Kuntotarkastaja

Alalla on useita nimikkeitä joiden ero on hyvä tunnistaa.

Periaatteessa kuka tahansa voi tutkia rakenteita ja antaa lausuntoja korjaamisesta ja kunnosta. Silloin tietysti kokemus on ratkaisevassa asemassa. Alalla on myös erityisosaamista tietyille rakentamisen osa-alueille joita varten myönnetään alla mainittuja henkilösertifikaatteja. Oikeudessa voidaan asiantuntijatodistajana kuulla ketä tahansa jolla on kokemusta todistettavista seikoista mutta jos jostain esiintyy ristiriitaisia käsityksiä kokemuksella ja koulutuksella on merkitystä.

Nimikettä tavarantarkastajat, (HTT hyväksytty tavarantarkastaja) valvoo Keskuskauppakamari. Näitä löytyy eri rakentamisen aloille. Tavarantarkastaja toimii puolueettomana asiantuntijana osapuolille. Hyvä olisikin sopia yhteisesti tavarantarkastajan hakemisesta. Mutta pyyntö voidaan tehdä yksinkin. Tavarantarkastukseen kutsutaan kaikki osapuolet. Raporttiin kirjataan osapuolten näkemykset ja tehdyt havainnot riidan kohteesta. Erikseen pyydettäessä tavarantarkastaja antaa korjauksen kustannuksista arvion.


Kiinteistön kuntoarvioijat eli PKA on Kiinteistöalan koulutussäätiön valvoma tutkinto ja on tarkoitettu rakennusten kuntoarvioiden tekemiseen esim. taloyhtiöille.

Asuntokaupan kuntotarkastaja eli AKK tutkii rakennusta lähtökohtaisesti rakenteita rikkomatta ja laatia siitä puolueettoman raportin osapuolille. Apuna käytetään Rakennustietosäätiön lomaketta KH 90-00394 suoritusohje ja KH-00393 tilaajan ohje.


Rakennusterveysasiantuntija on VTT:n sertifioima ja
tutkinnossa on painotettu rakentamisen lisäksi sisäilman terveysvaikutuksia.


Rakennusterveysasetus määrittää terveysviranomaisten käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset ja nimikkeet. Asetuksen liitteessä 3 määritellään nimikkeet

ja koulutus seuraavasti Rakennusterveysasiantuntija (45 op),
Sisäilma-asiantuntija (25 op) ja Kosteusvaurion kuntotutkija (27 op), joista ensinmainittu voi asetuksen mukaan toimia yksin ulkopuolisena asiantuntijana ja jälkimmäiset kaksi pitäisi toimia yhteistyössä. Entinen a-luokan kosteustekninen kuntotutkija nimike vastaa edellä kosteusvaurion kuntotutkijaa.

Kosteusvaurion korjaussuunnittelijan ja kosteusvaurion korjaustyönjohtajan pätevyys perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin ja ympäristöministeriön ohjeisiin, joita sovelletaan kosteusvaurioiden korjaamiseen. Näillä on erityisesti merkitystä kun korjaus on luvanvaraista toimintaa.


Viiimeisenä kuntotarkastajana on syytä mainita myös homekoirat . Ne soveltuvat hyvin ensivaiheen selvityksiin ennen kauppaa ja kaupan jälkeen. Pelkästään homekoiratutkimuksiin ei pidä kuitenkaan luottaa myytäessä asuntoa tai selvitettäessä sen kosteusvaurioita. Asia vaatii aina käytännössä myös rakentamisen ja kosteusvaurioiden asiantuntijoiden
selvitykset.


Henkilösertifikaatit joita VTT myöntää:
Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija (AHA-asiantuntija)
Märkätilatöiden valvoja
Märkätilojen vedeneristäjä
Ohutlevykattoasentaja
Palokatkoasentaja
Puhalluseristeiden asentaja
Rakennusten lämpökuvaaja
Rakennusten tiiviyden mittaaja
Rakennusterveysasiantuntija
Rakenteiden kosteuden mittaaja
Siltojen ja muiden liikennöityjen alueiden vedeneristäjä (siltojen vedeneristäjä)
Perusosio, viemärisaneeraaja
Viemärisaneeraaja
Sisäilma-asiantuntija

FISEn henkilösertifikaatteja myönnetään rakentamisen suunnittelun, pääsuunnittelun, työnjohtajan, erityistyönjohtajan ja mm. edellä mainitut PKA ja AKK alalle.