ai- heutuvan haittaa ihmisten terveydelle.

 

Rakennusvirheet

Asunnossa on todettu käräjäoikeuden tuomiossa (s. 15-16) todetut raken- nusvirheet. Lisäksi alakerran kylpyhuoneen putkikanaalin alaosassa on to- dettu kondenssiveden aiheuttama mikrobivaurio. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin (s. 20) virheet on korjattu.

 

Asiassa on ollut riidatonta, että ennen asunnon kauppaa siinä oli havaittu ra- kennusvirheenä virheellinen putkikytkentä wc-tiloissa niin, että radonputki oli ollut kytkettynä viemäriputkeen. Virheellinen kytkentä oli aiheuttanut sen, että asunnon alapohjaan oli valunut viemäristä vettä. Asunnon raken- nusvaiheessa vuosikorjausmestarina toiminut todistaja Jari Grönroos on kertonut havainneensa virheellisen kytkennän ja tilanneensa korjaustoimet. SRV Rakennus Oy on korjannut virheen niin, että alapohjan maa-ainesta oli vaihdettu kuution verran ja paikalle oli tilattu viemärinpuhdistukseen tar- koitettu auto. Grönroos ei ole pitänyt mahdollisena, että muista asunnoista olisi valunut viemärivettä Tsten asunnon alapohjaan. Todistaja Lauri Partanen on kertonut olleensa rakennustöiden valvojana ja hyväksyneensä virheellisen putkikytkennän korjaustyöt. Korjaustyö on tehty ennen kuin asunto on otettu asumiskäyttöön.

 

Tsten jo asuessa Ulrikankujan asunnossa siellä oli havaittu virhekytken- tä ilmanvaihdossa siten, että radonimuri oli kytketty tuloilmaputkeen. Tämä oli aiheuttanut sen, että asunnon ilmanotto oli toiminut puutteellisesti ja il- manpoisto liian tehokkaasti, jolloin asunnon alapohjan vuotokohdista oli päässyt ilmaa sekoittumaan sisäilmaan. Tästä johtuen asunto oli ollut myös alipaineinen ja ilmanvaihdon karkeasuodattimessa oli ollut kondenssivettä, mikä oli aiheuttanut homehtumista. SRV Rakennus Oy on korjannut vir- heellisen kytkennän ilmanvaihdossa. Todistajat Ari-Veikko Kettunen, Miia Pitkäranta, Miika Virtanen ja Milja Vepsäläinen ovat kertoneet, että ilma- vuodot asunnon alapohjasta olivat olleet normaaleja sen aikaiseen raken- nustapaan nähden, koska tuolloin ei ollut ollut tapana tiivistää lattian ja sei- nän liitoskohtia. Tsten asunnossa tiivistys oli kuitenkin tehty sen var- mistamiseksi, ettei alapohjan ilmaa päässyt sekoittumaan huoneilmaan.

 

Tsten asunnossa on tehty laajoja rakenteellisia avauksia. Avauksissa ei ole todettu riskirakenteita eikä kosteutta tai mikrobivaurioita rakenteissa (V2). Asunnossa 17.8.2011 pidetyssä katselmuksessa (V8) on ollut läsnä laajasti molempien osapuolten edustajia. Katselmuksessa läsnä olleilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten laajasti rakenteita on avattu jo avattujen rakenteiden lisäksi. Munters Oy:n 2.-6.9.2010 suorittamissa mit- tauksissa (V14) rakenteissa ei ole havaittu kosteutta. Myöskään asunnon ra- kenteisiin tehdyissä lämpökamerakuvauksissa ei ole löytynyt poikkeavaa.

 

 

 

Todistajat Virtanen, Kettunen, Pitkäranta ja Vepsäläinen ovat kertoneet kä- sityksenään, että asunto on rakennettu asianmukaisesti hyvän rakennustavan vaatimalla tavalla eikä virheiden selvittämiseksi olisi enää voitu tehdä enempää.

 

Huomioon ottaen asunnossa todettujen rakennusvirheiden korjaamisesta esitetty selvitys sekä korjausten jälkeiset rakenteiden avaukset ja tutkimuk- set hovioikeus katsoo jääneen näyttämättä, että asuntoon olisi jäänyt raken- nusvirheiden seurauksena jokin sellainen virhe tai ominaisuus, josta voitai- siin perustellusti olettaa aiheutuvan asunnon sisäilmaan terveydellistä hait- taa aiheuttavia päästöjä. Asunnon rakenteet ovat korjaustöiden jälkeen asianmukaiset eikä väitettyjen haitallisten päästöjen lähteen selvittämiseksi olisi voitu tehdä enempää.

 

 

 

Sisäilma

Asunnossa on suoritettu laajasti eri toimijoiden (Novorite Oy, Inspector Sec Oy, Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelun, Helsingin yliopiston Elintarvi- ke- ja ympäristötieteen laitoksen tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salosen tutkimukset sekä MetropoliLab Oy) eri menetelmillä tekemiä sisäilmatutki- muksia, joiden keskeinen sisältö ilmenee käräjäoikeuden tuomiosta. Näissä tutkimuksissa asunnosta on löytynyt mikrobeja, joita voidaan pitää kosteus- vaurioindikaattoreina.

 

Todistajat Seija Kalso, Jukka Knen, Pitkäranta, Vepsäläinen ja Pertti Metiäinen ovat katsoneet, että Tsten asunnossa tehdyissä mikrobinäyte- tutkimuksissa ei ollut havaittu kokonaisuutena arvostellen mitään rakenteel- liseen vikaan viittaavaa. Kalson, Pitkärannan ja Ksen mukaan mikro- bipitoisuudet sisäilmassa olivat olleet vähäisiä ja he ovat pitäneet ulkoilmaa mikrobien todennäköisimpänä lähteenä. He ovat painottaneet rakennuksen kokonaisvaltaisen tutkimisen tärkeyttä ja erityisesti rakenteiden tutkimista. Kun asunnon rakenteista ei ole löytynyt vikaa, mikrobien lähdettä on etsit- tävä muualta. Knen on myös pitänyt mahdollisena, että mikrobit ovat peräisin ulkoa asuntoa laajasti ympäröivästä puunkuorikatteesta.

 

Novorite Oy:n suorittamissa tutkimuksissa (K1) taas on todettu, että asun- non sisäilman laatu viittasi poikkeavan mikrobilähteen olemassaoloon asun- non portaiden alaosan läheisyydessä. Kosteusmittauksessa on todettu ko- honneita lukemia betoniseinien alaosasta naapurin puoleisessa seinässä. Edelleen asunnon tuloilman karkeasuodattimesta otetusta näytteestä oli to- dettu runsaasti homeitiöitä ja -rihmaston paloja sekä runsaasti bakteerikas- vua ja hienosuodattimesta otetusta näytteestä oli todettu runsaasti home- itiöitä ja -rihmaston paloja. Novorite Oy:n edustaja Simo Valjakka on kerto- nut, ettei hän ollut ottanut mikrobinäytteitä ulkoilmasta. Inspector Sec Oy:n tutkimusraportin 15.11.2010 (K8) mukaan asunnon ilma oli ollut selvästi solumyrkyllistä. Myös Salkinoja-Salosen lausunnossa (K9) on todettu asun- non sisäilman sisältäneen tutkimusajankohtana poikkeavan paljon toksisia mikrobeja, joiden esiintymisen on tieteellisesti yleisellä tasolla osoitettu liit- tyvän terveyshaittoihin. Salkinoja-Salonen ei ole pitänyt ulkoilmaa todennä- köisenä mikrobien lähteenä.

 

 

 

Tsten asunto oli ollut mukana Toxtest-nimisessä Terveyden ja hyvin- voinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Turun yli- opiston yhteisessä hankkeessa, jossa on tutkittu sisäilmanäytteille sopivaa toksisuuden mittausmenetelmää. Tutkimuksessa oli kerätty pölynäytteitä kosteusvaurioituneista taloista ja vertailutaloista. Näytteiden toksisuus oli mitattu useilla toksikologisilla menetelmillä ja tuloksia oli verrattu tietoihin kohteen kosteusvauriotilanteesta ja asukkaiden oireilusta. Hankkeen loppu- raportissa (V15) todetaan, että tulosten perusteella pölynäytteet soveltuvat huonosti toksikologisiin analyyseihin eikä mikään käytetyistä toksisuuden testausmenetelmistä pystynyt luotettavasti erottelemaan tapauskohteita ver- tailukohteista. Toksisuus ei myöskään korreloinut kohteessa havaittujen kosteusvaurioiden ja asukkaiden kokemien terveyshaittojen kanssa. Tutki- muksessa oli päädytty siihen, että toksisuustestausta pölynäytteen tutkimi- sessa ei suositeltu rakennuksen kunnon arviointiin eikä terveydelliseen ar- viointiin. Tutkiva taho oli esittänyt tästä eriävän mielipiteen, jonka johdosta Sosiaali- ja terveysministeriö oli pyytänyt professori Esa Läärältä ja profes- sori Olavi Pelkoselta Toxtest-hankkeesta ulkopuolisen tieteellisen arvion (V21). Arviossa oli päädytty samaan lopputulokseen toksisuustestauksen soveltuvuudesta rakennuksen kunnon ja terveyshaitan arviointiin kuin Tox- test-hankkeen loppuraportissa oli päädytty. Todistaja Reijula on kertonut ol- leensa mukana Toxtest-hankkeessa asiantuntijana ja olevansa Pelkosen ja Läärän johtopäätöksestä samaa mieltä. Tällä hetkellä Työterveyslaitos ei suosittele toksisuustestausta terveydellisen merkityksen arviointiin.

 

Tsen ja P Ksen todisteina esittämät mikrobitutkimukset on tehty vastoin Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen ohjeita.

 

Tsten asunnossa oli tehty lukuisia sisäilmamittauksia eri tahojen toimes- ta ja useilla erilaisilla menetelmillä. Keskeiset asiantuntijat ovat pitäneet si- säilmamittauksia toissijaisena rakenteiden avaukseen nähden ja lähinnä ra- kennelöydöksiä tukevana menetelmänä. Asunnossa on tehty laajoja raken- teellisia avauksia ja kosteusmittauksia rakenteista, joissa ei ole kuitenkaan löytynyt viitteitä kosteusvauriosta. Myöskään lämpökamerakuvauksissa ei ole havaittu poikkeavaa. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että asunnossa todettujen haitallisten mikrobien todennäköinen lähde olisi asunnossa ja että asunnon ominaisuuksista siten olisi oletettava aiheutuvan terveydellistä haittaa. Asiaa arvioitaessa on myös merkitystä sillä, että asunnossa todettu- jen haitallisten mikrobien määrä on ollut vähäinen.

 

Asiassa on ollut riitaista myös se, ovatko jäljempänä selostettavat asunnon biosidikäsittelyt vaikuttaneet sisäilmamittausten lopputulokseen. Pitkäran- nan mukaan jos rakenteissa oli kosteusvaurio, ja mikrobeja siirtyi sisäil- maan, desinfioiduilla pinnoilla oleva aine ei voinut tappaa ilmassa olevia mikrobeja. Ilmassa pitäisi näkyä mikrobit samalla tavalla kuin käsittelemät- tömässä asunnossa. Biosidikäsittelyllä ei olisi voitu manipuloida sisäilma- mittausten lopputulosta. Salkinoja-Salonen ja Valjakka ovat taas kertoneet, että PHMG pidentää joidenkin mikrobien itämisaikaa eikä niitä siten voitu havaita sisäilmatutkimuksissa. Hovioikeus katsoo, etteivät biosidikäsittelyt anna aihetta arvioida sisäilmatutkimusten tuloksia toisin kuin mihin edellä on päädytty. Asiassa ei ole myöskään voitu osoittaa, että biosidikäsittelyillä olisi pyritty manipuloimaan sisäilmamittausten lopputuloksia.

 

 

 

 

Edellä lausutun perusteella asiassa on jäänyt näyttämättä että asunnossa oli- si ollut kaupantekohetkellä asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n 3 kohdassa tar- koitettu virhe.

 

Ne toimenpiteet, joihin SRV Rakennus Oy on Tsen ja Ksen rekla- maatioiden johdosta ryhtynyt väitettyjen virheiden selvittämiseksi, eivät myöskään ole osoitus kaupan kohteen virheellisyydestä.

 

Biosidikäsittelyt

Asuntokauppalain 4 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan asunnon virheelli- syyttä on arvioitava sen perusteella, millainen asunto on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka asunnossa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Jos asunto huononee vaaranvastuun siirryttyä ostajalle, asunnossa katsotaan olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta.

 

Asiassa on ollut riidatonta, että Tsten asunnossa on tehty kolme home- pölysiivousta, 7.3.2011, 14.3.2011 ja 16.12.2011. Näissä on kaikissa käytet- ty pesuainetta, joka oli sisältänyt biosidista desinfiointiainetta PHMG:tä. Kysymys on siitä, ovatko SRV Rakennus Oy:n toimesta suoritetut toistuvat homepölysiivoukset aiheuttaneet asunnon huononemisen edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla ja merkinneet sopimusrikkomusta.

 

PHMG:n osalta ei ole ollut olemassa objektiivista tietoa, mitä aineelle ta- pahtuu, kun se on levitetty kuiville pinnoille. Myöskään PHMG:n puhdis- tukseen ei ole ollut olemassa varmaa menetelmää. Asiassa on myös ollut riidatonta, että PHMG:n käyttö on ollut sallittua Suomessa vuonna 2011. Tukes on antanut tiedotteen 30.11.2012 (K27), jossa on ilmoitettu siitä, että PHMG:tä sisältävät tuotteet vedetään pois markkinoilta EU-alueella.

 

Hovioikeudessa kuullut todistajat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että biosidien käytölle niin sanotuissa homesaneerauksissa ei ole ollut perustetta. Asiassa on tullut esille, että biosideja oli Suomessa kuitenkin käytetty desinfiointiai- neissa ja laajalti niin sanotuissa homepölysiivouksissa. Hovioikeudessa kuullut todistajat ovat olleet yksimielisiä siitä, että PHMG on ihmiselle vaa- rallista sen joutuessa suoraan hengitysteihin. Epäselvää on ollut, millainen vaikutus pinnoille kuivuneella PHMG:llä on ihmisen terveyteen.

 

Todistaja Salkinoja-Salosen mukaan PHMG on pinnoille jätettynä pitkäai- kainen altistaja. PHMG:n ollessa vesiliukoinen se liukenee käsitellyiltä pin- noilta uudelleen jos se joutuu tekemisiin kosteuden kanssa. Tällöin sitä pää- see ihmisen hengitysteihin, missä se aiheuttaa vakavaa terveyshaittaa. Sal- kinoja-Salosen mukaan PHMG:tä ei ollut sallittua käyttää kodeissa eikä pie- niä lapsia ja äitejä tullut altistaa kyseiselle aineelle. Hovioikeudessa on myös esitetty kirjallisena todisteena Salkinoja-Salosen tekemä muistio biosidien turvallisuudesta (K19).

 

Todistajat Pitkäranta ja Vepsäläinen ovat kertoneet tutkineensa PHMG:n ir- toamista PHMG:llä käsitellyiltä pinnoilta. Tutkimuksessa oli kerätty aihees- ta olevaa kirjallisuutta, oltu yhteydessä eteläkorealaisiin tutkijoihin ja hyö-

 

 

 

dynnetty omaa tietoutta. Tutkimuskäsittelyssä oli simuloitu tavallista koto- na tehtävää käsittelyä kuten siivousliike on kertonut tehneensä ja tutkittu Ulrikankujan asunnon kaltaisia pintoja. Käsittelyn jälkeen aineen oli annet- tu kuivua ja tämän jälkeen selvitetty imuroimalla, pyyhkimällä ja rapsutta- malla, millaisia hiukkasia pinnoilta oli irronnut. Tutkimuksen mukaan pin- noilta ei ollut irronnut terveyshaittaa aiheuttavia pitoisuuksia taikka sellaisia partikkeleja, jotka pääsisivät ihmisen keuhkorakkuloihin. Pinnoilta irtoava määrä oli ollut monituhatkertaisesti pienempi kuin turvalliseksi todettu määrä. Pitkärannan mukaan Etelä-Koreassa sattuneessa tapauksessa, jossa ihmisiä oli kuollut biosidimyrkytyksen seurauksena, altistustapa oli erilai- nen, koska biosidia oli kulkeutunut ilmankostuttimen kautta suoraan ihmis- ten hengitysteihin. Todistaja Metiäinen on kertonut, että asiantuntijoilla oli se käsitys, että suurin haitta biosidista aiheutui silloin, kun se oli sumuna ja sitä hengitettiin. Kun sumutus oli päättynyt ja biosidi kiinnittynyt, sen vai- kutus oli vähäisempää. Metiäisen mukaan ei ollut olemassa raportteja, jotka osoittaisivat, että kuivuneesta biosidikalvosta aiheutuisi terveyshaittaa. Val- viran lausunnossa 18.2.2013 (K31, V20) on todettu, ettei biosidien käytölle sisätiloissa homeongelman ratkaisijana ole perustetta. Terveyshaitta voi syntyä ihmisille, jotka oleskelevat käsiteltävänä olevassa tilassa ilman hen- gityssuojaimia PHMG:tä sisältävän biosidin levityksen aikana ja jonkin ai- kaa levityksen jälkeen. Huonepölyyn sitoutuneesta tai kuivuneesta PHMG- biosidikalvosta mahdollisesti aiheutuvaa terveyshaittaa ei tällä hetkellä tie- detä eikä sitä siten voida sulkea pois. Lausunnossa on todettu vielä, että mi- käli tiloissa ei todeta terveyshaittaa ja biosidin käyttö on toteutunut asian- mukaisesti, ei korjaustoimenpiteisiin ole tarvetta.

 

Tset ovat muuttaneet pois asunnosta 30.11.2010. He eivät siten ole asu- neet asunnossa biosidikäsittelyn aikana tai sen jälkeen. Käsittelyn vaikutus- ta Tsten terveydentilaan ei siten ole edes mahdollista arvioida. Näyttä- mättä on jäänyt, että asunnossa olisi muutenkaan todettu biosidikäsittelyjen jäljiltä terveyshaittaa tai että edes perusteltua epäilyä sellaisesta olisi synty- nyt.

 

Yhteenveto

Kuten hovioikeus on aiemmin todennut, ei voida poissulkea sitä, että T- silla on erityinen herkkyys sairastua hengitystieoireita aiheuttaviin sairauk- siin. Asunnosta ei ole kuitenkaan löydetty laajoissa tutkimuksissa rakenteis- ta kosteusvauriota eikä riskirakenteita. Vaikka on ollut riidatonta, että sisäil- matutkimuksissa on löytynyt joitain kosteusvauriomikrobeja, niiden lähdet- tä rakennuksessa tai niiden syy-yhteyttä Tsten sairasteluun ei ole voitu luotettavasti osoittaa. Suurin osa hovioikeudessa kuulluista asiantuntijoista on myös pitänyt sisäilmamittausten tuloksia kokonaisuutena arvostellen normaaleina ja kosteusvauriomikrobien todennäköisimpänä lähteenä ulkoil- maa. Ulrikankujan asunnossa tehtyjen kolmen biosidikäsittelyn tarkoitukse- na ei ole näytetty olleen sisäilmamittausten tulosten manipulointi. Biosidi- käsittelyn ei ole myöskään näytetty aiheuttavan asunnossa oleskeleville ter- veyshaittaa. Hovioikeus katsoo siten, että Ulrikankujan asunnossa ei ole osoitettu olevan sellaisia asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n 3 kohdan mukai- sia ominaisuuksia, joista aiheutuisi haittaa terveydelle. Tsella ja Ksellä ei ole näin ollen oikeutta purkaa kauppaa eikä oikeutta vaatimiinsa korvauksiin.

 

 

 

 

 

 

 

Oikeudenkäyntikulut

 

 

 

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toi- menpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

 

SRV Rakennus Oy:n voittaessa asian kaikilta osin M Tnen ja Knen ovat velvolliset korvaamaan SRV:n kohtuulliset oikeuden- käyntikulut asiassa.

 

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n mukaan jos asianosaisen velvoitta- minen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oi- keudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puo- lesta alentaa asianosaisten maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulu- jen määrää.

 

SRV Rakennus Oy:n käräjäoikeudelle esittämään yhteensä 299.377,66 eu- ron suuruiseen laskuun on sisältynyt huomattava määrä kuluja, joita ei voi pitää oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaisina oikeudenkäyntiku- luina. Tällaisia kuluja ovat muun muassa sijaisasumisesta, työnjohtopal- koista ja muutosta aiheutuneet kustannukset. Tähän nähden ja huomioon ot- taen että Tsen ja Ksen velvoittaminen vastaamaan SRV Rakennus Oy:n oikeudenkäyntikuluista täysimääräisesti olisi oikeudenkäymiskaaren

21 luvun 8 b §:ssä säädetyllä tavalla ilmeisen kohtuutonta, hovioikeus har- kitsee Tsen SRV Rakennus Oy:lle korvattavien kohtuullisten oikeuden- käyntikulujen määräksi asiassa 75.000 euroa, minkä määrän korvaamiseen Knen on velvollinen osallistumaan yhteisvastuullisesti Tsen kanssa 50.000 euron osalta.

 

Tuomiolauselma

 

Käräjäoikeuden tuomiota muutetaan. Kanne hylätään.

 

SRV Rakennus Oy vapautetaan kaikesta maksu- ja korvausvelvollisuudesta

M Tselle ja P Kselle.

 

SRV Rakennus Oy velvoitetaan palauttamaan mahdollisesti jo haltuunsa saamansa osoitteessa Ulrikankuja 30-32 E 12 sijaitsevan asunnon hallintaan oikeuttava osakekirja tai muut asunnon omistus- tai hallintaoikeutta osoitta- vat asiakirjat M Tselle ja P Kselle.

 

M Tnen velvoitetaan suorittamaan SRV Rakennus Oy:lle korvauk- seksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa yhteensä kohtuulliseksi harkitut 75.000 euroa.

 

P Knen velvoitetaan osallistumaan oikeudenkäyntikulujen kor- vaamiseen SRV Rakennus Oy:lle yhteisvastuullisesti M Tsen kanssa 50.000 euron määrällä.

 

Oikeudenkäyntikulujen korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korko- lain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovioi- keuden tuomion antamisesta lukien.

 

 

 

 

Muutoksenhaku

 

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valitta- malla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

 

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja vali- tuksen tekemiseen päättyy 17.8.2015.

 

Helsingin hovioikeuden puolesta:

 

Asian ovat ratkaisseet:       hovioikeudenneuvos Petri Leskinen hovioikeudenneuvos Arja Mäki

määräaikainen hovioikeudenneuvos Marja Räbinä

 

Valmistelija:                      viskaali Liisamari Herala

 

Ratkaisu on yksimielinen.

 

 

 

 

VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUS

Osasto 3

 

 

 

 

 

1

TUOMIO                     13/23540

Annettu  kansliassa

 

Käräjätuomarit  Anu Vannassalo, Tero Kujala ja Inka Grönqvist

 

31.10.2013                     L11/9106

 

 

 

 

 

Kantajat                                         Tnen, M Knen,  P

 

Vastaaja                                         SRV Rakennus Oy, 0868648-1

 

Asia                                                  Irtaimen kaupan purkaminen

 

Vireille                                            22.6.2011

 

SELOSTUS  .ASIASTA

 

Riidaton tausta

 

M Tnen  ja. P Knen ovat 29.12.2009 tehneet SRV Rakennus Oy:n Gäljempänä myös SRV) kanssa uuden asunnon kauppaa koskevan kauppakirjan. Kaupan kohteena on ollut asunto osoitteessa Ulrikankuja 30-32 E 12, 01400 Vantaa. Asunnon velaton kauppahinta  on ollut 250.000 euroa, josta kaupantekotilaisuudessa on

maksettu 43.273,85 euroa. Osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön lainoista

on ollut kauppaa solmittaessa 206.726,15 euroa.

 

Isännöltsäätodtstussen   osoittamalla tavalla taloyhtiön omistamat rakennukset  on rakennettu  2007. Taloyhtiössä on 20 asuntoa, joiden yhteenlaskettu  pinta-ala on 2007 neliömetriä. Puheena oleva asunto on

5 huoneistoa  käsittävän kaksikerroksisen rivitalon päätyasuntoa edeltävä asunto. Sanotun rakennuksen alempi kerros on puoliksi maanpäällinen

kellari.

 

M Tnen lapsineen on muuttanut asuntoon 20.12.2009. He ovat muuttaneet pois asunnosta 30.11.2010. Asunto on ollut tästä lähtien tyhjillään.

 

Tnen on asunut sijaisasunnossa. SRV Rakennus Oy on korvannut Tselle sijaisasumisesta 120 euroa päivältä 31.3.2012 saakka. Sijaisasumisesta  SRV on maksanut Tselle yhteensä 67.009,48 euroa.

 

Kanne

 

Vaatimukset                                M Tnen ja P Knen ovat vaatineet, että

 

1) heidän ja SRV Rakennus Oy:n välinen asuntokauppa määrätään

 

purettavaksi ja suoritukset palautetaan siten, että SRV velvoitetaan suorittamaan ostajille ostajien maksama kauppahinta 43.273,85   euroa ja lyhentämä yhtiölainaosuus 53.057,79   euroa sekä purkuhetkeen asti erääntynyt, mutta maksamaton yhtiölainaosuus  15.549,97   euroa (erääntynyt ja maksamaton yhtiolaina per 28.2.2013) eli yhteensä

111.881,61   euroa.

 

PalautettavalIe kauppahinnalle 43.273,85   euroUeon maksettava korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista tuottokorkoa 30.12.2009   lukien 29.7.2011   asti. PalautettavalIe yhtiölainan lyhennykselle  53.057,79

eurolIe on maksettava korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista tuottokorkoa

22.3.2010   lukien 29.7.2011  asti.

 

PalautettavalIe koko suoritukselle 111.881,61   eurolIe on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 30.7.2011   lukien.

2) SRV Rakennus Oy velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvausta: Tselle ja Kselle:

- virheen selvittelykustannuksista 4.741  euroa

- yliopiston selvittely- ja tutkimuskustannukset 9.715,40  euroa

- asunnon käyttöhyödyn menetyksestä 7.150  euroa asunnossa

asuttaessa (Tnen ja Knen)

- asunnon käyttöhyödyn menetyksestä 120 euroa päivä alkaen 1.4.2012

1.4.2013  saakka (1.4.2013  saakka laskettuna yhteensä 120 x 360 =

43.200)  (Tnen ja Knen)

- yleisen asuntojen arvonnousun perusteena aiheutuneen hinnaneron aiheuttaman vahingon korvauksena 25.000  euroa yksin Tselle

- muuttokustannuksista 2.000  euroa

- pilaantuneesta asuntoirtaimistosta 37.590,01   euroa

- lääkärissä käynneistä ja lääkehoidoista yhteensä 3.451,40   euroa

- tulevista lääkekustannuksista ja pysyvästä terveyshaitasta yhteensä

60.000  euroa

- tulonmenetyksestä 28.601,40   euroa

 

Korvattaville yliopiston selvittely- ja tutkimuskustannuksille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

 

KorvattavalIe asunnon käyttöhyödyn menetykselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kunkin kuukauden aikana kertyneen määrän osalta kyseisen kuukauden viimeisestä päivästä lukien.

 

Muille korvauksille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 30.7.2011 lukien paitsi hinnanerotukselle 18.5.2013 lukien.

 

3) SRV Rakennus Oy velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 111.286,40   eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

 

 

Perusteet                      Asunnossa oli vakava terveyshaitta. Asunnossa oli todettu myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita erittävää hometta, runsaasti homeitiöitä ja

-rihmaston paloja sekä runsasta bakteerikasvua, mikrobikasvustoa ja

homekasvua, joiden on todettu olevan selvästi solumyrkyllisiä ja aiheuttavan vakavia terveysoireita. Asunnon sisäilman on todettu olevan erittäin myrkyllistäja muodostavan vakavan terveyshaitan.

Tutkimuksissa huoneiston on katsottu olevan asumiskelvoton.

 

Tselle ja tämän perheenjäsenilIe on aiheutunut terveyshaittaa. Tsen Nex-tytlärellä (synt. 2006) on ollut kurkkukipua, yskää, jatkuvaa nuhaa, nenän tukkoisuutta, kuivaa karstaa ja verikarstaa nenästä, jatkuvaa kuumeilua ja kuumepiikkejä, särkyä, hengitystieinfektioita, hengenahdistusta, liman eritystä, nenän verenvuotoa ja iho-oireita.

 

Tsen Nixs-pojalle (synt. 2008) on aiheutunut hengitystieoireita, kuumeilua, nuhaa, yskää, nenän tukkoisuutta, nenän verenvuotoa, kuivaa karstaa nenästä, hengitystieinfektioita, hengenahdistusta, limaisuutta, lieviä iho-oireita, sUmätulehduksiaja sieni-infektio.

 

M Tselle on aiheutunut limaneritystä, yskää, nuhaa, nenän jatkuvaa tukkoisuutta, kurkkukipua, hengitystiehyiden tukkoisuutta, nivel­ ja lihaskipuja, jalan ja käden sieni-infektiot, silmäoireita, jatkuvaa kuumeilua ja vapinaa.

 

SRV Rakennus Oy ei ole korjannut virhettä kohtuullisessa ajassa saatuaan ostajalta tiedon terveyshaitasta eikä korjaamisen onnistumisesta ollut olemassa varmuutta. Lisäksi oli erittäin todennäköistä, ettei asuntoa voitu korjata siten, että kantaja voisi siinä ilman terveysoireila asua. Asunto oli edelleen korjaamatta, vaikka Tnen oli luovuttanut asunnon myyjän hallintaan jo marraskuussa

2010.

 

Myyjä oli ollut tietoinen asunnon rakennusteknisistä virheistä eikä ollut kertonut niistä ostajille. Myyjä oli muun muassa tiennyt, että rakennuksen alapohjaan oli päässyt vuotamaan viemärivedet. Uuden asunnon tapauksessa myyjä vastaa joka tapauksessa rakentamiseen liittyvästä huolimattomuudestaan, joka on ilmennyt muun muassa rakenneliitosten epätiiveytenä, IV-laitteiston toimintakunnon puutteellisuutena,

IV-putkikanaalin kondensoitumisena sekä alapohjan että yläpohjan läpivientien epäthveytenä.

 

Myyjän sopimusrikkomus oli olennainen. Terveyshaitta oli vakava eikä asuntoa korjaustoimenpiteilläkään saada sellaiseen kuntoon, että altistuneet asukkaat eivät reagoisi toksisuuteen/mikrobijäämiin. Myyjä oli tai sen olisi pitänyt ollut tietoinen ennen kaupan solmimista havaituista virheistä ja salannut ne. Myyjä oli ollut haluton selvittämään terveyshaitan olemassaoloa tai sen aiheuttajaa. Osapuolet olivat epätasavertaisessa taloudellisessa asemassa ja neuvotteluasemassa.

 

Myyjä oli toiminut huolimattomasti, joten ostajalla oli virheen aiheuttamien välittömien vahinkojen lisäksi oikeus saada korvausta välillisistäkin vahingoista. Myyjän tuottamuksellinen toiminta on

 

 

tapahtunut yhtäältä siten, että se on laiminlyönyt huolehtia hyvän rakennustavan noudattamisesta kunnollisen työntulo ksen saavuttamiseksi eikä se ole kertonut ostopäätöksen kannalta tiedossaan olevia vaikutuksellisia seikkoja ja toisaalta siten, että myyjän toimesta asunto on saatettu asumiskelvotlomaan kuntoon myrkyttämällä asunto biosidillä.

 

Valmistelu istunnon jälkeen on kantajan tietoon tullut, että asunto on vastaajan toimesta myrkytetty biosidillä, tarkoituksenaan manipuloida mikrobimittaustuloksia. Asunto on myös tästä syytä tällä hetkellä asuinkelvoton. Myyjän on täytynyt olla viimeistään 11.9.2011 tietoinen käyttämänsä PHMG:tä sisältävän desinfiointiaineen myrkyllisyydestä, koska Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on tehnyt aineelle tuolloin alustavan vaarallisuusluokituksen ja Koreassa tapahtuneista kuolemantapauksista on uutisoitu mediassa ja aihetta koskevia tieteellisiä julkaisuja on ollut saatavissa samoihin aikoihin.

 

Välittömät vahingot

 

Virheen selvittelykustannukset koostuivat Novorite Oy:n laskuista 3.321 euroa ja Inspector Sec Oy:n laskusta 420 euroa ja Novorite Oy:n laskusta 1.000 euroa. Helsingin yliopiston tekemien tutkimus- ja selvittelykustannusten määrä on 9.715,40 euroa.

 

Muuttokustannukset 2.000 euroa aiheutuivat Thhoselle hänen muuttaessaan asunnosta pois ja takaisin.

 

Kulut pilaantuneesta asuntoirtaimistosta 37.590,01 aiheutui, kun kaikki tavarat oli asiantuntijoiden ohjeen mukaan hylättävä. Kirjallisen todisteen

37 yhteydessä on luettelo pilaantuneesta asuinirtaimistosta.

 

Kustannukset lääkärissä käynneistä ja lääkkeistä muodostuivat Nexn lääkkeistä 787,24 euroa, Nixksen lääkkeistä 436,94 euroa, M Tsen lääkkeet 304,23 euroa ja lääkärikuluista 1.545,30 euroa.

 

Arvioidut lääkekustannukset ja välittömät hoitokustannukset tulevaisuudessa sekä korvaus pysyvästä haitasta ovat M, Nixs ja Nex Tsen osalta 20.000 euroa henkilöä kohti eli yhteensä 60.000 euroa. Tämän hetkisen tilanteen mukaan odotettavissa olevat lääkekustannukset ovat seuraavat:

 

Nexn lääkkeet

- Ventoline 3,56e x 12kk = 42,72e/vuosi x 73 vuotta= 3.118,56e

- Flixotide 18,87e/kk x 12kk = 226,44e/vuosi x 73 vuotta= 16.530,12e

 

Nixksen lääkkeet:

- Ventoline 3,56e x 12kk = 42,72e/vuosi x 75 vuotta= 3.204e

- Flixotide 18,87e/kk x 12kk = 226,44e/vuosi x 75 vuotta= 16.983e

 

 

M lääkkeet:

_ Flixotide 18,87e/kk x 12kk = 226,44e/vuosi x 43 vuotta= 9.736,92e

 

Lääkärikustannusten tai terveyshaitan määrästä ei ole tässä vaiheessa

 

tehtävissä täsmällistä euromääräistä arviota.

 

Välilliset vahingot

 

Tnen on joutunut olemaan pois ansiotyöstään omien ja lasten oireiden vuoksi ja olemaan hoitovapaalla 1.1.2010  - 30.6.2011,  jolta ajalta hänelle on syntynyt tulonmenetyksenä vaadittava vahinko. Tsen palkka olisi olisi kyseisenä aikana ollut 49.077,54  euroa (2.726,53  e x 18 kk) ja hän on saanut Kelan selvityksen mukaan tukimaksuja yhteensä 10.942,34  euroa, joiden summien erotus on

38.135,20  euroa. Tsen veroprosentti on ollut noin 25, jolloin näin laskettuna nettoansionmenetys on 28.601,40  euroa.

 

Asunto on ollut vain puoliksi ostajien käytössä, koska kantajat eivät ole voineet käyttää asunnon alakertaa sekä siellä ilmenneiden terveyshaittojen vuoksi että sen vuoksi että SRV on tehnyt siellä tutkimuksia ja remontteja ajalla 1.1.2010  - 31.11.2010,   jolloin heille on aiheutunut käyttöhyödyn menetystä, joka on suuruudeltaan puolet vastaavanlaisen asunnon 1.300 euron suuruisesta kuukausivuokrasta eli yhteensä 7.150  euroa.

 

Koska SRV on lopettanut sijaisasumiskustannusten korvaamisen

31.3.2012,  kantaja vaatii sijaisasumiskustannusten korvaamista 120 euroa per päivä 1.4.2013  saakka. Sijaisasumiskustannusten korvausmäärä per päivä on sovittu asunnon hallintaa luovutettaessa

SRV:lle. Joka tapauksessa asunnon käyvän vuokran määrä olisi vuonna

2012  ollut 1.600 euroa kuukaudessa.

 

Vastaus

 

Vaatimukset                  SRV Rakennus Oy on vaatinut, että

 

1) kanne hylätään kokonaan

 

Viivästyskorkovaatimukset haasteen tiedoksiantopäivästä lukien on joka tapauksessa hylättävä sellaisten vaatimusten osalta, joiden kustannuksia ei ollut siihen mennessä syntynyt tai kantajat eivät olleet niitä vielä maksaneet.         .

 

2) Tnen ja Knen velvoitetaan korvaamaan SRV:n oikeudenkäyntikulut 299.377,66  eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisun antamisesta.

 

Perusteet                                      Kaupan kohteessa ei ollut minkäänlaista virhettä tai puutetta. Asiassa ei ollut ilmennyt olennaista sopimusrikkomusta. Asunnossa ei objektiivisesti tarkasteltuna ollut vakavaa asumisterveyshaittaa.

Asunto ei myöskään ollut myöhemminkään myrkyttynyt biosidin takia. SRV myös kiistää syy-yhteyden kaikkien esitettyjen kustannusten ja/tai

vahinkojen sekä väitetyn virheen tai puutteen osalta.

 

Hinnaneron aiheuttama vahingonkorvausvaatimus kiistetään lakiin

 

perustumattomana ja muutenkin perusteettomana.

 

Tnen lapsineen oli jo alemmassa asunnossaan altistunut sisäilman epäpuhtauksille, joka aiheutti sen, että he saattoivat oireilJa myös asunnossa, jossa oireita ei pitäisi syntyä.

 

SRV oli ryhtynyt poikkeuksellisen laajoihin selvitystoimenpiteisiin ostajien esittämien väitteiden vuoksi ja se on myös kustantanut sijaisasumisen selvitystoimenpiteiden aikana.

 

Huoneiston sisäilman laatumittauksissa ei ollut todettu merkittäviä poikkeamia normaaliin. Rakenteista ja materiaaleista otetuista näytteistä ei ollut todettu mitään poikkeavaa. RakenNexvauksissa ei ollut havaittu merkkejä kosteudesta tai mikrobikasvustosta. RakenNexvausten perusteella rakenteet oli toteutettu asianmukaisesti eikä rakenNexvaukslssa ollut havaittu merkittäviä puutteita.

 

Ostajan tutkimuksissa havaitut poikkeavat yksittäiset mikrobi-itiöt olivat tcdennäkölsestl liittyneet kerrokseen varastoituihin varusteisiin ja kalusteisiin sekä ulkoilman vaikutuksiin sisätiloissa. Myös rakennusten viereisessä ulkotilan ilmassa oli talviaikana suuriakin määriä mikrobeja. Ulkoilman mikrobeihin saattoi vaikuttaa myös taloyhtiön pihalla oleva maantäytön puunkuorikate, joka ei muodostanut virhettä kaupan kohteessa.

 

Huoneistosta erityismenetelmällä otetuista näytteissä yhdessäkään ei ollut esiintynyt Stachybotrys-homesienipesäkkeitä.

 

Putkistohormiin/putkihormikoteloon liittyvät seikat oli kaikki korjattu SRV:n toimesta. Kysymys oli ollut yksittäisestä vähäisestä kondensaatiotilanteesta, jolla ei ollut vaikutusta asian kokonaisarvioinnin kannalta.

 

Kohteessa on toteutettu 20.-22.2.2012 Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelun toimesta sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus. Tutkimuksessa todettiin, että huoneistossa toteutetuissa mittauksissa ei todettu mitään poikkeavaa sisäilman mikrobipitoisuuksissa. Tutkimukset osoittavat kohteen olevan täysin asumiskelpoinen ja ettei kaupan kohteessa ole virhettä.

 

Tehtyjen laajojen tutkimustoimenpiteiden perusteella ainoaksi tehtäväksi rakennustekniseksi toimenpiteeksi on todettu, että huoneiston alapohjaan voidaan tehdä lisätiivistystä Ilmavirtausten estämiseksi. Huoneiston alapohja on toteutettu asianmukaisesti, suunnitelmien mukaisesti sekä normien ja hyvän rakennustavan mukaisesti.

 

Uuden asunnon kaupassa virheen oikaiseminen oli ensisijainen virheseuraamus. Mikäli vastoin SRV:n käsitystä katsotaan, että kohteessa on aiemmin ollut virhe, SRV on korjannut kohteen. Kysymys on taloyhtiön kunnossapnovastuune kuuluvista seikoista ja SRV on toiminut taloyhtiön hyväksynnällä.

 

Kantaja on väittänyt vastaajan myrkyttäneen asunnon käyttäessään

 

puhdistukseen  biosidia.  Asiantuntijat  kyseenalaistavat   kantajan  puolesta esitetyt mielipiteet  ja tutkimustavat  voimakkaasti.  Kysymyksessä   on ihmisen hygienian  hoitoon  hyväksytty tuote. Kohteessa  käytetty  pitoisuus käytettynä  kohteessa  käytetyin tavoin, ei voi päätyä  ihmisen  elimistöön eikä desinfiointi  ole aiheuttanut  vaaraa.

 

Vaikka SRV ei katso sitä tarpeelliseksi,  SRVon  asian  riidattomaksi selvittämiseksi  ilmoittanut  olevansa  valmis puhdistamaan   huoneiston pinnat vielä erikseen.  Kantajat ovat kieltäneet  toimenpiteen.

 

Väitetyn terveyshaitan  olemassaolo  kiistetään.

 

VahingonkoNausvaatimukset

 

Kaupan kohteessa  ei ollut väitettyjä virheitä tai puutteita  eikä SRV ollut vahingonkorvausvastuussa.    SRV ei ollut menetellyt  siten, että välilliset vahingot tulisivat  korvattaviksi.  Virhe tai vahinko  ei ollut johtunut huolimattomuudesta   SRV:n  puolella.

 

Kaikki vaatimukset  kiistetään  paitsi perusteeltaan  myös  määrältään ylimitoitettuina,   kohtuultomina  ja toteennäyttämättöminä.

 

Selvittelykustannukset

Kaupan  kohteessa  ei ollut virhettä tai puutetta.

 

Muuttokustannuksia   koskeva vaatimus  on yksilöimätön  ja perustelematon.

 

Asuntoirtaimistoa   koskeva  vaatimus  on yksilöimätön  ja perustelematon, ja se kllstetään  kokonaan  määrällisesti.

 

Lääkärissäkäyntien   ja lääkehoitojen  sekä SRV:n  menettelyn  välillä ei ollut syy-yhteyttä.

 

Tulevien  lääke- ja hoitokustannusten   sekä pysyvää  terveyshaittaa koskeva  korvausvaatimus   oli perusteeton,  ennenaikainen,   yksilöimätön ja määrältään  kohtuuton.

 

Tulonmenetystä   koskeva  vaatimus  oli perusteeton.  yksilöimätön  ja määrältään  kohtuuton.  Sairauslomatodistusta    ei ole esitetty,  eikä ole tietoa, että tähän asiaan  liittyen Tnen  olisi määrätty  sairauslomalle.

 

Asunnon  käyttöhyödyn  menetystä  koskeva vaatimus  oli perusteetan  ja määrältään  kohtuuton.

 

SRV oli tehnyt  asiassa  sovintotarjouksen   pitkäkestoisen   ja kalliin oikeusprosessin   välttämiseksi.   Sovintoesitys  oli sisältänyt  kaupan sovinnollisen  purkamisen.

 

Todistelu

 

Kirjalliset todisteet

 

Kantajat

 

1. Novorite Oy:n raportti 31.7.2010

2. Novorite Oy:n raportti 23.9.2010

3. Novorite Oy:n raportti 15.10.2010

4.  Novorite Oy:n raportti 25.10.2010

5. Terveystarkastajan lausunto 10.8.2010

6. Terveystarkastajan lausunto 27.10.2010

7. Terveystarkastajan tarkastuskertomus 9.11.2010

8. Inspector Sec Oy:n raportti 15.11.2010

9. Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteen laitoksen tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salosen lausunto 16.6.2011

10. Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteen laitoksen tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salosen lausunto sisäilmaongelmaisessa asunnossa olleen irtaimiston puhdistamisesta 12.1.2012

11. Lääkärinlausunto 11.8.2010     ,

12. Lääkärinlausunto 29.5.2011

13. Lääkärinlausunto C - Nex Katariina Tnen 28.6.2011

14. Lääkärinlausunto C - Nixs Oliver Tnen 28.6.2011

15. Mikko Kankaan email Janne Riihimäelle 11.4.2012  ja sitä edeltävä

sähköpostiketju sekä liitteenä oleva Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus 27.1 .2012

16. Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteen laitoksen tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salosen asiantuntijaraportti 2.5.2012

17. Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteen laitoksen tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salosen biosidilausunto 10.5.2012

18. Terveystarkastajan tarkastuskertomus 14.5.2012

19. Mirja Salkinoja-Salosen julkaisu koskien biosidejä 6.6.2012

20. Mirja Salkinoja-Salosen kannanotto SRV:n lausuntoon 13.9.2012

21. Mirja Salkinoja-Salosen julkaisu - Työtilojen ja - irtaimistojen desinfiointiin käytettyjen guanidiiniyhdisteiden turvallisuudesta

22. Terveystarkastajan tarkastuskertomus 23.8.2012

23. Terveystarkastajan lausunto 30.8.2012

24. Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus/syksy 20121 SRV

25. Mirja Salkinoja-Salosen lausunto 21.9.2012

26. Mirja Salkinoja-Salosen selvitys 17.9.2012

27. Tukesin tiedote 30.11.2012   I Rajoituksia ja kieltoja eräille

desinfroiville aineille

28. Mirja Salkinoja-Salosen tutkimustodistus guanidibiosidien toksisuus I

päivitys 30.11.2012

29. Työtilojen ja -irtaimiston  desinfrointiin käytettyjen

gaunidiiniyhdisteiden turvallisuudesta I TSR hankkeen 111084

sisäilmatoksiinien soluvaikutuksia koskeva julkaisu I Mirja

Salkinoja-Salonen

30. Terveystarkastajan lausunto 10.12.2012

31. Valviran lausunto biosidikäsitlelyn aiheuttamasta mahdollisesta

terveyshaitasta asuinhuoneistossa 18.2.2013

32. Sosiaali ja terveysministeriön tiedote 19.2.2013  I

Homeentorjuntakemikaalien käyttö ei ole suositeltavaa

33. Mirja Salkinoja-Salosen kannanotto Milja Vepsäläisen lausuntoon

34. Mirja Salkinoja-Salosen kannanotto Jussi Kaukon lausuntoon

 

35. Mirja Salkinoja-Salosen   kannanotto  Seija Kalson lausuntoon

36. Valokuvia

37. Maksukuitteja  koti-irtaimistosta

38. Maksukuitteja  lääkärissä  käynneistä  ja lääkekustannuksista

39. SRV:n Sini Heikkisen sähköposti

40. Kauppakirja ja isännöitsijätodistus

41. Isännöitsijän selvitysja maksuhistoria

42. Kelan päätös ja maksutiedot

43. Palkkatodistus

44. Valokuvia koti-irtaimistosta (ed-levyllä)

45. Ville Valtosen lausunto 7.4.2013

46. Sirpa Barckin email Kai Ertolahdelle 14.12.2010ja  Kai Ertolahden

email Sirpa Barckille 14.12.2010

47. Sirpa Barckin email Kai Ertolahdelle 4.9.2012

48. Janne Riihimäen email Mikko Kankaalle 11.4.2012

49. Mika Strömbergin email Mikko Kankaalle 29.3.2012

50. Mirja Salkinoja-Salosen kannanotto Vahanen Oy:n tutkimusraporttiin

6.8.2013

51. "Laskutettavaa (M Tnen)"

52. Sovintotarjoukset 28.6.2010 ja 3.8.2010

 

Vastaaja

 

1. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelun lausunto 23.5.2011

2. Vahanen Oy:n lausunto 24.5.2011

3. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelun lausunto 14.7.2011

4. MetropoliLab Oy:n lausunto 14.6.2011

5. Vahanen Oy:n lausunto 20.6.2011

6. Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen terveysinsinööri Tapio

Valtasen lausunto 13.12.2010

7. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelun lausunto 9.3.2012

8. Palaverimuistio kohteessa 17.8.2011 pidetystä katselmuksesta

9. Valvontamuistio Nahanen  Oy 9.1.2012

10. Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja 22.12.2011

11. Lausunto kemisti Jussi Kauko! Oy Faintend Ltd

12. Lausunto MTI  Milja Vepsäläinen Nahanen Environment Oy

11.12.2012

13. Lausunto kemisti Jussi Kauko! Oy Faintend Ltd 14.5.2012

14. Suomen sisäilmaston MIttauspalvelun lausunto 20.9.2010

15. Toksikologisen menetelmän kehittämissuunnitelma TOXTEST

2010-2012, loppuraportti 22.2.2013

16. Vahanen Oy:n lausunto 15.4.2013

17. WD Kuivaus Oy:n raportti ostajan aiemman asunnon

kosteusvauriokorjauksista

18. Komisario Juha Tuovisen päätös 20.6.2013 esitutkinnan lopettamisesta

19. Vahanen Oy:n tutkimusraportti 6.8.2013

20. Vantaan kaupungin terveysinsinööri Kari Grönbergin lausunto

27.8.2013 ja sen liitteenä oleva Valviran lausunto 18.2.2013

21. Professori Esa Läärän ja professori Olavi Pelkosen raportti ~Toxtest

-  ulkopuolinen tieteellinen arvio 31.5.2013

22. Kantajan todisteet 11-14

23. Sovintotarjous 10.4.2013

 

 

 

Henkilötodistelu              Kantajat

 

1. M Tnen

2. P Knen

3. Todistaja Simo Valjakka

4. Todistaja Tapio Valtanen

5. Todistaja Risto Salin

6. Todistaja Mirja Salkinoja-Salonen

7. Todistaja Ville Valtonen

8. Todistaja Pertti Metiäinen

9. Todistaja Satu Kangas

10. Todistaja Mika Strömberg

 

Vastaaja

 

1. Todistaja Jari Grönroos

2. Todistaja Jukka Knen

3. Todistaja Seija Kalso

4. Todistaja Miika Virtanen

5. Todistaja Ari-Veikko Kettunen

6. Todistaja Kai Ertolahti

7. Todistaja Jussi Kauko

8. Todistaja Milja Vepsäläinen

9. Todistaja Esa Laakio

10. Todistaja Miia Pitkäranta

11. Todistaja Kari Reijula

12. Todistaja Lauri Partanen

13. Todistaja Pertti Metiäinen

14. Todistaja Juha Wirlander

 

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Perustelut

Kysymyksenasettelu                Asiassa tulee ensin ratkaista kantajien esittämä vaatimus asuntokaupan purkamisesta.

 

Asuntokaupan purkamisen edellytyksistä säädetään asuntokauppalain 4 luvun 14, 15 ja 25 §:ssä. Keskeisin asiassa ratkaistava kysymys on,

onko Tsen ja Ksen SRV:ltä ostamassa uudessa asunnossa ollut kaupantekohetkellä sellainen olennainen virhe, joka on aiheuttanut

kantajilJeterveydellistä haittaa. Lisäksi kysymys on siitä, onko väitetty alkuperäinen virhe edelleen olemassa vai onko se poistunut SRV:n suorittamien rakennusteknisten korjaus- sekä siivoustoimenpiteiden seurauksena. Mahdolliseen virhearviointiin vaikuttaa myöskin kysymys siitä, onko asuntoon muodostunut uusi virhe siivousmenettelyssä asunnossa puhdistusaineena käytetyn biosidin levittämisen myötä.

 

Mikäli asunnossa todetaan olevan virhe, harkittavaksi tulee, onko SRV vielä oikeutettu virheen korjaamlseen. Mikäli se ei ole, niin on ratkaistava, onko sopimusrikkomus niin olennainen, että kauppa tulee purkaa, ja mitä purkamisesta seuraa.

 

Asiassa on vielä kysymys siitä, mitä vahinkoa ostajille on aiheutunut ja ovatko vahingot syy-yhteydessä väitettyyn virheeseen. Vahinkojen osalta kysymys on myös niiden määristä.

 

Oikeudellinen viitekehys

 

Asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n mukaan uudessa asunnossa on virhe, jos

1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;

2) se ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja

vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytettävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettavaksi;

3) sen ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle;

4) rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti;

5) rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetty materiaali, sikäli kuin sen laadusta ei ole erikseen sovittu, ei ole kestävyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua; tai

6) asunto ei muuten vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on sellaisen asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

 

Asunnossa on mainitun luvun 15 §:n mukaan virhe myös, jos

1) se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

2) myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta seikasta, joka hänen asuntojen

markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen (130/2001) mukaan olisi pitänyt antaa, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

3) myyjä on muuten ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai

4) myyjä ei ole antanut ostajalle tarpeellisia erityistietoja asunnon materiaalien tai laitteiden käytöstä tai hoidosta taikka on antanut näistä seikoista virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja.

 

Ostajalla on asuntokauppalain 4 luvun 22 §:n nojalla oikeus vaatia, että virhe korjataan tai muuten oikaistaan ilman, että hänelle aiheutuu siitä kustannuksia.

 

Edellä mainitun luvun 25 §:n mukaan jollei virheen oikaisu tule kysymykseen tai jollei oikaisua suoriteta tai jos on painavia syitä olettaa, ettei tällaista oikaisua tulla suorittamaan 24 §:ssä edellytetyssä ajassa, ostaja saa:

1) vaatia virhettä vastaavaa tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuullista hinnanalennusta; tai

2) purkaa kaupan, jos sopimusrikkomus on olennainen.

 

Asunnon virhe               Yleistä asiassa esitetystä näytöstä

 

Asiassa on esitetty väitetyn terveyshaitan todistusteemasta huomattava määrä sekä kirjallista että henkilötodistelua. Osa todistelusta on

koskenut terveyshaittaa asukkaiden oireiden ja sairastelun näkökulmasta ja osa todistelusta on keskittynyt asunnon rakennusteknisiin ominaisuuksiin. Edelleen asiassa on esitetty laajamittaisesti todistelua eri tahojen asunnossa suorittamista sisäilmatutkimuksista, tutkimusten metodologiasta sekä tutkimustuloksista tehtävistä johtopäätöksistä.

 

Asiassa esitetty näyttö sisäilmatutkimuksista, niiden metodeista ja johtopäätöksistä on ollut sisällöltään ristiriitaista erityisesti sen suhteen, onko kysymys ollut kantajan vai vastaajan tilaamasta tutkimuksesta ja nimeämästä todistelusta. Näytön ristiriitaisuudet ovat kohdistuneet kysymyksiin, onko asunnossa ollut virhe ja mitkä ovat olleet väitetyn virheen vaikutukset asukkaiden terveydentilaan. Asiassa kuullut todistajat ovat olleet huomattavan erimielisiä tieteellisten tutkimus- ja mittausmenetelmien luotettavuudesta sekä tulosten tulkinnasta.

 

Käräjäoikeus kuitenkin toteaa, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys asuntokauppalain säännösten tulkinnasta sen seikan selvittämiseksi, onko asunnossa ollut kaupan purkuun oikeutlava virhe sekä virheen seurauksista. Asiassa ei ole kysymys siitä, kumman osapuolen nimeämät aslantuntllat ovat tieteellisesti meritoituneempia tai kumman osapuolen asiantuntijoiden tekemiä tutkimuksia voidaan metodologisesti pitää luotettavampana.

 

Asukkaiden oireilusta ja sairauksista

 

Asiassa esitetty näyttö M Tsen ja hänen alaikäisten lastensa Nexn ja Nixksen sairastelusta koostuu Tsen itsensä sekä P Ksen kertomuksista, todistaja Ville Valtosen lääketieteen asiantuntijana antamasta asiantuntijalausunnosta (K45) ja todistajankertomuksesta sekä kirjalllslksl todisteiksi K11 - K14 nlmetyistä lääkärinlausunnoista.

 

Tnen ja Ksen käräjäoikeudessa kertoman mukaan Tsen ja lasten oireilu on alkanut välittömästi heidän muutettuaan asuntoon. Tsen mukaan oireilu alkoi nuhalla ja kuumeilulla. Nexlta aikoi vuotaa öisin verta nenästä, ja Nex alkoi yskiä volmakkaasti öisin sekä oksentaa hmaa. Nexlla diagnosoitiin silmätulehduksia, sieni-infektio, kuumepiikkejä ja hengitystieinfektioita. Nexn ruokahalu hävisi. He joutuivat asunnossa asuessaan useasti öisin viettämään pitkiä aikoja suihkuhuoneessa sen vuoksi, että Nex oksensi lirnaa. Myös yskimisongelma oli jatkuva. Nexlle myös kehittyi erilaisia iho-oireita. Nex sai asumisen aikana lääkärin määräämänä astmalääkityksen, mutta virallista diagnoosia astmasta ei

ole tehty.

 

Tsen mukaan myös Nixksella oli erilaisia silmäoireita sekä hengitystieinfektioita. Nixs yski asunnossa oleskellessaan voimakkaasti ja kärsi jatkuvasta nuhasta. Mahdollisesti myös Nixksella oli

sieni-infektioita. Myös Nixksella ainakin yhden kerran alkoi nenästä täysin yllättäen vuotaa verta. Nixksenkin oireita hoidettiin ja hoidetaan

 

yhä astmalääkityksellä.

 

Omista oireistaan  Tnen  on kertonut,  että hän kärsi voimakkaasta limanerityksestä,  yskästä,  kuumeilusta,  horkasta  sekä lihas- ja nivelkivuista.  Tsen  mukaan  hän ei ollut sairastellut  aikaisemmin, ainakaan  vuosina  2006 - 2009 lainkaan.  Vuonna  2005 hänelle diagnosoitiin  astma pitkitlyneen  flunssan  seurauksena,   mutta toisen diagnoosin  mukaan  astmaa  ei olisi.

 

Tsen  kertomuksen  näyttöarvoa  heikentää  se, että Tnen  ei ole vastakuulustelussa   vastannut  yksityiskohtaisesti   hänelle  esitettyihin kysymyksiin  oireiden  laadusta ja laajuudesta  sekä hänen aikaisemmasta terveydentilastaan.

 

P Knen  on kertonut  M Tsen  sekä Nexn ja Nixksen oireilusta  saman  sisältöisesti  kuin M Tnen.  Ksen  kertomus perustuu  niihin havaintoihin,  joita hän on tehnyt ollessaan  hoitamassa lapsenlapsiaan  ja oleskellessaan  Ulrikankujan  asunnossa.

 

Todistaja  Valtonen  on perustanut  laatimansa  asiantuntijalausunnon    sekä todistajan  kertomuksensa   Tsen  Valtoselle  toimittamiin sairauskertomuksiin   sekä M Tsen  kanssa  käymiin puhelinkeskusteluihin   kuin myös yhteen  Nex Tsen  kanssa  käymään puhelinkeskusteluun.   Valtonen  on pitänyt lääkärintodistusten   ja sairauskertomusmerkintöjen    sekä Tsen  kertomusten   perusteella selvänä  sitä, että asukkailla  on asunnossa  asuessaan  ollut runsaasti ja voimakkaita  terveysoireita  ja että oireet ovat johtuneet  ja olleet suorassa syy-seuraussuhteessa    Ulrikankujan  asunnon  sisäilmaongelmiin.

Valtonen  on tutustumansa   aineiston  perusteella  arvioinut,  että asukkaille

on kehittynyt  homealtistuksen   vuoksi  monikemikaaliyliherkkyys    ja/tai homeallergia,  jotka kumpikaan  eivät ainakaan  toistaiseksi  ole virallisesti diagnosoitavia  ja tautiluokituksen   saaneita  sairaustyyppejä.

 

Valtosen  asiantuntijalausunnon    sekä todistajankertomuksen    näyttöarvoa rasittaa  erityisesti  se, että Valtonen  ei ole toiminut  Tsten  hoitavana lääkärinä,  vaan hänen johtopäätöksensä   perustuvat  pääasiassa

asiakirja-aineistoon   eikä hän ole tavannut  Tsia  henkilökohtaisesti. Lisäksi  näyttöarvoa  rasittaa se, että johtopäätökset   perustuvat pääasiassa  sellaiseen  asiakirja-aineistoon,   johon  käräjäoikeudella   eikä vastaajalla  ole ollut mahdollista  tutustua,  eikä Valtonen  ole vaitiolovelvollisuuteensa    vedoten vastannut  yksityiskohtaisesti   hänelle asiasta  esitettyihin  kysymyksiin.  Lisäksi Valtosen  asiantuntijalausunnosta ilmenee,  että hän on tehnyt johtopäätöksiä   ainakin  osittain  virheellisten esitietojen  perusteella.  Valtonen  ei ole lausuntoa  laatiessaan  ollut tietoinen  M Tsen  aikaisemmasta   sairastelusta  eikä siit'ä, että Tset  eivät ole asuneet  asunnossa  lainkaan  sen jälkeen,  kun asuntoon  on tehty desinfiointi  PHMG-aineella.

 

Kirjallisena  todisteena  K11 olevasta  sisätautien  ja keuhkosairauksien erikoislääkäri,   allergologi  Timo Helinin  laatimasta  lääkärinlausunnosta ilmenee,  että M Tselle  on pian asuntoon  muuttamisen  jälkeen ilmaantunut   lämpöilyä,  lisääntynyttä  limannousua.   ihottumaa  sekä lihas­ ja nivelvaivoja.   Lausunnon  mukaan  oireet selittyvät  ja ovat tyypillisiä

 

kosteusvaurion  I sisäilmaongelman   aiheuttamia  ja syy-seuraussuhde oireiden ja kosteusvaurion   I sisäilmaongelman   välillä  on erittäin    . todennäköinen.

 

Todisteen  K11 näyttöarvoa  rasittaa  se, että lausunnon   mukaan  se perustuu johtopäätöksiltään    M Tsen  kertomukseen   sekä Novorite Oy:n tekemään  sisäilmatutkimukseen.    Lausunnosta   ei ilmene,  miltä osin se mahdollisesti  perustuu  Helinin omiin havaintoihin  M Tsen oireilusta ja sairauksista.

 

Todisteena  K12 olevasta  Helinin allekirjoittamasta   lääkärinlausunnosta ilmenee,  että se perustuu  M Tsen  vastaanottokäynteihin    Helinin luona 18.3.2009 - 13.4.2011, puheluihin,  sähköpostiviesteihin    sekä vastaajan  todisteisiin  1 (Suomen  sisäilmaston  Mittauspalvelun   lausunto) ja 2 (Vahanen  Oy:n lausunto).  Lausunnon  mukaan  M  Tsen oireiden ja asunnon  ala pohjasta  sisäilmaan  päässeiden   epäpuhtauksien välinen  syy-seuraussuhde   on todennäköinen.

 

Todisteena  K13 olevasta  lastenlääkäri  Maija Vedenpään

allekirjoittamasta   lääkärinlausunnosta   Nex Tsesta   ilmenee,  että Nex Tsella  on Ulrikankujan  asuntoon  muuttamisen  jälkeen  ollut toistuvasti pitkitlyneitä  yskiä ja kuumetauteja.   Nex Tsen  terveydentila   on pahentunut  kesällä  2010, ja syksyn 2010 aikana  Nex Tnen  on käyttänyt  pitkään  korotettua  annosta  astmalääkitystä   räkäisyyden  ja limaisuuden  vuoksi.

 

Todisteen  K13 näyttöarvoa  heikentää  se, että siinä on esitietona  mainittu perheen  asunnossa  todetun  homevaurion,  vaikka  tämä  kysymys  on osoittautunut  tässä  oikeudenkäynnissä   sisällöllisesti   riitaiseksi  ja epäselväksi.  Lausunnosta   ei myöskään  ilmene  mitään  johtopäätöksiä   tai terveydenhuollon    ammattihenkilön   arviota siitä,  mikä on Nex Tsella diagnosoitujen   oireiden  syy-yhteys  väitettyyn  homevaurioon.

 

Todisteena  K14 olevasta  lastenlääkäri   Maija Vedenpään allekirjoittamasta    lääkärinlausunnosta    Nixs Tsesta   ilmenee,  että Nixs Tsen  terveydentila   on huonontunut   kesällä  2010 ja että Nixs Tnen  on joutunut  käyttämään  runsaasti  avosektorin   lääkärien palveluja  yskäoireiden   ja limaisuuden  vuoksi.

 

Todisteen   K14 näyttöarvoa   rasittavat  samat  sisällölliset   puutteet  kuin

Nex Tsesta  annettua  lääkärinlausuntoa.

 

Vastanäyttönä   M Tsen  oireilusta  ja sairastelusta   esitettyyn  on vastaajan  toimesta  esitetty  Juha Wirlanderin   kertomus,  jonka  mukaan M Tnen  on heidän  seurusteluaikanaan    vuosina  2004 - 2007 ollut useammassa   eri jaksossa  pitkillä useiden  kuukausien   sairauslomilla työpaikkansa   Sinebrychoffin   oluttehtaaseen   liittyneiden   homealtistusten vuoksi.  Edelleen  Wirlanderin   mukaan  M Tnen   poltti vuosina  2004

- 2007 runsaasti  tupakkaa.

 

Asukkailla  todettujen   oireiden  osalta  ongelmana   on esitetyn  näytön vähäisyys  ja tulkinnanvaraisuus.    Tnen  ei ole itse halunnut  kertoa tarkemmin  terveydentilastaan,    eikä asiassa  ole kuultu  todistajina  Tsta

 

tai lapsia henkilökohtaisesti hoitaneita lääkäreitä.

 

Johtopäätöksenä asiassa esitetystä näytöstä Ulrikankujan asunnon asukkaiden oireilusta ja sairastelusta käräjäoikeus katsoo näytetyksi, että asukkaat ovat asunnossa asumisensa aikana oireilleet ja sairastelleet enemmän kuin mitä voitaisiin pitää tavanomaisena hengitystieinfektioidenja muiden sairauksien esiintymisen tiheytenä. Oireilun laatu on vastannut sitä, mitä todistajien Valtonen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Kari Reijula mukaan yleisesti pidetään tyypiIlisinä kosteusvaurioituneen asunnon aiheuttamina terveysoireina. Käräjäoikeudella ei ole syytä epäillä kirjallisten todisteiden K11 - K14 luotettavuutta siltä osin, kun niistä käy ilmi yksityiskohtaista tietoa Tsten sairastelusta. Sen sijaan johtopäätöstä oireilun ja sairastelun syystä ei ole asiassa pelkän oireilusta esitetyn näytön perusteella mahdollista tehdä.                                               .

 

Asunnon ominaisuuksista esitetty henkilötodistelu

 

Asiassa on riidatonta, että Tnen ja Knen ovat ostaneet asunnon yksityisinä kuJuttajinaammattimaisena rakennusliikkeenä toimineelta SRV:ltä uutena ja että asunnon markkinoinnin taikka kaupanteon yhteydessä ei ole myyjän tai myyjän edustajan toimesta ilmoitettu, että asunnon ominaisuudet miltään osin poikkeaisivat uudesta ja hyvän rakennustavan mukaan rakennetusta asunnosta.

 

Asiassa on selvitetty muun muassa Tsen, SRV:Jläkorjauksista huolehtineiden Jari Grönroosin ja Mika Strömbergin, valvojana toimineen Lauri Partasen ja isännöitsijä Kai Ertolahden samansisältöisillä kertomuksilla, että ennen asunnon kauppaa siinä oli rakennusvirheenä havaittu virheellinen putkikytkentä wc-tiloissa, jossa niin sanottu       . radonpoistoputki oli virheellisesti kytketty viemäriputkeen. Virhe on korjattu ennen asunnon kauppaa, ja putket on ollut oikein kytkettynä

siinä vaiheessa, kun kantajat ovat ostaneet asunnon.

 

Edelleen asiassa on selvitetty, että asunnon ilmanvaihto ei ole toiminut suunnitellusti, vaan ilmanotto toimi ainoastaan osittain ja ilmanpoisto toimi liian tehokkaasti, jolloin asunnon alapohjasta pääsi vuotokohtien kautta ilmaa sekoittumaan sisäilmaan. Strömbergin mukaan syynä iJmanvaihdonongelmiin oli pääasiassa se, että asunnon radonimuri oli virheellisesti kytketty tuloilmaputkeen. Tästä seurasi, että asunto oli voimakkaan alipaineinen. Strömberg on kertonut, että virheelliset kytkennät korjattiin ja ongelma poistui.

 

Tnen ja Knen ovat kertoneet, että Ulrikankujan asunnon alakerrassa oli todella kylmä. Asunnon lämpötila oli lattianrajasta mitattuna vain 14 astetta. Tsen ja Ksen mukaan asuntoa yritettiin tiivistää, mutta se ei auttanut paljoakaan.

 

Strömbergin mukaan Tsen ja Ksen väitteet asunnon kylmyydestä eivät tutkimustulosten perusteella pitäneet paikkansa. Strömbergin mukaan Tnen ja Knen reklamoivat asunnon kylmyydestä. Asunnossa järjestettiin maaliskuussa 2010 lämpökuvaus, jonka mukaan alakerran makuuhuoneen lämpötila oli 21 astetta.

 

Asunnossa tehtiin myös useita muita mittauksia, mutta poikkeavaa kylmyyttä ei havaittu.

 

Edelleen Strömbergin mukaan asunnossa on suoritettu kaupanteon jälkeen erilaisia korjaustoimenpiteitä, kuten Mijorak Oy:n asunnossa tehtyjen rakenNexvausten vuoksi suorittama asunnon lattiarajan tiivistys sekä alakerran kylpyhuoneen vähäisen kaatovirheen korjaus.

 

Todistaja Miika Virtasen kertomuksesta ilmenee, että asunnon ominaisuuksien tutkimuksissa asunnossa havaittiin ilmavuotoja, jotka virheen havaitsemisen jälkeen korjattiin ja ilmavuodot saatiin tukittua.

 

Tutkimukset. mittaukset ja muut havainnot

 

Todisteena K1 olevan Novorite Oy:n tutkimusraportin mukaan Novorite Oy:n edustajat ovat tutkineet asunnossa sisäilman laatua. Tutkimuksissa on päädytty johtopäätökseen, että asunnon sisäilman laatu viittaa poikkeavan homemikrobilähteen olemassaoloon asunnossa näytteenottokohdan eli asunnon portaiden aluksen läheisyydessä.

 

Todisteena K2 olevan Novorite Oy:n tutkimusraportin mukaan asunnon tuloilman karkeasuodattimesta otetusta näytteestä on todettu runsaasti homeitiöitä ja -rihmaston paloja sekä runsaasti bakteerikasvua sekä hienosuodattimesta otetusta näytteestä on havaittu runsaasti homeitiöitä ja -rihmaston paloja.

 

Todisteena K4 olevan Novorite Oy:n tutkimusraportin mukaan asunnosta sisäilmamittauksilla havaitut mikrobikasvustot muodostavat terveydensuojelulaissa tarkoitetun terveyshaitan.

 

Todisteena K5 olevasta terveysinsinööri, Vantaan kaupungin terveystarkastaja Tapio Valtasen allekirjoittamasta tarkastuspöytäkirjasta ilmenee, että Valtanen on todennut asukkaiden oirelIun ja huonon sisäilman viittaavan terveyshaittaan asunnossa. Valtasen käräjäoikeudessa kertoman mukaan viittaus huonoon sisäilmaan

perustui hänen omiin aistinvaraisiin havaintoihinsa sekä siihen, mitä

asukkaat olivat kertoneet.

 

Todisteen K6 mukaan Valtanen on 27.10.2010 edelleen havainnut asunnossa huonoa sisäilmaa ja todennut sen viittaavan terveyshaittaan asunnossa.

 

Todisteen K22 eli tarkastuskertomuksen 23.8.2012 mukaan Valtanen on todennut, että aistinvaraisen arvion mukaan asunto ei täyttänyt tarkastushetkellä asunnoille asetettuja terveydellisiä vaatimuksia. Valtanen on käräjäoikeudessa kertonut lausunnossa esitetyn

kannanoton tarkoittavan periaatteessa samaa kuin että asunto olisi luokiteltu asumiskelvottomaksi. Mikäli asunnossa olisi tarkastushetkellä asuttu ja asukas olisi oireillut, asunto olisi voitu määrätä asumiskieltoon.

 

Todisteen 8 eli Inspector Sec Oy:n raportin 15.11.2010 mukaan asunnon sisäilma on tai on ollut selvästi solumyrkyllistä.

 

Todisteena  Kg oleva Helsingin yliopiston  elintarvike-  ja ympäristötieteen laitoksen tutkimusjohtaja   Mirja Salkinoja-Salosen   lausunto  perustuu Helsingin  yliopiston suorittamiin  näytteenottoihin  ja laboratorioanalyyselhln   sekä Salkinoja-Salosen   johtopäätöksiin mittaustuloksista.   Lausunnon  mukaan  Ulrikankujan  asunnon  sisäilma

sisälsi tutkimusajankohtana   paljon  poikkeavan  toksisia  rnikrobe]a, joiden esiintymisen  on tieteellisesti  yleisellä  tasolla  osoitettu  liittyvän terveyshaittoihin.   Lausunnon  mukaan asunto  oli sopimaton  asunnoksi. Mirja Salkinoja-Salonen   on häntä käräjäoikeudessa   kuultaessa  kertonut laajasti näytteenottometodeista   ja näytteiden  analysoinnissa  käytetyistä metodeista.

 

Todisteena  Vi  olevan Suomen  Sisäilmaston  Mittauspalvelu  Oy:n lausunnon  23.6.2011  mukaan  huoneiston  sisäilman  Jaatumittausten tuloksissa  ei ole todettu  merkittäviä  poikkeamia  normaaliin  verrattuna. Mittauksissa  havaitut poikkeukset  ovat olleet vähäisiä ja yksittäisiä mikrobi-itiöitä,  jotka lausunnon  mukaan ovat todennäköisesti   liittyneet varastoituihin  varusteisiin  ja kalusteisiin  sekä ulkoilman  vaikutuksiin sisätiloissa.  Lausunnon  mukaan  asunnossa  suoritetuissa  tutkimuksissa asukkaiden  oireiluun  ei ole löytynyt selvää syytä.

 

Todisteena  V2 olevan Vahanen  Oy:n lausunnon  24.5.2011  mukaan asunnossa  suoritetuissa  rakenNexvauksissa   ei ole havaittu riskirakenteita  eikä merkkejä  kosteudesta  tai mikrobivaurioista.

 

Todisteena  V3 olevan Suomen  Sisäilmaston  Mittauspalvelu  Oy:n lausunnon  14.7.2011  mukaan  asunnon  ulkopuolella  olleen  maatäytön puunkuorikatteen   mikrobimäärät  olivat korkeat  homesienien  ja bakteereiden  osalta.

 

Suomen  SisäiJmaston Mitlauspalvelussa   työskentelevä  todistaja Jukka Knen on kertonut todisteista V1 ja V3 ilmenevien mittaustulosten olleen mikrobi-itiöiden lukumäärien osalta normaaleina pidettäviä. Knen on lisäksi kritisoinut todistaja Salkinoja-Salosen tutkimusmenetelmää epäluotettavaksi. Ksen mukaan

Salkinoja-Salosen tutkimusmenetelmät eivät ole saavuttanut yleistä hyväksyntää tutkijoiden keskuudessa.

 

Todisteena V16 olevan Vahanen Oy:n lausunnon 15.4.2013 mukaan asunnossa on kesällä 2010 ollut paikallisesti todennäköisesti ilmavuotojen mukana tulleita mahdollisesti poikkeavia mikrobeja. Lausunnon mukaan vaurio on korjattu asianmukaisesti. Lausunnon mukaan muut asunnossa tehdyt mikrobilöydökset eivät ole poikkeavia.

 

Todistajina kuullut lausunnon laatijat, mikrobiologit Milja Vepsäläinen ja Miia Pitkäranta ovat käräjäoikeudessa kertoneet, että sisäilman laatua ei tulisi arvioida kantajien vetoamalla toksisuusmiUauksella, vaan väitetyn terveyshaitan kannalta olennaista olisi selvittää, tulevatko mittauksissa havaitut yksittäiset mikrobit sisäilmaan ulkoilmasta ihmisten mukana vai onko kyse rakenteista tulevista mikrobHtiöistä. Sisäilman laatua arvioitaessa tulee luotettavan johtopäätöksen saamiseksi sitä aina verrata ulkoilmanäytteisiin.

 

Todistaja Pitkäranta on myös kritisoinut todistaja Salkmoja-Salosen tutkimusmenetelmää epäluotettavaksi. Pitkärannan mukaan esimerkiksi sisäilman toksisuutta mitattaessa toksisuutta voidaan havaita

Salkinoja-SaJosenkäyttämällä metodologialla, vaikka ihmiset eivät asunnossa oireile, eikä toksisuutta välttämättä havaita, vaikka ihmiset oireilevat.

 

Todistaja Reijula on yleisellä tasolla kertonut potilaiden oirehtimisesta kosteusvaurioisissa sisätiloissa, kosteusvaurioituneiden tilojen määrittämisestä sekä niistä toirnenpitelstå, joihin on ryhdyttävä, mikäli epäillään, että ihmisten oireilu johtuu kosteus- ja homevauriosta. Reijula on myös kertonut kosteus- ja homevaurioaltistuksen tyypillisimmistä oireista.

 

Reijulan mukaan päätöstä yksittäisen tilan käytön sallimisesta tai kieltämisestä ei voida tehdä pelkästään sisäilmamittausten tulosten perusteella, koska sisäilman toksisuuden määritysmenetelmiä ei ole vielä riittävästi tutkittu. Reijulan mukaan siitä, että ympäristöstä löytyy toksisuutta, ei voida ilman perusteellisia lisäselvityksiä tehdä johtopäätöstä, onko havaitulla toksisuudella merkitystä ihmisten terveyden kannalta.

 

Biosidikäsittety

 

Asiassa on riidatonta, että asunnossa on käytetty MCF-merkkistä desinfiointiainetta Yleissiivous Eija Kangas Oy:n suorittamien siivoustoimenpiteiden yhteydessä maaliskuussa ja joulukuussa 2011. Käytetyn pintadesinfiointiaineen vaikuttavana aineena on ollut PHMG eli polyheksametyleeniguanidiinihydrokloridi. PHMG on biosidi.

 

Edelleen asiassa on selvitetty, että PHMG on poistettu EU:n komission päätöksellä sallittujen biosidien luettelosta. Sitä ei ole saanut myydä, markkinoida tai muutoin saattaa markkinoille Euroopan unionin alueella

1.7.2012 jälkeen.

 

Todistaja Strömbergin kertomuksen mukaan asunnon siivous on suoritettu SRV:n alihankkijan Mijorak Oy:n toimeksiannosta. SRV ei ole antanut Mijorak Oy:lle taikka Yleissiivous Oy:lle mitään muita ohjeita kuin Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelun ohjeen asunnon siivouksesta. Strömberg on itse ollut yhteydessä Yleissiivoukseen I todistaja Kankaaseen ainoastaan aikatauluun liittyvissä kysymyksissä.

Strömbergin mukaan SRV ei ole antanut asiassa ohjetta käyttää

asunnon siivouksessa PHMG:tä.

 

Todistaja Satu Kangas Yleissiivous Eija Kangas Oy:stä on kertonut, että

Ylelssiivous on siivonnut Ulrikankujan asunnossa ensimmäisen kerran

7.3.2011, jolloin asunto imuroitiin ja pyyhittiin MCF-aineelJa.Sama käsittely toistui 14.3.2011 ja 16.12.2011. Kankaan mukaan 30. -

31.1.2012 asunto imuroitiin ja pyyhittiin laimennetulla 10 Universum

-pesuaineella. Tasot pyyhittiin 7.2.2012. Menettelyohjeet siivoukseen saatiin Mijorak Oy:ltä. MCF-aineen Yleissiivous hankki itse, ja enää sitä

ei käytetä. Vastaavia homepölysiivouksia tehtiin samalla tavalla muuallakin. Kankaan mukaan vaikka MCF-ainetta on käytetty

 

Yleissiivous  Oy:n henkilökunnan  toimesta  ennen aineen  käyttökieltoa suhteellisen  usein, henkilökunnassa   ei ole havaittu  mitään oireita aineen käyttöön  liittyen.

-

TOdistaja Jussi Kauko on kertonut toimivansa  kemistinä  MCF-

desinfiointiainetta   markkinoineessa  yhtiössä.  Kaukon  mukaan  PHMG:tä sisältävää  ainetta on käytetty  loppudesinfiointiin   homesaneerauksissa.

 

Todistaja  Esa Laakio, Kiilto Clean Oy:n laatu- ja lainsäädäntöpäällikkö, on kertonut,  että Priima pesuaine on vanha tuote ja heidän suurin yleispesuaineensa   ammattisiivouspuolella.    Sen nimi on sittemmin muutettu  muotoon  Kiilto 10 Universum.  Todistajan  mukaan  kyseinen aine ei ole myrkyllinen,  koska yksikään  sen ykslttäisistä  ainesosista  ei ole myrkyllinen.

 

Todistaja  Reijulan  mukaan on yleistä,  että kosteus- ja homevaurioisten rakennusten  korjausremontoinnin   yhteydessä  rakennusliikkeet   käyttävät loppusiivouksessa   viimeiseksi  varmistukseksi   biosidejä  sisältäviä desinfiointiaineita.   Reijula on ihmetellyt  käytäntöä,  koska biosidin käytön hyödyistä  ei ole olemassa  tieteellistä  näyttöä.  Sen sijaan on olemassa näyttöä  siitä, että biosidikäsittely  saattaa  olla haitallista.

 

Todistaja  Salkinoja-SaJonen  on kantajan  kirjallisena  todisteena   16 olevassa  lausunnossaan  todennut,  että asuntoon  on levitetty  biosidi PHMG:tä  hyvin suuri määrä. Salkinoja-Salosen   mukaan  PHMG:n levityksestä  ei ole asukkaille  mitään  hyötyvaikutuksia,   vaan ainetta levittämällä  aiheutetaan  asuntoon  terveyshaitta.  Salkinoja-Salosen mukaan  mahdollisuudet  puhdistaa  Ulrikankujan  asunto  biosidistä asuntoon  suoritetun  mittavan  käsittelyn  jälkeen  ovat vähäiset. Lausunnossaan   Salkinoja-Salonen   on suositellut,  että asunto  poistetaan asumiskäytöstä.

 

Salklnoja-Salosen   mukaan  biosidikäsittelyä   käytetään  sisäilman  ja rakennusmateriaalien   pesäkelukujen   alentamiseksi  viitearvojen alapuolelle.  Biosidikäsitlelyllä   saatuja  matalia  mikrobipesäketuloksia käytetään  osoittamaan,  että tilat olisivat  puhtaat.  Kuitenkaan  käsittely  ei tuhoa tai poista homeiden  tai bakteerien  tuottamia  toksiineja,  vaan se lisää sisätilan  toksisuutta,  koska desinfiointiaine   on yhtä myrkyllistä ihmisen  soluilIe kuin homeiden  tuottamat  toksiinit.  Lisäksi tutkimuksissa on havaittu,  että ihmisten terveydelle  kaikkein  haitallisimmat   homeitiöt olisivat  resistenttejä  biosidille.  Näin ollen biosidikäsittely  tappaisi  niin sanottuja  hyviä bakteereita  ja itiöitä, ja jäljelle jäisivät  vahingolliset,  joilla olisi käsittelyn  jälkeen  enemmän  elintilaa.

 

Kantajien  todisteena  31 olevassa  Valviran  lausunnossa  todetaan asiantuntijoiden   yleisen  näkemyksen  olevan,  ettei biosidien  käytölle esimerkiksi  asuntojen  sisätiloissa  homeongelman   ratkaisijana  ole perustetta.  Terveyshaittaa   voi syntyä  ihmisille,  jotka oleskelevat käsiteltävässä   tilassa  ilman riittäviä henkilösuojaimia   PHMG:tä  sisältävän biosidin  levityksen  aikana ja jonkin  aikaa  levityksen jälkeen.  Valviran lausunnossa   18.2.2013  todetaan  edelleen,  että huonepölyyn

sitoutuneesta  tai kuivuneesta  PHMG-biosidikalvosta    mahdollisesti aiheutuvaa  terveyshaittaa   ei tämän  hetken tietojen  mukaan  tiedetä,  eikä

 

voida siten sulkea  pois. Lausunnossa  todetaan  vielä, että mikäli tiloissa ei todeta  terveyshaittaa  ja biosidin  käyttö  on tapahtunut  asianmukaisesti, korjaustoimenpiteisiin    ei ole tarvetta.

 

Todistaja  Ertolahti  on kertonut  pyytäneensä  SRV:tä  suorittamaan Valviran   ohjeen  mukaisen  vesipesun  ja pyyhinnän  Ulrikankujan asunnossa   sen jälkeen,  kun asunto siirtyi  asunto-osakeyhtiön    hallintaan. Asunto-osakeyhtiö    on nyt ryhtymässä  itse toimenpiteisiin,   koska SRV  ei ole hoitanut  tätä asiaa. Vaikka  asunto  on siirtynyt  asunto-osakeyhtiön hallintaan,  asunto-osakeyhtiö   ei ole vuokrannut   asuntoa,  koska SRV ei ole suorittanut  Valviran  ohjeen  mukaisia  pesutoimenpiteitä.

 

Johtopäätökset asiassa esitetystä näytöstä asunnon väitetyn virheen osalta

 

Edellä  esitetyillä  perusteilla  käräjäoikeus  on katsonut  selvitetyksi,  että Tset  ovat asuessaan  Ulrikankujan  asunnossa  oireilleet  tavanomaista sairastelua  enemmän.

 

Edelleen  käräjäoikeus  on katsonut  selvitetyksi,  että asunnossa suoritetuissa   sisäilmatutkimuksissa    on saatu  vahvoja  viitteitä  siitä, että asunnossa   on ollut sisäilmaongelma.

 

Käräjäoikeus   katsoo,  että asiassa  esitetyllä  selvityksellä  asunnon rakennusaikaisista    rakennusvirheistä   ei ole merkitystä  asian  ratkaisun kannalta,  koska nämä virheet on esitetyn  selvityksen  perusteella  hyvää rakennustapaa   noudattaen  korjattu joko  ennen  asunnon  kauppaa  tai pian  kaupanteon  jälkeen.

 

Asiassa  on myös selvitetty,  että asunnossa   on sen jälkeen,  kun Tset muuttivat  asuntoon,  SRV:n toimesta  suoritettu  asukkaiden  oireilun  sekä sisäilmamittaustulosten    perusteella  poikkeuksellisen   laajoja  selvitys-  ja korjaustoimenpiteitä,    muun ohessa  laajoja  asunnon  rakenteiden avauksia.  Asunnossa  on myös useaan  otteeseen  suoritettu  SRV:n alihankkijan   toimesta  niin sanottu  homepölysiivous   eli asunnon  pintojen käsittely  PHMG:tä  sisältävälIä  desinfiointiaineella.

 

Asiassa  ei ole tutkimuksilla  pystytty  yksiselitteisesti   selvittämään,   onko asunnossa   kosteus- ja homevaurio,  eikä  myöskään  sitä, mikä on se mahdollinen   päästölähde,  josta stsätlrnamittauksissa    havaitut mikrobilöydökset   ovat peräisin.  Asiassa  esitetyn  näytön  perusteella  on mahdollista,   että vaurio ja päästölähde   on kantajien  väittämällä  tavalla edelleen  olemassa  tai että vastaajan  väittämällä  tavalla  mitään  vauriota tai päästölähdettä   ei ole koskaan  ollut olemassakaan   tai ainakin  se on korjattu.

 

Asiassa  on näytetty,  että asuntoon  suoritetuilla   PHMG-käsittelyillä   eli niin sanotuilla   homepölysiivouksilla   ei ole voitu  korjata  alkuperäistä   väitettyä sisäilmaongelmaa    (muun  muassa  Salkinoja-Salosen   ja Reijulan kertomukset).   Näyttö siitä, onko PHMG-käsittely   itsessään  aiheuttanut asunnon  sisäilmaongelman   pahenemista   on ristiriitaista  (toisaalta

Salkinoja-Salosen    sekä toisaalta  Vepsäläisen   ja Pitkärannan

kertomukset).

 

 

Edellä luetellut asunnon väitetystä virheestä esitetystä näytöstä tehdyt johtopäätökset huomioiden käräjäoikeus katsoo, että kantajien vaatimus kaupan purkamisesta on hyväksyttävä.

 

Mikään edellä luetelluista perusteluista ei yksinään riittäisi ylittämään kaupan purkamisen kynnystä. Asiassa esitettyä näyttöä on kuitenkin arvioitava kokonaisuutena.

 

Asukkaiden oireilu yhdistettynä sisäilmatutkimusten havaintoihin, asunnossa suoritetut poikkeuksellisen laajat korjaustoimenpiteet rakenNexvauksineen sekä asunnon useampikertainen homepölysiivous PHMG:llä verrattuna siihen, että Tnen ja Knen ovat yksityisinä kuluttajina ostaneet uuden asunnon ammattimaisena rakennusliikkeenä toimineelta SRV:ltä riittävät asiassa ylittämään sen asuntokauppalain 4 luvun 25 §:ssä säädetyn olennaisen sopimusrikkomuksen kynnyksen.

 

Huolimatta siitä, että asunnossa suoritetut tutkimustulokset asunnon sisäilman mikrobipitoisuuksista ovat olleet jossakin määrin ristiriitaisia kuten myös aslantuntliolden arviot tutkimusten ja niiden tulosten merkittävyydestä ja luotettavuudesta, katsoo käräjäoikeus tulleen asiassa luotettavalla tavalla selvitetyksi, että asunnon sisäilmassa on havaittu ainakin joitakin haitallisia mikrobeja tai jossakin määrin poikkeavia mikrobipitoisuuksia. Sisäilmassa todettujen mikrobien syy tai lähde on jäänyt epäselväksi ja tältä osin on esitetty myös arvailuja esimerkiksi niiden kulkeutumisesta maaperästä. Sisäilman rnikrobipitoisuuden osalta esitetty näyttö on kuitenkin ollut siinä määrin ristiriitaista ja tulkinnanvaraista, että pelkästään tällä perusteella asunnossa ei voida katsoa olevan purkuun oikeuttavaa olennaista virhettä.

 

Kaupan kohteena on ollut uusi asunto, jolloin ostajalla on oikeus olettaa kohteen olevan täysin uutta vastaavassa kunnossa ja virhekynnys on tämän vuoksi oltava matalammalla kuin käytetyn asunnon kaupassa. lisäksi  vastaajana asiassa on asuntojen rakentamista ammattimaisesti harjoittava yhtiö, jolta kantajina olevat yksityishenkilöt ovat ostaneet uuden asunnon. Käräjäoikeus katsoo, että tämä asetelma saa aikaan sen, että purkamiskynnys on alhaisempi, kuin jos kysymys olisi tasaveroisista sopimuskumppaneista. Kun vielä otetaan huomioon ne edellä todetut seikat, että asukkaille on asunnossa asuttaessa aiheutunut ainakin joitakin terveydellisiä oireita ja että asunnon sisäilmassa on todettu ainakin Joitain haitallisia mikrobeja, katsoo käräjäoikeus arvioidessaan näitä kaikkia seikkoja kokonaisuutena asunnossa olleen asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n 3-kohdan mukaisen virheen, jonka ei ole näytetty poistuneen. Tätä tulkintaa tukee myös se seikka, että SRV on ryhtynyt virheen löytämiseksi ja korjaamiseksi laajoihin selvitys- ja korjaustoimenpiteisiin, jota menettelyä ei voitaisi pitää loogisena siinä tapauksessa, että SRV olisi väittämällään tavalla pitänyt asuntoa ominaisuuksiltaan kokonaan virheettömänä.

 

Käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei tule myöskään sovellettavaksi asuntokauppalain 4 luvun 23 §:n säätämä myyjän oikeus virheen korjaamiseen, koska asiassa on osapuolten kesken erimielisyyttä siitä,

 

onko virhettä ylipäätään oJemassaja miten virhe olisi mahdollista korjata.

 

Näin ollen käräjäoikeus hyväksyy kantajien vaatimuksen kaupan purkamisesta.

 

Seuraamukset kaupan purkamisesta

 

Asuntakauppalain 4 luvun 36 §:n mukaan jos kauppa puretaan, myyjän on palautettava saamansa kauppahinta ja maksettava palautettavalIe kauppahinnalle korkoa korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä päivästä lukien, jana hän vastaanotti maksun. Jos ostaja on saanut asunnon tai tämän luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut asiakirjat hallintaansa, hänen on luovutettava ne takaisin myyjälle.

 

Kantajien kirjallisen todisteen 40 mukaan asunnon kauppahinta on ollut

43.273,85   euroa, asuntoon kohdistuva yhtiölainaosuus 206.726,15 euroa ja niin sanottu velaton hinta eli kauppahinta ja yhtiölainaosuus yhteensä 260.000  euroa.

 

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu (esimerkiksi KKO

1992:51),  että kaupan purkamisen seuraamuksena myyjän ja astajan asema tulee saattaa kaupan purun jälkeen sellaiseksi, kuin se olisi ollut,

jos asuinhuoneiston kauppaa ei olisi lainkaan tehty. Tämä tarkoittaa, että kaupan ostajan ja myyjän on puolin ja toisin palautettava kaupan

johdosta saamansa suoritukset.

 

Tnen ja Knen ovat kaupan purun seurauksena vaatineet, että SRV velvoitetaan maksamaan heille 1) asunnon kauppahinta, 2) kaupan jälkeen maksetut yhtiölainat sekä 3) kaupan jälkeen erääntyneet, mutta maksamatta jätetyt yhtiölainat.

 

Asunnon kauppahinta

 

Asiassa on riidatonta, että Tnen ja Knen ovat asunnon oston yhteydessä maksaneet SRV:lle asunnon kauppahintana (niin sanottu myyntihinta) 43.273,85   euroa.

 

Koska kauppa on määrätty purettavaksi, SRV velvoitetaan maksamaan kyseinen summa takaisin Tselle ja Kselle.

 

Käräjäoikeus hyväksyy vaatimuskohtaan liittyvät korkovaatimukset, eli palautettavalIe kauppahinnalle 43.273,85   eurolIe määrätään suoritettavaksi korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista tuottokorkoa

30.12.2009   lukien 29.7.2011  saakka sekä korkolain 4 §:n 1 momentin

mukaista viivästyskorkaa 30.7.2011   lukien.

 

Kanfajien maksama yhfiölainaosuus

 

Vaikka asuntokauppalain 4 luvun 36 §:ssä säädetään ainoastaan kauppahinnan palauttamisesta, käräjäoikeus katsoo, että siltä osin kuin Tnen ja Knen ovat maksaneet asunta-osakkeeseen kohdistunutta yhtiölainaa, kyse on lainkohdan tarkoittamalla tavalla

 

purkutllanteessa   kauppahintaan   rinnastuvasta  maksusta  ja heillä on vastaavasti  kuin kauppahinnan  osalta oikeus saada SRV:ltä  korvaus maksamistaan  määristä.

 

Tätä johtopäätöstä  tukee  myös se, että asunnon ostajan  kannalta voidaan  pitää purkamisen  seurauksen  kannalta merkityksettömänä   sitä seikkaa,  mikä on asunnon  kauppahinnan  ja maksetun  yhtiölainan

välinen suhdeluku.  Mikäli kantajat olisivat maksaneet  nyt maksamansa

yhtiölainamäärän  jo osana asunnon  kauppahintaa,  heillä olisi edellä mainituilla  perusteilla  oikeus  saada maksamansa  määrä  kokonaan takaisin.

 

Näyttönä  maksetusta  yhtiölainan  määrästä on esitetty  kantajan kirjallisena  todisteena  41 oleva asunto-osakeyhtiön   isännöitsijän  selvitys huoneiston  yhtiölainasta  ja rahoitusvastikkeesta,   jonka  mukaan  kyseisen asunnon  lainaosuutta  on lyhennetty  22.2.2010  mennessä  yhteensä

51.560,45  euroa.

 

Edelleen  näyttönä  on esitetty  kantajan  kirjallisena  todisteena  41 oleva asunnon  vastikkeiden  maksuhistoriatauJukko,  jonka mukaan  kantajat ovat maksaneet  22.2.2010  jälkeen  11.3., 18.3. ja 22.3.2010     . pääomavastiketta   yhteensä  1.497,34  euroa.

 

Vastaajat  eivät ole yksilöidysti  kiistäneet  sitä, että kantajat  ovat väittämällään  tavoin  lyhentäneet  yhtiölainaosuutta.   Näin ollen käräjäoikeus  hyväksyy  kantajien  esittämän  selvityksen  näytöksi Iyhennetystä  yhtiölainaosuudesta.

 

Näin ollen Tsen  ja Ksen  maksamaksi  yhtiölainaosuuden määräksi  saadaan  51.560,45  euroa lisättynä 22.2.2010  jälkeen maksetulla  määrällä  1.497.34  euroa eli yhteensä  kantajien  vaatima

53.057,79  euroa, joka  määrä vastaaja  velvoitetaan  maksamaan kantajille.

 

Käräjäoikeus hyväksyy vaatimuskohtaan liittyvän korkovaatimuksen, eli palautettavalIe yhtiölainan Iyhennykselle  53.057,79 eurolIe määrätään suoritettavaksi korkoJain 3 §:n 2 momentin mukaista  tuottokorkoa

22.3.2010 lukien 29.7.2011 saakka  sekä korkolain  4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa  30.7.2011  lukien.

 

Erääntynyt multa maksamaton yhtiölainaosuus

 

Asiassa on riidatonta, että Knen ja Tnen eivät ole maksaneet asunto-osakeyhtiölle SRV:ltä vaatimaansa 15.549,97 euron heidän hallitsemaansa asuinhuoneistoon kohdistuvaa yhtiölainaosuutta. Riidatonta on myös, että asunto-osakeyhtiö Vantaan Ulrikanrinne on tehnyt päätöksen  huoneiston ottamisesta asunto-osakeyhtiön hallintaan maksamattomien yhtiövastikkeiden vuoksi.

 

Asuntokauppalaissa ei ole yksityiskohtaisia säännöksiä kaupan purkamisen oikeusvaikutuksista eli siitä. mitkä ostajan ja myyjän suoritukset on kaupan purkamisen yhteydessä palautettava. Säännöksiä siitä, miten erääntyneen mutta maksamattoman yhtiölainan osalta tulisi

 

asuinhuoneiston kaupan purkamisen yhteydessä menetellä, ei ole myöskään muualla lainsäädännössä.

 

Näin ollen kysymys on ratkaistava edellä selostetun sen purkamisen oikeusvaikutuksia koskevan periaatteen mukaisesti, että ostaja ja myyjä tulisi saattaa siihen asemaan, jossa he ovat olleet ennen kaupan solmimista.

 

Asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 7 §:n mukaan, jos osakkeet siirtyvät uudelle omistajalle sen jälkeen, kun päätös osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan on tehty, uusi omistaja saa osakehuoneiston

hallintaansa maksettuaan ne erääntyneet erät, joihin osakehuoneistosta saatavaa vuokraa voitaisiin 6 §:n 2 momentin mukaan käyttää.

 

Tnen ja Knen eivät ole esittäneet yksilöityä väitettä siitä, että he olisivat kaupan purusta huolimatta henkilökohtaisesti vastuussa erääntyneistä yhtiövastikkeista. Asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan

yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Toisaalta 3 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan osakkeen uusi omistaja on vastuussa yhtiövastikkeen

maksamisesta omistusoikeuden siirtymisestä lähtien.

 

Ottaen huomioon purkamisen oikeusvaikutusten pääsääntö eli asianosaisten aseman palauttaminen kauppaa edeltävään tilaan sekä asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 6 §:n 2 momentti, käräjäoikeus katsoo SRV:n asunnon myyjänä olevan vastuussa osakkeisiin kohdistuvasta yhtiölainasta myös Tsen ja Ksen hallinta-ajalta.

 

Tätä tulkintaa tukee asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 7 §:n säännös, jonka mukaan SRV voi saada asunto-osakeyhtiön haltuun otetun osakehuoneiston hallintaansa maksamalla erääntyneet yhtiövastikkeet asunto-osakeyhtiölle.

 

Mikäli SRV velvoitettaisiin maksamaan vaadittu määrä Tselle ja Kselle, mahdollista olisi, että SRV joutuisi maksamaan yhtiövastikkeen kahteen kertaan, mikäli Tnen ja Knen laiminlöisivät maksaa SRV:n maksaman määrän sellaisenaan asunto-osakeyhtiölle.

 

Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että Tsella ja Ksellä ei kaupan purkamisen seurauksena ole oikeutta saada SRV:ltä niitä erääntyneitä mutta maksamatta jätettyjä yhtiövastikkeita (tai vaatimuksen mukaisesti yhtiölainaa), joita he eivät ole maksaneet asunto-osakeyhtiölle.

 

Tältä osin käräjäoikeus hylkää kanteen.

 

Muut huomiot

 

Koska kauppa on määrätty purettavaksi, Tnen ja Knen velvoitetaan luovuttamaan asunnon osakekirjat tai muut asunnon omistus- tai hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat SRV:lle.

 

Vahingonkorvausvaatimukset

 

 

Asuntokauppalain   4 luvun 26 §:n mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen  vahingosta,  jonka  hän kärsii asunnon  virheen  vuoksi. Välillisen  vahingon  myyjä on kuitenkin  velvollinen  korvaamaan  vain jos virhe tai vahinko johtuu  huolimattomuudesta   hänen puolellaan.

 

Ostajan  on näytettävä toteen  kärsimänsä  vahinko.  Mikäli ostaja  näyttää. että hänelle  on asunnon  virheen  vuoksi aiheutunut  vahinkoa,  ostaja on täyden  korvauksen  periaatteen  mukaisesti  saatettava  siihen taloudelliseen  asemaan,  jossa  hän olisi ollut ilman kärsimäänsä

vahinkoa.

 

Virheen selvittelykustannuksel

 

Kantajien selvittelykustannuksia koskeva 4.741 euron vaatimus on muodostunut Novorite Oy:n ja Inspector Sec Oy:n toimesta asunnossa suoritettujen tutkimusten kustannuksista.

 

Asianosaisten ja useiden todistajien kertomuksilla asiassa on selvitetty kohteessa suoritetun lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Asiassa on kirjallisina todisteina (kantajan kirjalliset todisteet 1 - 4) esitetty Novorite Oy:n raportit 31.7.2010. 23.9.2010, 15.10.2010 ja 25.10.2010 sekä Inspector Sec Oy:n raportti 15.11.2010 (kantajan kirjallinen todiste 8).

 

SRV on kiistänyt vaatimuksen yleisellä tasolla. Huolimatta siitä, että sanottujen lausuntojen ja tutkimusten laatimisesta ei ole esitetty laskuja, pitää käräjäoikeus uskottavana, että kantajille on aiheutunut tutkimusten teettämisestä kustannuksia. Käräjäoikeus hyväksyy vaatimuksen määrällisesti vaaditun suuruisena, koska vastaaja ei ole yksiJöidysti kiistänyt vaatimuksen määrää. Tämän vuoksi SRV on velvoitettava korvaamaan virheen selvittelykustannukset kantajille vaaditun

suuruisina.

 

Yliopiston tutkimus- ja selvitfelykustannukset

 

Kirjallisesta todisteesta K51 "Laskutettavaa (M Tnen)" ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksista aiheutuneet/aiheutuvat kustannukset Tselle.

 

Asianosaisten sekä todistajien kertomuksilla on selvitetty, että kohteessa on suoritettu lukuisia tutkimuksia myös Helsingin yliopiston toimesta. Asiassa esitetyt kirjalliset todisteet K9, K10, K16, K17. K20, K25, K26, K28, K33, K34. K35 ja K50 ovat kaikki olleet Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Salkinoja~Salosenlaatimia selvityksiä ja lausuntoja koskien nyt käsiteltävänä olevaa asiaa.

 

Käräjäoikeus pitää uskottavana, että sanottujen selvitysten ja lausuntojen laatimisesta on aiheutunut tai aiheutuu kantajille kustannuksia. Salkinoja-Salonen on kuitenkin esittänyt käräjäoikeudessa todistajapalkkiota koskevan vaatimuksensa, mikä on sisältänyt myös Salkinoja-Salosen asiantuntijatyötä koskien muun ohella lausuntojen laatimista ja kirjoittamista.

 

 

 

Salkinoja-Salosen   asiantuntijat yö on jo huomioitu  hänen  esittämässään ja  kantajien  oikeudenkäyntikuJuina   vasta ajalta vaatimassa palkkiovaatimuksessa,    eikä näitä kustannuksia  huomioida  tämän  vuoksi toistamiseen.

 

Näillä perusteilla  käräjäoikeus  katsoo,  että vastaaja  on velvollinen korvaamaan  selvittely- ja tutkimuskustannusten    osalta  vain suoranaiset kulut, jollaisina  on pidettävä  näytteiden  otoista, tarvikkeista  ja testeistä aiheutuneita   kustannuksia.  Sanottujen  kustannusten  suuruus  on todisteen  K51 mukaan yhteensä  3.296 euroa,  mihin määrään  lisätään arvonlisäveron   osuus  791,04  euroa.

 

SRV velvoitetaan  korvaamaan  kantajille  selvittely- ja tutkimuskustannuksista    yhteensä  4.087,04  euroa.  Enemmälti vaatimukset   hylätään.

 

Asunnon käyttöhyödyn menetys asunnossa asutfaessa

 

Kantajat ovat vaatineet asiassa vahingonkorvausta asunnon käyttöhyödyn menetyksestä sillä perusteella, että heille on aiheutunut asunnon käyttöhyödyn menetystä asunnossa asuttaessa, koska he eivät ole voineet käyttää asunnon alakertaa.

 

Asunnon alakerran käytön ei ole näytetty estyneen. Asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella käräjäoikeus voisi tehdä johtopäätöksen siitä, että asunnon alakerta ei olisi ollut käyttökunnossa. Sen sijaan Tnen ja Knen ovat käräjäoikeudessa itse kertoneet, että asunnon alakerrassa oli ollut lasten leikkihuone ja että Knen

on nukkunut itse alakerran makuuhuoneessa oleskellessaan asunnossa. Asiassa on myös jäänyt näyttämättä, että asunnon alakerta olisi

kantajien väittämin tavoin ollut poikkeuksellisen kylmä.

 

Asiassa on lisäksi huomioitava se, että Tsen ja Ksen SRV:n kanssa tekemä kauppa on edellä selostetuin tavoin määrätty purettavaksi ja suoritukset puolin ja toisin palautettavaksi. Koska koko asunnon kauppahinta sekä kantajien Iyhentämä yhtiölainaosuus on määrätty heille korkoineen palautettavaksi eikä SRV ole esittänyt asiassa kantajia kohtaan asuntokauppalain 4 luvun 36 §:n säätämää asumishyötyä koskevaa vaatimusta, kantajat ovat asuneet asunnossa

pelkän yhtiövastikkeen määrällä, eikä heille näin ollen edes teoriassa ole

voinut syntyä käyttöhyödyn menetystä.

 

Näillä perusteilla kantajien vaatimus asumishaitan korvaamisesta asunnossa asuttaessa hylätään.

 

Asunnon käyltöhyödyn menetys 1.4.2012/ukien

 

Kirjallisena todisteena esitetystä sähköpostista 15.11.2010 (kantajien todiste 39) ilmenee, että SRV on suostunut korvaamaan Tselle tutkimusten toteutuneen keston ajalta 120 euroa päivältä sijaisasumiskustannuksia. Asiassa on riidatonta, että SRV on suorittanut sanottua korvausta 31.3.2012 saakka.

 

Asiassa  on selvitetty, että SRV on asianosaisten  välisen sopimuksen perusteella  maksanut  korvausta sijaisasumisesta   noin vuoden  ajalta. Kantajien  käräjäolkeudessa  esittämän  vaatimuksen  osalta jää epäselväksi.  mihin seikkoihin  heidän vaatimuksensa  tältä osin perustuu ja onko  kysymyksessä  katsottava olevan  sopimukseen  perustuva korvausvaatimus   vaiko vahhigonkorvaus.   Oikeudenkäynnissä   kantajat eivät ole esittäneet  perustetta  vaatimukselleen.

 

Käräjäoikeus   katsoo, että pelkästään  sähköpostilla  asianosaisten  kesken sovitusta  ja hyväksytystä  menettelystä  ei voida katsoa seuraavan

SRV:lle  velvollisuutta  korvata sijaisasunnon   kustannuksia määräämättömän   pitkäksi ajaksi. SRV:n  kantajille  sijaisasumisesta  jo korvaamaa  aikaa voidaan  pitää sellaisena  sopimuksen  mukaisena korvauksena,  joka kattaa asiassa SRV:n  sopimusvelvoitteet,   eikä kantajilla  ole enää Jo vastaanottamlensa   korvausten  lisäksi oikeutta saada  korvausta  sijaisasumisen  kustannuksista.

 

Näillä  perusteilla  kantajien vaatimus  asunnon  käytlöhyödyn menetyksestä   1.4.2012  lukien hylätään.

 

Asuntojen arvonnousun aiheuttama hinnanero

 

Kantajat ovat vaatineet SRV:n velvoittamista korvaamaan asuntojen arvonnousun perusteella aiheutuneen hinnaneron johdosta vahingonkorvauksena 25.000  euroa.

 

Kantajat eivät oJeesittäneet vaatimuksensa tueksi lainkaan perusteita eivätkä mitään näyttöä. Tämän vuoksi vaatimus asuntojen arvonnousun aiheuttamasta hinnaneron johdosta aiheutuneesta vahingosta on perustelemattomana ja näyttämättömänä hylättävä.

 

Muuftokustannukset

 

Tnen on käräJäoikeudessakertonut, että asunnosta poismuutto aiheutti hänelle erilaisia kustannuksia, joiden tarkempaa sisältöä hän ei kuitenkaan muistanut. Knen on kertonut, että muuttokustannuksia aiheutui ilmeisesti pianon ku/jetuskustannuksistaja osa kustannuksista oli ilmeisesti varattu tavaroiden hävityskustannuksiin. Rahaa oli Ksen mukaan varattu myös pesukoneen hävitykseen.

 

Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen yleisellä tasolla. Käräjäoikeus toteaa yleisen elämänkokemuksen perusteella olevan uskottavaa. että

muutosta aiheutuu kustannuksia. Kantajat eivät ole esittäneet tarkempaa selvitystä siitä, mihin Tsen vaatimus määrällisesti on perustunut.

Käräjäoikeus arvioi tarkemman selvityksen puuttuessa muuttokustannusten kohtuulliseksi määräksi 500 euroa ja hylkää vaatimuksen enemmälti.

 

Asuntoirlaimisfoa koskeva vaatimus

 

Asiassa on selvitetty, että Tsen asuntolrtaimlsto on tällä hetkellä varastoituna SRV:n hallussa. Tnen on esittänyt kirjallisena todisteena

 

irtaimistoa koskevan luettelon, johon on kirjattu kaikki väitetysti pilalle mennyt irtaimisto, maksukuitteja siitä (K31) sekä valokuvia

koti-irtaimistosta (K44). Luettelo on ollut Tsen laatima ja esineiden arvot on kirjattu joko tositteiden perusteella tai uutta vastaavan hintana.

 

Tnen on kertonut, että hän oli asiantuntijoiden suosituksesta luopunut kaikesta Ulrikankujalla olleesta asuntoirtaimistostaan. Asiantuntijoiden mukaan omaisuutta ei voitu puhdistaa. Tnen oli kertomansa mukaan kokeillut pestä farkkuja tai lakanoita korkeassa lämpötilassa, mutta

niiden käyttäminen aiheutti heti oireilua.

 

Todistaja Salkinoja-Salosen mukaan toksiinit tarttuvat eri materiaaleihin ja niiden poistaminen onnistuu huonosti, mutta se on mahdollista. Kovat pinnat kuten lasi voidaan puhdistaa pyyhkimällä ja luonnonkuidut voi pestä korkeassa lämpötilassa.

 

Todistaja Jukka Kärkkäisen mukaan kantajien asuntoirtaimistosta oli varastossa otettu näytteitä sen selvittämiseksi, oliko niihin jäänyt

mikrobeja. Mikrobimäärien ja lajistojen selvittämiseksi oli otettu näytteitä

sekä irtaimiston pintaosista että varaston sisäilmasta. Irtaimistosta otetut

näytteet eivät kuitenkaan olleet antaneet mitään viitteitä mikrobeista.

frtaimisto olisi joka tapauksessa ollut puhdistettavissa joko pesemällä tai pyyhkimällä.

 

Asunnossa on käräjäoikeuden tuomiossa edellä selostetuin tavoin todettu olleen kokonaisuutena arvioiden virhe, joka on oikeuttanut kaupan purkuun, mutta selvittämättä on sen sijaan jäänyt, että irtaimisto olisi mennyt siten pilalle, että se olisi tullut hylätä. Todistaja Knen on suorittanut irtaimiston mittauksia varastossa, eikä mitään poikkeavaa ole löytynyt. Sekä todistajat Knen että Salkinoja-Salonen ovat molemmat kertoneet, että irtaimisto olisi ollut puhdistettavissa.

 

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että irtaimisto olisi kaupan purkuun oikeuttavan asunnon virheen vuoksi menneen siten pilalle, että se olisi tullut hylätä. Tämän vuoksi vaatimus pilalle menneen asuntoirtaimiston korvaamisesta on hylättävä.

 

Lääkärissä käynnit ja lääkehoidot

 

Tnen on vaatinut omien ja lastensa lääke- ja lääkärikulujen korvaamista. Tnen on esittänyt käräjäoikeudelle laskelmia lääkeostoista. kuitteja lääkärissäkäynneistä sekä lääkemääräyksiä (kirjallinen todiste K38).

 

Vahingonkorvauksen määrääminen edellyttää syy-yhteyttä asunnon virheen ja aiheutuneen vahingon välillä eli tässä tapauksessa lääke- ja lääkärikulujen välillä.

 

Esitetyt lääkärissäkäyntejä koskevat maksupäätekuitit ovat kaikki koskeneet Nex, Nixs ja M Tsen käyntejä erikoislääkärin vastaanotolla. Maksupäätekuiteista ei kuitenkaan ilmene tarkemmin käyntien syytä. Lääkeostoja koskevista laskelmista ilmenee, että Nex, Nixs ja M Tselle on määrätty muun muassa perusvoiteita

 

pitkäaikaisen  ihotaudin/ihottuman   hoitoon, lääkesumutteita  ja suihkeita (muun  muassa  Flixotide ja Ventollne)  sekä tippoja.  Käytlötarkoituksena on lääkemääräyksissä   mainintoja  muun muassa  "limaisuuteen", "tarvittaessa",   "kostutukseen",  "puhdistukseen",   "kipu- ja kuumelääke", "yskään",  "hengitysvaikeuteen",   "nuhalääke",  "ihottumaan",  "kutinaan  ja allergiaoireisiin"   ja "atooppiseen  ihottumaan".  Lääkemääräyksistä   ei ilmene  myöskään  tämän tarkempaa  syytä lääkkeen  määräämiseIle.

 

Käräjäoikeus  katsoo, että esitettyjen  rnaksupäätekulttlen,   lääkeostoja koskevien  laskelmien  tai lääkemääräysten   perusteella  ei voida tehdä  sitä johtopäätöstä,   että kustannukset  olisivat johtuneet  asunnon virheellisyydestä.   Esitetyissä asiakirjoissa  mainitut  perusteet lääkärikäynneille    ja lääkkeiden  määräämiselle  ovat olleet niin yleisellä tasolla  ja yksiJöimättömiä, ettei niiden perusteella  voida todeta

syy-yhteyttä  asunnon  virheen ja syntyneiden  kulujen välillä. Edelleen

käräjäoikeus  toteaa,  että esimerkiksi  perusvoiteiden   määräämisen  syynä on ollut pitkäaikainen  ihosairaus,  joka osaltaan  antaa  aiheen olettaa lääkkeen  määräämisen  perusteen  syntyneen  jo ennen  asuntoon

muuttoa.

 

Näillä perusteilla käräjäoikeus  katsoo asiassa jääneen  näyttämättä,  että lääkäri- ja lääkekustannukset   olisivat syy-yhteydessä   asunnon virheellisyyteen.   Tämän vuoksi Tsen  vaatimus  lääkäri- ja lääkekustannusten   korvaamisesta  on hylättävä.

 

Lisäksi Tsen  kertomuksesta  on ilmennyt,  että ainakin  Nex ja Nixs Tsella  on ollut voimassa  olevat sairauskuluja   kattaneet  vakuutukset vakuutusyhtiössä,   josta Tnen  on hakenut ja saanut  korvauksen kaikista tähän  mennessä  syntyneistä. lääkäri- ja lääkekuluista.  Tsen mukaan  vakuutusyhtiön   maksamat  määrät ovat kuitenkin  vähentäneet vakuutusta  kohdin sopimusehtojen   mukaan  korvattavaa enimmäismäärää.

 

Käräjäoikeus   toteaa,  että Tnen  on jo saanut  korvauksen  lasten lääkäri-  ja lääkekuluista  eikä hänellä tälläkään  perusteella  olisi oikeutta saada  SRV:ltä  vahingonkorvausta.   Käräjäoikeus  katsoo,  että vahingonkorvauslain    säätämänä  taloudellisena   vahinkona  ei voida pitää sitä, että vakuutusyhtiön   maksamat  korvaukset  ovat vähentäneet  niin sanottua  maksukattoa  ja mahdollisesti  tulevaisuudessa   maksettavia korvauksia.

 

Tulevat lääkekuslannuksel ja pysyvä terveyshaitta

 

Tnen  on vaatinut,  että SRV velvoitetaan  korvaamaan  hänelle  hänen ja lasten tulevista  lääke- ja hoitokustannuksista   sekä pysyvästä  haitasta

20.000  euroa  henkeä  kohden eli yhteensä  60.000  euroa.

Lääkekustannuksia    koskevan  vaatimuksen   perusteeksi  on esitetty  lasten kohdalla  jatkuva  Ventoline-ja   Flixotide-Iääkitys  ja M Tsen  osalta jatkuva  Flixotide-Jääkitys.

 

Vahingonkorvauksen    tuomitseminen   edellyttäisi  asuntokauppalain mukaisesti  sw-yhteyttä   asunnon  virheen ja aiheutuneen  vahingon  välillä. Lisäksi  vahingonkorvausta   vaativan  on näytettävä  toteen  myös

 

aiheutunut  vahinko  eli tässä tapauksessa  vaaditut  tulevat  lääke- ja hoitokustannukset   sekä pysyvän  haitan olemassaolo   niin perusteeltaan kuin määrältään.

 

M Tnen  on kertonut,  että hän joutuu  käyttämään   keuhkoputkia avaavia  lääkkeitä.  Edellä kerrotuin  tavoin  hän oli aiemmin  saanut astmadiagnoosin   pitkittyneen  flunssan  yhteydessä,  mutta  astmaa hänellä ei tällä hetkellä  ole todettu.  Tnen  ei ole käräjäoikeudessa halunnut  tarkemmin  kertoa terveydentilastaan.    M Tsta

koskevissa  lääkärinlausunnoissa    11.8.2010  ja 29.5.2011   (todisteet  K11 ja K12) on todettu  Tsen  oireIIevan,  mutta lausunnoissa   ei ole otettu kantaa siihen, onko Tselle  jäänyt  pysyvää  haittaa.  Lausunnossa

29.5.2011  on todettu  Tsella  todetun  jo vuonna  2005  astma,  johon hänelle on määrätty  erityiskorvattavat   lääkkeet.

 

Asiassa  on M Tsen  omalla  kertomuksella   sekä  häntä  koskevilla lääkärinlausunnoilla   (todisteet  K11 ja K12) näytetty,  että M Tnen on jo ennen asuntoon  muuttoa  saanut  astmadiagnoosin   sekä tähän lääkkeet.  Selvitystä  siitä, että asunnossa  todettu  virhe aiheuttaisi tulevaisuudessa   Tselle  lääkityksen  tarvetta  tai hoitokustannuksia    ei ole esitetty.

 

M Tnen  on kertonut,  että Nexn terveydentila   parani,  kun he muuttivat  pois Ulrikankujan  asunnosta,  mutta oireet  palasivat  Nexn aloitettua  päiväkodin  ja koulun, joissa oli Tsen  mukaan kosteusongelmia.   Tsen  mukaan  Nexlla on koko ajan oireita ja hän joutuu  käyttämään  jatkuvasti  keuhkoputkia  avaavia  lääkkeitä,  joita  ilman happi ei kulje.

 

Nex Tsta  koskevan  lääkärinlausunnon   28.6.2011   (todiste  K13)

mukaan  Nexlla on ollut iho- ja suolisto-oireinen   ruoka-aiNexllergia,    joka

on pikkuhiljaa  väistynyt.  Lausunnon  mukaan  Nexlla  on ollut vuoden  2010 aikana  astmalääkitys   räkäisyyden  ja limaisuuden  vuoksi  ja lääkitystä  on jatkettu  koivuallergian  vuoksi.  Uuteen  asuntoon  muuttamisen   jälkeen marraskuussa  2010  Nex on allergiaoireita   lukuun  ottamatta  ollut hyvävointinen.  Vielä  lausunnossa  on todettu,  ettei  Nexlla ole säännöllistä astmalääkityksen   tarvetta ja että f1unssissa tarvittaessa   Iyhytkestoisesti Flixotide-  tai Ventoline-Iääkitystä   yskään.

 

Kirjallisena  todisteina  esitetyt  lääkärinlausunnot   eivät tue sitä Tsen väitettä,  että Nex joutuisi  käyttämään  säännöllisesti   lääkitystä,  vaan lausunnossa  on nimenomaisesti   todettu,  ettei säännöllistä   lääkityksen tarvetta ole. Kun muutakaan selvitystä siitä, että Nexlla olisi pysyvää lääkityksen tai hoidon  tarvetta ei ole esitetty, katsoo käräjäoikeus

jääneen näyttämättä,     että asunnossa todettu virhe aiheuttaisi Nex

Tselle tulevaisuudessa lääke- tai hoitokustannuksia.

 

Tnen on kertonut, että Nixs ei tällä hetkellä käytä lääkitystä, mutta hänellä on tarvittaessa käytössään Ventoline- ja Flixotide~lääkitys. Myös P Knen on todennut Nixksen olleen koko ajan terveempi kuin Nexn ja Nixksen olevan tällä hetkellä terve. Nixs Tsta koskevan lääkärinlausunnon 28.6.2011 (todiste K14) mukaan Nixs on ollut iho- ja allergiasairaalan hoidossa ruoka-aiNexllergian vuoksi.

31

Lausunnon mukaan Nixksella on aloitettu astmalääkitys keväällä 2009, josta on ollut tauko toukokuussa 2010. Kesällä 2010 lääkitystä on

jatkettu Jimaisuudenvuoksi. Lausunnon mukaan Nixs on ollut

huhtikuusta 2011 lähtien terve ja Flixotide-Iääkityson laitettu tauolle. Lausunnon mukaan lääkitys on jatkossa jaksoittaista ja fJunssien aikaista.

 

Tsen oman kertomuksen sekä sitä tukevan Ksen kertomuksen sekä Nixs Tsta koskevan lääkärinlausunnon perusteella käräjäoikeus pitää selvitettynä, että Nixs Tsella ei ole tällä hetkellä pysyvää lääkityksen tarvetta. Mitään selvitystä siitä, että asunnossa todettu virhe aiheuttaisi Nixs Tselle lääkityksen tarvetta tai tulevia lääke- tai hoitokustannuksia ei ole esitetty.                            .

 

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että asunnon virheellisyys olisi aiheuttanut M, Nex ja Nixs Tselle sellaisia tulevia lääke- ja hoitokustannuksia, jotka SRV olisi velvollinen korvaamaan.

 

Todistaja Valtosen mukaan homealtistus saattaa aiheuttaa homesairauksia ja altistuksen jatkuessa pidempään saattaa osalle henkilöistä kehittyä monikemikaaliyliherkkyys.Valtosen mukaån M ja Nex Tselle oli selvästi kehittynyt monikemikaalioireyhtymä, mutta Nixs oli sen sijaan oireeton. M Tsta koskevissa lääkärinlausunnoissa 11.8.2010 ja 29.5.2011 (todisteet K11 ja K12) on todettu nimenomaisesti, ettei voida ottaa kantaa siihen, onko Tselle jäänyt pysyvää haittaa. M Tnen ei ole käräjäoikeudessa halunnut tarkemmin kertoa terveydentilastaan.

 

Edellä kerrotusti Valtonen ei ole tavannut henkilökohtaisesti M, Nex ja Nixs Tsta, vaan hänen antamansa lausunto on perustunut sairauskertomusten tietoihin sekä puhelinkeskusteluihin M ja Nex Tsen kanssa. Valtosen kertomusta ei tämän vuoksi voida pitää riittävänä näyttönä asunnon virheen mahdollisesti aiheuttamasta pysyvästä terveyshaitasta. Pysyvästä terveyshaitasta ei ole esitetty muutakaan näyttöä. Lisäksi M Tsen ja Ksen kertomuksista sekä Nixs Tsta koskevasta lääkärinlausunnosta ilmenee, että

Nixs Tnen on tällä hetkellä terve.

 

Näillä perusteilla asiassa on jäänyt näytlämättä, että asunnon virheellisyys olisi aiheuttanut M, Nex ja Nixs Tselle myöskään pysyvää terveydellistä haittaa, jonka SRV olisi velvollinen korvaamaan.

 

Tulonmenetys

 

Kirjallisena todisteena K42 esitetystä Kansaneläkelaitoksen lasten kotihoidontukea koskevasta päätöksestä 4.5.2010 ilmenee, että Tselle on myönnetty lasten kotihoidon tukea ajaJle 1.12.2009 -

7.7.2011.

 

Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että Tsen jääminen pois töistä olisi johtunut asunnossa olleesta virheestä ja että Tnen olisi ollut työkyvytön tai estynyt tekemästä työtä lasten sairastelun vuoksi.

32

Myöskään lasten sairastelusta ei ole esitetty sellaista yksityiskohtaista

selvitystä, jonka perusteella voitaisiin arvioida Tsen kotona olon johtuneen lasten sairauksista. Kun muutakaan näyttöä tulonmenetyksestä ei ole esitetty, on vaatimus tulonmenetyksen korvaamisesta hylättävä.

 

Näillä perusteilla kantajien vaatimus tulonmenetyksen korvaamisesta on hylättävä.

 

Oikeudenkäyntikulut        Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n oikeudenkäyntikuluja koskevan pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

 

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

 

Asiassa on oikeudenkäyntikulujen osalta kysymys olkeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n säätämästä tilanteesta, jossa asiassa esitetyistä useista vaatimuksista kantajat ovat voittaneet osan ja osa vaatimuksista on hylätty.

 

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n esitöiden mukaan (HE 191/1993 vp.) pääsääntönä niin sanotussa osavoittotilanteissa on, että asianosaiset pitävät kulunsa vahinkonaan, koska oikeudenkäyntikulujen kohdentaminen eri vaatimuksiin on vaikeata ja lisäksi on vaikeata arvioida sitä, mikä merkitys kokonaiskulujen kannalta on sillä vaatimuksella, jonka asianosainen on joko voittanut tai hävinnyt.

 

Toisaalta esitöistä ilmenee myös, että vähäiset voitot tai tappiot eivät saa johtaa kulujen kuittaamiseen, vaan näissä tilanteissa asianosaisella on oikeus joko täyteen tai osittaiseen korvaukseen

oikeudenkäyntikuluistaan.

 

Edelleen esitöiden mukaan eräissä tilanteissa on kuitenkin syytä poiketa pykälässä ehdotetusta pääsäännöstä ja velvoittaa asianosainen korvaamaan osaksi vastapuolen kulut. Näin tulisi menetellä tilanteissa, joissa selvitykseksi jostain vaatimuksesta on esitetty huomattavia kustannuksia vaatinutta todistelua, esimerkiksi asiantuntijatodistelua. Tällöin nämä kustannukset tulisi voida ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta päätettäessä. Samoin kustannusten jakaantumisessa tulisi huomioida tilanteet, joissa sillä vaatimukseJla, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa.

 

Kantajat ovat vaatineet asuinhuoneiston kaupan purkua ja purun seurauksena noin 112.000 euroa kauppahinnan sekä yhtiölainan palautuksena. Edelleen kantajat ovat vaatineet erilaisilla perusteilla vahingonkorvausta noin 227.000 euroa.

33

 

 

Kantajat ovat voittaneet  asian kaupan  purun sekä pääosin  purkuun liittyvien seuraamusten  osalta.  Kantajat ovat virheen selvittely-  ja tutkimuskustannuksia   sekä osittaisia  muuttokustannuksia   lukuun ottamatta  hävinneet  asian vahingonkorvausvaatimusten    osalta.

 

Oikeudenkäynti  on pääosin  kohdistunut  kaupan purkamista  koskevaan vaatimukseen,  eli asunnon  ominaisuuksiin  ja asunnon ominaisuuksista tehtyihin  asiantuntijaselvityksiin.   Sekä kantaja että vastaaja  ovat esittäneet  runsaasti aSiantuntijatodistelua   asunnon  ominaisuuksista. Vahingonkorvausvaatimuksiin     kohdistuva  selvitys ja näyttö on jäänyt merkittävästi  kaupan  purkamiseen  liittynyttä  näyttöä vähäisemmäksi.

 

Käräjäoikeus  katsoo, että kaupan  purkamista ja purkamisen seuraamuksia  koskevaa  vaatimusta  on myös oikeudenkäyntikulujen tuomitsemisen  näkökulmasta  pidettävä  ensisijaisena  vaatimuksena. Vaikka asiassa esitetyt vahinqonkorvausvaattmukset    ovat olleet euromääräisesti  merkittävät,  vain vähäinen  osa oikeudenkäyntikuluista on käräjäoikeuden  arvion mukaan  kohdistunut  näihin vaatimuksiin.

 

Edellä ilmenevästi  vahingonkorvausvaatimukset    ovat olleet  sisällöllisesti pääosin yksilöimättömiä  ja vastaaja  on tyytynyt  kiistämään  vaatimukset kategorisesti  yleisellä tasolla.  Käräjäoikeus  arvioi, että vahingonkorvausvaatimuksilla    ei ole ollut vähäistä  suurempaa   merkitystä vastaajan  oikeudenkäyntikulujen    määrään.  Vahingonkorvausvaatimusten osuuden  kantajien  oikeudenkäyntikuluista    käräjäoikeus  arvioi 25 prosentiksi  oikeudenkäyntikulujen    kokonaismäärästä  .

 

. Koska kantajat ovat voittaneet  oikeudenkäynnin  sen merkittävimmiltä osin ja niillä vaatimuksilla,  jotka kantajat  ovat hävinneet,  ei ole ollut käräjäoikeuden  arvion mukaan  merkittävää  vaikutusta  vastaajan oikeudenkäyntikulujen    määrään,  käräjäoikeus  katsoo perustelJuksi soveltaa  asiassa oikeudenkäymiskaaren    21 luvun 3 §:ää siten,  että vastaaja  velvoitetaan  korvaamaan  osan kantajien oikeudenkäyntikuluista.    Samoilla  perusteilla  vastaajalla  ei ole oikeutta saada kantajilta  korvausta  omista  oikeudenkäyntikuluistaan.

 

Asiassa  on selvitetty,  että sekä kantajat  että vastaaja  ovat tehneet asiassa vastapuolelle  sovintotarjouksen.   Asiassa  esitetyn  selvityksen perusteella  (kantajien  kirjallinen  todiste  52) kantajat  ovat  kesäkuussa

2010 esittäneet  sovinnon  sisällöksi  kaupan  purkua ja/tai  asunnon  vaihtoa

toiseen  samassa  taloyhtiössä  sijaitsevaan  vastaavanlaiseen   asuntoon. Vastaajan  kirjallisen  todisteen  23 mukaan  vastaaja  on huhtikuussa  2013 esittänyt  sovintotarjouksenaan    kaupan  purkamista  sekä 35.000  euron kertakorvausta  sekä sitä, että osapuolet  pitävät omat oikeudenkäyntikulunsa   vahinkonaan.

 

Asia on sisällöllisesti  ratkaistu  lähelle sitä, mitä kantajat  ovat alkuperäisessä   kesäku ussa 201 0 esitetyssä  sovintota rjo uksessaa n esittäneet.  Toisaalta  SRV on nyt tuomittu  maksamaan  kantajille varsinaisten  vaatimusten  osalta vähemmän  kuin he olisivat  huhtikuun

2013 sovintotarjouksen   mukaan  olleet valmiita  korvaamaan   kantajilie asian sopimiseksi.

34

 

Koska  kantajien  päävaatimuksen   eli kaupan  purkua  koskevan vaatimuksen   selvittäminen  ja tutkiminen  oli esitetyn  selvityksen perusteella  aiheuttanut  kantajille  kuluja huomattavasti   enemmän   kuin vastaajan  tarjous olisi kattanut ja koska kantajilla  on edellä esitetyillä perusteilla  oikeus  saada vastaajilta  korvaus  näistä  kustannuksistaan, kantajilla  on oHut perusteltu  syy olla suostumatta  vastaajan  huhtikuussa

2013 esittämään sovintotarjoukseen.

 

Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että puolin ja toisin esitetyillä sovintotarjouksilla ei voida katsoa olevan tässä tapauksessa merkitystä oikeudenkäyntikuluja koskevaan ratkaisuun.

 

Tsen ja Ksen oikeudenkäyntikuluvaatimus muodostuu asianajajan palkkiosta 80.640 euroa lisättynä arvonlisäverolla sekä todistajanpalkkioista 11.292,80 euma. Todistajanpalkkiot kohdistuvat pääosin kaupan purkamista koskeneeseen vaatimukseen, jonka kantajat ovat voittaneet.

 

Käräjäoikeus velvoittaa näin ollen SRV:n korvaamaan Tselle ja Kselle 75 prosenttia asianaialan palkkiosta eli 60.480 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella 14.515,20 euroa sekä todistajanpalkkioJdenmäärän 11.292,80 euroa.

 

Yhteensä SRV velvoitetaan korvaamaan Tselle ja Kselle oikeudenkäynti kuluista 86.288 euroa. Määrälle on maksettava korkolain

4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tämän tuomion antamisesta.

 

Tuomiolauselma

 

M Tsen ja P Ksen sekä SRV Rakennus Oy:n välinen kauppa 29.12.2009 koskien asuntoa osoitteessa Ulrikankuja 30-32 E 12,

01400 Vantaa määrätään purettavaksi.

 

M Tnen ja P Knen velvoitetaan luovuttamaan kyseisen asunnon hallintaan oikeuttavat osakekirjat tai muut asunnon omistus- tai hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat SRV Rakennus Oy:lle.

 

SRV Rakennus Oy velvoitetaan suorittamaan kauppahinnan

palautuksena M Tselle ja P Ksellä yhteensä 43.273,85

euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine tuottokorkoineen

30.12.2009 lukien 29.7.2011 saakka sekä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.7.2011 lukien.

 

SRV Rakennus Oy velvoitelaan suorittamaan M Tselle ja P Kselle heidän Iyhentämänsä yhtiölainaosuus yhteensä 53.057,79 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine tuottokorkoineen 22.3.2010 lukien 29.7.2011 saakka sekä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine vilvästyskorkoineen 30.7.2011 lukien.

 

SRV Rakennus Oy velvoitetaan korvaamaan M Tselle ja P

Kselle virheen selvittelykustannuksina 4.741 euroa korkolain 4 §:n

1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.7.2011 lukien sekä yliopiston selvittely- ja tutkimuskustannuksina 4.087,04 euroa korkolain 4

/

35

§:n  1 momentin   mukaisine   viivästyskorkoineen       kuukauden    kuluttua käräjäoikeuden     tuomion   antamispäivästä     eli 30.11.2013    lukien.

 

SRV  Rakennus   Oy velvoitetaan    korvaamaan    M  Tselle

kohtuullisiksi    arvioituina   muuttokustannuksina       500  euroa  korkolain   4 §:n

1 momentin   mukaisine   viivästyskorkoineen       30.7.2011    lukien.

 

 

SRV  Rakennus   Oy velvoitetaan    korvaamaanM       Tselle   ja  P Kselle    oikeudenkäyntikuluina       86.288   euroa  korko/ain   4 §:n  1 momentin    mukaisine   viivästyskorkoineen       kuukauden    kuluttua käräjäoikeuden     tuomion   antamispäivästä      lukien.

 

Muilta   osin  vaatimukset    hylätään.