Ostajan selonottovelvollisuus ja vetoamistaakka

Virheeseen vetoaminen ja tuomio sekä jutun palauttaminen käräjäoikeuteen

Tuomioistuimessa kummankin osapuolen on esitettävä vaatimukset ja niiden perusteet. Vain sellaiset esiintuodut seikat voidaan ottaa käsittelyyn ja ratkaisun perusteiksi. Toisinaan ne on esitetty epäselvästi, jolloin tuomioistuimen on selvitettävä epäselvyys eli mitä on vaadittu ja mihin se perustuu konkreettisesti ja mitä vastapuoli on asiasta mieltä. Toisinaan nämä jäävät selvittämättä, jos asiamiehet eikä tuomari niihin kiinnitä riittävää huomiota valmistelussa. Asia tulee esille viimeistään tuomiota lukiessa kun epäselvyys nostetaan valitusperusteeksi.

Hovioikeus totesi tuomiossaan:
Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 19 §:n mukaan riita-asian valmistelussa tuomioistuimessa on selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet, mistä asianosaiset ovat erimielisiä, mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen sekä on edellytyksiä sovinnolle. Saman luvun 21 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on huolehdittava 19
§:ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumisesta ja siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin he haluavat vedota. Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuimen on tehtävä asianosaiselle tarpeelliset kysymykset, jos asianosaisen kirjallinen tai suullinen lausuma on epäselvä tai puutteellinen.

Alla käräjäoikeus oli hylännyt kantajan vaatimukset ostajan laiminlyötyä selonottovelvollisuutensa koskien rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista kesämökistä ympärivuotiseksi. Vastaaja oli valmistelussa vedonnut epämääräisesti laiminlyöntiin eikä sitä oltu tarkemmin selvitetty. Asia oli siten jäänyt epäselväksi käsittelyssä ja kantajien vedottua tähän epäselvyyteen hovioikeus tutkittuaan sitä, palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.