Asuntokauppa ja törkeä petos?

Asuntokaupoissa on toisinaan syytetty myyjää petoksesta, jos myyjä on jättänyt jonkin ostajalle oleellisen seikan kertomatta. Nämä harvemmin menestyvät, sillä rikoksesta tuomitsemiskynnys on korkeammalla kuin vahingonkorvausten tuomitsemiskynnys.

Alla olevassa asiassa olivat ostajat ostaneet kiinteistön ja siinä oli kaupan jälkeen havaittu kaikista seinistä puuttuneen höyrynsulku. Oikeus oli tuominnut myyjän maksamaan hinnanalennusta arvioiduista korjauskustannuksista 17.000 euroa. Kun seinät ja katot oli purettu korjauskustannukset olivat yli 30.000 euroa. Ostajat olivat tehneet tutkintapyynnön myyjän puolisosta epäilynä petos, koska tämä oli jättänyt kertomatta, että hän oli jättänyt rakennuslupakuvissa olleen höyrynsulun pois seinistä, eikä ollut kertonut tätä ostajille, kun he olivat ennen kauppaa tarkastelleet rakennuslupakuvia.

Käräjäoikeus tuomitsi myyjän puolison törkeästä petoksesta 8kk ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan korvauksia n. 5.000 euroa. Hovioikeus hylkäsi kuitenkin syytteen ja vapautti myyjän puolison. Mutta koska myyjän puolison menettely oli ollut törkeää huolimattomuutta hovioikeus tuomitsi myyjän maksamaan vahingonkorvauslain nojalla samat vahingonkorvaukset ostajille kuin mitä käräjäoikeus oli tuominnut.

Rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaan joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Hovioikeuden mukaan petos on rangaistava vain tahallisena rikoksena. Petoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on keskeistä se, onko tekijän menettelyä pidettävä erehdyttämisenä. Erehdyttäminen tapahtuu tyypillisimmin esittämällä jokin valheellinen asianlaita. Lainkohdan säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä ilmenee, että erehdyttäminen voi kuitenkin olla myös muuta sellaista suhtautumista, joka asianomaisessa tilanteessa on omiaan johtamaan toista harhaan (HE 66/1988 vp s. 131-132). Jotta teko olisi petos, edellytetään, että erehdyttämisen kohde erehdyksen seurauksena tekee tai jättää tekemättä jotakin, johon hän muuten olisi ryhtynyt, ja tästä aiheutuu hänelle vahinkoa tai ainakin vahingon vaara (KKO 2009:14 kohta 14).

Tahallisuudesta on säädetty rikoslain 3 luvun 6 §:ssä. Lainkohdan mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.

Saman luvun 7 §:n mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus). Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

Hovioikeus totesi, että syytetty ei kuitenkaan ole rakennusalan ammattilainen eikä voida vaatia, että hän olisi tullut tietämään, että rakennusalalla nykyisin torjutaan hänen valitsemansa seinärakenne. Jättäessään kertomatta mainitusta seikasta syytetyn ei ole näytetty tarkoittaneen hankkia puolisolleen oikeudetonta taloudellista hyötyä. Edellä selostettujen kaupan olosuhteiden perusteella syytetty on voinut lähteä siitä, että ostajat saavat kaupalla asumiskäyttöönsä toimivan kohteen. Syytetyltä on sen sijaan voitu edellyttää, että hän kertoo ostajille muuttuneesta seinärakenteesta. Ottaen huomioon asian merkitys ostajille, syytetyn menettely täyttää rikoslain mukaisen törkeän tuottamuksen. Koska petos kuitenkin on rangaistava vain tahallisena rikoksena, syyte on hylättävä.

Ostajien korvausvaatimus on perustunut siihen, että syytetty oli salannut heiltä kysymyksessä olevan seikan (ks. KKO 2005:120). Hovioikeus on edellä katsonut syytetyn menetelleen tuon seikan osalta törkeän huolimattomasti. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n nojalla syytetty on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon käräjäoikeuden vahvistamalla määrällä.

Käräjäoikeuden perusteluissa käsiteltiin myös oikeusvoimavaikutusta eli mikä aikaisemmalla myyjää (syytetyn puolisoa) koskevalla lainvoimaisella tuomiolla oli asiassa. Siinähän puoliso oli tuomittu maksamaan ostajille korvauksia samasta virheestä kuin rikosjutussa oli kysymys eli poisjätetystä höyrynsulusta. Aikaisemmalla tuomiolla todettiin olevan vain todistusvaikutus, jonka myös hovioikeus vahvista.



Vaasan hovioikeus

Tuomio
Antamispäivä 08.01.2018

18/100468

Asianumero R 16/655

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 19.05.2016 nro 121710 (liitteenä)

Asia
Syyte törkeästä petoksesta

Valittaja
Sxxx

Vastapuolet
Lexxx
Lexxx

Kihlakunnansyyttäjä A. Mixxx


Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Pääkäsittely

Hovioikeus on 2.11.2017 toimittanut asiassa pääkäsittelyn. Pääkäsittelystä on laadittu erillinen pöytäkirja.


Sxxxn valitus

Vaatimukset

Sxxx on vaatinut, että syyte törkeästä petoksesta tai petoksesta hylätään tai joka tapauksessa hänen katsotaan syyllistyneen ainoastaan petokseen ja syyte enemmälti hylätään ja hänet vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta Lexxxselle ja Lexxxselle sekä valtiolle.


Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut näytön väärin ja tehnyt siitä useita virheellisiä johtopäätöksiä. J. Sxxx ei ole syyllistynyt törkeään petokseen eikä edes petokseen. J. Sxxx ei ole salannut höyrynsulun puuttumista tietoisesti tai tahallisesti eikä ole siten erehdyttänyt tai erehdytystä hyväksi käyttämällä saanut Lexxxia ostamaan A. Sxxxn talon. J. Sxxx oli unohtanut höyrynsulun puuttumisen eikä tästä syystä ole voinut kertoa sen puuttumisesta Lexxxille.

Kaupanteon yhteydessä Lexxxille on näytetty rakennuspiirustukset sekä valokuvia rakentamisen eri työvaiheista, joista on käynyt ilmi, ettei villan ja gyproclevyn välissä ole höyrynsulkumuovia. Höyrynsulun puuttumista ei ole siten pyritty salaamaan.

J. Sxxx ei ole osallistunut rakennesuunnitelmien ja rakennepiirustusten laatimiseen.

Sxxxet ovat asuneet talossa yli 14 vuotta eikä sinä aikana ollut ilmennyt mitään seikkoja höyrynsulun puuttumisesta kuten suuria öljylaskuja tai astmaatikon oireilua, minkä takia J. Sxxx on unohtanut höyrynsulun puuttumisen. Lisäksi taloa ei ole todettu missään vaiheessa asuinkelvottomaksi ja se on siten ollut koko ajan asumiskelpoinen.

J. Sxxx ei ole nimenomaisesti väittänyt kaupanteon yhteydessä Lexxxille, että talossa olisi höyrynsulku eikä hän ole sanonut ”näin tämä on tehty” V-M. Lexxxselle.

Teko ei täytä ainakaan törkeän petoksen tunnusmerkistöä. Käräjäoikeus on virheellisesti katsonut, että taloudellisen vahingon yhteismäärä on 17.000 euroa. J. Sxxxn aiheuttaman vahingonmäärän lähtökohdaksi pitäisi ottaa käräjäoikeuden tuomitsema vahingonkorvauksen määrä eli 5.000 euroa. Joka tapauksessa asianomistajia on kaksi ja näin ollen heidän erikseen kärsimä vahingonmäärä on enintään puolet 17.000 eurosta eli 8.500 euroa. Oikeuskäytännössä huomattavan hyödyn rajana on pidetty noin 10.000 euroa. Teko ei ole myöskään kokonaisuutena arvioiden törkeä.


Vastaukset

Syyttäjä

Vaatimukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja J. Sxxx velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset hovioikeudessa.


Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja päätynyt oikeaan lopputulokseen.

Tapahtumainkulku on pitkälti riidaton. Riitaista on lähinnä J. Sxxxn tahallisuus, teon kokonaisarviointi, oikeusvoimaväite sekä asiaan liittyvät yksityisoikeudelliset vaatimukset.

J. Sxxx on oma-aloitteisesti päättänyt jättää lupakuvista ja rakennesuunnitelmista ilmenevän höyrynsulun talon rakenteista. Talon rakenteet eivät ole vastanneet rakennusvalvontaviranomaiselle esitettyjä suunnitelmia eivätkä voimassa olleita rakentamismääräyksiä tai -ohjeita.

Erehdyttämisellä tarkoitetaan virheellisen asiantilan esittämistä jostakin asiasta. J. Sxxx on vakuuttanut Lexxxille, että myyntikohde on tehty esitettyjen rakennuslupa- ja rakennekuvien mukaisesti, vaikka näin ei ole ollut. Lexxxille myyty kohde ei ole vastannut näille annettuja tietoja, ja virhe on salattu. Erehdyttäjä tai salaaja on ollut J. Sxxx.


E. ja V-M. Lexxx

Vaatimukset

E. ja V-M. Lexxx ovat vaatineet, että J. Sxxxn valitus hylätään.

Lexxxset ovat vaatineet lisäksi, että J. Sxxx velvoitetaan korvaamaan heille asiasta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut hovioikeusvaiheesta 3.741,70 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden ratkaisusta.


Perusteet

Käräjäoikeuden ratkaisu asiassa on oikea. J. Sxxx on toiminut syytteessä ja käräjäoikeuden tuomiossa kuvatuin tavoin.

Lexxxset eivät olisi ostaneet asuntoa, jos J. Sxxx olisi kertonut höyrynsulun puuttuvan talosta. Höyrynsulun puuttuminen on ilmennyt Lexxxille vasta kaupanteon jälkeen aloitetun pintaremontin yhteydessä.

J. Sxxx on esitellyt Lexxxille ennen kauppaa alkuperäiset ja muuttumattomat rakennuspiirustukset ja vakuuttanut, että talo on rakennettu niistä ilmenevällä tavalla. J. Sxxx on tahallaan jättänyt kertomatta höyrynsulun puuttumisen rakennuksesta. J. Sxxxella olisi ollut useissa eri tilanteissa mahdollisuus kertoa höyrynsulun puuttumisesta. J. Sxxxn olisi tullut muistaa höyrynsulun puuttuminen, jos hän on kertomallaan tavalla esitellyt rakentamisaikaisia valokuvia Lexxxille.

Lexxxille aiheutunut todellinen vahinko on ollut 29.831,13 euroa, minkä vuoksi heillä on edelleen oikeussuojan tarvetta. Aikaisemman tuomion jälkeen A. Sxxx on suorittanut heille 17.000 euroa, mutta he ovat edelleen kärsineet taloudellista vahinkoa J. Sxxxn menettelystä. Käräjäoikeuden tuomiota, jolla heille on tuomittu korvausta vielä 5.000 euroa, ei tule muuttaa.


Hovioikeuden käsittelyratkaisu

Hovioikeus on J. Sxxxn tehtyä prosessiväitteen päätöksellään 17.5.2017 katsonut, että Lexxxsilla on oikeussuojan tarve asiassa ja heidän vahingonkorvausvaatimuksensa on voitu tutkia käräjäoikeudessa. Hovioikeus on samassa päätöksessä katsonut, että aikaisempi siviiliasian tuomio (S 13/1193) ei saa nyt käsiteltävänä olevassa rikosasiassa positiivista oikeusvoimaa. Hovioikeus on kuitenkin yhtynyt käräjäoikeuden tekemään johtopäätökseen aikaisemman siviilituomion todistusvaikutuksesta. Hovioikeus on edelleen samassa päätöksessä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 §:n nojalla päättänyt olla hyväksymättä tiettyjä asianosaisten nimeämiä todisteita.


Lisälausumat

Hovioikeus on pääkäsittelyn jälkeen vielä pyytänyt asianosaisten kannanottoa siihen, että mikäli Sxxxn menettelyn ei katsota täyttävän törkeän petoksen tunnusmerkistöä, vaativatko Lexxxset vahingonkorvausta mahdollisen törkeän tuottamuksen tai tuottamuksen nojalla. Lexxxset ovat ilmoittaneet ensisijaisesti katsovansa, että Sxxx on menetellyt tahallisesti mutta joka tapauksessa törkeän huolimattomasti tai huolimattomasti ja että Sxxx on senkin nojalla korvausvelvollinen. Sxxx on kiistänyt toimineensa tahallisesti, törkeän huolimattomasti tai huolimattomasti ja kiistänyt väitettyjen vahinkojen syy-yhteyden hänen toimiinsa ja sen vuoksi edelleen vaatinut, että korvausvaatimukset hylätään.


Todistelu

Kirjalliset todisteet:
1. Lausunto 23.2.2012 (liite 9)
2. Tavarantarkastuskertomus (liite 10)
3. Mittauspöytäkirja (liite 4)
4. Ostajille käräjäoikeudessa näytetyt kaksi valokuvaa kohteen rakennusajalta
5. Loppukatselmuspöytäkirja
6. Tuplakontrolli Oy:n lausunto 24.5.2012 liitteineen
7. RI H. Oltteen purettu kertomus asiassa L 12/17215 liittyen rikosasiaan 8390/25789/13 (uusi todiste hovioikeudessa)
8. RI J. Setttn lausunto nykyisestä seinärakenteesta ja sen toimivuudesta sekä sen lämmönläpäisykertoimesta (U-arvo)
9. Runkoleijona 25 mm tuotekuvaus (RT R-37119) Henkilötodistelu:


Heinkiötodistelu:

1. Asianomistaja V-M. J. Lexxx
2. Asianomistaja E. M. Lexxx
3. Vastaaja J. K. Sxxx
4. Todistaja A. U. I. Sxxx
5. Todistaja M. J. Lätttki
6. Todistaja V. T. Hettt
7. Todistaja J. T. Settt
Lexxxia kuultaessa luettiin osia heidän esitutkintakertomuksistaan.


Käsittely hovioikeudessa

Riidattomat seikat

- Talon rakennuslupakuvien mukaan seinärakenteissa on höyrynsulku
- Talosta on puuttunut höyrynsulku
- J. Sxxx on päättänyt jättää taloa rakennettaessa höyrynsulun pois vaimonsa A. Sxxxn astman takia
- J. Sxxx ei ole taloa esitellessään kertonut E. Lexxxselle tai V-M. Lexxxselle, että talosta puuttuu höyrynsulku
- Loppukatselmuksen ajankohta 29.9.2010
- Talon lämmityskulut ovat olleet tavanomaiset
- A. Sxxxella on astma, mutta hän ei ole saanut oireita talossa asuessa
- E. Lexxxselle ja V-M. Lexxxselle on tuomittu hinnanalennusta siviilituomiossa 17.000 euroa ja tämän määrän A. Sxxx on suorittanut Lexxxille.


Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettava oikeusohje ja kysymyksenasettelu

1. Rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaan joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

2. Petos on rangaistava vain tahallisena rikoksena. Petoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on keskeistä se, onko tekijän menettelyä pidettävä erehdyttämisenä. Erehdyttäminen tapahtuu tyypillisimmin esittämällä jokin valheellinen asianlaita. Lainkohdan säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä ilmenee, että erehdyttäminen voi kuitenkin olla myös muuta sellaista suhtautumista, joka asianomaisessa tilanteessa on omiaan johtamaan toista harhaan (HE 66/1988 vp s. 131-132). Jotta teko olisi petos, edellytetään, että erehdyttämisen kohde erehdyksen seurauksena tekee tai jättää tekemättä jotakin, johon hän muuten olisi ryhtynyt, ja tästä aiheutuu hänelle vahinkoa tai ainakin vahingon vaara (KKO 2009:14 kohta 14).

3. Tahallisuudesta on säädetty rikoslain 3 luvun 6 §:ssä. Lainkohdan mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.

4. Saman luvun 7 §:n mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus). Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

5. Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko J. Sxxx hankkiakseen A. Sxxxelle oikeudetonta taloudellista hyötyä salaamalla höyrynsulun puuttumisen erehdyttänyt Lexxxia tai Lexxxsten erehdytystä hyväksi käyttämällä saanut heidät ostamaan A. Sxxxelta asuinrakennuksen ja siten aiheuttanut taloudellista vahinkoa Lexxxille. Näytöllisesti kysymys on myös rajankäynnistä tahallisuuden ja tuottamuksen / törkeän tuottamuksen välillä.

6. Hovioikeus toteaa, että tuomitsemiskynnyksen ylittyminen rikosasiassa edellyttää yleisesti ottaen suurempaa näyttöä menettelyn moitittavuudesta kuin korvausvelvollisuuteen tuomitseminen riita-asiassa.


Näytön arviointi ja johtopäätökset

7. E. Lexxx, V-M. Lexxx, J. Sxxx, A. Sxxx, Lätttki, Hettt ja Settt ovat kertoneet asian ratkaisemisen kannalta olennaisista seikoista pääosin samalla tavalla kuin käräjäoikeuden tuomion sivuilta 7-10 ilmenee.

8. Lexxxset ja Sxxxet ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että myyntitilanteissa talon rakennepiirustukset on levitetty Sxxxten keittiön pöydälle ja samalla Lexxxille on esitetty rakennuslupakuvat sekä valokuvia talon rakentamisen ajalta. J. Sxxx on osallistunut talon myymiseen esittelemällä asuntoa ja sitä koskevia rakennepiirustuksia Lexxxille. Lexxxset ovat väittäneet J. Sxxxn sanoneen "näin on tehty" näyttäessään rakennepiirustuksia. J. Sxxx on kiistänyt sanoneensa niin. Hovioikeus toteaa, että asian kannalta ei ole merkityksellistä, onko J. Sxxx nimenomaisesti sanonut "näin on tehty" tai jotain vastaavaa, koska rakennepiirustuksia näyttäessä lähtökohtana voidaan pitää, että talo on niiden mukaisesti rakennettu.

9. Asiassa on riidatonta, että Lexxxset eivät olisi ostaneet J. Sxxxn heille esittelemää taloa, jos heille olisi kerrottu seinärakenteiden todellinen tila. He ovat remontoineet kohdetta noin 30.000 eurolla, kun taas A. Sxxxn saamassa kauppahinnassa ei ole otettu huomioon välttämättömiä remonttitarpeita.

10. Todistaja Settt on kertonut, että 1990-luvulla oli kaksi koulukuntaa siitä, mikä on toimiva seinärakenne. Sxxxet ovat kertoneet, että kuitulevytehdasta edustanut mies oli heille kertonut tehtaan runkoleijonalevyn ominaisuuksista ja tämä oli vakuuttanut, että sitä käytettäessä talo takuulla ei homehdu. Tämän edustajan puheet oli saanut heidät muuttamaan seinien
rakennetta. Sxxxilla on ollut vakaa käsitys siitä, että talo on niin sanotusti hengittävä ja tasoltaan jopa normaalia parempi. Valintaan oli vahvasti vaikuttanut A. Sxxxn astma.

11. Todistajat Lätttki ja Hettt ovat kertoneet, että rakennusalalla ollaan nykyisin yksimielisesti sitä mieltä, että Sxxxten valitsema seinärakenne ei ole hyväksyttävissä. Jutussa on kuitenkin osoitettu, että Sxxxten asuessa talossa 14 vuoden aikana A. Sxxxn astma ei ole oireillut eikä muutakaan asumishaittaa ole todettu, eikä myynnin aikana suoritetussa pintakosteusmittauksessa ole havaittu poikkeamia.

12. J. Sxxxn tahallisuutta arvioitaessa tulee ensinnä ratkaista, oliko hän unohtanut höyrynsulun puuttumisen vai onko hän salannut tietämänsä seikan Lexxxsilta.

13. Hovioikeus ottaa huomioon, että höyrynsulun pois jättäminen on ollut J. Sxxxn perusteellisen harkinnan tulos ja poisjättämiselle on ollut Sxxxeille tärkeä syy. Näissä olosuhteissa hovioikeus ei pidä väitettä unohtamisesta uskottavana vaan katsoo, että J. Sxxx on salannut tietämänsä seikan talon rakenteista.

14. J. Sxxx ei kuitenkaan ole rakennusalan ammattilainen eikä voida vaatia, että hän olisi tullut tietämään, että rakennusalalla nykyisin torjutaan hänen valitsemansa seinärakenne. Jättäessään kertomatta mainitusta seikasta J. Sxxxn ei ole näytetty tarkoittaneen hankkia A. Sxxxelle oikeudetonta taloudellista hyötyä. Edellä selostettujen kaupan olosuhteiden perusteella J. Sxxx on voinut lähteä siitä, että Lexxxset saavat kaupalla asumiskäyttöönsä toimivan kohteen. J. Sxxxelta on sen sijaan voitu edellyttää, että hän kertoo ostajille muuttuneesta seinärakenteesta. Ottaen huomioon asian merkitys ostajille, J. Sxxxn menettely täyttää rikoslain mukaisen törkeän tuottamuksen. Koska petos kuitenkin on rangaistava vain tahallisena rikoksena, syyte on hylättävä.


Asianomistajien korvausvaatimukset

15. Lexxxsten korvausvaatimus on perustunut siihen, että J. Sxxx oli salannut heiltä kysymyksessä olevan seikan (ks. KKO 2005:120). Hovioikeus on edellä katsonut J. Sxxxn menetelleen tuon seikan osalta törkeän huolimattomasti. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n nojalla J. Sxxx on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon käräjäoikeuden vahvistamalla määrällä.


Todistelukustannukset

16. Syytteen tultua hylätyksi J. Sxxx vapautetaan velvollisuudesta suorittaa valtiolle korvausta todistelukuluista käräjäoikeudesta ja hovioikeudessa valtion varoista suoritetut palkkiot jäävät valtion vahingoksi. Samalla perusteella J. Sxxx vapautetaan velvollisuudesta suorittaa lisäkorvauksia 24 euroa ja 31,50 euroa Lexxxille käräjäoikeudesta. E. Lexxxsen, V-M. Lexxxsen ja todistaja V. T. Hetttn vaatimukset hovioikeudessa lisäpalkkion suorittamisesta hylätään.


Oikeudenkäyntikulut

17. J. Sxxx on myöntänyt Lexxxsten oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi. Asian näin päättyessä J. Sxxx on velvollinen korvaamaan Lexxxsten oikeudenkäyntikulut esitetyn laskun mukaisesti.

18. Koska syyte hylätään, J. Sxxx vapautetaan velvollisuudesta suorittaa valtiolle omavastuuosuutensa puolustajan palkkiosta käräjäoikeudessa.

19. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus J. Sxxxn puolustajaksi määrätylle varatuomari J. Kanttttelle suoritetaan palkkio valmistautumisesta kohtuullisena pidettävältä 13 tunnilta, pääkäsittelystä 5,5 tunnilta ja jälkitöistä yhdeltä tunnilta. Palkkio jää valtion vahingoksi.


Tuomiolauselma

Eri lehdellä.


Vaasan hovioikeus


Vastaaja
J. K. Sxxx

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty syyte
1. Törkeä petos 05.01.2011 - 13.01.2011

Rangaistusseuraamukset
J. Sxxx vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta.


Muut lausunnot

J. Sxxx vapautetaan velvollisuudesta korvata valtiolle todistelukulut käräjäoikeudesta ja velvollisuudesta suorittaa 24 euroa ja 31,50 euroa Lexxxille.

J. Sxxx vapautetaan velvollisuudesta suorittaa valtiolle omavastuunsa puolustajan palkkiosta käräjäoikeudessa 2.461,75 euroa.

Käräjäoikeuden tuomiota, jolla J. Sxxx on velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta Lexxxille sekä korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudesta, ei muuteta.


Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

J. Sxxx velvoitetaan korvaamaan Lexxxsten oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 3.741,70 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antopäivästä.

Valtion varoista suoritetaan J. Sxxxn puolustajaksi määrätylle varatuomari J. Kanttttelle 2.145 euroa ja arvonlisäverona 514,80 euroa eli yhteensä 2.659,80 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.

Todistelukulut hovioikeudesta jäävät valtion vahingoksi. E. Lexxxsen, V-M. Lexxxsen ja todistaja V. T. Hetttn vaatimukset lisäpalkkion suorittamisesta hylätään.


Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 9.3.2018.

Asian ovat ratkaisseet:
Hovioikeudenneuvos J. Pattt
Hovioikeudenneuvos H. Nottt
Hovioikeudenneuvos P. Kottt (eri mieltä)

Valmistelija:
Hovioikeuden esittelijä M. Vaattt

Äänestys


Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa (R 16/655)

Hovioikeudenneuvos P. Kottt

Hyväksyn hovioikeuden enemmistön perustelukappaleet 1.-9. ja 11.-13. Totean sen lisäksi seuraavaa:

Todistaja Settt on kertonut, että 1990-luvulla toiset olivat käyttäneet höyrynsulkumuovia seinissä ja toiset eivät. Ohjeistuksen mukaan mineraalivillan kanssa oli tullut käyttää höyrynsulkumuovia. J. ja A. Sxxx ovat heitä kuultaessa kertoneet yhdenmukaisesti siitä, että talosta haluttiin tehdä hengittävä ja että runkoleijonalevyä valmistavassa tehtaassa työskennellyt henkilö oli suositellut runkoleijonalevyn asentamista ja luvannut, että talosta tulisi hengittävä eikä talo varmasti homehtuisi. Sxxxet ovat siten jättäneet A. Sxxxn astman vuoksi taloa rakennettaessa seinärakenteiden höyrynsulkumuovit tarkoituksella pois.

Talon myyntiprosessi on ollut pitkä. Talon loppukatselmus on ollut suorittamatta ja sitä varten Sxxxet ovat uusineet julkisivupiirustukset. Samassa yhteydessä Sxxxet eivät ole kuitenkaan päivittäneet seinärakenteen rakennepiirustuksia eivätkä rakennuslupapiirustuksia, joista olisi ilmennyt seinärakenteen todellinen rakenne ostajille. J. Sxxx on päivittänyt rakennuslupapiirustuksia kaupantekoon liittyen, joten hänen on täytynyt ymmärtää, että Lexxxille on ostajina ollut olennaista tietää, poikkeavatko rakennuksen rakenteet joiltakin osin vahvistetun rakennusluvan mukaisista piirustuksista. J. Sxxx ei ole ilmoittanut höyrynsulun puuttumisesta Lexxxille vaan päinvastoin toiminut rakennuslupapiirustuksia esitellessään tietoisesti tavalla, jonka myötä Lexxxset ovat erehtyneet pitämään rakennusta kaikilta osin vahvistetussa rakennusluvassa edellytetyn kaltaisena. J. Sxxx on siten tietoisesti salannut Lexxxsilta sen, ettei rakennuksen seinärakenteissa ole ollut lainkaan piirustuksissa edellytettyä höyrynsulkumuovia.

Sillä, että J. ja A. Sxxx ovat omista henkilökohtaisista näkemyksistään johtuen voineet pitää rakennetta toimivana, ei ole merkitystä arvioitaessa J. Sxxxn tahallisuutta. J. Sxxxella ei ole ollut tutkimustietoa rakenteen toimivuudesta, eikä hän ole päivittänyt rakennuslupapiirustuksia tältä osin, joten hänellä ei ole ollut edes tietoa siitä, onko toteutettu seinärakenne hyväksyttävissä. Se, että J. Sxxx ei ole avoimesti kertonut näkemyksistään talon hengittävyydestä ja höyrynsulun poisjättämisestä, puhuu vahvasti sen johtopäätöksen puolesta, että J. Sxxx on itsekin mieltänyt, että Lexxxsilla voisi olla erilainen käsitys höyrynsulun poisjättämisestä ja että seinärakenteiden korjaaminen rakennuslupapiirustusten mukaisiksi edellyttäisi laajoja korjaustöitä, jotka väistämättä alentaisivat sovittua 242.250 euron kauppahintaa tai muodostaisivat jopa esteen kaupan solmimiselle. Näin ollen höyrynsulkumuovin poisjättämisen salaaminen on tapahtunut kaupanteon mahdollistamiseksi ja siten taloudellisen hyödyn hankkimiseksi A. Sxxxelle. Tätä arviointia tukee se, että Lexxxset eivät olleet kertomallaan tavalla saaneet talosta yhtään tarjousta yrittäessään myydä sitä noin puolen vuoden ajan 180.000 – 190.000 kauppahinnalla ilmoittaen samalla avoimesti, etteivät ulkoseinärakenteet vastaa rakennuslupapiirustuksia.

Ottaen huomioon J. Sxxxn edellä kuvattu menettely ja se, että Lexxxset ovat joutuneet hankkimaan sijaisasunnon laajamittaisten ja pitkäkestoisten korjaustöiden ajaksi, mikä on edellyttänyt myös rakennuksen tyhjentämistä ja irtaimiston muuttamista toisiin tiloihin, katson, että kyse on törkeästä petoksesta myös kokonaisuutena arvosteltuna käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla.

Näillä perusteilla hyväksyn käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen ja hylkään valituksen.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausun, että hyväksyn enemmistön perustelut ja lopputuloksen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden sekä J. Sxxxn puolustajalle hovioikeudessa maksettavaksi määrättävän palkkion ja puolustajanpalkkioiden ja todistelukustannusten korvausvelvollisuuden osalta.


Vakuudeksi: Hovioikeuden esittelijä M. Vaattt


Puheenjohtaja Käräjätuomari M. Mottt
Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä A. Mixxx
Vastaaja J. K. Sxxx
Asianomistajat Lexxx E. M. Lexxx V-M. J.

Asia
Törkeä petos

Vireille
21.12.2015


Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Törkeä petos 8390/R/0016789/12 Rikoslaki 36 luku 2 § 1

05.01.2011 - 13.01.2011 Pori

E. ja V-M. Lexxx ovat 13.1.2011 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostaneet 242.250 eurolla A. Sxxxelta vuokraoikeuden 609-48-x-x-x vuokratontilla sijaitsevine rakennuksineen ja liittymineen. Tontilla on sijainnut vuonna 1997 rakennettu yksikerroksinen omakotitalo, jonka talon suunnitteluun, työurakoitsijoitten valintaan ja rakentamistöihin on A. Sxxxn puoliso J. Sxxx aikanaan osallistunut.

Talon rakennuslupapiirustukset on päivätty 11.7.1996. Rakennesuunnitelmien mukaan talon seinärakenteissa on sisäverhouslevyn ja runkorakenteiden välissä höyrysulku (merkintä lupakuvissa HS MK 0,2). J. Sxxx on talon rakentamisvaiheen aikana päättänyt puolisonsa astma-sairauden vuoksi jättää puheena olevan höyrysulun pois talon seinärakenteista, josta syystä talon seinärakenne ei ole vastannut tehtyjä ja rakennusvalvontaviranomaisille esitettyjä suunnitelmia, eikä voimassa olleita rakentamismääräyksiä ja -ohjeita. J. Sxxx ei ole rakennusvaiheen aikana asentanut tai määrännyt asennettavaksi poisjätetyn höyrysulun sijaan myöskään erillistä ilmansulkupaperia tai vastaavaakaan.

J. Sxxx on A. Sxxxn puolesta ollut alkuvuodesta 2011 esittelemässä taloa Lexxxille ja kertonut näille kohdetta koskevia seikkoja, tietoja ja toimittanut näitten käyttöön puheena olevat rakennesuunnitelmat, joitten perusteella seinärakenteessa olisi tullut olla rakennekuvista ilmenevä höyrysulku. J. Sxxx on 5.1.2011 ollut läsnä myös kiinteistöllä siellä Tehokuivaus Oy:n toimesta suoritetun pintakosteusmittaus-tutkimuksen aikana. J. Sxxx on ollut tietoinen, ettei höyrysulkua/ilmasulkupaperia tai vastaavaa muuta materiaalia oltu asennettu runkorakenteisiin, vaan ne oli hänen tietensä jätetty rakenteista pois. J. Sxxx ei ole kertonut puheena olevasta seikasta Lexxxille ennen kaupantekoa, eikä suoritetun tarkastuksen yhteydessä ja väittämällä asianomistajille, että kohde on rakennettu/tehty esitettyjen rakennuslupakuvien mukaisesti.

J. Sxxx on menettelemällä edellä kuvatulla tavalla hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä salannut E. ja V-M. Lexxxselta sen, ettei rakennuksen seinärakenteissa ole rakennussuunnitelmien ja -kuvien mukaista höyrysulkua/ilmasulkua tai vastaavaa muutakaan materiaalia, erehdyttänyt tai erehdystä hyväksikäyttämällä saanut Lexxxset ostamaan A. Sxxxelta puheena olevan vuokraoikeuden rakennuksineen ja aiheuttanut näille ainakin 17.000 euron suuruisen taloudellisen vahingon.

Käsillä olevaa petosta on, sen ohella, että petoksessa on aiheutettu huomattavaa ja erityisen tuntuvaa vahinkoa, myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.


Syyttäjän muu vaatimus

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1
Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §


Asianomistajien vaatimus

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1

E. ja V-M. Lexxx ovat yhtyneet syyttäjän rangaistusvaatimukseen sekä ovat vaatineet, että J. Sxxx velvoitetaan korvaamaan rikoksella aiheutetusta vahingosta seuraavasti:
-ylimääräisestä korjaustyöstä aiheutuneet taloudelliset vahingot yhteensä 12831,16 euroa sekä
-riita-asiasta aiheutuneista ylimääräisistä oikeudenkäyntikuluista yhteensä 6659,00 euroa
sekä näille määrille korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 18.1.2016 lukien.

Vastaaja on lisäksi velvoitettava korvaamaan asianomistajien oikeudenkäyntikulut 5428,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Muutoin asianomistajien vaatimusten perusteet ilmenevät rikosasian yhteenvedosta.


Vastaus

Vastaaja on kiistänyt syyllistyneensä törkeään petokseen. Vastaaja on kiistänyt kaikki asianomistajien vaatimukset perusteeltaan, mutta määrältään on myöntänyt yhteensä 7202,62 euroa, josta on vähennettävä 17000 euroa, jonka jälkeen maksettavaksi ei jää mitään. Muutoin vastaajan vastauksen perusteet ilmenevät rikosasiassa tehdystä yhteenvedosta.


Todistelu

Henkilötodistelu
- E. Lexxx
- V-M. Lexxx
- J. Sxxx
- A. Sxxx
- todistaja M. Lätttki (Tupla-Kontrolli Oy)
- todistaja V. Hettt (tavarantarkastuskertomus, liite 10)
- todistaja Settt
- todistaja Vanttt

Kirjalliset todisteet
- rakennuslupakuva/pääpiirustus 26.5.1996 (sivu 52)
- lausunto 23.2.2012 (liite 9, sivut 55, 61-93)
- tavarantarkastuskertomus (liite 10)
- mittauspöytäkirja (liite 4)
- Myyntiesite, esitutkintapöytäkirjan liite 3, s. 27-28
- Tuplakontrolli Oy:n lausunto liitteineen 24.5.2012
- Ostajille näytetyt 2 valokuvaa kohteen rakennusajalta
- RI J. Setttn lausunto nykyisestä seinärakenteesta ja sen toimivuudesta sekä sen lämmönläpäisykertoimesta
- Öljyn toimitushistoria
- Runkoleijonea 25 mm tuotekuvaus
- Lääkärinlausunto A. Sxxxea
- DI J. Sinttten korjauskustannusarviolaskelma höyrynsulun asentamisesta ulkoseiniin
- RI J. Setttn laskelma 10.3.2011
- AA Puuttten sähköposti 6.4.2016
- asianomistajien laatima kuittierittely
- tuntilistat
- ote kotitalousvähennyslaskurista
- laskut 14 ja 19, Rakennus Vanttt Oy
- tositteita tarvikkeista
- A kiinteistöpalvelun lasku 91894
- loppukatselmuspöytäkirja
- rakennuspiirustuksen ote


Tuomion perustelut

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

Vastaaja J. Sxxx on syyllistynyt siihen törkeään petokseen, josta teosta syyttäjä on hänelle rangaistusta vaatinut.


Perusteet

Asian riidaton tausta ja alustava kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta se, että tämän rikosasian asianomistajat E. ja V-M. Lexxx ovat syytteen teonkuvauksen ensimmäisessä kappaleessa osittain kuvatusti 13.1.2011 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostaneet 242.250 euron kauppahinnalla rikosasiassa vastaajana olevan J. Sxxxn puolisolta ja kyseisen talon ainoalta omistajalta, A. Sxxxelta vuokraoikeuden kohteen XX vuokratontilla sijaitsevine rakennuksineen ja liittymineen. Kyseisellä tontilla on sijainnut vuonna 1997 rakennettu yksikerroksinen omakotitalo, jonka talon suunnitteluun, työurakoitsijoiden valintaan ja rakentamistöihin ainakin ns. aputöinä on J. Sxxxen aikanaan osallistunut. Riidatonta on asiassa myös se syyttäjänkin haastehakemuksesta ilmenevä seikka, että rakennuslupakuvien ja suunnitelmien mukaisesti asuinrakennuksen seinärakenteessa olisi tullut olla syytteessä kuvattu höyrysulku. Riidatonta on asiassa edelleen sekin, että J. Sxxxn puoliso A. Sxxx on jo kyseistä taloa asuinkäyttöön rakennettaessa sairastanut astmaa ja, että J. Sxxx on tämän takia taloa rakennettaessa päättänyt jättää höyrysulun pois, vaikka kyseinen höyrysulku oli piirustusten ja rakennusluvan perusteella pitänyt seinärakenteeseen asentaa. Riidatonta on asiassa edelleen se, että J. Sxxx on vaimonsa puolesta ollut mukana kyseistä kauppaa koskevissa neuvotteluissa talon ostajaosapuolten eli Lexxxsten kanssa ja ollut edelleen mukana kosteusmittaustapahtumassa 5.1.2011, eikä vastaaja ole tuolloinkaan kertonut Lexxxille, ettei toteutettu seinärakenne vastaa esitettyjä rakennuslupa/rakennekuvia. Riidatonta on asiassa edelleen sekin, että Vaasan hovioikeus on riita-asiassa vastaajana olleen A. Sxxxn osalta (diaarinro S 13/1193) 26.11.2014 antamallaan ratkaisulla (tuomio nro 814); jossa asiassa (L 12/17215) Satakunnan käräjäoikeus on aikaisemmin eli 10.10.2013 antanut tuomion (nro 13/15595); todennut sen, että kyseisessä kaupan kohteessa on rakennuksen seinärakenteesta puuttuvan höyrysulun osalta maakaaren (MK) 2 luvun 17 §:n mukainen laatuvirhe. Vaasan hovioikeus on kyseisessä riita-asiassa näytettyjen korjaustarpeiden ja esitettyjen kustannusarvioiden perusteella arvioinut tämän virheen eli höyrynsulun puuttumisen osalta kohtuulliseksi hinnanalennukseksi 17.000 euroa, jonka summan hovioikeus on velvoittanut riita-asiassa vastaajana olleen A. Sxxxn suorittamaan hinnanalennuksena kantajina olleille E. ja V-M. Lexxxselle vaadittuine viivästyskorkoineen. A. Sxxx on tämän kyseisen summan Lexxxille jo suorittanut. Tässä ratkaistavana olevassa ja vastaaja J. Sxxxea koskevassa rikosasiassa on rikosoikeudellisesti kysymys lähinnä siitä, onko J. Sxxx syytteessä kuvatulla tavalla menettelemällä kyseisen talon myyjäosapuolena tahallaan erehdyttänyt talon ostajia eli E. ja V-M. Lexxxsta. Edelleen on asiassa oikeudellisesti eli lähinnä vahingonkorvausoikeudellisesti kyse siitä; voidaanko tässä rikosasiassa vastaajana oleva J. Sxxx velvoittaa korvaamaan samaa taloa koskevilta osin, jossa asiassa Vaasan hovioikeus on jo siviiliasiassa antanut A. Sxxxn osalta edellä mainitun lainvoimaisen ratkaisunsa arvion perusteella koskien höyrysulun puuttumista seinistä; enempää määrää kuin mitä hovioikeus on tuominnut ja arvioinut, joka asianomistajien vaatima määrä perustuu nyt toteutuneisiin kyseistä korjausta koskeviin kuitteihin. Kyse on siten aikaisemman eri asianosaista, mutta samaa kohdetta koskevan tuomion väitetystä oikeusvoimavaikutuksesta tältä osin. Edelleen on tässä asiassa oikeudellisesti kyse tuomittavan vahingonkorvauksen määrästä ja siitä tehtävistä vastaajan vaatimista eri vähennyksistä kuten edunparannuksesta ja kotitalousvähennyksen huomioon ottamisesta tältä osin.


A. Sxxxn siviiliasian oikeusvoimavaikutuksesta myöhempään J. Sxxxea koskevaan rikosasiaan

Oikeusvoimavaikutuksesta eli siitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla on myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta, ei ole laissa säännöksiä. Oikeusvoimavaikutuksesta on kuitenkin vakiintuneesti erotettu kaksi puolta eli oikeusvoiman niin sanottu negatiivinen ja positiivinen vaikutus. Negatiivisesta vaikutuksesta on kysymys silloin, kun samaa tai asiallisesti samaa suoritusta koskevaa uutta kannetta ei voida tutkia. Positiivisessa vaikutuksessa on kyse siitä, että aikaisemmassa oikeudenkäynnissä on ratkaistu jokin sellainen oikeussuhde, joka on merkityksellinen myös myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Tällöin oikeusvoima tarkoittaa sitä, että aikaisempi ratkaisu asetetaan ilman uutta tutkintaa myöhemmän ratkaisun perustaksi.
Negatiivista oikeusvoimavaikutusta koskevan käytännön muotoutumiseen ovat vaikuttaneet erityisesti ne näkökohdat, jotka liittyvät lainkäytön taloudellisuuteen ja tehokkuuteen sekä siihen, että kantajan ja vastaajan prosessuaalisten oikeuksien ja velvollisuuksien kesken saavutetaan riittävä tasapaino. Näillä näkökohdilla sekä molempien osapuolten oikeussuojasta huolehtimisella on merkittävä painoarvo arvioitaessa myös oikeusvoiman positiivisen vaikutuksen ulottuvuutta suhteessa oikeudenkäynnin asianosaissuhteen ulkopuoliseen kolmanteen henkilöön. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että lainvoimainen tuomio estää samaa tai asiallisesti samaa suoritusta koskevan uuden kanteen tutkimisen. Lainvoimaisen tuomion oikeusvoimavaikutuksen on katsottu syntyvän silloinkin, kun vaatimus nojautuu uuteen perusteeseen, mutta samaan tapahtumainkulkuun (KKO 2013:23 kohta 10 ja siinä viitatut ratkaisut sekä KKO 2013:72). Sen sijaan kanne on voitu tutkia, kun uusi vaatimus on perustunut aikaisemman ratkaisun antamisen jälkeen muuttuneisiin olosuhteisiin (KKO 2009:20). Edelleen tapauksessa KKO 2014:101 on ollut kyse täysin erityyppisestä asetelmasta kuin tässä ratkaistavana olevassa asiassa eli yksipuolisen tuomion oikeusvoimavaikutuksesta rikosasian yhteydessä ajettuun vahingonkorvausvaatimukseen. Kysymystä oikeusvoiman positiivisesta vaikutuksesta suhteessa kolmanteen nähden on arvioitu Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä tapauskohtaisesti.
Ratkaisukäytännössä on lähtökohtana ollut se, että lainvoimainen tuomio sitoo vain asianosaista, eikä tuomion oikeusvoima ulotu kolmanteen henkilöön, joka ei ole ollut asianosaisena alkuperäisessä oikeudenkäynnissä (esimerkiksi KKO 2001:39). Aikaisemman oikeudenkäynnin asianosaispiirin ulkopuolelle jäävä kolmas henkilö ei useinkaan ole voinut valvoa prosessissa etujaan. Kolmas henkilö on saattanut olla kokonaan tietämätön tällaisesta oikeudenkäynnistä. Oikeudenkäyntien taloudellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvät tavoitteet voivat puoltaa oikeusvoiman positiivisen vaikutuksen ulottamista kolmanteen henkilöön. Nämä seikat voivat myös perustaa hyvin vahvan todistusvaikutuksen eri oikeudenkäynnissä annetuille tuomioille, kuten ennakkopäätöksessä KKO 2011:58 on katsottu. Vastapainona punninnassa on jo edellä todetusti otettava huomioon tarve vstaa, ettei oikeusvoimavaikutus heikennä kolmannen mahdollisuuksia valvoa etujaan. Oikeusvoimavaikutusta kolmanteen henkilöön nähden ei yleensä voida pitää kohtuuttomana ja ennalta arvaamattomana sellaisessa tilanteessa, jossa henkilön yhteys joko aikaisemman oikeudenkäynnin kohteeseen tai sen asianosaiseen on ollut riittävän läheinen. Lisäksi on edellytettävä, että kolmas henkilö on tullut tietoiseksi aiemmasta oikeudenkäynnistä ja, että kolmannella on muutenkin ollut tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tähän oikeudenkäyntiin esimerkiksi väliintulijana, vaikka tämä onkin jostain syystä tai toisesta päättänyt jättää osallistumatta oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2016:26 katsonut oikeusvoimavaikutuksen ulottuvan kolmanteen nähden, mutta tässäkin tapauksessa on oleellisesti ollut kyse erityyppisestä tilanteesta kuin tässä ratkaistavana olevassa tapauksessa eli osakeyhtiön ja sen omistaneen yhtiön samaistamisesta. Tällöin yhtiön omistajat Sxxxn voidaan kyseisestä tapauksesta tehtävän johtopäätöksen mukaan päätellä olevan jonkinlaisessa vastuuasemassa suhteessa yksin omistettuun yhtiöön. Käräjäoikeus toteaa, että J. Sxxx on puolisoaan A. Sxxxea koskevassa aikaisemmassa riita-asiassa ollut mukana kyseisessä oikeudenkäynnissä todistajan asemassa. J. Sxxx ei ole ollut kyseisen riita-asian asianosainen eikä hänen asemaansa voida suhteuttaa tai edes verrata edellä korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä tarkoitetun kolmannen henkilön tai sivuväliintulijan tai tässä suhteessa muun läheisen henkilön asemaan. Edelleen aikaisemmassa siviiliasiassa korvauksen peruste on ollut hinnanalennus ja nyt tässä ratkaistavana olevassa rikosasiassa asianomistajat Sxxxn vaatiman vahingonkorvauksen peruste on vastaaja J. Sxxxn syytteessä kuvattu menettely. Edelleen hovioikeuden tuomio on aikaisemmassa riita-asiassa perustunut korjauskustannuksista esitettyihin arvioihin, joiden perustella sitten hovioikeus on määrännyt tuomionsa mukaisen hinnanalennuksen. Näin ollen todelliset ja tässä rikosasiassa vastaaja J. Sxxxelta vaaditut höyrynsulun korjauskustannukset ovat selvinneet asianomistaja Lexxxille vasta riita-asian lainvoimaisesti ratkettua. Tämä kaikki huomioon ottaen ja, koska asianomistaja Lexxxsten vaatimus kohdistettuna vastaaja J. Sxxxeen perustuu nyt toteutuneisiin korjauskustannuksiin on selvää, ettei kyseistä vaatimusta olisi edes voitu koko laajuudessaan esittää aikaisemmassa A. Sxxxea koskevassa riita-asiassa. Kerrotuin perustein ja erityisesti vielä asianomistaja Lexxxsten oikeussuojanäkökohdat huomioon ottaen käräjäoikeus päätyy tältä osin harkinnassaan siihen johtopäätökseen, ettei aikaisemmalla A. Sxxxea koskevalla siviiliasialla ole tässä rikosasiassa oikeusvoimavaikutusta asianomistajien nyt tässä rikosasiassa vastaaja J. Sxxxelta vaatiman ja todellisiin korjauskustannuksiin perustuneen vahingonkorvauksen osalta. Kerrotuin perustein voidaan asianomistaja Lexxxsten korvausvaatimus tältä osin tutkia. Sen sijaan aikaisemmalla ja samaan kohteeseen perustuvalla hovioikeuden siviiliasian ratkaisulla on tässäkin asiassa vahva todistevaikutus erityisesti siltä osin, että Vaasan hovioikeus on todennut kohteessa olevan laatuvirheen höyrynsulun puuttumisen osalta talon seinistä. J. Sxxx on tässä rikosasiassa väittänyt, että huolimatta Vaasan hovioikeuden kaupan kohteessa toteamasta laatuvirheestä koskien höyrysulkumuovien poisjättämistä talon seinistä, on kyseinen asuinrakennus ollut asuttavassa kunnossa. Vastaajan väittämän mukaan asunnon sisäseinään asennetut tuulensuojalevyt ovat käytännössä vastanneet piirustuksia ja ovat olleet toimiva sekä asumiskelpoinen ratkaisu, eikä talon sisäseiniin ole siten tarvinnut rakennuspiirustuksiin merkitysti huolimatta asentaa lainkaan höyrynsulkumuovia. Vastaaja on edelleen väittänyt, että talon seiniin asennetut tuulensuojalevyt höyrynsulkumuovien sijaan tosiasiallisesti vastaisivat kohteessa rakennuspiirustuksiin merkittyä ja edelleen rakennusajankohdan lupakäytännössä noudatettavia määräyksiä ja ohjeita. Käräjäoikeus toteaa huomioon ottaen Vaasan hovioikeudessa sen tuomiossa tältä osin kaupan kohteessa todettu laatuvirhe (esitutkintapöytäkirjan sivu nro 170), ettei tällä kyseisellä vastaajan väittämällä ole tässä rikosasiassa oikeudellista ja ratkaisevaa merkitystä. Tätä vastaajan väittämän huomioimatta jättämistä ja myöskin epäuskottavuutta pelkästään tuulensuojalevyn asennuksesta sisäseinään yhdessä mineraalivillan kanssa ilman muovia vastaan puhuu kaikki se, mitä ilmenee jo aikaisemmassakin A. Sxxxn siviiliasiassa ja tässä rikosasiassa esitetystä samasta kirjallisesta todistelusta eli todistajana kuullun tavarantarkastaja V. Hetttn antamasta tavarantarkastuskertomuksesta (liite 10) ja todistajana kuullun M. Lättten antamasta Tupla-Kontrolli Oy:n lausunnosta (liite 9). Näistä todisteista sekä todistaja Lättten ja Hetttn tässä rikosasiassa antamasta kertomuksesta voidaan luotettavasti ja yksiselitteisesti päätellä tältä osin se, että kohteen rakentamisessa on talon seinärakenteen osalta merkittävällä ja olennaisella tavoin poikettu lupapapereissa olevista suunnitelmista, jolloin talon yläpohjassa on höyrysulku, mutta sen sijaan seinässä ei ole ja seinän ja katon liitoskohta ei ole tiivis. Edelleen todistajina kuullut M. Lätttki ja V. Hettt ovat tässä rikosasiassa uskottavasti kertoneet kohteen seiniin asennetun eristysvillan yleisestä ja valmistajan vaatimasta käytöstä yhdessä höyrynsulkumuovin kanssa, jolloin todistajien olennaisilta osin yhtäpitävän kertoman mukaan pelkkä tuulensuojalevyn asentaminen vaaditun ja piirustuksiin merkityn höyrynsulkumuovin sijaan ei täytä hyvän rakentamistavan ja määräysten mukaisia vaatimuksia. Edelleen todistaja Lättten luotettavan kertoman mukaan rakentamisessa noudatetaan valmistajan ohjeistusta eli tässä tapauksessa mineraalivillan valmistajan ohjeistusta, jos muuta ohjeistusta ei ole. Edelleen kokeneen tavarantarkastaja todistaja Hetttn ja rakennusalan asiantuntija M. Lättten uskottavasta kertomuksesta voidaan päätellä se, että jos rakennusvalvontaviranomainen olisi aikanaan tiennyt tästä höyrynsulun puuttumisesta kyseisen talon seinistä, ei rakennuslupaa olisi talon rakentajalle eli vastaajalle ja tämän puolisolle annettu vaan olisi vaadittu höyrynsulku tältä osin. Tätä talon asumiskelvottomuutta talon ostajien eli asianomistaja Lexxxsten kannalta tukee edelleen se todistaja Lättten kertomus, että talon rakenteet eivät ilman seinän höyrynsulkumuovia ole olleet asumiskelpoisia siitä syystä, että kylmien pintojen vetoisuus on tästä syystä kohteessa ollut suuri. Jo tämä esitetty näyttö huomioon ottaen olisi kaupan kohteena olleen talon seinään sen sisäpuolelle tullut käräjäoikeuden mukaan asentaa alkuperäisten rakennuspiirustusten mukainen höyrynsulku muovia yhdessä mineraalivillan kanssa käyttäen. Tämä kaikki edellä selostettu ja erityisesti Vaasan hovioikeuden samassa siviiliasiassa antaman tuomion vahva todistusvoima koskien kohteen laatuvirhettä huomioon ottaen käräjäoikeus ei pidä uskottavana sitä vastaajan nimeämän todistaja Setttn kertomaa, että höyrynsulun poisjättäminen seinärakenteesta olisi talon rakentamisajankohtana ollut ”mielipidekysymys” ja, että mainitun sulun olisi siten voinut sen aikaisen käytännön nojalla jättää kokonaan poiskin. Näin etenkin vielä, koska todistaja Setttkin on kuitenkin ollut asiassa sitä mieltä, että kyseistä taloa koskevassa suunnittelussa oli höyrynsulku merkitty seiniin ja ohjeistuksen mukaan mineraalivillan kanssa pitää kohteessa käyttää seinässä höyrynsulkua. Käräjäoikeus ei myöskään kohteessa todetun virheen merkittävä laatu huomioon ottaen anna tältä osin oikeudellisesti olennaista merkitystä sille vastaaja Sxxxn ja hänen puolisonsa A. Sxxxn kertomalle, ettei heille itselleen ole tullut talossa mitään oireita tämän 14 vuoden asumisen aikana. Kerrotuin ja Vaasan hovioikeuden ratkaisusta 26.11.2014 ilmenevin perustein on kaupan kohteessa ollut syytteessäkin kuvattu laatuvirhe talon seinärakenteessa eikä tämän höyrynsulun piirustusten mukaisesta asentamatta jättämisestä ole yksipuolisesti voinut poiketa ilmoittamatta siitä taloa rakennettaessa rakennusvalvontaviranomaiselle ja viimeistään taloa myytäessä asianomistaja Lexxxille.


Nyt käsiteltävänä olevan rikosasian oikeudellinen arviointi ja J. Sxxxn menettelyn väitetty tahallisuus

Esitetty asian ratkaisemisen kannalta olennainen näyttö tältä osin:

Asianomistaja V-M. Lexxx on todistelutarkoituksessa aluksi kertonut J. Sxxxn esitelleen heille kyseistä taloa, johon talon esittelyyn ei A. Sxxx osallistunut. Kyseisessä talossa asianomistaja kävi puolisonsa kanssa ensimmäisen kerran 15.10.2010. V-M. Lexxx on käynyt kaupan kohteessa ennen kauppaa kaiken kaikkiaan kolme kertaa, jolloin oli asianomistajan mukaan huolellisesti tutustuttu taloon. Asianomistajista E. Lexxx on ollut talon kosteusmittaustilaisuudessa paikalla. Asianomistaja on vasta kaupan teon jälkeen saanut haltuunsa talon alkuperäiset ja leimatut rakennuspiirustukset. Ennen talokauppaa asianomistaja on kertomansa mukaan tutustunut talon piirustuksiin ja seinärakennekuviin ja J. Sxxx on hänelle tällöin edelleen esitellyt talon valokuvia ja sanonut, että ”näin tämä on tehty”. V-M. Lexxx on puolisonsa kanssa luottanut siihen, että kohde vastaa piirustuksia. J. Sxxx oli tällöin myös sanonut asianomistajille, että talon lopputarkastus on hyväksytty kaupungin toimesta. Asianomistajalle on edelleen jo ennen kauppaa selvinnyt se, että vastaaja on itse taloa rakentanut ja, että A. Sxxxella on astma. Asianomistajat ovat luottaneet J. Sxxxn puheisiin ja heille esitettyihin talon piirustuksiin, jossa on ollut leimatkin päällä. Valokuvamappi, jossa oli ollut satoja kuvia, on ennen kaupantekoa ollut esillä, mutta asianomistaja on kertomansa mukaan ”maallikko rakentamisessa”. Tällöin ei kuitenkaan käyty näitä kuvia läpi muutoin kuin eräässä kuvassa olleen koiran osalta. Myös kuvista ilmeni, että J. oli itse ”tekemässä taloa”. Höyrynsulun puuttuminen talosta selvisi asianomistajille kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Lexxxset olivat saaneet talon avaimet käteensä. Tällöin oli poistettu tapettia seinästä ja, kun yksi gyproc-levy oli haljennut, oli kyseinen asia huomattu ja oli havaittu myös se, että yksi runkotolppakin puuttui. Tämän jälkeen oli asianomistajan isä soittanut asiasta rakennusmiehille ja asianomistajille oli selvinnyt se, että ”useamman kymmenen tuhannen euron remontti” olisi edessä. Tämän jälkeen J. Sxxxn kanssa jopa sovittiin kaupan purusta, kun oli vastaajan kanssa ollut puhetta tästä höyrynsulun puuttumisesta. Edelleen kysyttäessä asianomistajalta vastaajan väittämästä unohduksesta liittyen höyrynsulun puuttumisen kertomatta jättämiseen asianomistajille on V-M. Lexxx kertonut, ettei vastaaja ole tällaisesta heille talokaupan jälkeen lainkaan kertonut ja, ettei vastaaja ole ollut tilanteesta yllättynyt, kun asiasta on ollut J. Sxxxn kanssa puhetta. Asianomistaja E. Lexxx on todistelutarkoituksessa väitetyn vastaajan tahallisuuden osalta kertonut, että kun oli käynyt kohteessa, olivat asiakirjat olleet keittiön pöydällä. Talon rakennuspiirustuksissa olivat ennen kauppaa leimat kunnossa ja talon kiinteistönvälittäjä Mykrä oli sanonut asianomistajalle, että kyseinen talo oli hyvin tehty. Asianomistajalle oli tällöin tullut selväksi se, että A. Sxxx oli ottanut valokuvat ja, että J. Sxxx oli ollut talon kaikissa työvaiheissa mukana. J. Sxxx oli sitten kaupan jälkeen sanonut asianomistajille, että höyrynsulku puuttuu koko talosta. Asianomistajat halusivat tämän takia purkaa talokaupan. E. Lavosen mukaan tällöin ei ole vastaaja J. Sxxxn kanssa ollut mitään puhetta mistään unohtamisesta tältä osin. J. Sxxx on vastauksessaan syytteeseen tahallisuuden puuttumisen osalta väitetyn teon eli törkeän petoksen osalta vedonnut totaaliseen unohdukseen ja siihen, ettei hän 14 vuotta talossa asuttuaan ole muistanut enää sitä, että seinärakenteesta puuttui kokonaan höyrysulku. Edelleen J. Sxxxn väittämän mukaan ei ulkoisistakaan seikoista kuten muun muassa talon vuotuisesta öljynkulutuksesta ole ollut pääteltävissä ja muistettavissa pitkän ajan päästä sitä, että talon seinärakenteesta puuttui tämä kyseinen höyrysulku. J. Sxxx on syytteeseen liittyen tapahtumista käräjäoikeudessa vapaasta tahdostaan kysyttäessä kertonut, että on itse aikoinaan osallistunut talonsa suunnitteluun ja, että on talonsa rakentamisvaiheessa osallistunut remonttiin sopimalla urakasta, hakemalla materiaalia ja käynyt ”silloin tällöin kohteessa iltaisin paikalla valvomassa”. Vastaaja on kertomansa mukaan ammatiltaan metallimies/yrittäjä ja J. Settt on suunnitellut talon. Kysyttäessä miksi talosta jätettiin höyrysulku laittamatta seiniin, on vastaaja kertonut syyn siihen olleen hänen puolisonsa A. Sxxxn astma, jonka astman takia A. Sxxx joutuu käymään useasti lääkärissä. Talon suunnittelijaa ei konsultoitu tämän kyseisen höyrynsulun poisjättämisen osalta. Edelleen vastaajan mukaan tällöin olisi heidän ollut ”helpompaa asua asunnossa”. Edelleen syynä tähän oli se, että Suomen Kuitulevy Oy:ssä markkinoitiin tuolloin ”höyrysulutonta vaihtoehtoa”. Mitään erillistä kirjallista sopimusta RT-kortin osalta ei vastaajalla ole tässä asiassa ollut. Rakennusvalvonnan kuvat jäivät kuitenkin vastaajan mukaan päivittämättä, koska rakenteisiin ei huomattu puuttua ja ”ajateltiin vain talonnäköisyyttä”. Vastaaja ei kysyttäessä tiedä muuta taloa, josta olisi höyrysulku jätetty pois. Vastaajalla on kuitenkin ollut kertomansa mukaan aikomus asua talossa koko loppuelämänsä. Lexxxset kävivät ennen kauppaa katsomassa taloa neljä eri kertaa, jolloin höyrynsulun puuttumisesta ei vastaajalta erikseen kysyttäessä ”keskusteltu mitään puolin ja toisin”. Tästä höyrynsulun puuttumisesta seinistä ei vastaajan mukaan myöskään ollut puhetta asianomistaja Lexxxsten kanssa talon kaupantekotilaisuudessa. Tämä asia tuli vastaajan mukaan hänelle ”yllätyksenä”, kun talokaupan jälkeen Lexxxset olivat soittaneet hänelle irronneesta levystä ja vastaaja oli tästä syystä mennyt paikalle, jolloin oli paljastunut, että höyrynsulku puuttui. Edelleen J. Sxxxn mukaan pitää paikkansa se, että hän on taloa kaupatessaan sanonut Lexxxille, että ”sen mukaan on tehty, mitä papereista ilmenee”. Tällöin näin sanoessaan asianomistajille ei vastaajan tarkentaman mukaan tehty mitään rajausta siltä osin, että tämä lausahdus koskisi vain talon julkisivua. Talon öljynkulutus oli normaalilla tasolla (noin 2.700 litraa vuodessa) eikä vastaaja ollut taipuvainen asiassa kaupan purkuun, koska kyseessä oli A.n omistama talo. Kuvia kohteesta oli 50 ja ennen kauppaa asianomistajille osittain näytetyistä valokuvistakin ilmeni, ettei höyrynsulkua ole laitettu. Vastaajalle ei tällöin tullut itselleenkään mieleen kertoa Lexxxille se, että hyörynsulku puuttuu seinistä. Tämä kuvakansio oli vastaajan mukaan tarkoitettu ”muistoksi”. Vastaaja ei ole kertomansa mukaan tahallaan salannut mitään asianomistajilta ja kaikki taloon liittyvät ”paperit olivat pöydällä nähtävillä”. Vastaaja on olettanut, että asianomistaja Lexxxset tai E. Lexxxsen isä olisi huomannut puuttua kyseiseen virheeseen. Kyseessä on tältä osin vastaajan mukaan ”totaalinen unohdus” hänen osaltaan. Tätä puoltaa vastaajan mukaan sekin, ettei A. Sxxxelle; vastaajan asuttua kyseisessä talossa hänen kanssaan 14 vuoden ajan, ole aiheutunut talossa asuttaessa mitään oireita. Vastaaja on edelleen kertomansa mukaan unohtanut kertoa tästä ”unohduksestaan” esitutkinnassa poliisille, josta syystä asiasta ei löydy mainintaa hänen kuulustelukertomuksestaan. Edelleen Tehokuivauksen tarkastusajankohtana seinien rakenteita ei käyty läpi. Kyseinen talo on laitettu myyntiin vuonna 2010 ja sen lopputarkastus on silloin ollut tekemättä. Vastaajalle ei kertomansa mukaan ole tällöin edes tullut mieleen se, että rakennusvalvontaan olisi talon lopputarkastuksessa tullut päivittää tietoja hyörynsulun puuttumisen osalta. Myöskään piirustuksia tuodessa ei tämä asia tullut vastaajalle mieleen eikä tullut mieleen myöskään kertoa kuitulevyjen valmistajalle tästä asiasta. Todistaja A. Sxxx ; joka vastaajan puoliso; on kertonut käyneensä taloa rakennettaessa paikalla ja ottaneensa tällöin valokuvia. J. Sxxx ei ollut rakennustyössä varsinaisesti mukana eikä todistajan mukaan varsinaisesti tehnyt talon rakennustyötä. Kyseistä taloa rakennettiin todistajan mukaan ”itselle ja tarkoituksella loppuelämää varten”. Todistaja on kertomansa mukaan kolmenkymmenen vuoden ajan sairastanut astmaa ja talossa asuttiin ennen sen myymistä Lexxxille 14 vuoden ajan. Kysyttäessä todistajalta, miten talon kaupanteko eteni, on A. Sxxx kertonut Lexxxsten innostuneen kovasti talosta. J. Sxxx ei esitellyt taloa yksin kertaakaan. Todistaja on itse esitellyt taloa Lexxxille ja näitä tapaamisia on ollut neljä eri kertaa. Taloa Lexxxille myytäessä ilmeni kuitenkin se, ettei talon lopputarkastusta oltu tehty ja tämän takia käytiin ”puutteita läpi”. Tällöin tuli edelleen todistajan mukaan selväksi se, ettei mitään remonttia oltu taloon tehty. Seinän rakenteesta ei käyty puolin eikä toisin mitään keskustelua ja siltä osin, mikä ”päälle päin näkyi, niin talon rakennekuvat päivitettiin”. Valokuvakansio oli pöydällä ja se käytiin Lexxxsten kanssa läpi. Todistajan mukaan näistä kuvistakin näkyy se, että muovi puuttuu seinistä. Edelleen todistajan mukaan J. Sxxx oli hämmästynyt, kun kaupan jälkeen selvisi se, ettei höyrynsulun muovitusta ollut seinissä. Tämän takia Lexxxille tarjottiin rahaa. Kyseistä taloa lämmitettiin öljyllä ja sitä kului noin 2.700 – 2.800 litraa vuodessa. Todistaja ei muista, käytiinkö näitä kahta valokuvaa kaupanteon yhteydessä läpi, jotka ovat vastaajan kirjallisina todisteina asiassa ja, jotka kuvat todistaja on kertonut taloa rakennettaessa itse ottaneensa. Käräjäoikeus toteaa, että todistaja Sxxxelle samoin kuin vastaajana olevalle J. Sxxxelle on heitä kuultaessa luettu esitutkintapöytäkirjan 8390/R/16789/12 sivulle nro 155 kirjattu ja Satakunnan käräjäoikeuden riita-asian päätöksessään 10.10.2013 esitetystä näytöstä tekemä johtopäätös J. Sxxxn aseman osalta seuraavilta osin: ”Lexxxsten käydessä tutustumassa kiinteistöön, on paikalla ollut sekä A. että J. Sxxx. Kiinteistöä oli esitellyt Lexxxille pääasiassa J. Sxxx. A. Sxxx on sanonut, ettei hänellä ollut tietoa talon teknisistä tiedoista ja, että hän on hyväksynyt sen, että J. Sxxx oli huolehtinut talon esittelystä. Todistaja M. Lätttki on kertonut käyneensä kohteessa ja todennut höyrynsulun puuttumisen seinistä olevan kohteessa ”iso puute” ja, että talon rakenteet ovat tältä osin asumiskelvottomia, koska kylmien pintojen aiheuttama vetoisuus on kohteessa suuri. Lättten mukaan ihminen kyllä ajan kuluessa tottuu vetoisuuteen. Kysyttäessä Lättteltä, voiko huokolevy korvata kohteessa höyrynsulun, on Lätttki kertonut huokolevyllä olevan vain ”pidättävä vaikutus” ja, että kyseinen levy ei vaikuta rakenteen sisäpuoliseen toimintaan millään tavoin. Nykyisin voimassa olevan ohjeistuksen mukaan talon seinänpuolen rakenteiden höyrynvastuksen on oltava viisinkertainen. Jos muuta ohjeistusta ei ole käytettävissä, on viime kädessä noudatettava valmistajan ohjeistusta. Valmistajan ohjeistuksen mukaan mineraalivillan kanssa talon seinärakenteessa tulee käyttää höyrynsulkua. Todistaja Hettt on kertonut tavarantarkastajana antaneensa asiassa esitutkintapöytäkirjankin liitteenä 10 olevan tavarantarkastuskertomuksen. Asuinrakennuksesta puuttuu sen seinistä höyrynsulku. Hetttn mukaan ilmatiiveys on asuinrakennuksessa tärkeä asia sen takia, ettei raoista pääse epäpuhtauksia talon sisäilmaan. Myös liiallinen kosteus talon sisäpuolella voi ilmatiiviittömässä kohteessa päästä talon rakenteisiin. Tämä kaikki voi pitkän ajan kuluessa vaikuttaa talon sisäilmaan. Muovi tasaa tätä. Höyrynsulku on näin ollen rakenteiden kosteustasapainoon vaikuttava tekijä. Todistajan mukaan kyseinen kohde ei ole tehty hyvän rakennustavan mukaisesti ja talon seinärakenne poikkeaa lupapapereissa olevista suunnitelmista. Rakenne ei ole todistajan mukaan toimiva. Hetttn mukaan kyseiseen kohteeseen ei olisi aikanaan saatu rakennuslupaa, koska rakennusvalvontaviranomainen olisi vaatinut taloon höyrynsulun. Todistaja Settt on kertonut toimineensa kyseisessä kohteessa vastaavana mestarina, jolloin hän on tässä asemassaan operoinut A. ja J. Sxxxn kanssa. Todistaja on ammatiltaan talonrakennusinsinööri ja toiminut rakennusalalla 27 vuotta. Todistaja ei muista hänellä olleen tietoa A. Sxxxn astmasta. Todistajan mukaan J. Sxxx toimi kohteessa rakennuttajana ja J. Sxxx ainakin siivosi työmaalla. Todistaja ei muista sitä, rakensiko vastaaja itse kyseistä taloa. Todistajan kertoman mukaan taloa rakennettaessa oli vallalla ”sellainen suuntaus, että joko käytetään höyrynsulkumuovia tai sitten ei käytetä”. Todistaja ei muista mistä syystä höyrynsulku jätettiin seinistä pois, vaikka suunnittelussa oli näin merkitty. Kohteen ilmastointiin ei ole kuitenkaan tehty muutoksia, kun höyrynsulku jätettiin talosta pois. Piirustuksia ei muistettu tältä osin oikaista. Todistaja kuitenkin muistaa tienneensä, että näin meneteltiin, mutta rakennuttaja kuitenkin päättää höyrynsulun pois jättämisestä. Todistaja ei kuitenkaan itsekään ole ollut yhteydessä Porin kaupungin rakennusvalvontaan siltä osin, että kyseinen höyrynsulku jätettiin talon seinistä pois. Edelleen Setttn kertoman mukaan ohjeistus sanoo, että mineraalivillan kanssa pitää käyttää höyrynsulkua, mutta kuitenkin huomattava määrä taloista on nykyäänkin ilman höyrynsulkua eikä siitä ole mitään haittaa asumiselle aiheutunut. Kyseisen talon rakentamisajankohtana oli mielipidekysymys se, jättääkö kyseisen sulun pois vai ei. Virallinen syyttäjä on todistaja Setttä kuultaessa lukenut läpi seuraavan Setttn poliisille todistajana 8.5.2015 antaman kertomuksen, joka merkitysti ilmenee esitutkintapöytäkirjan sivulta nro 20: ” Kysymys: Talon myymisen jälkeen on tullut esille, että talon seinissä ei ole ollenkaan rakennepiirustusten mukaista höyrynsulkumuovia. Kuka teki päätöksen siitä, että höyrynsulkumuovit jätettiin talon seinistä pois? Vastaus: Mielestäni ne jätettiin sieltä pois rakentajan eli Sxxxten toimesta.” Loppukatselmuspöytäkirjasta 11.7.1996 ilmenee, että Porin kaupungin rakennusvalvonnan loppukatselmus on rakennustarkastaja M. Lötttin toimesta syytteessä tarkoitetussa kohteessa X pidetty 29.9.2010 ja paikalla on tällöin ollut vastaaja J. Sxxx ja J. Settt. Mainitusta pöytäkirjasta ei katselmuksessa kirjatuista huomautuksista ilmene mitään mainintaa siitä, että J. Sxxx olisi tässä tilaisuudessa maininnut rakennustarkastajalle höyrynsulun puuttumisesta talon seinistä. Todiste tukee syytettä ja vastaaja Sxxxn tahallisuutta tekoon. Rakennuspiirustuksen otteesta koskein syytteessä mainittua vastaaja Sxxxn Lexxxille myymää asuinrakennusta ilmenee, että alkuperäisissä hyväksytyissä vuoden 1996 rakennuspiirustuksissa on höyrysulku talon ulkoseinä- ja kattorakenteeseen ollut merkittynä, ja että nämä täsmälleen samat piirustukset on hyväksytetty rakennusvalvonnassa 26.8.2010.


Tehdyt johtopäätökset tältä osin:

Asiassa on esitetyn näytön perusteella riidatonta vielä se, että vastaajana oleva J. Sxxx on ennen syytteen teonkuvauksessa kuvattua lopullista talon kaupantekoajankohtaa 13.1.2011 ollut tietoinen kiinteistössä X sen vuokratontilla olevan asuinrakennuksen seinärakenteessa olevasta ja Vaasan hovioikeuden ratkaisussaan 26.11.2014 katsomasta laatuvirheestä höyrynsulkumuovin puuttumisen osalta tältä osin. Kyseinen asuinrakennus ei ole talon myyntihetkellä sen seinärakenteen osalta näytetysti ja osin riidattomastikin, edellä selostettu kirjallinen todistelukin huomioon ottaen, vastannut sitä, mitä syytteen teonkuvauksessa kuvatusti alkuperäisiin rakennuspiirustuksiin ja rakennusvalvontaan jätettyihin suunnitelmiin oli tältä osin merkitty. Tätä virhettä ei myöhemminkään ole talon omistajan tai rakennuttajan toimesta riidattomasti korjattu tai oikaistu suhteessa Porin kaupungin rakennusvalvontaan ennen kyseisen talon myymistä Lexxxille. Asianomistaja Lexxxset ovat heidän kertomastaankin päätellen olleet kaupantekohetkellä siinä vakaassa käsityksessä, että talo vastaa piirustuksia ja ”leimoja” ja edelleen sitä, mitä Porin kaupungin rakennusvalvontaan on kohteesta sen loppukatselmuksessakin 29.9.2010 ilmoitettu. Käräjäoikeus katsoo näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan tältä osin kaupan kohteessa olleen todistajien Lättten ja Hetttn kertomasta päätellen merkittävän virheen, jota virheen merkittävyyttä esitetty kirjallinenkin todistelu tukee ja, jolla virheellä ja sen tietoisuudella ennen tehtyä talokauppaa olisi myös asianomistaja Lexxxsten luotettavasti kertomin ollut olennaista merkitystä heidän ostopäätöksen kannalta. Näin etenkin, koska Lexxxset eivät yhtäpitävästi kertomansa mukaan olisi ostaneet kyseistä taloa, jos olisivat tästä olennaisesta virheestä ennen talokauppaa tienneet. Esitetystä todistelusta ja erityisesti todistajien Hetttn ja Lättten kertomuksista voidaan luotettavasti päätellä myös se, ettei kaupan kohteena ollutta asuinrakennusta ole rakennettu talon rakentamisajankohdan edellyttämällä hyvällä rakennustavalla ja, ettei talo Lättten kertomasta vetoisuudesta johtuen ole ollut asumiskelpoinen. Tätä talon vetoisuutta on käräjäoikeuden tekemän johtopäätöksen mukaan ollut todennäköisesti tässä tapauksessa lisäämään se, ettei talon ilmastointiinkaan tai sitä koskeviin suunnitelmiin oltu riidattomasti ennen talokauppaa tehty mitään muutoksia; kun höyrynsulkumuovi oli jätetty seinästä pois; jolloin korvaava ilma yleisen elämänkokemuksen perusteella kulkeutuu talon sisäilmaan todennäköisesti seinien kautta. Tätä johtopäätöstä tukee sekin syytteen teonkuvauksessa kuvattu, ettei kaupan kohteena olleeseen taloon ole sen rakennusvaiheen aikana riidattomasti asennettu höyrynsulun sijaan myöskään erillistä ilmansulkupaperia tai muuta vastaavaa. Tämän jälkeen arvioitavaksi jää se, mikä on ollut vastaaja J. Sxxxn asema kyseisessä talokaupassa syytteessä kuvattuna tekoajankohtana ja mitä tietoja talosta on asianomistaja Lexxxille ennen kauppaa kerrottu. Tältä osin käräjäoikeus katsoo asianomistaja Lexxxsten yhtäpitävällä kertomuksella näytetyn toteen sen, että vastaaja J. Sxxx on ennen talokauppaa pääasiallisesti esitellyt kyseistä taloa asianomistajille ja toiminut asiassa syytteessä kuvatusti puolisonsa, A. Sxxxn puolesta tältä osin. J. Sxxx on myös todistaja Setttn kertomin tavoin toiminut talon rakennuttajana, jolloin hän asemassaan vastaa siitäkin, että on itse omasta päätöksestään jättänyt höyrynsulun talon seinärakenteista pois. Tätä johtopäätöstä tukee sekin, mitä samaan kohteeseen liittyvässä riita-asian tuomiossa on tältä osin tuomion sivulle nro 18 (esitutkintapöytäkirjan sivu nro 155) kirjattu. Kerrotuin perustein näin tässäkin rikosasiassa käräjäoikeus katsoo tämän osoittavan, että J. Sxxx on toiminut talokaupassa myyjän A. Sxxxn puolesta ja, että J. Sxxxen siten vastaa Lexxxille antamistaan tiedoista ja niiden oikeaperäisyydestä. Asianomistaja Lexxxsten yhtäpitävällä kertomuksella, jota esitetty kirjallinen todistelu tukee, on edelleen näytetty se, että vastaaja J. Sxxx on toimittanut ennen talokauppaa Lexxxsten haltuun rakennesuunnitelmat ja taloa koskevat piirustukset, jotka ovat olleet talon seinärakenteen osalta virheelliset. J. Sxxx on näytetysti osallistunut näiden piirustusten laatimiseen, joissa edellä selostetusti virheellinen merkintä talon seinärakenteen osalta on ollut käräjäoikeuden mukaan merkittävä ja olennainen. Virheen merkittävyyttä tukee sekin, mitä Lätttki ja Hettt ovat kertoneet siltä osin, ettei taloa olisi rakennuslupavalvonnassa hyväksytty, jos tämä seikka olisi ollut lupaviranomaisten tiedossa. Tätä johtopäätöstä ei muuta toiseksi se, mitä vastaaja itse, todistaja A. Sxxx ja todistaja Settt ovat edellä selostetusti talon asumiskelpoisuudesta kertoneet ja mitä Settt on kertonut mainitun seikan merkitsemättömyydestä. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana todistaja Setttn kertomusta tältä osin. Edelleen asianomistaja Lexxxsten kertomuksella on näytetty toteen se syytteen tarkennus, että vastaaja J. Sxxx on ennen talokauppaa väittänyt talon rakenteiden vastaavan piirustuksia, vaikka näin ei ole ollut asian laita. Lexxxset ovat siten selvitetyissä olosuhteissa voineet talon ostajina luottaa rakennuslupaviranomaisille J. Sxxxn antamiin tietoihin koskien talon sisäseinänkin rakennetta, joka annettu tieto ei kuitenkaan ole vastannut totuutta. Kerrotuin perustein on syytteessä mainittu erehdytystoimi näytetty toteen. Törkeä petos ja sen ns. perusmuotoinen teko ovat rikosoikeudellisesti rangaistavia vain tahallisesti tehtyinä tekomuotoina. Vastaaja Sxxx on tältä osin väittänyt asiassa unohtaneensa kertoa tästä höyrynsulun puuttumisesta talon seinistä ennen kauppaa asianomistaja Lexxxille. Vastaajan mukaan hänen väittämäänsä tukee tältä osin muun muassa talon tavanomainen öljynkulutuksen määrä eli noin 2.800 litraa vuodessa ja se, että vastaaja ehti asua talossa ennen talokauppaa Lexxxsten kanssa 14 vuoden ajan, jona aikana talo on ollut asumiskelpoinen eikä astmaa sairastava A. Sxxxkaan ole saanut talossa mitään oireita. Edelleen vastaaja on oman kertomansa ja todistaja Sxxxn mukaan ollut yllättynyt, kun höyrynsulun puuttuminen on talokaupan jälkeen tullut hänen muistiinsa uudelleen. Käräjäoikeus ei pidä vastaaja J. Sxxxn kertomusta ja väittämää tältä osin asian muistamattomuuden osalta uskottavana tai edes varteenotettavana mahdollisuutena. Tätä vastaan ja siten käräjäoikeuden johtopäätöksen puolesta puhuu erityisesti se, mitä asianomistaja Lexxxset ovat tässä asiassa uskottavasti kertoneet siltä osin, ettei vastaaja J. Sxxx ole kertonut heille asian ilmitulon jälkeen mitään unohtamisen osalta ja, ettei siinä vaiheessa asianomistajien mukaan J. Sxxx ole ollut mitenkään ”yllättynyt”. Tahallisuuden puolesta puhuu asiassa edelleen se, ettei J. Sxxx ole itse poliisille esitutkinnassa kertonut tästä unohduksestaan mitään, vaikka kyseessä on ollut jo esitutkintavaiheessakin olennaisten/merkittävien kaupan kohteen epäiltyjen virheiden selvittäminen. Edelleen tätä vastaajan väittämää vastaan puhuu se, että J. Sxxx on tässä rikosasiassa käräjäoikeuden mukaan vähätellyt asemaansa talokaupassa siltä osin kuin mitä esitutkintapöytäkirjan sivulle nro 155 on hänen asemakseen jutun siviiliasiassa kirjattu ja, jonka aseman on Vaasan hovioikeuskin päätöksellään perusteluiksi hyväksynyt. Edelleen tätä vastaajan väittämää vastaan puhuu se, että kyse on ollut merkittävästä kiinteistön laatuvirheestä, jonka merkityksellisyyden on J. Sxxxn täytynyt koko 14 vuoden ajan tiedostaa syyn höyrynsulun poisjättämiseen ollessa vastaajan kertoman mukaan A. Sxxxn astma ja vastaajan riidattomasti asuessa kyseisessä talossa koko mainitun ajan astmaa sairastavan puolisonsa kanssa. Edelleen tätä vastaajan väittämää vastaan ja vastaajan tahallisuuden puolesta puhuu se, että J. Sxxxella on useissa eri talokaupan vaiheissa, asianomistajien vierailtua kyseisessä kohteessa, ollut mahdollisuus kertoa tästä kyseisestä virheestä asianomistaja Lexxxille.

Vastaajalla on edelleen ollut riittävästi aikaa ja mahdollisuus kertoa kyseisestä kaupan kohteen virheestä viranomaistaholle ja tältä osin viimeistään talon loppukatselmuksessa. Vastaaja Sxxx ei kuitenkaan ole näin menetellyt vaan on käräjäoikeuden näytöstä tekemän johtopäätöksen mukaan päättänyt tahallaan salata virheen olemassaolon syytteessä kuvatulta Sxxxelta eli asianomistaja Lexxxsilta. Kerrotuin perustein käräjäoikeus katsoo vastaaja J. Sxxxn syyllistyneen asiassa rangaistavaan tekoon. Tämän jälkeen arvioitavaksi jää se, täyttääkö J. Sxxxn menettely asiassa törkeän petoksen vai sen ns. perusmuotoisen tekomuodon. Tältä osin käräjäoikeus toteaa Vaasan hovioikeuden siviiliasiassa antamallaan tuomiolla 26.11.2014 katsoneen ja hyväksyneen arvioperusteisesti talokaupassa asianomistaja Lexxxille aiheutetun taloudellisen vahingon yhteismääräksi seinien höyrynsulun puuttumisen osalta 17.000 euroa. Käräjäoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä syytteessä mainitun törkeän petoksen yhden kvalifiointitekijän täyttymisen eli tässä tapauksessa huomattavan ja erityisen tuntuvan vahingon määräksi on vakiintuneesti katsottu riittävän noin 10.000-12.000 euron suuruinen ja asianomistajataholle aiheutettu vahinko. Tässä tapauksessa taloudellisen vahingon määrä on tosiasiallisesti ollut syytteessä kuvattua 5.000 euroa suurempi, jonka vahingon vastaaja on syytteessä kuvatulla menettelyllään asianomistajille aiheuttanut. Näytetty vahinko on ollut asianomistajien kannaltakin huomattava ja erityisen tuntuva. Asian rikosoikeudellista arvioimista toiseksi ei tältä osin muuta se, että tämä aiheutetun vahingon määrä on jo vastaajan puolison, A. Sxxxn toimesta jo korvattu Lexxxille. Tämä seikka on kuitenkin jäljempänä otettu rangaistuksen mittaamisessa sitä alentavasti vastaajan osalta huomioon. Kaikki edellä selostetut seikat ja erityisesti virheen merkityksellisyys asianomistaja Lexxxsten kannalta huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo vastaajan teon myös kokonaisuutena arvostellen olleen törkeä. Vastaaja J. Sxxx tuomitaan syytteen mukaisesta törkeästä petoksesta.


Vahingonkorvauksen määrä koskien asuinrakennuksen seinien höyrynsulkuremonttia

Asian ratkaisemisen kannalta olennaisesta näytöstä tältä osin:

Asianomistaja V-M. Lexxx on todistelutarkoituksessa asianomistajien vastaajaan kohdistaman vahingonkorvauksen ja talossa tehdyn höyrysulkumuoviremontin osalta kertonut, että kaupan kohteena olevassa talossa tehtiin kyseistä höyrynsulkumuoviremonttia vuoden 2015 toukokuusta elokuuhun asti rakennusfirman toimesta. Remontti aloitettiin talon vaatehuoneesta, jonka seinä muovitettiin. Tämän jälkeen todettiin, että oli pakko purkaa koko katto siitä kohtaa. Remontin edetessä todettiin myös se, että kaikkien talon seinien höyrynsulun korjauksen takia koko talon sisäpuolen kattoala piti purkaa. Asianomistaja ei olisi ostanut kyseistä taloa, jos olisi ennen kauppaa tiennyt höyrynsulun puuttumisesta talon seinistä. Kysyttäessä asianomistajalta Rakennus Vantttn laskuttamista työtunneista ja pidetyistä tuntilistoista tehdyn höyrynsulkumuovin korjaustyön osalta on V-M. Lexxx kertonut tuntilistojen mukaisten työtuntien kokonaismäärän olevan 481,5 tuntia, josta määrästä on asianomistajaa laskutettu ainoastaan 370 tunnin osalta. Tämä ero tuntien osalta johtuu asianomistajan mukaan siitä, että ”muutama tunti on mennyt takuuseen”. Vantttn kanssa työ sovittiin tehtäväksi tuntityönä ja arvio remontin pituudelle oli 2-3 kuukautta. Kysyttäessä asianomistajan talossa itse remontin yhteydessä tekemistään töistä on V-M. Lexxx kertonut aluksi pitäneensä kirjaa ja, että teki töitä talossa seitsemänä päivänä viikossa ollen aina silloin paikalla, kun rakennusyhtiön remonttimiehetkin olivat paikalla. Asianomistajan itse tekemä todellisten työtuntien määrä on ollut alakanttiin mitattuna 800 tuntia, joka kaikki työ on ollut tätä kyseistä höyrynsulun korjaustyötä. Tämän lisäksi E. Lexxx on tehnyt kyseiseen remonttiin liittyvää työtä 100 tuntia, joka työ on ollut maalausta ja pintojen suojausta. Asianomistaja on vahvistanut tehneensä omana työnään mm. seuraavia töitä: maalaukset ja tapetin poisto, erilaiset purkutyöt, kalusteiden irrotukset ja niiden uudelleen kiinnitys, tavaroiden ja pintojen suojaus, rakennustarvikkeiden noudot, kittaukset ja tasoitustyöt, rakennusjätteen poisvienti ja siivous, tavaroiden muuttotyö sekä rakennus- ja sähkötöiden apumiehenä toimiminen. Tämän lisäksi on asianomistaja kertomansa mukaan hakenut sekä siirtänyt ja vienyt tavaraa toiseen kohteeseen. Jos näitä töitä eivät asianomistajat olisi tehneet, olisi V-M. Lexxxsen mukaan rakennusliike Vantttn lasku ollut höyrynsulkumuovin remontin osalta suurempi. Kysyttäessä edelleen asianomistajalta hänen kirjalliseksi todisteikseen asiassa nimeämien tositteiden osalta on V-M. Lexxx kertonut, että kaikki kuitit liittyvät tähän höyrynsulun korjaukseen. Maaleja ja muita tarvikkeita on kuiteista ilmenevästi käytetty tähän remonttiin. Edelleen yhdestä kuitista ilmenevä vetoketjuovi on liittynyt pölyn eristämiseen ja samoin muun muassa etäisyysmittari on ollut tarpeellinen kyseisessä remontissa. Edelleen kysyttäessä asianomistajalta tarkemmin vastaajalta vaadituista muuttokustannuksista on V-M. Lexxx kertonut, että ”talossa asuttiin niin kauan kuin siellä vaan pystyttiin asumaan”. Hengitystieliitosta kuitenkin neuvottiin asianomistajia, että olisi riski asua talossa. Tämän jälkeen kohteesta mitattiin sisäilman epäpuhtausarvoja. Poismuutto talosta johtui asianomistajan mukaan tästä kyseisestä sisäilmasta ja höyrynsulun puuttumisesta. Remontin kohteena olevassa talossa ei voinut asua senkään takia, että sieltä puuttui sähkö ja asianomistajan lapset olivat silloin 2 ja 4 -vuotiaita. Mittaustulosten tultua oli sitten muutettu taloon takaisin. Asianomistaja on kertomuksellaan edelleen vahvistanut, että ne muuttokustannukset, jotka laskusta ilmenee, on heille tämän asian seurauksena aiheutunut. Asianomistaja E. Lexxx on todistelutarkoituksessa tältä osin tehdyistä korjaustöistä kertonut, että puolisonsa tietää nämä asiat paremmin. Asianomistajan tähdentämän mukaan he eivät olisi käyneet kyseistä taloa edes katsomassa, jos olisivat ennen kauppaa tienneet kyseisestä virheestä eli höyrynsulun puuttumisesta seinistä. E. Lexxxsen mukaan he nimenomaan etsivät ostettavaksi sellaista taloa, jota ei olisi tarvinnut remontoida. Asianomistajien tekemistä remonttitöistä pidettiin E. Lexxxsen mukaan kirjaa ja työtunteja ei ole tältä osin merkitty yläkanttiin. V-M. Lexxx on tehnyt töitä kohteessa seitsemän päivää viikossa. Edelleen E. Lexxxsen mukaan materiaalit kohteeseen pyrittiin saamaan mahdollisimman halvalla ja lisäksi kohteessa tehtiin talkootyötä. Edelleen kysyttäessä asianomistajalta tasonparannuksesta ei E. Lexxxsen mukaan sellaista ole höyrynsulun osalta taloon tullut. Edelleen kaikki todisteeksi nimetyt kuitit liittyvät tähän kyseiseen höyrynsulun remonttiin. Kyseinen talo on Vaasan hovioikeuden siviiliasiassa antaman ratkaisun jälkeen laitettu myyntiin aluksi hintaan 198.000 ja myöhemmin hintaan 189.000 euroa. Myynti-ilmoituksessa oli tieto tästä höyrynsulun puuttumisesta. Talo ei kuitenkaan mennyt kaupaksi. Vastaaja J. Sxxx on tältä osin kertonut, että hänen mukaansa Rakennus Vantttn laskut näyttävät tekaistuilta, koska niissä ei ole mitään kuittauksia eikä vastaajalla ole tietoa, mitä remonttia talossa on tehty. Todistaja Lätttki on kertonut käyneensä kohteessa ja todenneensa, että kyseiseen taloon on ollut tarpeellista rakentaa höyrynsulku. Lättten mukaan, jos höyrynsulku olisi jätetty kohteesta pois, ei taloa olisi hyväksytty rakennusvalvonnassa. Rakennuksen sisäpuolella pitää olla höyrynsulku. Korjausremontissa on talon katot myös avattava, että ilmansulun ja höyrynsulun vaatimukset talossa täyttyisivät. Jos näin ei tehdä, ei liittymäkohdan pää ole todistajan mukaan höyryä pitävä ja näin ollen katon ja seinän liittymäkohtaan syntyy epätiiveyskohta. Lätttki on kertomuksellaan vahvistanut antaneensa asiassa lausunnon korjauskustannuksista (liite 9), jossa lausunnossa on rakennuksen kuntoa ja laatua verrattu 11.7.1996 voimassa olleisiin ohjeisiin ja määräyksiin. Lätttki on vahvistanut lausunnossaan 23.2.2012 tehtävien korjaustoimenpiteiden osalta sen, että kohteen korjaamiseksi tältä osin on talon ulkoseinille asennettava höyrynsulku ja, että höyrynsulun liittämiseksi kattoon avataan sisäkattomateriaalit ja samalla korjataan putkiläpivientien epätiiveyskohdat. Edelleen Lätttki on korjauskustannusten laskemisessa kertonut käyttäneensä Rakennustietosäätiön KlaraNet-kustannuslaskentaohjelmaa, joka ohjelma todistajan tarkentaman mukaan päivittää tietoa jatkuvasti, jolloin kustannustasosta saadaan keskimääräisesti oikea tulos. Todistaja on laskelmassaan käyttänyt aluekertoimena 1,1 kerrointa, joka on ohjelman laatijan suosituskerrointa alhaisempi ja vaikeuskertoimena on käytetty 1,1, joka on puolestaan ohjelman suosituskerrointa alhaisempi. Edelleen hankepalveluprosenttia, jo on yleisesti 8 %, ei ole laskettu kustannuksiin. Näillä ja lausunnon liitteenä olevista Klara-laskentatulosteista ilmenevästi on Lätttki kertomansa mukaan päätynyt kohteen höyrynsulun korjauskustannusten osalta loppusummaan 27.600 euroa, johon summaan pitää vielä lisätä yleiskuluja 1.500 euron verran, jolloin mainitut höyrynsulun korjauksen kokonaiskustannukset kohteessa ovat 29.000 – 29.500 euroa. Lätttki on edelleen kertomansa mukaan laatinut asiassa myöskin lausunnon 24.5.2012, joka lausunto liittyy ainoastaan asuinrakennuksen ulkoseinän energiankulutukseen ja sen lämmöneristyskykyyn, ei sen sijaan kohteen höyrynsulkuun ja sen puuttumiseen. Todistaja Hettt on omalla kertomuksellaan vahvistanut tavarantarkastuskertomuksessaankin toteamansa toimintaohjeen, että kyseinen höyrynsulun puuttuminen kohteessa pitää kohteessa korjata. Tällöin lausunnossakin todetusti (s. 101) ulkoseinärakenne/yläpohjan liitoskohta tulisi tehdä/korjata vastaamaan rakennesuunnitelmia sekä RT-kortin ohjeita. Korjaustöihin tulee laatia erilliset korjaussuunnitelmat rakenteiden toiminnan takaamiseksi. Käytännössä korjaaminen tapahtuu levytyksiä purkamalla. Myös ikkunapielissä olevat kiila-aukot tulee tukkia. Edelleen yläpohjan höyrynsulun korjaaminen (liittymäkohdat, läpiviennit sekä aiheutuneet reiät) tapahtuu seinien höyrynsulun asentamisen yhteydessä. Edelleen Hetttn mukaan hänen lausunnossaan (sivu nro 99) RT-kortin osalta todettu kohta 4.1.1.2 (tästä voidaan poiketa, mikäli kokemukseen perustuen tai tutkimuksin on osoitettu, että rakenne on kosteusteknisesti toimintavarma) liittyy lähinnä hirsitaloon ja sen seinärakenteen eristämiseen. Todistajan oman käsityksen mukaan olisi kohteen kattoa purkamatta aika hankalaa yhdistää höyrynsulkua talon kattorakenteisiin. Sen sijaan väliseinistä todistaja ei sen tarkemmin tältä osin tiedä. Todistaja Settt on tältä osin kohteen korjaamispakon osalta kertonut hänen oman mielipiteensä asiassa olevan sen, että kohdetta ei tältä osin ole pakko korjata, mutta kuitenkin voi korjata, jos haluaa. Tämä mainittu ei perustu mihinkään tutkimuksiin vaan ainoastaan todistajan omaan mielipiteeseen. Prosentuaaliset kustannukset ovat tällöin Setttn mukaan pienet ja kohteeseen aiheutuu silloin Lättten laskelmissakin tasonparannusta. Edelleen todistajan oma mielipide asiassa on se, ettei kaupungin rakennusvalvonta olisi sille höyrynsulun puuttumisesta ilmoitettaessa puuttunut tähän asiaan. Rakenteita ei Setttn mukaan pidä avata, kun höyrynsulun puuttumista seinistä korjataan. Tähän on olemassa erilaisia korjaustapoja. Setttn kertoman mukaan hänen lausuntonsa 18.12.2011 perustuu siihen, mitä tietoja hän on kohteesta saanut. Mainitusta lausunnostakin ilmenevästi talon seinärakenne on todistajan mukaan tehty huolellisesti ja rakenne on toiminut 15-vuotiaaksi taloksi hyvin ja talo on energiataloudellinen. Kysyttäessä tarkemmin Setttltä vastaajan kirjallisena todisteena olevasta kustannusarviosta 10.3.2011 on todistaja kertonut sen olevan karkean arvion niistä korjauskustannuksista, jotka aiheutuvat höyrynsulun asentamisesta seiniin. Tämä kustannusarvio, jonka loppusumma on 8.100 euroa, on todistajan mukaan ”raapaistu hät hätää” ja on ”sinne päin”. Settt ei ole tässä omassa laskelmassaan huomioinut kaikkia niitä kulueriä, jotka puolestaan Lätttki on omassa laskelmassaan ottanut tältä osin huomioon. Näitä ovat muun muassa katon osuus kokonaan, kodinhoitohuoneen kalusto, tapetin poisto ym. Edelleen osassa Lättten laatimaa laskelmaa on Setttn kertonut omassa laskelmassaan ottaneensa huomioon vain osan kuluista kuten esimerkiksi laatoituksen osalta. Edelleen todistaja Setttn mukaan J. Sinttten laatima korjauskustannuslaskelma 8.10.2014, jonka loppusumma on 14.400 euroa on todistajan mukaan asiallinen ja todennäköinen arvio näistä kuluista. Setttn mukaan talon kattoa ei ole pakko avata, jos vaan liittymäkohdan löytää, jolloin se on tiivistettävissä esimerkiksi teipillä. Jos tätä liittymäkohtaa ei kuitenkaan löydy, on katto siltä kohtaa kuitenkin Setttnkin mukaan avattava. Todistaja J. Vanttt on kertonut Lexxxsten ottaneen häneen yhteyttä tässä höyrysulkuremonttiasiassa, jolloin oli suullisesti sovittu, että Vanttt menee tekemään kyseistä remonttia kohteeseen. Vanttt on kertomansa mukaan kymmenen vuoden ajan ”tehnyt täyspäiväisesti remonttityötä”. Todistaja ei tehnyt Lexxxsten kanssa mitään urakkasopimusta sen takia, ettei hän tiennyt, mitä hän joutuu kohteessa lopulta tekemään. Todistajan mukaan aluksi ei ollut selvää se, että rakennuksen kattoakin pitäisi purkaa tämän höyrysulkuremontin yhteydessä. Remontti aloitettiin vaatehuoneesta sen seiniä purkamalla, jolloin todistajan mukaan selvisi se, että ”pitää purkaa kaikki” eli piti purkaa myös väliseinät ja katot. Näin Vantttn mukaan sen vuoksi, ettei rakennuksen väliseiniä ja kattoja olisi muutoin pystytty kunnolla tiivistämään tässä höyrynsulkuremontissa kyseisen seinän kanssa. Rakennuksessa oli todistajan mukaan paksu puukatto ja kun kattoa avattiin, laitettiin halvempaa MDF-materiaalista olevaa kattoa tilalle. Edelleen Vantttn vahvistaman mukaan asianomistajan kirjalliseksi todisteeksi nimeämät laskut nrot 14 (summa 6.679,38 euroa) ja 19 (summa 8.239,80 euroa) ovat vain kyseiseen höyrynsulkukorjaukseen liittyviä laskuja. Laskusta ilmenevästi myös tarvikkeista on laskutettu. Nämä laskussa ilmenevät tarvikkeet koostuvat muun muassa gyproc-levyistä (40-50 kpl), massoista, ruuveista, höyrynsuluista ja teipeistä, joista tarvikkeista ei tehty laskuun erillistä erittelyä. Edelleen muurauslaastia tarvittiin kohteessa pesuhuoneen korjaamiseen. Kaikki Vantttn yhtiön laskusta ilmenevät noin 1.100 euron määräiset tarvikkeet eivät kuitenkaan riittäneet, jolloin sovittiin, että Lexxxset hankkivat itsekin tarvikkeita. Edelleen todistajan mukaan Lexxxset tekivät itsekin remonttitöitä ja muun muassa kalusteiden irroitusta ja maalaustyötä. Todistaja on itse kertomansa mukaan maalannut kohteessa ”vain hyvin vähän”, mutta kuitenkin tehnyt kohteessa kalusteiden irroitustyötäkin, joka työ sisältyy laskuun. Todistaja ei ole tehnyt kohteessa lainkaan sähkö- tai putkitöitä. Jos Lexxxset eivät olisi itse osallistuneet remonttiin, olisi todistajan yhtiön lasku heille ollut asiassa ”useamman tonnin suurempi”. Remontin takia kohteen materiaalit tulivat todistajan kuvaileman mukaan ”vähän paremmaksi”. Kysyttäessä tarkemmin todistajalta laskutetuista tunneista ja kyseiseen remonttiin liittyvistä tuntilistoista on Vanttt kertonut V-M. Lexxxsen olleen tarkka laskutettujen työtuntien osalta ja, että tuntilistoista ilmenevästä neljästä sadasta laskutetusta työtunnista on vähennetty ruokatunnit ja tavaroiden haut. Todistaja on kirjannut kaikki tunnit ylös. Edelleen laskutettujen tuntien osalta on huomioitu se, että todistaja on tehnyt kohteessa muutaman päivän vielä takuukorjauksia. Todistaja on tehnyt kohteessa töitä aina vaan, kun kerkesi ja on työskennellyt siellä sunnuntaisinkin. J. Sinttten allekirjoittamasta ja 8.10.2014 päivätystä korjauskustannuslaskelmasta höyrynsulun asentamisesta seiniin ilmenee laskelman menetelmäkuvauksen olleen seuraavanlainen: Ei poisteta alkuperäistä kipsilevyä ulkoseinästä. Tiivistetään levytyksen liittymäsaumat lattiaan, kattoon ja väliseiniin massalla. Asennetaan uusi kipsilevy höyrynsulun ja alkuperäisen kipsilevyn päälle. Asennetaan tapetti ja maali pintaan. Asennetaan jalka- ja kattolistat sekä ikkuna- ja ovipellilistat. Kattopanelia ei poisteta. Laskelman mukainen arvioitu korjauskustannus tältä osin on 14.400 euroa sisältäen arvonlisäveron. Laskelmassa katon höyrynsulun tiiveyden tarkistus ja mahdollinen korjauskustannus on merkitty 1.105 euroksi.


Tehdyt johtopäätökset tältä osin:

Asiassa on syytteessä kuvatun Lexxxsten asuinrakennuksen seinän höyrynsulun korjaamisesta ja sen korjaustavasta sekä edelleen kyseiseen remontin kustannuksista esitetty edellä selostettu näyttö, jota näyttöä käräjäoikeus pitää asiassa sen ratkaisemisen kannalta tältä osin olennaisena. Asuinrakennuksessa on sen seinärakenteessa jo A. Sxxxea koskeneen siviiliasian aikaisemmassa käsittelyssä todettu olleen laatuvirhe, joka on todistajien Lättten ja Hetttn kertomuksista ja heidän antamistaan lausunnoista päätellen korjattava siten, että myös asuinrakennuksen sisäpuolinen katto on käytännössä kokonaan avattava. Käräjäoikeus hyväksyy tämän korjaustavan ja se ei ole ylimitoitettu. Käräjäoikeus pitää todistaja Lähtttmäen antamaa korjauskustannusarvioita asiassa annetuista arvioista tältä osin kaikkein luotettavimpana, koska mainittu kustannusarvio on riittävästi yksilöity ja perustuu Lähtttmäen kertomaan yleisesti luotettavaksi pidettävään laskentaohjelmaan. Edelleen Lähtttmäen arvioita osaltaan tukee edellä selostettu todistaja Hetttn antama kertomus asiassa. Sen sijaan todistaja Setttn antama lausunto korjauskustannuksista on selkeästi jo yleisen elämänkokemuksen perusteella alimitoitettu eikä Sinttten lausunnossa ole käräjäoikeuden mukaan otettu huomioon lainkaan muun muassa koko katon avaamisesta aiheutuneita suuria kuluja. J. Sintttkea ei myöskään ole lainkaan kenenkään asianosaisen toimesta nimetty asiassa kuultavaksi, jolloin häneltä olisi tarkemmin voitu tiedustella ja selvittää laskelmansa todellisia korvausperusteita. Kerrotuin perustein ja osin todistaja Setttn itsekin kertomalla tavoin ovat mainitut Setttn ja Sinttten laskelmat ylimalkaisia, eikä niitä tule asettaa käräjäoikeuden ratkaisun perusteeksi. Sen sijaan todetun perustein käräjäoikeus asettaa Lättten laatiman korjauskustannuslaskelman korjauskulujen arvioimisen vertailupohjaksi tältä osin. Tämän jälkeen arvioitavaksi jää se, mitä Lättten korjauskustannuslaskelmaan liittyviä ja väitettyjä todellisia kustannuksia on tässä höyrynsulkuremontissa asianomistajille tosiasiallisesti aiheutunut. Tältä osin käräjäoikeus ensinnäkin toteaa asianomistaja Lexxxsten kirjallisiksi todisteikseen nimeämistä tositteista ja laskuista ilmenevän sen, että asianomistajat ovat maksaneet Rakennus Vantttlle kahdella eri laskulla (laskut 14 ja 19) yhteensä 14.919, 18 euroa, joka lasku on sisältänyt todistaja Vantttn kertomalla tavoin remonttityötä ja Vantttn ja asianomistajien kertomalla tavoin erinäisiä materiaalihankintoja. Edelleen tositteista koskien seinien ja katon levytystä, listoja, hankittua puutavaraa ym. tarvikkeita voidaan luotettavasti päätellä ottaen huomioon asianomistajien edellä selostetut uskottavat kertomukset, että kyseinen materiaali, jota on tositteidenkin mukaan yhteensä 3.182,21 euron edestä hankittu juuri kyseistä höyrynsulkuremonttia varten. Edelleen asianomistajan nimeämistä tositteista koskien remonttiin hankittuja maaleja ja tasoitteita ym. tarvikkeita voidaan huomioon ottaen asianomistajien antama uskottava kertomus luotettavasti päätellä se, että nämäkin tarvikkeet on ainoastaan hankittu juuri tätä remonttia varten eikä hankittujen maalien määrä ole kohtuuton ottaen huomioon talon suuri kokokin. Edelleen asianomistajien nimeämistä tositteista koskien hankittuja sähkötarvikkeita 113,80 euron edestä ja esitetystä laskusta koskien rakennusjätteistä aiheutunutta kustannusta (768,82 euroa) asianomistajille voidaan tehdä vastaava johtopäätös. Jo yleisen elämänkokemuksen perusteella on uskottavaa se, että tämän kokoluokan remontissa, josta tässä asiassa on kyse, on jouduttu sähkötarvikkeitakin asianomistajien ilmoittamasti hankkimaan. Edelleen on asiassa uskottavaa, että kyseisestä suurehkon kokoluokan talon remontista on kertynyt jätettäkin suuri määrä, jolloin vastaavat kustannuksetkin ovat tältä osin silloin suuret. Käräjäoikeus pitää asiassa asianomistajien kertomalla tavoin riittävästi selvitettynä sitäkin, että kyseiseen remonttiin on vielä sellaisiin tarvikkeisiin kuten höyrynsulkumuoveihin, teippeihin, hakasiin ym. kulunut asianomistajilta rahaa heidän tältä osin vastaajalta vaatima määrä eli 1.190,69 euroa. Näistä kuiteista ja asianomistaja V-M. Lexxxsen sekä todistaja Lätttenkin kertomuksesta voidaan luotettavasti päätellä se, että kyse on tavanomaisista kyseisen tyyppiseen remonttiin hankituista eri tarvikkeista ja, ettei korjaustapa ole vastaajan väittämästi ylimitoitettu.

Todisteet tukevat asianomistajien vaatimusta näiltä osin. Esitetty näyttö tältä osin riittää ja kerrotut hankinnat ovat muutoinkin olleet käräjäoikeuden mukaan kohteen laatuvirheen merkittävyyteen nähden ja tämän takia kohteessa tehtyyn remontin laajuuteen nähden pakollisia ja kohtuullisia. Asian arvioimista toiseksi ei ole oikeudellisesti olennaista merkitystä tältä osin sillä, mitä vastaaja on asiassa lausunut ja kirjalliseksi todisteeksi tältä osin nimennyt. Kerrotuin perustein on vastaaja J. Sxxx velvollinen korvaamaan vaaditun määrän asianomistajille heidän esittämässään laskelmassaan kuvatuin tavoin. Asianomistajat E. ja V-M. Lexxx ovat edelleen vaatineet vastaaja J. Sxxxelta itse tehtyinä höyrynsulkumuoviremontin työkustannuksina yhteensä 7.200 euroa, josta tehdystä omasta työstä V-M. Lexxxsen edellä selostetusti, uskottavasti kertoman ja tekemän työn määrä on ollut 800 tuntia ja E. Lexxxsen tekemä oma työ on ollut 100 tuntia. Kyseinen työ on V-M. Lexxxsen kertomalla tavoin ollut heidän itse kohteessa tekemää erinäistä remonttityötä eikä vastaajan väittämää talkootyötä. Edelleen on mainitut tunnit asianomistajan kertomilla tavoin merkitty tässä tapauksessa alakanttiin. Edelleen, jollei omaa työtä olisi kohteessa tehty, olisi asianomistajien ja todistaja Vantttnkin uskottavasti kertomilla tavoin Rakennus Vantttn lasku ollut nyt esitettyä ja vastaajaan kohdistettua kokonaislaskua suurempi. Käräjäoikeus huomioon ottaen vielä laskutetun työn kohtuullinen tuntihinta pitää asianomistajien tältä osin vastaajalta vaatimaa määrää kokonaisuudessaan kohtuullisena. Esitetty näyttö riittää tältä osin. Kerrotuin perustein on vastaaja J. Sxxx velvollinen korvaamaan vaaditun määrän asianomistajille heidän esittämässään laskelmassaan kuvatuin tavoin. Asianomistajat E. ja V-M. Lexxx ovat vielä vaatineet vastaaja J. Sxxxelta asunnosta höyrynsulkumuoviremontin poismuuton takia kahden kuukauden maksettua vuokraa vastaavana määränä 1.400 euroa. Käräjäoikeus toteaa, että tästä asianomistajien yhtäpitävästi kertomasta ja maksetusta vuokran yhteismäärästä on esitetty riittävä selvitys vuokranantaja K allekirjoittaman vuokrakuitinkin muodossa. Esitetty näyttö riittää tältä osin. Kerrotuin perustein on vastaaja J. Sxxx velvollinen korvaamaan vaaditun määrän asianomistajille heidän esittämässään laskelmassaan kuvatuin tavoin. Kun nämä edellä selostetut, (ja mustatut) asianomistajien vastaajalta vaatimat eri määrät, jotka käräjäoikeus vaaditusti määrältään hyväksyy, lasketaan yhteen saadaan kokonaissummaksi 29.831,13 euroa, josta summasta on asianomistajien laskelman mukaisesti vähennyksenä otettava huomioon 17.000, joka summa on jo Vaasan hovioikeuden siviiliasiassa antaman tuomion perusteella korvattu A. Sxxxn toimesta asianomistajille. Näin ollen tämän syytteen mukaisen rikoksen perusteella todellisia ja vielä asianomistajille korvaamattomia korjauskustannuksia olisi tämän laskelman mukaisesti jäljellä vielä 12.831,13 euroa. Vastaaja on vaatinut, että tästä tuomittavasta korvaussummasta on vähennettävä kotitalousvähennyksenä yhteensä 4.800 euroa. Kyseistä vaatimusta ei ole huomioitu samaan asuinrakennukseen liittyvässä hovioikeuden tuomiossa vähennyksenä hinnanalennuksen suuruutta määritettäessä. Huomioon ottaen Vaasan hovioikeuden tuomiosta tältä osin ilmenevät perustelut ja se, että kyse on nyt tässä vastaaja J. Sxxxn osalta ratkaistavana olevassa asiassa, rikosasian yhteydessä tuomittavasta vahingonkorvauksesta käräjäoikeus hyväksyy vastaajan vaatimuksen tältä osin kokonaisuudessaan. Tätä tukee sekin, että remontti on ollut kooltaan suuri. Kun mainittu kotitalousvähennystä vastaava määrä molempien asianomistajien osalta laskennallisesti vähennetään edellä mainitusta 12.831,13 euron vahingonkorvauksen määrästä, päädytään summaan 8.031,13 euroa. Tämän jälkeen arvioitavaksi vielä jää sekin, onko kohteessa aiheutunut tämän remontin osalta vastaajan väittämää tasonparannusta tai eduntasoitusta. Asianomistajat ovat katsoneet, ettei sitä aiheudu ja vastustaneet vastaajan vaatimusta tältä osin. Käräjäoikeus katsoo huomioon ottaen remontin laatu ja vakiintunut oikeuskäytäntö ja se, mitä todistaja Vantttkin on tältä osin edellä selostetusti asiaan liittyen kertonut, että tässä tapauksessa on kohteessa höyrynsulkumuoviremontin takia aiheutunut tasonparannusta, koska kaikki seinämateriaalitkin on talossa uusittu. Tasonparannuksen määräksi käräjäoikeus arvioi ottaen huomioon talon ikäkin tältä osin 2.031,13 3.031,13 euroa, jolloin hyväksyttäväksi tähän rikokseen liittyväksi vahingonkorvaukseksi jää jäljelle 5.000 euroa. Tämä aiheutettu vahinko on syy-yhteydessä vastaajan syytteen teonkuvauksessa kuvattuun menettelyyn, jolloin vastaaja J. Sxxx on velvoitettava korvaamaan se asianomistaja Lexxxille. Kerrotuin perustein on vastaaja J. Sxxx velvollinen korvaamaan kyseisen määrän asianomistajille vaadittuine korkoineen.


Muut yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset

Asianomistajat E. ja V-M. Lexxx ovat vaatineet vastaaja J. Sxxxelta aikaisemmassa siviiliasiassa heille aiheutuneina oikeudenkäyntikuluina määrältään 4.903 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 18.1.2016 lukien. Vastaaja on kiistänyt tämän asianomistajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Käräjäoikeus hylkää tämän vaatimuksen lakiin perustumattomana ja silläkin perusteella, että vastaajana olleen A. Sxxxn riita-asian käsittelyä, jossa jutussa J. Sxxxea on kuultu ainoastaan todistajana, olisi voitu aikoinaan pyytää asiamiehen toimesta Satakunnan käräjäoikeudessa lykkäämään, jolloin pääsääntöisesti noudatettavan prosessikaavan mukaan olisi tähän asiakokonaisuuteen liittyvä ja J. Sxxxea koskeva rikosjuttu voitu käsitellä ensin ennen hänen puolisonsa A. Sxxxn riita-asiaa. Tällöin jutuissa yhteenlasketut oikeudenkäyntikulutkin olisivat mitä todennäköisimmin olleet huomattavasti alemmat kuin mitä nyt ovat. Tällöin myös aiheutettuja vahinkoja ei olisi tarvinnut eri oikeusasteissa arvioida. Tältä osin asianomistajat ovat itse käräjäoikeuden mukaan ottaneet tietoisen riskin edetä asiassa ns. siviilijuttu edellä. Käräjäoikeus katsoo myös, etteivät nämä vaaditut oikeudenkäyntikulut ole riittävästi syy-yhteydessä tähän nyt käsiteltävänä olevaan tekoon. Kerrotuin perustein laillista perustetta tuomita näitä aikaisemman siviiliasian oikeudenkäyntikuluja vastaaja J. Sxxxn maksettavaksi ei siten ole olemassa. Asianomistajien vastaajaan kohdistama vaatimus hylätään tältä osin. Asianomistajat E. ja V-M. Lexxx ovat edelleen vaatineet vastaaja J. Sxxxelta tässä rikosasiassa heille aiheutuneina oikeudenkäyntikuluina 5.428,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.6.2016 lukien. Vastaaja on hyväksynyt tämän asianomistajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään. Jutun lopputulos huomioon ottaen on vastaaja J. Sxxx velvollinen suorittamaan tältä osin rikosasian oikeudenkäyntikuluista vaaditun määrän 5.428,10 euroa asianomistaja E. ja V-M. Lexxxselle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.6.2016 lukien. Muilta ja enemmiltä osin on asianomistajien vastaajan kohdistamat yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset asiassa hylätty.


Muu kuin edellä selostettu todistelu

Muu esitetty todistelu ei anna aihetta arvioida asiaa toisin kuin edellä on selostettu.


Rangaistuksen määrääminen

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. J. Sxxxella ei ole aikaisempia rikosrekisterimerkintöjä. J. Sxxxn syyksi on edellä selostetusti luettu törkeä petos, jonka teon säädetty minimirangaistus on 4 kuukautta vankeutta. Näytetyn ja tosiasiallisesti vastaajan menettelystä asianomistajille aiheutuneen, huomattavaksi katsottavan taloudellisen vahingon kokonaismäärä on ollut huomattava, josta summasta asianomistajina olevat Lexxxset ovat jo kuitenkin saaneet perityksi vastaajan puolisolta 17.000 euroa korkoineen. Nämä kerrotut seikat ja vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että J. Sxxx on tässä rikosasiassa tuomittava ehdolliseen, 8 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen.


Todistelukustannukset

Jutun lopputulos huomioon ottaen on vastaaja J. Sxxx oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:n perusteella velvollinen korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset eli lähinnä syyttäjän haastehakemuksessaan istuntopaikalle kuultavaksi nimeämien asianomistaja Lexxxsten, todistaja V. Hetttn ja todistaja J. Setttn kuulemisesta valtiolle aiheutuneet ja valtion varoista maksetut todistelukustannukset. Edelleen jutun lopputulos huomioon ottaen vastaaja J. Sxxx velvoitetaan suorittamaan asianomistaja V-M. Lexxxselle asianomistajan vastaajalta vaatima ja valtion varoista maksamaton todistajanpalkkio-osuus koskien ansionmenetystä istuntopäivän 19.4.2016 osalta, joka käräjäoikeuden hyväksymä määrä yhteensä 24 euroa. Tämän lisäksi todistajanpalkkion osalta vastaaja J. Sxxx velvoitetaan suorittamaan asianomistaja E. Lexxxselle asianomistajan vastaajalta vaatima ja valtion varoista maksamaton todistajanpalkkio-osuus koskien ansionmenetystä istuntopäivän 19.4.2016 osalta, joka käräjäoikeuden hyväksymä määrä yhteensä 31,50 euroa. Valtion varoista vastaajan nimeämälle todistaja A. Sxxx maksettu todistajanpalkkio yhteensä 99 euroa jää asiassa valtion vahingoksi.


Valtion varoista maksetut oikeudenkäyntikulut

Satakunnan käräjäoikeus on päätöksellään 8.4.2015 määrännyt vastaaja J. Sxxxn puolustajaksi varatuomari J. Kantttten 25.3.2015 lukien. Esitetystä selvityksestä koskien vastaajan oikeusavun taloudellisia edellytyksiä ilmenee, että J. Sxxxella olisi oikeus oikeusapuun hänen perusomavastuuprosenttinsa ollessa 40. Puolustajaksi määrätyn VT Kantttten laskusta ilmenee vaaditun palkkion kokonaistuntimäärän olevan 45,12 tuntia, josta juttuun valmistautumisen osuus on ollut 29,54 tuntia. Jutussa on poikkeuksellisesti sen laadun takia pidetty rikosasian valmisteluistunto ja kaksi erillistä istuntopäivää, joista vaadittu palkkio on istuntoajan keston mukainen. Virallinen syyttäjä on lausumassaan hyväksynyt jutun valmistelusta vaaditun palkkion määrän. Käräjäoikeus hyväksyy vastaaja Sxxxn puolustajaksi määrätyn Kantttten laskussaan esittämät toimenpiteet ja ajankäytön ja pitää niitä käsitellyn jutun laatuunkin nähden kaikilta osin tarpeellisina. Kerrotuin perustein valtion varoista maksetaan vastaaja J. Sxxxn puolustajaksi määrätylle VT J. Kanttttelle palkkiona 4.963,20 euroa ja arvonlisäveron osuutena 1.191,17 euroa eli yhteensä 6.154,37 euroa. Tästä määrästä vastaajana oleva J. Sxxx velvoitetaan suorittamaan takaisin valtiolle 40 prosenttia vastaavana määränä yhteensä 2.461,75 euroa loppuosan VT Kanttttelle maksetusta palkkiosta jäädessä asiassa valtion vahingoksi.


LOPPUTULOS

Tuomiolauselmalla


Vastaaja J. K. Sxxx,

Syyksi luettu rikos
1. Törkeä petos 05.01.2011 - 13.01.2011 Rikoslaki 36 luku 2 § 1


Rangaistusseuraamukset

Vankeus
8 kuukautta vankeutta Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika päättyy 18.5.2018
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.


Korvausvelvollisuus

Valtion varoista maksetaan vastaaja J. Sxxxn puolustajaksi määrätylle VT J. Kanttttelle palkkiona 4963,20 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella 1191,17 euroa eli yhteensä 6154,37 euroa. Tästä määrästä vastaajana oleva J. Sxxx velvoitetaan suorittamaan takaisin valtiolle 40 prosentin vastaavana määränä yhteensä 2461,75 euroa, loppuosan VT J. Kanttttelle maksetusta palkkiosta arvonlisäveroineen jäädessä asiassa valtion vahingoksi.


Valtion varoista maksetaan:

- todistaja J. Setttlle päivärahaa 19 euroa sekä korvausta taloudellisesta menetyksestä 80 euroa
- todistaja V. Hetttlle päivärahaa 19 euroa sekä korvausta taloudellisesta menetyksestä 80 euroa
- A. Sxxxelle päivärahaa 19 euroa sekä korvausta taloudellisesta menetyksestä 80 euroa
- E. Lexxxselle päivärahaa 19 euroa sekä korvausta taloudellisesta menetyksestä 80 euroa
- V-M. Lexxxselle päivärahaa 19 euroa sekä korvausta taloudellisesta menetyksestä 80 euroa.

Vastaaja J. Sxxx velvoitetaan korvaamaan valtiolle näistä kustannuksista lukuunottamatta edellä mainittua A. Sxxxelle maksettua palkkiota yhteensä 396 euroa.

Lisäksi J. Sxxx velvoitetaan korvaamaan asianomistaja V-M. Lexxxselle valtion varoista maksamaton todistajanpalkkio-osuus koskien ansionmenetystä istuntopäivän 19.4.2016 osalta yhteensä 24 euroa sekä E. Lexxxselle todistajanpalkkio-osuutena 31,50 euroa.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Sxxx, J. K. velvoitetaan korvaamaan E. ja V-M.
Lexxxselle rikoksella aiheutetusta vahingosta yhteensä 5000 euroa korkolain 4
§:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 18.1.2016 lukien sekä asianomistajien tämän rikosasian oikeudenkäyntikuluina 5428,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 16.6.2016 lukien.


Muutoksenhaku

Annettiin muutoksenhakuohje.

Vastaaja J. K. Sxxx on määräajassa hyväksytysti ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Valituksen määräpäivä: 20.06.2016
Vastavalituksen määräpäivä: 04.07.2016


Lainvoimaisuus

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Allekirjoitus

Käräjätuomari M. Mottt