Myyjän syyllistyminen törkeään petokseen kiinteistökaupassa?

Mikäli myyjä antaa tietoisesti väärää tietoa ostajalle ja aiheuttaa tällä taloudellista vahinkoa, saattaa teko täyttää törkeän petoksen tunnusmerkistön. Tästä oli alla kysymys. Talon pakkohuutokaupasta ostaneet myivät sen 55.000 euron hinnalla "purkukuntoisena" A Oy:lle keväällä 2015. Sen taustaomistajat T ja P korjauttivat kiinteistön nopeasti ja myivät peruskorjattuna 193000 eurolla Mlle kertomatta siinä olleista vioista. A Oy meni konkurssiin. M ei siten voinut ajaa vahingonkorvauskannetta A Oytä vastaan. Sen sijaan hän teki rikosilmoituksen ja syyttäjä esitutkinnan jälkeen syytti T ja P:tä törkeästä petoksesta, johon heidät tuomittiinkin sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Lisäksi heidät velvoitettiin korvamaan M:n vahingot 123.000 eurolla ja maksamaan korkoja ja oikeudenkäynti ym. kuluja useita kymmeniätuhansia euroja.



Turun hovioikeus

Tuomio
Antamispäivä 22.11.2017

17/147542

Asianumero R 16/932

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Asia
Törkeä petos

Valittajat
Texxx
Poxxxnen

Vastapuolet
Mixxx


Käsittely hovioikeudessa

Hovioikeus on erillisellä päätöksellään 16.2.2017 hylännyt syytteen ja vahingonkorvausvaatimusten vanhentumista sekä tuomarin esteellisyyttä koskevat vaatimukset.


Vaatimukset hovioikeudessa

Valitukset

Texxx on vaatinut, että syyte törkeästä petoksesta ja siihen liittyvät vahingonkorvausvaatimukset hylätään, että hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänelle viivästyneestä oikeudenkäynnistä 7.500 euroa laillisine korkoineen 11.4.2016 lukien ja hänen oikeudenkäyntikulunsa todistajankuluineen asiassa laillisine korkoineen.

Perusteinaan Texxx on lausunut, että hän ei ollut erehdyttänyt Mixxxia eikä piilotellut tai peitellyt kohteen virheitä ja puutteita. Kohteessa ei kauppaa tehtäessä ole ollut sellaisia virheitä ja puutteita, joita olisi pyritty piilottamaan ja peittämään. Mixxx oli ennen kaupantekoa tarkastanut kohteen ja voinut havaita tehdyt saneeraustoimenpiteet. Mixxx oli laiminlyönyt selonottovelvollisuutensa eikä hän olisi saanut edellyttää kohteen laatutasosta enempää, kuin mitä ulkoiset tekijät ovat antaneet aiheen edellyttää ja ymmärtää. Kohteen markkinointikuvista ei ole voinut päätellä, että rakennus olisi rakennettu uudenveroiseksi.

Remontin arvo on ollut merkittävästi käräjäoikeuden arvioimaa suurempi. Tuomitun vahingonkorvauksen määrä ei perustu esitettyyn selvitykseen.

Mixxx on laiminlyönyt kiinteistön huolto- ja korjaustyöt eikä ole omalla toiminnallaan vähentänyt kaikin käytettävissä olevin keinoin aiheutunutta vahinkoa.

Rikostutkinta tässä asiassa otettiin esille syyttäjän toimesta toisen asian pääkäsittelyn yhteydessä. Oikeudenkäynti on viivästynyt.

Kaupan jälkeen ilmenneiden, syytteessä lueteltujen puutteiden osalta Texxx on lausunut seuraavaa:


Katto

Katosta ei ollut puuttunut ruuveja vuonna 2005 eikä katto ole ollut huonokuntoinen. Katteen kunto on ollut hyvä käräjäoikeuden toimittamassa katselmuksessa vuonna 2016. Mahdolliset puutteet ovat johtuneet Mixxxin laiminlyönnistä huoltaa kattoa. Mixxxin olisi tullut selvittää katon kunto ennen kaupantekoa. Katteen mahdollisen huonokuntoisuuden ei ole osoitettu aiheuttaneen mitään vahinkoa rakenteille.


Sisäkatto

Sisäkaton viat ovat rajoittuneet yläkerran wc:n tiloihin, joissa on ollut varsin vähäisiä pilkkuja sisäkatossa. Myyjäyhtiö ei ollut tehnyt kyseiseen tilaan korjaustoimenpiteitä. Todennäköinen syy vaurioihin on ollut liiallinen kosteus, tuulettumattomuus tai vääränlainen käyttö. Kattovesivuotoa ei ole näytetty ottaen huomioon sisäkatossa havaittujen jälkien vähäisyys.


Tiilinen hormi

Hormin ja piipun kunto on ollut Mixxxin havaittavissa hänen tarkastaessaan kohteen. Piipunhatun puuttuminen on esteettinen seikka. Jos vesi olisi päässyt valumaan hormin sivustaa pitkin rakenteisiin, se olisi näkynyt myös muualla kuin takkapeltirakojen kohdalla.


Salaojat ja maantäytöt

Salaojien kunnostustyö on saatettu loppuun. Mahdollinen salaojituksen puutteellisuus ja toimimattomuus ei ole aiheuttanut mitään seuraamuksia. Mixxx on laiminlyönyt salaojituksen huoltotyöt. Maantäyttö on ollut virheellinen, mutta virheellisyys ei ole johtunut myyjäyhtiön tahallisesta toiminnasta. Maantäyttö on ollut selvästi havaittavissa Mixxxin tarkastaessa rakennuksen.


Ulkoterassi ja kosteusvauriot

Seinien kosteusvauriot ovat johtuneet alkuperäisestä suunnitteluvirheestä eikä myyjäyhtiö ole peittänyt kosteusvaurioita. Veden kertyminen terassille on johtunut myös Mixxxin laiminlyönnistä huoltaa terassia.


LTO-koje ja IV-järjestelmä

Kaupantekohetkellä lämmöntalteenottokoje oli toiminut. Myyjäyhtiö ei ollut tehnyt muutoksia ilmanvaihto-järjestelmään, joten mitään peittelyä ei tältä osin ole tapahtunut.


Takka

Alakerran takan osalta myyjäyhtiö ei ollut tehnyt mitään korjaustoimenpiteitä. Myyjäyhtiö ei ole tavoitellut taloudellista hyötyä tältä osin taikka pyrkinyt tahallaan aiheuttamaan vahinkoa Mixxxille.

Poxxxnen on vaatinut, että syyte törkeästä petoksesta hylätään, että hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa.

Perusteinaan Poxxxnen on lausunut, että hän ei ollut menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla. Hän ei ollut osallistunut kiinteistön ostoon, korjauksiin tai myyntiin vaan ainoastaan esitellyt kiinteistöä kaksi kertaa Mixxxille. Tuomittu vahingonkorvaus on joka tapauksessa liiallinen, koska sitä määrättäessä ei ole huomioitu kiinteistön nykyarvoa eikä laskettu ostajan omalle käytölle lainkaan arvoa. Vahingonkorvauksen määrän tulisi perustua rakennuksen mahdollisten virheiden korjauskustannuksiin.


Vastaukset Texxxin valitukseen

Syyttäjä on vaatinut, että Texxxin valitus hylätään perusteettomana ja että tämä ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan todistelukustannukset hovioikeudessa valtiolle.

Mixxx on vaatinut, että Texxxin valitus hylätään.

Perusteinaan Mixxx on yleisesti lausunut, että kohde esiteltiin ja myytiin hänelle peruskorjattuna. Hänellä oli ollut oikeus Luxxxttaa Texxxin kiinteistönvälittäjänä ja Poxxxsen myyjäyrityksen edustajana hänelle kertomaan. Hänellä ei ole ollut velvollisuutta tarkastaa hänelle kerrottujen seikkojen paikkansapitävyyttä. Mixxxin mahdollinen selonottovelvollisuus ei vapauta Texxxia ja Poxxxsta vastuusta ottaen huomioon heidän kunnianvastainen ja arvoton menettelynsä.

Mixxxille on erehdyttämällä aiheutettu vahinkoa. Huomioiden kiinteistön myyntihinta käräjäoikeus on arvioinut vahingon oikein. Vahingot on aiheutettu tahallisesti eivätkä ne johdu Mixxxin laiminlyönnistä. Erityisiä syitä vahingonkorvauksen alentamiseen ei ole.

Oikeudenkäynti asiassa ei ole viivästynyt.

Syytteessä lueteltujen kaupan jälkeen ilmenneiden puutteiden osalta Mixxx on lausunut seuraavaa:


Katto

Mixxxilla on ollut oikeus luottaa myyjän antamiin tietoihin kohteesta eikä hänellä ollut ollut erityistä selonottovelvollisuutta koskien talon kattoa. Uusittu katto ei olisi mennyt neljässä vuodessa näin huonokuntoiseksi.


Sisäkatto

Talo on myyty Mixxxille tehokkaan ilmastoinnin omaavana. Mixxx ei ole käyttänyt wc-tilan suihkua väärällä tavalla eikä hän ollut havainnut jälkiä wc-tilan sisäkatossa ostohetkellä.


Tiilinen hormi

Hormi on ollut olennaisesti huonommassa kunnossa, kuin mitä Mixxx oli voinut olettaa ottaen huomioon, että taloa väitettiin peruskorjatuksi.


Salaojat ja maantäytöt

Virheellinen maantäyttö ja maanpinnan kaato olivat aiheuttaneet home- ja kosteusvaurioita sisätiloissa.


Ulkoterassi ja kosteusvauriot

Terassia esiteltiin asiantuntijoiden tekemänä. Kosteusvaurioiden päälle on mahdollista maalata piilottaen todelliset vauriot.


LTO-koje ja IV-järjestelmä

Talo myytiin tehokkaan ilmastoinnin omaavana ja ilmastoinnista oli annettu erityinen ilmoitus. LTO-koje ei toiminut kuten sen olisi pitänyt.


Vastaukset Poxxxsen valitukseen

Syyttäjä on vaatinut, että Poxxxsen valitus hylätään ja että tämä ja Texxx velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan todistelukustannukset hovioikeudessa valtiolle.

Poxxxnen on toiminut Axxx Oy:n tosiasiallisena toimijana ja päätösvallan käyttäjänä.

Mixxx on vaatinut, että Poxxxsen valitus hylätään.

Poxxxnen on tosiasiallisesti johtanut myyjäyritystä. Poxxxnen oli myyjäyhtiötä edustaen esitellyt kiinteistöä Mixxxille ja luonut Mixxxiin Luottamussuhteen. Poxxxnen oli ollut tietoinen kiinteistön tosiasiallisesta kunnosta ja siitä, että sen ostaminen varsin todennäköisesti aiheuttaa ostajalle taloudellista vahinkoa. Poxxxnen on menettelyllään tavoitellut oikeudetonta taloudellista hyötyä.

Vahingonkorvauksen määrä perustuu siihen, että Mixxx oli maksanut kiinteistöstä huomattavasti enemmän kuin mitä sen käypä arvo kaupantekohetkellä oli ollut. Vahingot oli aiheutettu tahallisesti eivätkä ne johtuneet Mixxxin laiminlyönnistä. Erityisiä syitä vahingonkorvauksen alentamiseen ei ole.


Todistelu hovioikeudessa

Hovioikeus on uutena kirjallisena näyttönä ottanut vastaan Suvi Axx Oy LKV:n myyntiesitteen, kauppakirjan 17.3.2017, kaksi valokuvaa kiinteistön vierustalta, otteen keskustelupalstan keskustelusta piipunpellityksen hinnoista vuonna 2005, valokuvaotteen Googlemaps-sovelluksesta, otannan alueella toteutuneista kiinteistökaupoista sekä henkilötodisteluna kuullut todistajaa A Wixxx. Muilta osin on otettu vastaan sama todistelu kuin käräjäoikeudessa lukuun ottamatta katselmusta. Todistaja Hoxxx osalta on kuunneltu hänen käräjäoikeudessa tallennettu kertomuksensa.


Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Syyttäjä on hovioikeudessa tarkentanut syytteen teonkuvauksen seitsemännen kappaleen ensimmäistä lausetta siten, että Axxx Oy, Texxx yhtiön omistajana ja Poxxxnen sen tosiasiallisena toimijana ja päätösvallan käyttäjänä, on ostanut talon tietoisena siinä olevista vakavista puutteista ja virheistä.

Hovioikeudessa on syytteen tarkentamisen jälkeen kysymys siitä, onko Texxx Axxx Oy:n omistavan Ruxxx Oy:n omistajana ja 9.2.2005 ja 28.10.2005 päivättyjen kauppakirjojen allekirjoittajana ja Poxxxnen Axxx Oy:ssä tosiasiallisena määräysvallan käyttäjänä yhdessä ja yksissä tuumin syyllistyneet törkeään petokseen syytteen teonkuvauksessa ilmenevällä tavalla lukuun ottamatta vesirännien virheellisiä kallistuksia ja talon virheellisesti tehtyä rappausta.

Uutena todistajana hovioikeudessa kuultu Wixxx on ostanut kiinteistön hänelle entuudestaan tuntemattomalta Mixxxilta 17.3.2017 päivätyllä, uutena kirjallisena todisteena vedotulla kauppakirjalla. Wixxx on kertonut olevansa rakennusalan ammattilainen. Hän oli vuoden 2017 alussa etsinyt itselleen kunnostettavaa omakotitaloa. Kiinteistöön tutustuessaan hän oli todennut asuinrakennuksen vakavat virheet ja puutteet, jotka vastasivat J Lexxxgon tarkastuskertomuksessa 4.11.2009 lausumaa.

17.3.2017 päivätystä kauppakirjasta ilmenee, että kaupan kohteena on purkukuntoinen /täysin peruskorjattava asuinrakennus, jonka kauppahinta on 49.000 euroa. Kauppakirjan kohdassa 10 on laaja ja seikkaperäinen luettelo asunnon virheistä ja puutteista sekä kosteus- ja homevaurioista. Kohdassa on näiden lisäksi maininta mahdollisista lisävaurioista, jotka kaupantekohetkellä eivät vielä ole tiedossa, sekä talon asukkaille kohteessa asumisesta aiheutuneesta terveyshaitasta.

Wixxxin mukaan kohteen vakavat kosteus- ja homevauriot ovat johtuneet pääosin virheellisesti suunnitellusta ja rakennetusta terassin ja autokatoksen kattavasta rakennelmasta, jonka kautta talon rakenteisiin on päässyt kosteutta. Terassista puuttuivat kallistukset ja kaivot, eikä siinä ollut tarpeeksi veden poistumisen edellyttämiä riittävän kokoisia reikiä. Myös ulosheittoputket olivat puuttuneet. Terassin laatoitus oli toteutettu ilman kosteussuojaa suoraan betonin päälle, jolloin laatat olivat irtoilleet itsestään. Terassirakennelman alla olevat puurakenteet ja kipsilevyt olivat homehtuneet. Alakerran uusitussa kylpyhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa oli ollut laajalti kosteutta ja kodinhoitohuoneessa ja uima-altaan lattiarakennelman päällisessä oli ollut näkyvää hometta.

Salaojituksen osalta Wixxx on todennut, että sen toimiakseen tulisi olla talon perustan alapuolella. Kysymyksessä olevassa kohteessa salaojitus oli toteutettu väärin, koska talon seinä oli alakerran allasosaston kohdalla ollut märkä noin metrin korkeudelle asti. Vesikatto oli Wixxxin mukaan uusittu vain alhaalta katsottuna näkyvältä, eli pystykaton, osalta. Muilta osin katto oli koostunut vanhasta pellistä. Välikaton, aluskatteen ja piipun sekä sen pellityksen kunnosta Wixxx ei ole osannut lausua, mutta sisäkattoon oli tullut ruskeita alueita.

Wixxxin mukaan talon kuntoon saattaminen edellyttää erittäin laajoja peruskorjaustoimenpiteitä ja hänen tarkoituksensa onkin purkaa talon rakenteet runkoon asti.

Asiassa kuullut asianosaiset ja muut todistajat ovat olennaisilta osin kertoneet siten kuin käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu.

Hovioikeus katsoo, että todistaja Wixxx on kertonut kiinteistössä havaitsemistaan vaurioista ja puutteista uskottavasti ja yksityiskohtaisesti. Hän on rakennusalan ammattilaisena ja asianosaisiin nähden ulkopuolisena henkilönä ostanut kiinteistön kunnostuskohteeksi sen vaurioista ja riskeistä tietoisena maksaen kauppahintana 49.000 euroa, mikä vastaa tontin hintaa kiinteistökohtaisine liittymineen. Wixxxin kertomus tukee vahvasti syytettä.

Hovioikeus on tehnyt vastaanottamastaan näytöstä samat johtopäätökset kuin käräjäoikeus. Asiaa ei myöskään oikeudellisesti ole aihetta arvioida toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole ilmennyt.

Asian näin päättyessä Texxx ja Poxxxnen ovat oikeusapulain 22 §:n 1 momentin nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle sen varoista suoritettavat Mixxxin oikeudenkäyntikulut sekä asiassa aiheutuneet todistelukustannukset, lukuun ottamatta Texxxin nimeämiä todistajia Aaxxxta ja Luxxxdetta, joiden osalta korvausvelvollisuus valtiolle jää yksin Texxxin vastattavaksi.

Texxxin puolustajaksi määrätty asianajaja Enxxx on vaatinut palkkiota valmistautumisesta reilulta 28 tunnilta. Oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 4 §:n mukaan asiaan valmistautumisesta palkkio maksetaan sen ajankäytön perusteella, jota voidaan pitää asian laatuun ja laajuuteen sekä suoritettuihin toimenpiteisiin nähden hyväksyttävänä. Enxxxin esittämän laskuerittelyn mukaan valmisteluun käytetyt toimenpiteet ovat käsittäneet muun ohella Texxxin todistajien Haxxxsen, Luxxxteen ja Aaxxxn kanssa käytyjä neuvotteluja. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita tarpeelle neuvotella asiassa kuultavien todistajien kanssa käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen, eikä mainittuja toimenpiteitä voida pitää hyväksyttävinä. Hovioikeus arvioi, että kohtuullinen palkkio Texxxin puolustamisesta hovioikeudessa on valmistautumisen osalta 23 tuntia. Texxx velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:n nojalla korvaamaan valtiolle sen varoista maksettava puolustajan palkkio.

Näillä ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla.


Texxx

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.


Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä Mixxxille, Ojxxxlle, Lixxxille, Lexxxgolle ja Vexxxselle maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset yhteensä 1.621,04 euroa.

Texxx velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä Aaxxxlle ja Luxxxteelle maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset yhteensä 351 euroa.

Valtion varoista maksetaan asianajaja T Enxxxille palkkioksi Texxxin puolustamisesta hovioikeudessa vastauksen laatimisesta ja muista pääkäsittelyä edeltäneistä valmistelutoimista kohtuulliseksi arvioidun 23 tunnin ajankäytön perusteella 2.530 euroa, matkoineen 23,5 tuntia kestäneestä pääkäsittelystä 2.585 euroa, jälkitoimista 110 euroa, matkakulujen korvauksena 307,50 euroa sekä arvonlisäveron osuutena 1.327,80 euroa eli yhteensä 6.860,30 euroa, mikä määrä Texxx velvoitetaan korvaamaan valtiolle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antamisesta lukien.

Valtion varoista maksetaan asianajaja P Voxxxselle palkkioksi Mixxxin avustamisesta hovioikeudessa vastauksen laatimisesta ja muista pääkäsittelyä edeltäneistä valmistelutoimista 23,5 tunnin ajankäytön perusteella 2.585 euroa, matkoineen 23,5 tuntia kestäneestä pääkäsittelystä 2.585 euroa, jälkitoimista 55 euroa, matkakulujen korvauksena 393,60 euroa sekä arvonlisäveron osuutena 1.348,46 euroa eli yhteensä 6.967,06 euroa, mikä määrä Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antamisesta lukien.

Texxxin oikeudenkäynnin viivästymistä koskeva korvausvaatimus hylätään.


Poxxxnen

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.


Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä Mixxxille, Ojxxxlle, Lixxxille, Lexxxgolle ja Vexxxselle maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset yhteensä 1.621,04 euroa.

Valtion varoista maksetaan asianajaja P Voxxxselle palkkioksi Mixxxin avustamisesta hovioikeudessa vastauksen laatimisesta ja muista pääkäsittelyä edeltäneistä valmistelutoimista 23,5 tunnin ajankäytön perusteella 2.585 euroa, matkoineen 23,5 tuntia kestäneestä pääkäsittelystä 2.585 euroa, jälkitoimista 55 euroa, matkakulujen korvauksena 393,60 euroa sekä arvonlisäveron osuutena 1.348,46 euroa eli yhteensä 6.967,06 euroa, mikä määrä Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antamisesta lukien.

Poxxxsen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.


Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 22.01.2018.


Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos MS Hovioikeudenneuvos LRP Hovioikeudenneuvos CM


Valmistelija:
Hovioikeuden esittelijä LL

Ratkaisu on yksimielinen.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus

Tuomio
Annettu kansliassa

11.03.2016

16/110495

Asianumero R 15/1183

Vastaajat
Haxxxnen
Texxx
Poxxxnen

Asianomistaja
Mixxx

Asia
Törkeä petos

Vireille
17.08.2015

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Törkeä petos 8180/R/0006651/10 Rikoslaki 36 luku 2 § 1

28.10.2005 Karjaa

Texxx, Poxxxnen ja Haxxxnen ovat yhdessä ja yksissä tuumin hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttäneet Mixxxin ostamaan Auxxx Oy:ltä osoitteessa Pxxx 6 sijaitsevan kiinteistön (nykyinen kiinteistötunnus 710-53-xxx-zz) ja sillä sijaitsevan omakotitalon 193.000 euron hintaan, salaten talossa esiintyvät virheet ja tietäen, että talo oli remontoitu ainoastaan pintapuolisesti erehdyttämistarkoituksessa.

Auxxx Oy on ostanut ko. kiinteistön ja omakotitalon 9.2.2005 55.000 eurolla. Texxx on yhtiön puolesta allekirjoittanut kauppakirjan. Kauppakirjassa on ollut seuraava maininta: "Ostaja on siis tietoinen, että talo myydään remonttikohteena ja talon kunto on todettu olevan erittäin heikko. Mm seuraavat asiat on voitu todeta: talossa useampia vakavia rakennevirheitä, kosteusvahinkoja ja jopa homevaurioita alakerrassa, salaojitus puutteellinen ja virheellisesti tehty, ulkoseinät ja varsinkin ulkokatto erittäin huonossa kunnossa, alakerta sekä myös yläkerta ovat keskeneräiset, että tulisijat ja hormit osittain ovat käyttökelvottomat, että talon tekniikka ja muu varustus osittain ovat vanhat ja myyjät näin ollen eivät ota minkäänlaista vastuuta näistä asioista." Lisäksi on mainittu, ettei talosta muutenkaan anneta minkäänlaista takuuta, koska talo on seissyt tyhjänä.

Texxx on omistanut Ruxxx Oy:n kaikki osakkeet. Ruxxx Oy on taas omistanut kaikki Auxxx Oy:n osakkeet. Auxxx Oy on teettänyt taloon sisäpuolen pintaremontin, eli sisäseiniä on maalattu, lattioiden pinnat uusittu ja keittiökalusteita lisätty ja korjattu. Haxxxnen on ollut mukana suorittamassa remonttia.

Talo on tämän jälkeen laitettu myyntiin Kiinteistövälitys T Texxx Ky LKV:n kautta. Myyntiesiteessä on ollut maininta talon saneerauskorjauksesta vuonna 2005. Hinta on ollut 215.000 euroa. Mixxx on ottanut yhteyttä Texxxiin, ja he ovat sopineet, että Poxxxnen esittelee talon myyjän puolesta. Mixxx on käynyt talolla ainakin kaksi kertaa, ja myös Haxxxnen on ollut mukana esittelemässä taloa. Esittelyn yhteydessä on sanottu, että talossa on tehokas ilmastointi ja että taloon on laitettu kallis pinta. Lisäksi ilmoitettiin, että ulkokatto on vaihdettu. Haxxxnen on ilmoittanut, ettei taloon tarvitse tehdä mitään moneen vuoteen. Mitään virheitä tai puutteita ei esittelyissä ole mainittu.

Kauppakirja on allekirjoitettu 28.10.2005. Kauppahinta on ollut 193.000 euroa. Kauppakirjassa on ollut maininta myyjän suorittamista peruskorjauksista vuoden 2005 aikana. Kauppakirjan on myyjän puolelta allekirjoittanut Texxx.

Kaupan jälkeen on löydetty talosta ainakin seuraavat puutteet:
-suuri määrä katonpellinruuveja on joko ruosteen tai löystymisen takia irronnut, jonka seurauksena ruuvinrei'istä pääsee vettä kattopellin alle. Lappeen alareuna oli kauttaaltaan irti
-pulpettikattoa ei ole uusittu
-sisäkatossa on ollut kattovesivuodon seurauksena kellertymiä
-tiilinen hormi on pellitetty niin, että vesi pääsee tiilihormin ja pellin väliin, mikä on aiheuttanut vesivuotoa pitkin hormia alakertaan asti. Hormissa ei ole piipunhattua. Katon yläpuolisilta osin hormi on purkukuntoinen
-vesirännien kallistukset ovat virheelliset
-kattovesiä ohjataan määräysten vastaisesti salaojiin
-täytöt talon takaosissa ovat määräysten vastaiset. Kaadot ovat taloon päin ja kolmen ikkunan kohdalla liian korkealla, yhden ikkunan kohdalla vesi menee ikkunapellin alitse suoraan rakenteisiin. Takana oleva vaatehuoneen seinä on märkä. Vaatehuoneen toinen seinä on märkä ja homeessa
-salaojajärjestelmä ei toimi, vesi ei pääse purkaantumaan tarkastuskaivosta eteenpäin
-parvekkeella/ terassilla ei ole vesieristeitä, jonka lisäksi laatoitus on tehty suoraan betoniin ilman tarvittavia pohjatöitä, minkä seurauksena laatat ovat irronneet. Terassin kaadot ovat väärään suuntaan tai olemattomat, eikä terassikaivoja ole. Näin ollen vesi ei pääse terassilta pois kuin haihtumalla tai imeytymällä rakenteisiin. Terassin reunat ovat puutteelliset. Tämän seurauksena vettä on valunut seinärakenteisiin koko terassin matkalta (kahdella sivustalla)
-terassin tiilikaide on suojaamatta, jonka seurauksena kaiteen alaosa on märkä ja homeessa
-talon rappaus on virheellisesti tehty
-lämmön talteenottokoje ja ilmanvaihtojärjestelmä eivät toimi. Osa kanavista on kytkemättä LTO-kojeeseen. Takkahuoneen poistoventiili on malli eikä sen takana ole kanavaa. Keittiön liesikuvusta ei ole ulosjohtavaa iv-kanavaa
-alakerran takka on määräysten vastainen
-hometta ja/ tai irtoavia seinäpinnoitteita kaikilla terassiin rajoittuvilla seinillä ja alakerran makuuhuoneen seinällä. Vuotojälkiä ja hometta myös alakerran autotallissa/ teknisessä tilassa

Auxxx Oy on siis ostanut talon tietoisena siinä olevista vakavista puutteista ja virheistä. Sen jälkeen talossa on tehty pintapuolinen remontti, jonka tarkoituksena on ollut piilottaa talossa olevat virheet ja puutteet. Talossa olevat perustavaa laatua olevat puutteet on jätetty korjaamatta. Vastaajat ovat tämän jälkeen salanneet heidän tiedossaan olevat talossa olevat virheet ja puutteet Mixxxilta. Tämän jälkeen talo on myyty Mixxxille moninkertaisella hinnalla.

Haxxxnen on ollut mukana suorittamassa remonttia, jonka jälkeen hän on ollut mukana esittelemässä taloa Mixxxille. Poxxxnen on esitellyt taloa Mixxxille myyjäyhtiön puolesta. Texxx on toiminut kiinteistövälittäjänä ja on Axxx Oy:n puolesta allekirjoittanut kauppakirjat sekä osto- että myyntitilanteessa. Näin vastaajat ovat toimineet yhdessä. Menettelyllä aiheutettu vahinko on ollut ainakin kymmeniä tuhansia euroja. Lisäksi siitä on aiheutunut vaaraa ja haittaa Mixxxin perheen terveydelle. Teon tekemisessä on Texxx käyttänyt hyväkseen kiinteistövälittäjän vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta. Yllämainituin perustein teolla on tavoitettu huomattavaa taloudellista hyötyä, sillä on aiheutettu erittäin tuntuvaa ja huomauttavaa vahinkoa ja se on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.


Syyttäjän muu vaatimus

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1

Vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §


Asianomistajien vaatimus

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1

1.Syytetyt ovat petollisella ja epärehellisellä toiminnallaan, valehdellen ja Mixxxia erehdynäen myyneet Mixxxille osoitteessa Pxxxkatu, xxx, sijaitsevan kiinteistön 138 000,00 euron ylihintaan, joka vahinko heidän on yhteisvastuullisesti Mixxxille korvattava. Korvattavalle summalle tulee maksaa korkolain 4.1 §:n mukaista viivästyskorkoa kauppahinnan maksupäivästä eli 28.10.2005 lähtien

2.Syytetyt on yhteisvastuullisesti velvoitettava korvaamaan Mixxxlle aiheutunut asumishaitta 800,00 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien

3.P Haxxxnen on velvoitettava korvaamaan Mixxxille 50,00 euroa perusteettomana etuna laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien


Oikeusapu

Mixxxille on myönnetty asiassa oikeusapua xx omavastuulla 21 .8.2009 lähtien xxx.


Korvausvaatimusten perusteet:

1.Kiinteistön arvo/menetetty kauppahinta

Syytetyt ovat suunnitelmallisesti toimineet syytteessä mainituin tavoin ja saaneet Mixxxin ostamaan Pitxxxkatu xx, xx, sijaitsevan kiinteistön merkittävästi sen käypää arvoa korkeammalla hinnalla.

Hoxxx ja Koxxx ovat ostaneet xxx omistaman kiinteistön 14.3.2002 pakkohuutokaupalla 24.200,00 euron hintaan (tutkintapöytäkirja liite 3). Auxxx Oy on ostanut kiinteistön Hoxxxlta ja Koxxxltä 9,2.2005 55.000,00 euron hintaan.

Hoxxxo ja Koxxxki ovat myyneet kiinteistön Auxxx Oy.lle huonokuntoisena. Kauppakirjassa on mainittu seuraavat virheet: talossa useampia vakavia rakennevirheitä, kosteusvahinkoja ja jopa homevaurioita alakerrassa, salaojitus puutteellinen ja virheellisesti tehty, ulkoseinät ja varsinkin ulkokatto erittäin huonossa kunnossa, alakerta ja yläkerta ovat keskeneräiset, tulisijat ja hormit osittain käyttökelvottomat, talon tekniikka ja muu varustus osittain vanhat ja että Hoxxx ja Koxxxi näin ollen eivät ota minkäänlaista vastuuta näistä asioista. Kauppakirjassa mainitaan, että talo on seissyt tyhjänä ja käyttämättömänä jonkin aikaa ennen kuin Hoxxx ja Koxxxki ovat kiinteistön ostaneet. Lisäksi on mainittu, että piha on kesken. Terassi oli osittain laatoitettu, ei tosin autotallin päällinen osa. Vanhaa kiertoilmakojetta käytettiin jonkin aikaa, kunnes se osoittautui tehottomaksi. Tämän jälkeen ilmastointi hoidettiin erillisellä, joka puhalsi poistoilmaa pois. Asunnossa ollut uima-allas oli peitetty puurakenteisella kannella. Rakennusta ei ollut aikaisempien omistajien aikana rapattu eikä pulpettikattoa muutettu aumakatoksi, vaikka lupa näihin toimenpiteisiin oli saatu.

Mixxxin käsityksen mukaan talo olisi tullut myydä hänelle käytännössä purkukuntoisena, tai korkeintaan samalla hinnalla millä Auxxx Oy kiinteistön hankkinut. Kauppahinta 28.10.2005 on ollut merkittävästi suurempi kuin sen käypä arvo on ollut. Kiinteistö on myyty sen käyvältä arvona 55 000,00 eurolla 9.2.2005 Auxxx Oy:lle. Joka 8 kuukautta myöhemmin on myynyt sen Mixxxille 193.000 euron hintaan eli 138.000 euroa korkeammalla hinnalla. Kiinteistöllä 9.2.2005 jälkeen ennen kauppaa 28.10.2005 tehdyt öt ät ole parantaneet kiinteistön kuntoa miltään osin.

Mixxx ei taloudellisista vaikeuksista johtuen ole pystynyt selvittämään tarvittavien korjausten tarkempaa laajuutta ja niiden kustannuksia, tai ryhtyä mihinkään korjaustoimenpiteisiin. Hän ei ole voinut avata rakenteita, ja näin selvittää vaurioiden tarkempaa laajuutta, koska hänellä ei ole rahaa avauksessa ilmeneviä vahinkoja ja rakennusvirheitä korjata tai rakenteita laittaa uudelleen umpeen. Mixxxlla ei ole muuta paikkaa asua eikä hänellä ole käytännössä taloudellisia mahdollisuuksia vuokrata muualta asuntoa. Kiinteistön ylläpitoon kuluu myös koko ajan rahaa. Koska Mixxxilla ei ole selvillä vaurioiden oikea laajuus ei hän myöskään voi pyytää korjauksen osalta tarjouspyyntöjä. joita kautta vahingon määrää voitaisiin arvioida, Jotta rakennusyritykset voivat antaa tarjouksia, tulee heidän tietää mahdollisimman tarkasti tarvittavien korjausten laajuus, Mixxxilla ei ole kuitenkaan syytä epäillä etteikö kauppakirjassa 9.2.2005 mainitut virheet olisi rakennuksessa olemassa ja etteikö kiinteistöä olisi tuolloin myyty sen käyvällä arvolla.

Nykyisellään kiinteistö ei ole myytävissä eteenpäin ja kiinteistön arvo on korkeintaan maapohjan arvo, jota vähentäisi vielä mahdolliset talon purkukustannukset. Koska kiinteistön rakenteissa olevien virheiden laajuus ei ole kokonaan selvillä, ei Mixxx uskalla myydä kiinteistöä muun kuin maapohjan arvolla. Mahdollisille ostajille on kenottava totuudenmukaisesti kaikki tiedossa olevat seikat, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei talolle tulla kiinteistönkaupassa antamaan arvoa. Mixxx katsoo, että maapohjan arvo on korkeintaan 55.000 euroa, Mixxx katsoo, ettei hänelle aiheutuneen vahingon määrä on näin kauppahintojen 28.10,2005 ja 9.2.2005 välinen erotus, eli 138 000.00 euroa. Koska Mixxxllla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia arvioittaa kiinteistöä tai sen maapohjaa, jättää Mixxx vahingonkorvauksen määrän tuomioistuimen harkintaan (vrt. OK 17:6).

Syytetyt ovat toimineet yksissä tuumin ja ovat täten velvollisia vahingonkorvauslain 6:2:n mukaisesti yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Mixxxille aiheutuneen vahingon 138 000,00 euroa. Korkolain 8§:n mukaan tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle viivästyskorkoa on maksettava vahingon tapahtumisesta lähtien.

Rikoslain 36:n esitöiden (HE 66/1988 vp) perusteella mainitussa säännöksessä tarkoitettuna vahinkona voidaan pitää myös sitä, että määräämistoimen - eli tässä tapauksessa kauppahinnan maksun hetkellä aiheutuu huomioon otettava vaara vahingon aiheutumisesta. Petossäännöksessä tarkoitettua vahinkoa vastaava taloudellisen vahingon vaara on olemassa esimerkiksi silloin, kun erehdytetty ostaja maksaa esineestä enemmän kuin esineen käypä arvo on kaupantekohetkellä, Tämän vuoksi vahingonkorvaukselle tulee maksaa korkolain 4.1 §:n mukaista viivästyskorkoa kauppahinnan maksupäivästä eli 28,10.2005 lukien. Viimeistään korkoa tulee kuitenkin maksaa vaatimuksen esittämisestä eli 21.9.2015 lähtien.

2. Asumishaitta

Asuminen home- ja kosteusvaurioituneessa rakennuksessa on aiheuttanut sekä Mixxxille että hänen perheelleen terveydellistä haittaa (astmaa, nuhaa, silmäoireita ym.), Tämän lisäksi kiinteistön virheellisyys ja siitä aiheutuneet tapahtumat (mm. perheen muutto kotoa ja avioero) ovat aiheuttaneet Mixxxille mielenterveydellistä haittaa, Taloudellisista ongelmista johtuen Mixxx ei kuitenkaan pysty muuttamaan kiinteistöltä pois, Terveydellisten haittojen minimoimiseksi Mixxx asuu nykyään rakennuksen toisessa kerroksessa ja pahimmin vaurioitunut alakerta on minimikäytöllä. Asumisen mahdollistamiseksi seurakunta asensi aikanaan taloon ilmanvaihtokoneen. mutta Mixxx ei pysty pitämään sitä käytössä koko aikaa sen käyttökustannusten suuruuden vuoksi. Mixxx ei pysty saamaan hyödykseen koko talon käyttöarvoa ja kärsii tämän vuoksi jatkuvaa haittaa. Syytetyt ovat ymmärtäneet tai ainakin heidän olisi tullut ymmärtää, että home- ja kosteusvaurioituneen rakennuksen käytöstä aiheutuu terveyshaittaa ja että rakennuksen käyttöä joudutaan kokonaan tai osittain rajoittamaan.

Kyseessä ei ole ennalta arvaamaton vahinko. Vilkrnan katsoo, että asumishaittana (terveydelliset haitat, talon vajaakäyttö) hänelle tulisi korvata 800.00 euroa.

3.Perusteeton etu

Mixxx on maksanut Haxxxselle 50.00 euroa korvauksena käynnistä kiinteistöllä vuonna 2012 (ajankohta muistinvarainen). Haxxxnen kävi katsomassa Mixxxin kertomia virheitä ja Mixxx luotti siihen, että korjaukset voisivat tätä kautta edetä. Myöhemmin kävi selväksi, että rahoille ei tullut eikä tulisikaan vastinetta. Mixxx maksoi Haxxxselle käteisenä korvauksena käynnistä 50,00 euroa.


Vastaus

Vastaaja Haxxxnen

Haxxxnen kiisti syytteen sekä asianomistajan korvausvaatimukset kokonaisuudessaan.

Haxxxnen katsoi, että syyteoikeus on vanhentunut hänen kohdallaan. Hän ei ollut toiminut yhteistuumaisesti muiden vastaajien kanssa ja hänen oma toimenpiteensä oli ajoittunut elokuun puoleenväliin. Haaste oli puolestaan annettu tiedoksi 27.8.2015, eli syyteoikeuden vanhentumisen jälkeen.

Teonkuvauksen 1 kappaleen osalta Haxxxnen ilmoitti erityisesti kiistävänsä erehdyttämisväitteen. Hän ei ollut salannut talossa esiintyviä virheitä eikä hän edes ollut ollut tietoinen mistään virheistä.

Teonkuvauksen 2. kappaleen osalta Haxxxnen kiisti tietäneensä, millä hinnalla ja muilla ehdoilla Axxx Oy oli ostanut talon tai missä kunnossa talo oli ollut tuolloin. Hän oli ollut yhtiön palveluksessa mutta ei missään vastuuasemassa.

Teonkuvauksen 3 kappaleen osalta Haxxxnen ilmoitti pitävän paikkansa, että hän oli ollut suorittamassa remonttia talossa sekä tehnyt eräitä hankintoja siihen. Teonkuvauksen 4 kappaleen osalta Haxxxnen ilmoitti, ettei hän koskaan ollut nähnyt myyntiesitettä taloa myytäessä vuonna 2005, eikä hän tiennyt millä ehdoilla taloa oli tarkoitus myydä muutoin kuin, että pyydetty hinta oli ollut 215.000 euroa, mikä hänen käsityksensä mukaan vastasi käypää hintaa. Haxxxnen ilmoitti olleensa kerran paikalla kiinteistöllä, kun Mixxx oli käynyt katsomassa taloa. Haxxxnen oli tällöin keskustellut remonteista, joita tehty ja lausunut omasta käsityksestään kiinteistön kunnosta. Haxxxnen on korostanut, ettei hän tuntenut kaupan ehtoja eikä tiennyt, että talossa olisi jotain perustavaa laatua olevia virheitä. Sen vuoksi hän ei ole myöskään salannut tai peittänyt mitään virheitä, eikä näin ollen tällä menettelyllään syyllistynyt rikokseen.

Haxxxnen on kiistänyt kaikki asianomistajan vaatimukset perusteiltaan. Määrien osalta Haxxxnen on katsonut vaatimusten olevan selvittämättömät ja paljoksunut määriä. Tämän tarkemmin määristä ei ole tässä vaiheessa mahdollista lausua. Haxxxnen on huomauttanut Mixxxin asuneen jo 10 vuotta kiinteistöllä, minkä vuoksi on otettava huomioon, miten kiinteistöjen arvo on kehittynyt paikkakunnalla.

Edellä sanottu koskee myös asianomistajan vaatimusta asumishaitasta. Perusteettoman edun palautusta koskeva vaatimus on myös lakiin perustumaton.


Vastaaja Texxx

Texxx kiisti syytteen kokonaisuudessaan. Hän ei ole menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla.

Texxx on todennut teonkuvauksen 2. kappaleen osalta, että 9.2.2005 päivätyssä kauppakirjassa väitetyt virheet on mainittu yksilöimättöminä ja yleisluonteisina. Texxx ei ole nähnyt vaurioita missään kohdin. Sen sijaan hän oli ollut tietoinen siitä, että kysymyksessä oli keskeneräinen rakennus ja että joitakin korjaustarpeita oli ollut.

Tehdyiksi mainittujen korjausten lisäksi oli yläkerran WC uusittu, rakennuksen ympärille oli tehty uudet salaojat, katon kate oli uudistettu, rappaus oli tehty, kodinhoitohuone ja sauna oli uudistettu ja ulkotilojen laatoitus tehty ennen talon myyntiä Axxx Oy:n teettäminä. Näiden korjauskustannukset 118.000 euroa, listauksesta puuttuu vielä ulkopuolisille maksetut kustannukset, esim. salaojat, ulkokate teetetty ulkopuolisilla, samoin rappaus, laatoitus, näiden kustannusten määrää ei voida tietää. Texxx totesi Axxx Oy:n sijoittaneen kiinteistöön kaiken kaikkiaan n. 185.000 - 195.000 (sisältäen ostohinnan 55.000 euroa). Tämän vuoksi kysymyksessä ei ole voinut olla ylihintainen eikä petollinen myynti.

Yksilöityjä virheitä ja puutteita ei ole Texxxin mukaan mahdollista todeta ennen katselmusta. Texxx on edelleen katsonut, että asianomistajan väittämät virheet ja puutteet ovat suurelta osin sellaiset, jotka ovat johtuneet huoltotöiden laiminlyönnistä. Edelleen Texxx huomautti, että syytteessä ei ole yksilöity, miten talon rappaus olisi virheellisesti tehty, eikä miltä osin takka olisi määräyksen vastainen ja miten sen suhteen olisi toimittu petoksellisesti.

Texxx on edelleen todennut yhtiön myöntyneen kaupan jälkeen ostajan eräisiin vaatimuksiin, mm. lämminvesivaraajan uusimiseen. Yhteydenottoja väitettyjen virheiden osalta ei ollut tehty muilta osin Texxxin tietojen mukaan sinä aikana, kun yhtiö ollut olemassa.

Korvausvaatimuksiin Texxx vastasi kuten vastaaja Haxxxnen aikaisemmin.


Vastaaja Poxxxnen

Poxxxnen kiisti kokonaan häneen kohdistetun rangaistusvaatimuksen ja toisti kantansa, jonka mukaan syyteoikeus on vanhentunut. Poxxxnen oli käynyt näyttämässä riidan kohteena olevaa kiinteistöä kaksi kertaa, kesäkuussa ja elokuussa 2005. Muuta hän ei ole tehnyt eikä ole osallistunut mm. kauppatilaisuuteen. Haaste on esitetty hänelle 10.9.2005. Huomio tuli kiinnittää vain niihin toimenpiteisiin, joita Poxxxnen oli henkilökohtaisesti suorittanut. Ne olivat ajoittuneet sellaisen ajankohtaan, että syyteoikeus oli Poxxxsen osalta vanhentunut.

Poxxxnen kiistää toimineensa yhdessä kenenkään muun kanssa. Hän kiisti edelleen olleensa missään vastuuasemassa Axxx Oy:ssä. Hän ei ollut myöskään ollut sen omistaja.

Poxxxnen on ollut ainoastaan työsuhteessa kiinteistökaupan tehneeseen Axxx Oy:öön. Hänen pääasiallinen tehtävänsä on ollut autojen vuokraus. Nyt puheena olleen kiinteistökaupan on hoitanut kokonaan T Texxx kiinteistönvälitysyhtiönsä kautta. Poxxxnen ei ole saanut asiassa mitään palkkiota eikä muuta etuutta. Hän ei myöskään ole omistanut minkäänlaista osuutta kiinteistön myyneestä yhtiöstä.

Poxxxsen toiminta oli pääsääntöisesti autojen vuokraamista mutta häntä oli pyydetty näyttämään kiinteistöä kaksi kertaa, kesäkuussa, elokuussa.

Hän ei ollut tehnyt muuta, kuin esitellyt kiinteistöä Texxxin antamin tiedoin. Hän ei ole millään tavoin vastuussa rakennuksen väitetyistä virheistä, eikä hän ole niitä tiennyt, Ainakaan tietoista erehdyttämistä ei ole tapahtunut.

Poxxxnen ei ollut kaupantekotilanteessa läsnä, ei ole nähnyt kauppakirjaa, ei tiedä kaupan ehtoja eikä hänellä ei ole ollut esitteitä talosta. Hän on ainoastaan mennyt avaamaan ovia tms. Hän ei ole pystynyt antamaan teknisiä tietoja asianomistajalle.

Poxxxnen kiisti asianomistaja Mixxxin vahingonkorvausvaatimukset. Poxxxnen kiisti ne kaikki vanhentuneina ja perusteettomina. Asianomistaja ei ole korjannut väittämiään vikoja ja hän on asunut rakennuksessa yli kymmenen vuotta. Vahingonkorvausmäärät ovat liioiteltuja. Kiinteistöä ei ole edes yritetty myydä ja siellä on asuttu kaupasta saakka. Asianomistaja on saanut merkittävän käyttöhyödyn asuessaan kiinteistöllä. Käyttöhyödyn määräksi arvioidaan vuokrataso eli 1.500 euroa kuukaudessa, kymmenessä vuodessa 200.000 euroa. Poxxxselta ei ennen tätä kannetta ole myöskään vaadittu minkäänlaista korvausta.

Asiassa kulunut yli kymmenen vuoden aika riittää vanhentumiseen. Juttua mahdollisesti muttei päätettäessä on pitkä aika luettava Poxxxsen hyväksi ja mahdollinen seuraamus on poistettava kokonaan tai ainakin sitä on määrällisesti alennettava merkittävästi.

Poxxxnen totesi myös asianomistajan saaneen asumishyötyä, mikä on otettava huomioon. Lisäksi tässä on kysymys siitä, että talo on mennyt huonoon kuntoon asianomistajan omistusaikana, mikä merkitsee, että näitä vahinkoja on kyettävä hinnoittelemaan. Muuten asianomistajan vaatimusten määrät on katsottava selvittämättömiksi. Poxxxnen totesi edelleen, että tässä asiassa asianomistaja yrittää kiertää hinnanalennusvaatimuksesta annettuja säännöksiä. Tällainen vaatimus on kuitenkin liian myöhäinen ottaen huomioon myyjäyhtiön konkurssin.


Todistelu

MUU OIKEUDENKÄYNTIMATERIAALI

Kouvolan hovioikeuden tuomio 12.1.2012 nro 41
Turun hovioikeuden tuomio 15.6.2011 nro 1323


Henkilötodistelu

Syyttäjä ja asianomistaja:
1.Asianomistaja J Mixxx todistelutarkoituksessa
2.Vastaaja Haxxxnen todistelutarkoituksessa
3.Vastaaja Texxx todistelutarkoituksessa
4.Vastaaja Poxxxnen todistelutarkoituksessa
5.Todistaja K Lixxx

Vastaaja Texxx:
6.Todistaja R Aaxxx
7.Todistaja V Luxxxde

Asianomistaja:
8.Todistaja R Paxxx
9.Todistaja T Hoxxx

Kirjalliset todisteet

Asianomistaja Mixxx
1.Kauppakirja 9.2.2005 (liite 5)
2.Myyntiesite (liite 6)
3.Kauppakirja 28.10.2005 (liite 7)
4.Tarkastuskertomus 15.12.2009 (liite 8)
5.Tarkastuspöytäkirja 13.10.2009 (liite 9)
6.Tarkastuspöytäkirja 5.9.2012 (liite 10)

Asianomistaja:
1.Kauppakirja 5.4.2002 (esitutkintapöytäkirjan liite 3)
2.Kauppakirja 9.2.2005 (esitutkintapöytäkirjan liite 5)
3.Myyntiesite Iiitteineen (esitutkintapöytäkirjan liite 6)
4.Kauppakirja 28.10.2005 (esitutkintapöytäkirjan liite 7)
4.a.Hallituksen kokous ptk 25.10.2005
5.Rakennusasiantuntija J Lexxxgon lausunto 15.12.2009 (esitutkintapöytäkirjan liite 8) ja valokuvat (esitutkintapöytäkirjan valokuvaliite)
6.Terveystarkastaja M tarkastuspöytäkirja 13.10.2009 (esitutkintapöytäkirjan liite 9)
7.Terveystarkastaja Lixxxin tarkastuspöytäkirja (esitutkintapöytäkirjan liite 10)
8.(p.o 9, valokuvakooste) viisi viimeistä jo ennen toimitettu, nämä parempilaatuisia, ensimmäiset 6 sivut kuvat ottanut asianajaja P Voxxxnen 21.8.2009 (nämä uusia todisteita), vasta hiljakkoin löytyneestä kamerasta
10. Toimeksiantosopimus A LKV, Kxxx
11.- 33. 23 valokuvaa

Vastaaja T Texxx:
Insinööri R Aaxxxn 28.10.205 päivätty lausunto liitteineen


Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

T Texxx ja S Poxxxnen ovat syyllistyneet siihen rikokseen, josta syyttäjä on heille vaatinut rangaistusta.


Hylätty syyte

Syyte P Haxxxsta vastaan on hylätty.


PERUSTELUT

Asianomistaja Mixxx on todistelutarkoituksessa kuultuna tutustuneensa syytteessä tarkoitettuun kiinteistöön siten, että hän oli nähnyt sitä koskevan myynti-ilmoituksen paikallislehdessä. Hän oli asunut tuolloin Espoossa ja halunnut perheelleen omakotitalon hieman kauempana pääkaupunkiseudulta. Nähtyään ilmoituksen hän oli ottanut yhteyttä Texxxiin, joka toimi välittäjänä. Texxxin kanssa oli sovittu kiinteistön näyttämisestä Mixxxille, missä tarkoituksessa hän oli sovittuna päivänä matkustanut Kxxlle. Ajankohta oli Mixxxin mukaan syksyllä 2005. Mixxx muistelee ajankohdan olleen elo-syyskuussa, tämän tarkemmin hän ei sitä muista. Ajankohdasta erikseen kysyttäessä Mixxx on todennut, ettei esittelyn ajankohta voinut olla keväällä tai kesällä.

Asiasta erikseen kysyttynä Mixxx on kertonut olevansa varma siitä, että taloa esiteltiin hänelle kaksi kertaa. Siitä hän ei ole varma, oliko sekä Poxxxnen että Haxxxnen molemmat paikalla kumpanakin kertana.

Mixxx oli matkustanut Kxxxlle junalla. Poxxxnen oli saapunut häntä vastaan rautatieasemalle ja vei hänet autolla kiinteistölle. Taloa olivat esitelleet hänelle Poxxxnen ja Haxxxnen. Erityisesti sen parveketta oli esitelty, kuten myös keittiössä olevaa tuuletinta tai huippuimuria. Sen oli sanottu olevan ravintolatasoa. Sitä ei tosin ollut saatu käynnistymään. Sen katkaisijaa oli etsitty sitä kuitenkaan löytämättä. Liesituulettimen tai huippuimurin oli sanottu olevan vielä kytkemättä ja että se kytkettäisiin pian. Myös huoneita oli esitelty. Asiasta erikseen kysyttynä Mixxx on todennut Poxxxsen sanoneen hänelle tekniikan toimivan talossa. Asiasta erikseen kysyttynä Mixxx totesi, ettei myyntiesitteessä ollut ilmoitettu teknisiä laitteita uusitun.

Mixxx ei kertomansa mukaa ollut käynyt katolla ennen kauppaa. Kaupan jälkeen hän oli käynyt muutamia kertoja katolla. Hänelle oli syntynyt käsitys, että katto olisi uusittu. Myyntiesitteessä oli tosin lukenut ”harjakatto”, vaikka todellisuudessa kysymyksessä oli ”pulpettikatto”. Mixxx ei ollut havainnut naulojen puuttumista katolla, eikä hän ollut ymmärtänyt olla sen kunnosta huolissaan.

Mixxx ei ollut tutkinut salaojia. Myynnin yhteydessä oli väitetty salaojat uusitun. Hän oli silmämääräisesti voinut havaita, miten maaperä oli taloon nähden.

Parvekkeen osalta kerrottiin siinä olevien laattojen laitetun ammattimiehen (sertifikaattimiehen) toimesta. Laatoitus oli siten kunnossa eikä Mixxxin tarvinnut pohtia sitä asiaa ollenkaan. Haxxxnen oli vakuuttanut, että kaikki on kunnossa puheena olevassa talossa.

Mixxx on todennut panostaneensa kaiken varallisuutensa syytteessä mainitun talon hankintaan. Hänellä ei ollut koko sitä rahamäärää, jota myyjä lehti-ilmoituksen mukaan pyysi kohteesta. Hän oli toisella esittelykerralla kertonut Poxxxselle pystyvänsä keräämään kokoon 190.000 euroa mutta ei enempää. Poxxxnen oli sanonut, että talon ostaminen saattaisi onnistua silläkin kauppahinnalla. Mixxx oli sitten saanut Poxxxselta tietää, että Mixxxin tarjoama hinta oli hyväksytty. Mixxx on kertonut, että saadessaan tietää kaupan syntymisestä talossa oli vielä ollut tuoreen maalin haju. Varsin pian tämän jälkeen oli kauppa allekirjoitettu. Mixxx oli ollut hyvin onnellinen pystyttyään rajallisista rahavaroistaan huolimatta ostamaan talon.

Mixxx on kertonut, ettei missään vaiheessa ollut ollut puhetta kuntotarkastuksen teettämisestä. Mixxx on myös todennut, ettei hän tunne rakennusalaa yhtään. Ammatiltaan Mixxx on offsetpainaja.

Mixxx on kertonut itse kaupantekotilaisuudessa olleen läsnä hänen muistikuvansa mukaan Texxx, Poxxxnen ja Haxxxnen. Vain Texxx oli myyjän puolelta allekirjoittanut kauppakirjan. Asiasta erikseen kysyttäessä Mixxx on kertonut, ettei hän tiedä missä roolissa muut kuin hän ja Texxx olivat kaupantekotilaisuudessa. Mixxxin mukaan päätös talokaupasta oli tehty jo ennen kauppakirjan allekirjoitustilaisuutta. Muistutettuna siitä, ettei hän esitutkinnassa ollut kertonut Haxxxsen olleen läsnä kaupantekotilaisuudessa (esitutkintapöytäkirja s. 7), Mixxx totesi nyt muistavansa, että Haxxxnen olisi ollut siinä mukana.

Mixxx on edelleen kertonut, että hän oli Kxxxlla kapakassa käydessään kysynyt muilta asiakkailta, tiesivätkö he jotakin nyt puheena olevasta talosta. Tällöin hänelle oli kerrottu, että talo oli seissyt pitkän ajan tyhjillään. Myös Mixxxin naapurit olivat sittemmin kertoneet tällaisia tietoja ja lisänneet, että nuoriso oli käyttänyt taloa jossakin vaiheessa omiin tarkoituksiinsa. Mixxx oli tiedustellut Poxxxselta ja Haxxxselta talon tyhjillään seisomisesta, minkä tiedon nämä olivat kiistäneet.

Mixxx on todennut, ettei hänelle ollut missään vaiheessa sanottu hänen täytyvän huoltaa taloa, jotenkin erityisesti. Päinvastoin olivat Poxxxnen ja Haxxxnen todenneet, ettei hänen lähimpien 20 vuoden aikana tarvitse tehdä mitään kiinteistölle tai rakennukselle. Talon huoltamisesta ei myöskään ollut puhuttu mitään. He olivat hänen tiedustelun johdosta vakuutelleet, että hankinta oli hyvä sijoitus.

Mixxx on kertomuksensa mukaan ostanut talon tietämättä siinä olleista virheistä ja puutteista. Hän ei kertomansa mukaan tiennyt talon tosiasiallista kuntoa taloa ostaessaan.

Mixxx on kertonut käyneensä myöhemmin kaupungin rakennustoimistossa kysymässä talosta. Siellä ei ollut tiedetty taloon tehdyistä muutostöistä, lupia ei ollut Mixxxin mukaan haettu.

Hän oli kertomansa mukaan aluksi asunut talossa perheensä kanssa. Hän oli hankkinut talon nimenomaan perheensä asunnoksi. Sitten lapset olivat saaneet oireita. Tässä vaiheessa hometta oli tullut esiin ja maalipinta irtoili. Talossa oli suoritettu terveystarkastus, minkä perusteella tieto terveysvaaroista kantautui lastensuojeluviranomaisille. Nämä olivat tietyssä vaiheessa kieltäneet talon käytön lasten asuntona. Vaimo ja lapset olivat sen jälkeen vuonna 2012 muuttaneet pois talosta. Tapahtumat olivat sittemmin johtaneet eroon hänen ja vaimon välillä.

Mixxx on edelleen kertonut, että aluksi ongelmien ilmaantuessa hän oli ottanut yhteyttä Poxxxseen. Tämä oli esittänyt hyvää kaveria ja kehottanut Mixxxia merkitsemään ylös kaikki havaitsemansa virheet ja puutteet. Mixxx jäi siihen käsitykseen, että ne korjattaisiin, koska Poxxxnen usein ilmoitti, että ongelmat ”hoidetaan”. Poxxxnen oli esimerkiksi luvannut järjestää uuden lämminvesivaraajan. Tämän toimimattomuudesta Mixxx oli soittanut Poxxxselle jo viikon sisään muuton jälkeen. Uusi toimitettiin hänelle n. 8 – 9 kuukauden kuluttua. Hän oli myös jo esittelyssä huomauttanut siitä, että keittiön liesituuletin tai huippuimuri ei toiminut. Sekin luvattiin saattaa toimintakuntoiseksi. Näin ei kuitenkaan tehty. Seurakunta oli avustanut Mixxxia taloudellisesti niin, että hänen taloonsa saatiin ilmanvaihtokone.

Kun Mixxx oli todennut, että talossa on hometta ja voimakas haju, hän oli otettuaan yhteyttä Poxxxseen saanut kehotuksen ottaa yhteyttä Haxxxseen avun saamiseksi. Tämä oli kuitenkin ollut hyvin vaikeasti tavoitettavissa.

Tässä vaiheessa Mixxx oli tuntenut epätoivoa, koska hänellä itsellään oli hengitysvaikeuksia sisäilman vuoksi.

Sitten yhdessä vaiheessa Poxxxnen oli todennut myyjäyhtiön menneen konkurssiin, minkä vuoksi se ei voinut enää tehdä mitään Mixxxin ongelmille. Poxxxnen oli jossakin vaiheessa käynyt paikan päällä katsomassa ja esittämässä myötätuntoa. Mixxx on kertonut, että yksi syy, miksi hän ei ollut ryhtynyt hoitamaan asioita itse aikaisemmin, oli se, että Poxxxnen oli uskotellut hänelle myyjätahon hoitavan ongelmat kuntoon. Kun Poxxxnen oli kertonut myyjäyhtiön konkurssista, Mixxx oli tuntenut itsensä henkisesti niin loppuun ajetuksi, ettei hän ollut saanut aikaiseksi juuri mitään.

Mixxx on kertonut todistajina kuultujen Lexxxgon ja Vexxxsen käyneen hänen talollaan ja heidän todenneen ne virheet ja puutteet, joita Mixxx on esittänyt talossa oleva. He olivat mm. todenneet, että asunnosta puuttuu poistoilmaputki tai ettei sellaista ole koskaan kytketty asianmukaisesti. Lexxxko oli kertonut rappauksen olevan tarkoitettu sisätiloihin. Hän oli myös arvostellut hormin ja savupiipun kuntoa. Lexxxko ei ollut kyennyt tarkastamaan välikattoa, koska hän ei olut löytänyt siihen johtavaa luukkua.

Kaikki nämä viat, joita Lexxxko oli nostanut esiin, olivat tulleet Mixxxille täytenä yllätyksenä.

Mixxx on edelleen kertonut, että parvekkeella oli ollut lähes koko ajan paljon vettä. Heti ensimmäisenä talvena oli suuri osa laatoista irronnut. Mixxx oli sitten ottanut pois laatat parvekelattialta, minkä seurauksena parveke oli kuivunut. Parvekkeen lattiassa oli kapeita vedenpoistoputkia mutta ne olivat niin kapeat, että jo muutama lehti tukki ne. Kovalla sateella terassille kertyi niin paljon vettä, että asunnon eteiseen alkoi tulla vettä parvekkeelta.

Mixxx kertoi havainneensa jo ensimmäisellä sateella, että sadevesikouruista vuosi vettä yli laitojen. Hän ei ollut ymmärtänyt tätä suureksi ongelmaksi.

Mixxx kertoi, että sateella savupiippua pitkin valui vettä sisätiloihin, johtuen siitä, ettei savupiipussa ollut piipunhattua. Hän ei ollut ymmärtänyt huomauttaa myyjille savupiipusta tai hormista. Mixxx totesi edelleen, että WC:ssä oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia kellertäviä kohtia seinissä.

Mixxx kertoi myyjien ilmoittaneen hänelle, että taloon tehty rappaus oli edellyttänyt paljon töitä. Lexxxko oli puolestaan todennut, että rappausaines on väärä. Se ei hengitä siten kuin sen pitäisi.

Mixxx on kertonut nyttemmin ymmärtäneensä, että kosteus tulee seinien läpi sisään aiheuttaen alakerran huoneissa hometta seiniin. Tähän on hänen käsityksensä mukaan vaikuttanut, että täyttömaa on vääränlaatuista.

Mixxx totesi, ettei hän itse varsinaisesti tiedä kaikista puutteista ja virheistä vaan viittasi Lexxxgon tarkastuskertomukseen tältä osin.

Mixxx on todennut, ettei hänellä työttömänä ole varaa teettää tarvittavaa saneerausta kiinteistölle. Hänen tarkoituksenaan on löytää kohteelle ostaja, joka tietoisena kaikista sen vioista ja puutteista on halukas ostamaan sen maapohjan arvolla tai purettavaksi tms. Asiasta erikseen kysyttynä Mixxx on todennut saaneensa kiinteistönvälittäjältä alustavan arvion, jonka mukaan kohteen arvo olisi 120.000 euroa. Kyseinen kiinteistönvälittäjä ei ollut palannut asiaan enää. Mixxxin mukaan hän mahdollisesti on haluton antamaan tarkemman arviolausuman ennen tämän oikeudenkäynnin päättymistä. Mixxx on kertonut pitävänsä mahdollisena, että kiinteistön arvoksi tulee suunnilleen sama kuin Hoxxx ja Koxxx myydessä sen.

Mixxx on pitänyt naurettavana väitettä siitä, että hän korvauksien saamisen toivossa yrittäisi saada asian näyttämään petokselta, kun mahdollisuus siviilioikeudellisen korvauksen saamiselle ei enää yhtiön konkurssin jälkeen ole mahdollista.

Asiasta erikseen kysyttynä Mixxx on todennut itse hoitaneensa taloa niin hyvin, etteivät vahingot ole aiheutuneet huollon laiminlyönnistä. Hän oli kytkenyt lämmön pois lastenhuoneesta lasten muutettua talosta pois mutta tällä ei ollut vaikutusta kosteuteen, koska lämpö pysyi silti n. 16 asteessa.

Asiasta erikseen kysyttynä Mixxx on todennut, ettei hän ole ollut pitempiä jaksoja poissa taloltaan.

Asiasta erikseen kysyttynä Mixxx on todennut, että hän oli tehnyt rikosilmoituksen vasta vuonna 2009, koska vasta tuolloin hänelle oli selvinnyt, että häntä oli erehdytetty.


Vastaaja Haxxxnen

Vastaaja Haxxxnen on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut suorittaneensa kansakoulun. Muuta erityistä koulutusta hänellä ei ole. Asuessaan Pohjanmaalla hän oli ollut rakentamassa omakotitaloja ja valmistamassa kalusteita.

Haxxxnen on kertonut tulleensa syytteessä tarkoitetulle kiinteistölle töihin siten, että hän oli keuhkosairauden vuoksi joutunut lopettamaan työskentelyn nummelalaisessa kalustetehtaassa. Hän oli kysynyt tuntemaltaan Poxxxselta, tietäisikö tämä mistä Haxxxnen voisi löytää uuden työpaikan. Poxxxnen oli kertonut, että Texxxin yhtiöllä olisi työtä tarjolla. Haxxxnen oli sitten saanut Texxxin yhtiöstä työtehtävän, joka liittyi nyt puheena olevaan kiinteistöön. Hänen työtehtävänsä oli viedä työmiehiä autolla kiinteistölle rakennustöitä varten ja tuoda heidät työpäivän päätyttyä takaisin. Tarkkaa ajankohtaa tälle Haxxxnen ei ole muistanut. Mahdollisesti ajankohta oli ollut kevät.

Kun Haxxxnen ole ensimmäisen kerran tullut kiinteistölle, oli katto, rappaus ja salaojitus jo valmistunut. Haxxxnen ei tiedä, kenen toimesta nämä työt oli tehty. Haxxxsen käsityksen mukaan työn oli tehnyt jokin Auxxx Oy:n aliurakoitsija. Kattoremontin tehnyt oli myös asentanut katon reunassa olevat vesikourut. Salaojien kohdalla Haxxxnen oli nähnyt, että maata oli myllätty. Naapurikin oli kertonut salaojia laitetun. Rappauksesta oli näkynyt, että se oli vastikään laitettu. Haxxxnen on kertomansa mukaan tullut kiinteistölle työtehtävissä siinä vaiheessa, kun oli sisätöiden vuoro. Näitä varten Haxxxnen oli kertomansa mukaan tilannut aliurakoitsijoita.

Haxxxsen mukaan rappauksen päälle oli maalattu, hän oli itse käynyt ostamassa maalin. Maalarit olivat olleet kaksi nummelalaista kokenutta työmiestä. Haxxxsen ja näiden kahden henkilön lisäksi työmaalla teki samanaikaisesti töitä muutama muu aliurakoitsijan työntekijä. Parvekkeen lattialaatoituksen oli esimerkiksi tehnyt Haxxxsen tuntema laatoittaja, joka asui Nummelassa ja oli tehtävässään hyvin pätevä. Laatoitustyö oli tehty Hakkaraisen ollessa läsnä. Hän oli nähnyt, että vedenpoistoaukot olivat olemassa ennestään. Vesikouru oli asennettu työmiesten toimesta.

Haxxxnen on kertonut, että sinä aikana, kun hän kävi kiinteistöllä siinä oli tehty maalaustöitä olohuoneessa ja rappukäytävässä, asennettu lisää kaappeja ja asennettu laminaattilattia. Myös sauna oli rakennettu uuteen kohtaan ja tarvittavia sähkötöitä oli myös tehty. Edelleen oli molemmat takat maalattu ja kokeiltu. Takat olivat toimineet.

Haxxxnen on kertonut keittiön liesikupuun asennetun putken, joka johti aina ulkoseinässä olevaan venttiiliin saakka. Hän oli itse hankkinut putken ja sen oli asentanut paikalleen kiinteistössä työssä ollut timpuri. Asiasta erikseen kysyttäessä Haxxxnen on kertonut, että sähkökaapissa oli ollut kytkimet liesikupun koneeseen. Haxxxnen ei ole muistanut, toimiko kone eikä sitä, oliko koneen toimintaa kokeiltu.

Haxxxnen on kertonut, että välikattoon oli ollut pääsy terassin kautta, koska alalautoja ei ollut tuolloin vielä asennettu.

Haxxxsen tehtäviin kuului periaatteessa myös työn valvominen, mutta koska työtä tekivät ammattimiehet, valvonnalle ei juurikaan ollut tarvetta. Kun remontti oli valmis, työt vaikuttivat hyvin tehdyiltä. Haxxxnen on kertonut kyseisen kohteen olleen hänen työnantajayhtiönsä ainoa kohde Kxxxlla tuona aikana.

Haxxxnen on kertonut, että hänelle maksoi palkkaa Texxxin yhtiö. Haxxxsen käsityksen mukaan Texxx oli se, joka päätti, mitä toimenpiteitä remontissa tehdään. Haxxxsen käsityksen mukaan Texxx oli antanut ohjeen, että talossa laitetaan ”kaikki kuntoon”. Yksityiskohtaisemmin tehtävistä toimenpiteistä oli kuitenkin päätetty työmiesten kesken paikan päällä. Haxxxnen ei ole tiennyt, oliko Texxx henkilökotaisesti käynyt paikalla.

Asiasta erikseen kysyttäessä Haxxxnen on kertonut, että talo oli tarkoitus myydä heti remontin valmistuttua.

Haxxxnen ei kertomansa mukaan tiennyt talon kunnosta muuta kuin sen, minkä hän oli pystynyt näkemään saapuessaan paikalle. Haxxxnen ei ollut nähnyt mitään kosteusvaurioita ja hän on todennut, ettei sellaisten päälle ole mahdollista maalata. Kosteus tulisi hyvin pian maalin lävitse, jo ennen kaupantekotilaisuutta. Haxxxsen käsityksen mukaan kosteusvauriot ovat tulleet jälkeenpäin ja niiden aiheuttaja on parvekkeelle jäänyt vesi.

Haxxxnen ei kertomansa mukaan ole missään vaiheessa tiennyt, minkälaisin ehdoin kiinteistö oli myyty Mixxxille, ei myöskään kauppahinnan määrää.

Haxxxnen on kertonut olleensa yhden kerran kiinteistöllä esittelemässä sitä Mixxxille. Tämä oli tapahtunut Texxxin pyynnöstä. Tuolloin paikalla oli myös ollut Poxxxnen. Esittelyn ajankohtaa Haxxxnen ei ole muistanut, mutta tässä vaiheessa oli ehtinyt kulua melko pitkä aika remontin valmistumisesta.

Esittelyssä Haxxxnen oli yleisellä tasolla kertonut mitä kunnostamistoimenpiteitä talolle oli tehty. Asiasta kysyttäessä Haxxxnen ei ole muistanut, oliko hän kehunut talon kuntoa, mutta hän muistaa, ettei talo ollut huonossa kunnossa. Se ei olisi tarvinnut remonttia lähiaikoina, koska sellainen oli juuri tehty. Syy, miksi Hakkarainen oli läsnä esittelyssä, oli se, että hän tiesi mitä toimenpiteitä talolle oi tehty. Haxxxnen ei kuitenkaan tiennyt talosta pyydettyä hintaa ja hän sai kuulla kaupan solmimisesta vasta jälkeenpäin. Hän ei siten ollut läsnä kaupantekotilaisuudessa.

Haxxxnen on kertonut vasta nyt tässä oikeudenkäynnissä kuulleensa, että talo olisi seissyt tyhjillään jossakin vaiheessa.

Haxxxnen on kertonut käyneensä Mixxxin pyynnöstä kerran kaupan jälkeen kiinteistöllä. Talo oli tuolloin ollut samassa kunnossa kuin 20.1.2016 toimitetussa katselmuksessa. Parvekkeella oli tuolloin ollut vettä Mixxxin lapset olivat asuneet talossa tuolloin. Tähän käyntiin liittyen hän ei ollut keskustellut Poxxxsen kanssa.

Haxxxsen mukaan joskus kaupan jälkeen hän sai tehtäväkseen hankkia taloon uuden lämminvesivaraajan. Sen toimittaminen ei ollut kestänyt 8 – 9 kuukautta, kuten Mixxx on väittänyt. Haxxxsen mukaan taloon oli yritetty hankkia uusi ilmastointilaite, mutta yhtiön heikon taloudellisen tilanteen vuoksi sitä ei ollut saatu hankittua.


Vastaaja Texxx

Vastaaja Texxx on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut valmistuneensa kauppaopistosta ja harjoittaneensa kiinteistönvälitystoimintaa vuodesta 1976 alkaen. Texxx on edelleen kertonut, että Axxx Oy on Ruxxx Oy:n omistama tytäryhtiö. Texxx omistaa viimeksi mainitun yhtiön.

Texxx on kertonut, että syytteessä mainittu kiinteistö tuli Texxxin tietoon, kun x osuuspankin kiinteistönvälitys ilmoitti myyvänsä sen korjauskohteena. Kysyttäessä Texxxilta kauppakirjasta, jonka nojalla Texxxin yhtiö oli saanut kiinteistön omistukseensa (syyttäjän kirjallinen todiste 1; asianomistajan kirjallinen todiste 2), Texxx on todennut, että siinä mainittu listaus vioista ja puutteista on liioiteltu, koska myyjillä oli halu suojautua mahdollisilta jälkivaatimuksilta. Texxx on todennut, että kosteusvahinkoja ei todellisuudessa ollut, kun tämä kauppa solmittiin.

Texxx on tehdyistä korjaustoimista kertonut samoin kuin Haxxxnen. Rappaustyöt oli teetetty ulkopuolisella yrityksellä. Sama koski salaojia, koska Texxxin yhtiöllä ei ollut tarvittavia koneita. Myös kattoremontin ja sähkötyöt oli tehnyt aliurakoitsija. Texxx on kertonut, ettei hänen yhtiöllään ollut ollut muita työkohteita Kxxxlla tuolloin. Texxxin mukaan salaojat ja kattotyö oli tehty keväällä. Siitä erikseen kysyttynä Texxx on kertonut, että esitteestä ilmenevä kuvaus ”saneerauskorjattu” tarkoittaa, että hänen ja Haxxxsen edellä kertomia töitä oli tehty.

Siitä erikseen kysyttynä Texxx on kertonut, ettei hän ajan kulumisen vuoksi enää osaa kertoa, keitä ovat ne aliurakoitsijat, jotka ovat tehneet ne työt, joita Haxxxnen ei ole tehnyt.

Texxx ei ole osannut sanoa, kuka olisi antanut ohjeen työmiehille siitä, että kiinteistöllä tuli ”laittaa paikat kuntoon”. Työhön osallistuneet ovat todennäköisesti yhteistyössä päättäneet mitä toimenpiteitä oli syytä tehdä.

Texxx on kertonut, että taloa oli esitellyt Poxxxnen ja Haxxxnen. Tämä oli todennäköisesti johtunut siitä, että Texxxilla oli ollut jokin este juuri silloin, kun esittely sopi Mixxxille. Texxx ei kertomansa mukaan ole itse kertonut mitään talon kunnosta Mixxxille eikä hän ole esitellyt taloa hänelle.

Texxx on vahvistanut, että talon markkinointia varten oli laadittu tarjousesite (syyttäjän kirjallinen todiste 2; asianomistajan kirjallinen todiste 3). Texxx on edelleen kertonut, että Mixxxille oli ehdotettu kuntotarkastuksen teettämistä, mikä oli käytäntö jo tuolloin. Mixxx oli kuitenkin ilmoittanut, ettei sellaiselle ole tarvetta.

Texxx on kertonut, että esittelyjen jälkeen Mixxxille oli tehty kirjallinen ostotarjous, mikä oli normaalin käytännön mukaista. Normaalisti kauppa tehtiin n. 1 – 2 viikkoa tällaisen jälkeen. Texxx on asiasta erikseen kysyttynä todennut, että Haxxxnen varmuudella ei ollut ollut kaupantekotilaisuudessa läsnä. Texxxin muistikuvan mukaan Poxxxneenkaan ei olisi ollut läsnä kaupantekotilaisuudessa.

Texxx on asiasta erikseen kysyttynä kertonut, ettei Poxxxnen ole ollut Axxx Oy:n palveluksessa.

Texxx on edelleen kertonut, ettei hänen yhtiölleen ollut tullut tietoa siitä, ettei keittiössä ollut huippuimuri (liesituuletin) olisi toiminut. Mixxxin asiamies oli toimittanut Texxxille reklamaation vasta vuonna 2009.


Vastaaja S Poxxxnen

Vastaaja S Poxxxnen on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut työskennelleensä pitkään Texxxin autonvuokraustoiminnan parissa.

Poxxxnen on vahvistanut käyneensä kaksi kertaa yhdessä Haxxxsen kanssa näyttämässä kiinteistöä Mixxxille. Tämä oli tapahtunut Texxxin pyynnöstä. Esittelyajankohdat olivat olleet heinäkuussa ja elokuussa. Remontti oli melkein valmis, kun ensimmäinen esittely pidettiin. Mixxxille oli ehdotettu kuntotarkastuksen teettämistä, jonka molemmat osapuolet maksaisivat puoliksi. Mixxx oli kieltäytynyt ehdotuksesta.

Poxxxnen on todennut, ettei hän ollut kertonut mitään erityistä talosta Mixxxille. Haxxxnen oli vastannut Mixxxin teknisiä asioita koskeviin kysymyksiin ja kertonut mitä rakennus- ja saneeraustoimenpiteitä oli tehty. Talo oli tuolloin ollut hienossa kunnossa, nyt sen kunto oli karmea.

Asiasta erikseen kysyttynä Poxxxnen on kertonut, ettei hän itse tiedä mitään tehdyistä rakennustoimenpiteistä. Poxxxnen on myös todennut, ettei hän ollut palkannut Haxxxsta nyt puheena oLexxxa työtehtävään.

Poxxxnen on kertonut Mixxxin ostaneen häneltä auton n. puoli vuotta kiinteistökaupan jälkeen. Tuolloin hän ei ollut maininnut mitään taloon liittyvistä ongelmista.

Poxxxnen on kertonut Mixxxin soittaneen hänelle joskus vuonna 2008 yöaikaan ja juopuneena. Mixxx oli tällöin uhannut tehdä rikosilmoituksen. Ainoat soitot Mixxxilta ennen tätä olivat liittyneet lämminvesivaraajaan, joka hänelle vaihdettiin.


Todistaja Mäxxx

Todistaja Mäxxx on kertonut olleensa töissä Axxx Oy:ssä. Mäxxx, joka on suorittanut peruskoulun, oli tehnyt käytännön töitä yhtiön palveluksessa ollessaan. Vaikka hän oli myös yhtiön vastuuhenkilö kaupparekisterin mukaan, ei hän kertomansa mukaan koskaan ollut toiminut yhtiössä johtajana, eikä hän ollut osallistunut päätöksentekoon yhtiössä millään tavoin. S Poxxxnen oli pyytänyt häntä antamaan nimensä käytettäväksi yhtiön kaupparekisterimerkintöihin. Poxxxnen oli tuonut papereita Mäxxx allekirjoitettavaksi. Mäxxx ei ollut kiinnittänyt huomiota siihen, mitä asiakirjoja hän oli allekirjoittanut. Mäxxxn käsityksen mukaan allekirjoitettavat paperit olivat liittyneet autoalaan. Mäxxxn käsityksen mukaan Poxxxnen hoiti yhtiön asiakirjoja ja kirjanpitoa. Asiasta kysyttäessä erikseen Mäxxxnen muisteli toisaalta x -nimisen henkilön hoitaneen paperitöitä yhtiössä.

Mäxxx ei ollut ollut mitään tekemistä asianomistaja Mixxxille myydyn kiinteistön kanssa. Hän ei ollut myöskään ollut tekemisissä T Texxxin kanssa, vaikka hän oli kuullut Poxxxsen usein puhuvan Texxx -nimisestä henkilöstä. Mäxxxn käsityksen mukaan Poxxxnen ja Texxx olivat perustaneet Axxx Oy:n.

Asiasta kysyttäessä erikseen Mäxxx kertoi lähteneensä pois yhtiön palveluksesta, koska hän alkoi pitämään käytäntöä, jossa hän yhtiön vastuuhenkilönä allekirjoitti asiakirjoja tietämättä niiden merkitystä, arveluttavana.


Todistaja T Ojxxx

Todistaja Ojxxx on kertonut toimivansa asianajajana ja tulleensa aikanaan määrätyksi Axxx Oy:n konkurssipesän pesänhoitajaksi. Ojxxxlle oli selvinnyt, että konkurssiin asettamishetkellä yhtiön nimellinen johtaja oli x -niminen henkilö. Ojxxxlle ilmeni kuitenkin, ettei kyseinen henkilö tosiaisallisesti tiennyt mitään yhtiön tilasta. Hän ei ollut myöskään halunnut kertoa Ojxxxlle, kuka oli yhtiön tosiasiallinen johtaja. Ojxxxlle selvisi, että T Texxx niminen henkilö liittyi yhtiön toimintaan. Ojxxx sai häneltä muun muassa asiakirjoja. Ojxxxlle selvisi myös, että edellä mainittu x -niminen henkilö oli antanut valtakirjoja Texxxille. Ojxxxlle selvisi edelleen, että yhtiön OP x-osuuspankissa olleita tilejä oli käyttänyt Poxxxnen -niminen henkilö. Poxxxnen oli myös palkannut yhtiöön työntekijöitä.

Ojxxx on kertonut, että saamansa selvityksen perusteella hän oli katsonut, että Poxxxnen oli se henkilö, joka oli käyttänyt tosiasiallista päätösvaltaa Axxx Oy:ssä. Ojxxxlle selvisi myös, että yhtiön toiminnalla oli liityntä Ruxxx Oy ja x -nimisiin yhtiöihin. Myös näissä yhtiöissä Poxxxnen oli Ojxxxn käsityksen mukaan käyttänyt tosiasiallista päätösvaltaa. Ojxxxn mukaan konkurssipesällä ei ollut ollut tarvetta selvittää näitä seikkoja tämän enempää eikä konkurssipesästä myöskään laadittu julkisselvitystä. Ojxxx oli vetäytynyt pesänhoitajan tehtävästä, koska Poxxxnen oli tehnyt hänestä esteellisyyteen perustuvan kantelun. Ojxxx ei ollut tehnyt rikosilmoitusta Poxxxsta vastaan.

Asiasta erikseen kysyttynä Ojxxx on kertonut yhtiön kirjanpidosta kirjauksia tehdyn asianmukaisesti. Eräiden rahasiirtojen perusteita ei kuitenkaan ilmennyt kirjanpidosta. Siitä ilmeni kuitenkin kiinteistökaupasta peräisin olleen kauppahinnan siirretyn yhtiöiden välillä. Kirjanpidosta ilmeni myös yhtiön teettäneen korjaustöitä välikäsillä.


Todistaja Vexxxnen

Todistaja Vexxxnen on kertonut toimineensa n. 25 vuotta ilmastointialalla. Hän on kertonut perehtyneensä ennen kuulemista J. Lexxxgon laatimaan tarkastuspöytäkirjaan. Vexxxnen vahvisti tarkastuspöytäkirjaan kirjatut ilmastointia koskevat puutteet. Vexxxnen oli kerran käynyt Mixxxin talossa, tuolloin Lexxxko oli ollut mukana. Käynnin tarkoituksena oli ollut hänen osaltaan suorittaa ilmanvaihdon tarkastus.

Havainnoistaan Vexxxnen kertoi huomanneensa eräässä tilassa venttiilin katossa, jonka takana ei kuitenkaan ollut ilmanvaihtokanavaa. Toisessa tilassa olleessa ilmanvaihtokanavassa oli ollut pölyä, josta Vexxxnen ei kuitenkaan osannut sanoa, onko se rakennusajalta vai myöhemmältä ajalta.

Vexxxnen on kertonut tehneensä havaintojensa perusteella sen johtopäätöksen, että talon ilmanvaihtokanavisto on epätarkoituksenmukainen. Vexxxsen käsityksen mukaan ilmanvaihtoa ei ollut korjattu taloa kunnostettaessa ennen myyntiä Mixxxille. Vexxxsen käsityksen mukaan ainakin alakerrassa olevat ilmastointiin liittyvät puutteet olivat ajalta ennen myyntiä Mixxxille.

Siitä erikseen kysyttynä Vexxxnen on ilmoittanut, ettei muista puhuneensa käyntinsä aikana Mixxxin kanssa lämmöntalteenottolaitteen toiminnasta. Vexxxsellä ei ole myöskään käsitystä siitä, milloin siihen liittyvät ongelmat olisivat ilmenneet.

Siitä erikseen kysyttynä Vexxxnen on ilmoittanut, että keittiössä oli ollut lieden yllä ns. kupu, mutta hän ei enää muista oliko se ollut kytkettynä mihinkään. Vexxxnen ei myöskään muista puhutun sen huollosta.

Siitä erikseen kysyttynä Vexxxnen on ilmoittanut, että lämmöntalteenottolaite oli hänen havaintojensa mukaan paikallaan. Siinä oli ollut neljä suutinta mutta jokaiseen suuttimeen ei ollut kytketty ilmanvaihtokanavaa. Laite toimi Vexxxsen käsityksen mukaan käytännössä vain poistopuhaltimena. Tämä tarkoitti, että käyttämätöntä ilmaa pitäisi tulla jostakin muualta. Laite oli Vexxxsen arvion mukaan asennettu 1990 luvulla.


Todistaja J. Lexxxko

Todistaja J. Lexxxko on kertonut oLexxxsa koulutukseltaan rakennusinsinööri ja toimineensa eri rakennusalan tehtävissä yli 30 vuotta. Lexxxko on kertonut laatineensa 15.12.2009 päivätyn tarkastuskertomuksen, joka sisältää havaintoja ja merkintöjä hänen tarkastuskäynneistä Mixxxin talossa 4.11.2009 ja 17.11.2009. Lexxxko on vahvistanut tarkastuskertomuksessa ilmenevien merkintöjensä paikkaansa pitävyyden.

Lexxxko ei kertomansa mukaan ollut laatinut tarkastuskertomusta varsinaisesti käytettäväksi oikeudenkäynnissä vaan lähinnä käytettäväksi pohjana, kun joku muu olisi tehnyt perusteellisemman tarkastuksen. Lexxxko oli saanut toimeksiannon tarkastusten tekemiselle asianajaja P Voxxxselta.

Kohteessa Lexxxko oli ensinnäkin tarkastanut kattoa. Hän ei ollut löytänyt ns. paloluukkua. Hän oli todennut katon olevan huonossa kunnossa. Lexxxgon käsityksen mukaan kattoa ei ollut uusittu, vaikka Mixxxille oli näin väitetty. Lexxxko piti todennäköisenä, että katto oli alkuperäinen. Katossa oli ollut paljon reikiä, mikä johtui siitä, että nauloja oli puuttunut. Paikoittain katto oli kokonaan irti siitä, mistä sen piti olla kiinnitettynä. Lexxxko ei ole osannut sanoa, onko naulojen puuttuminen johtunut katon väärästä huollosta tai sen laiminlyönnistä. Kysymykseen, onko katto voinut olla moitteettomassa kunnossa vuonna 2005, ei Lexxxko ole osannut antaa varmaa vastausta. Lexxxko on epäillyt, että puutteita on täytynyt olla jo silloin. Hänen mukaansa erityisen kovat myrskyt olisivat voineet aiheuttaa tällaisen naulakadon. Se, onko tällaisia myrskyjä ollut 2005 jälkeisinä vuosina, on Lexxxgon mukaan sinänsä helposti selvitettävissä. Siitä erikseen kysyttäessä on Lexxxko todennut, että nauloja nimenomaan puuttui katosta. Kysymys ei ollut siitä, että nauloja olisi katkennut.

Siitä erikseen kysyttynä Lexxxko on kertonut omakotitalon omistajan huoltovelvollisuuteen kuuluvan sadevesikourujen puhdistaminen. Itse katon huoltamistarpeesta Lexxxko ei ole kyennyt sanomaan tarkasti. Hänen mukaansa tämän katon oli pystynyt näkemään kadulta (mäeltä) seisten ja tällaiselta etäisyydeltä katsottuna se olikin näyttänyt varsin hyvältä. Lexxxgon havaitsema naulakato oli ollut nähtävissä vasta mentäessä katolle katsomaan.

Lexxxko on todennut, että savupiippu on ollut käyttökelvottomassa tilassa. Siitä oli myös puuttunut ns. piippuhattu. Piippu oli sinänsä ollut pellitetty, mutta pelti ei ollut kunnollisesti kiinnitetty. Tämän vuoksi vettä pääsi valumaan sen alta.

Lexxxko on todennut, että ulkoterassin alaosa oli ollut kokonaan homeen peittämä. Julkisivun osalta Lexxxko on todennut, että se on virheellisesti laadittu. Keskeinen ongelma on, ettei ulkopinta hengitä siten kuin sen pitäisi. Ulkoterassilla ollut laatoitus oli ollut epätiivis seurauksin, että vettä oli tullut laattojen alle. Sieltä se ei kuitenkaan ollut päässyt pois. Lexxxgon havainnon mukaan terassilla oli ollut 3 – 4 cm vettä. Hän ei ollut havainnut yhtään poistoputkea vedelle, joka kerääntyi terassille.

Lexxxko on todennut, että maapinnan kallistus on kaivojen kohdilta tehty väärin. Lexxxgon mukaan olisi outoa, jos kaivoja olisi uusittu, mutta maanpinnan kallistus jätetty vääräksi. Tästä syystä Lexxxko ei ole pitänyt uskottavana, että kaivoja olisi tosiasiallisesti uusittu.

Lexxxko on todennut, että katolle tulevaa vettä oli johdettu salaojiin, mikä on vastoin määräyksiä. Tämän seurauksena talon seinärakenteet pysyivät märkinä, mikä oli omiaan johtamaan siihen, että kosteutta hakeutui harkkojen saumojen kautta sisätiloihin.

Lexxxko kertoi myös todenneensa, että vesi seisoi paikallaan kaivoissa, minkä hän arveli johtuvan siitä, että kaivot eivät tosiasiallisesti olleet kytketty poistoputkiin. Lexxxgon mukaan tämän ikäisissä taloissa salaojitus oli usein tehty puutteellisesti.

Lexxxko on sisätiloista todennut, että siellä vallitsi voimakas haju. Lexxxko oli pannut merkille, ettei pöytäkirjaa ilmavaihtoa koskeneesta remontista ollut löytynyt. Hän ja toisella tarkastuskerralla mukana ollut todistaja Vexxxnen olivat tutkiessaan ilmanvaihtoa todenneet, että tietyissä paikoissa löytyi ilmanvaihtokanavia, joita ei ollut kuitenkaan kytketty mihinkään. Tämä oli syy ilmanvaihdon toimimattomuuteen puheena olevissa tiloissa. Edelleen Lexxxko oli huomannut, ettei keittiössä sijaitseva ilmantalteenottolaite ollut toiminut.

Tämä laite oli Lexxxgon mukaan tarkastushetkellä ollut pitkään toimimattomana, Lexxxko ei kuitenkaan osannut sanoa, milloin laite oli lakannut toimimasta. Lexxxko ei pitänyt todennäköisenä, että laite olisi mennyt epäkuntoon laiminlyödyn huollon takia. Laite oli ollut ruosteinen. Lexxxko ei ole pitänyt todennäköisenä sitä, että laite olisi toiminut vuonna 2005.

Siitä erikseen kysyttynä Lexxxko on todennut, että ns. huippuimurin asentaminen olisi sinänsä ollut perusteltua tällaisessa talossa mutta ongelmana tässä oli se, ettei ollut tarvittavia kanavia poistoilmalle.

Lexxxko on kertonut pitäneensä palohormia hyvin ongelmallisena.

Lexxxko on kertonut, että hänen kosteusmittarinsa oli heti osoittanut kosteutta hänen tullessa sen kanssa sisätiloihin. Kosteuden oli voinut havaita jo aistinvaraisesti. Haju oli ollut voimakas.

Lexxxko on kertonut oLexxxsa siinä käsityksessä, että osa hänen havaitsemista virheistä ja puutteista johtuivat taloon liittyvistä rakenteellisista syistä. Lexxxko on todennut, että rakennusalan ammattilainen olisi todennäköisesti huomannut monet ongelmakohdista, vaikka taloon oli tehty pintaremontti ennen myyntiä. Lexxxko pitää kuitenkin todennäköisenä, että maallikko on voinut pintaremontin perusteella luulla taloa hyväkuntoiseksi.

Lexxxko on edelleen kertonut asian askarruttaneen häntä niin, että hän oli hankkinut itselleen jäljennöksen kauppakirjasta, joka oli laadittu Hoskion ja Koivumäen myydessä kiinteistön Axxx Oy:lle. Lexxxko on todennut, että tämän kauppakirjan sisältämä kuvaus kiinteistön ja rakennuksen puutteista ja virheistä vastaa hyvin pitkälle niitä havaintoja puutteista ja virheistä, jonka hän teki tarkastuskäynneillään.

Lexxxko on edelleen kertonut saaneensa pyynnön tutustua vastaaja Texxxin kirjallisena todisteena 1 nimeämään R. Aaxxxn laatimaan lausuntoon. Lexxxko on kertonut suhtautuvansa epäilevästi Aaxxxn lausuntoon. Lexxxgon mukaan Aaxxxn selvityksen perusteella ei ole mahdollista tehdä sellaista Luxxxtettavaa johtopäätöstä, että selvitykseen merkityt ostot liittyisivät Mixxxin talon kunnostukseen. Lexxxko ei ole myöskään pitänyt uskottavana, että palkkoja olisi maksettu selvityksen osoittamassa määrin. Lexxxko perusti tämän näkemyksensä väitettyjen palkanmaksujen määrään suhteessa siihen, mitä uutta on rakennettu. Lexxxgon mukaan myös työn ja materiaalin laskutuksen suhde on lausunnossa epärealistinen.


Todistaja Lixxx

Todistaja Kerstin Lixxx on kertonut toimivansa kunnallisena terveystarkastajana ja laatineensa 5.9.2012 päivätyn tarkastuspöytäkirjan, jonka sisällön hän on todistajana vahvistanut (syyttäjän kirjallinen todiste 6; asianomistajan kirjallinen todiste 7).

Lixxx on kertonut saaneensa aiheen terveystarkastuksen tekemiseen Mixxxin taloon eräältä sosiaalitoimen viranhaltijalta, joka oli pyytänyt tarkastuksen tekemistä. Lixxx oli luullut, että kyse olisi ns. seuranta tarkastuksesta, eli sellaisesta, joka yleensä tehdään suoritettaviksi määrättyjen korjaustoimenpiteiden valmistuttua. Nyt paikalla ilmeni kuitenkin, että asunnon tila ei ollut muuttunut aikaisemmasta terveystarkastuksesta vuonna 2009. Tarkastuksensa yhteydessä Lixxxille oli selvinnyt, että perheen lapset oli muuttamassa talosta pois ja sosiaalitoimi pohti sitä, voisivatko he ottaa vanhat petivaatteensa mukaan vai tulisiko sosiaalitoimen antaa avustusta uusien hankkimiseksi siinä tapauksessa, että vanhat petivaatteet olisivat hajun ja kosteuden johdosta tulleet terveydelle haitallisiksi. Lixxx on todennut, että mikäli hän olisi tiennyt tämän, uudelle terveystarkastukselle ei olisi ollut tarvetta, koska sosiaalityöntekijän tarvitsema tieto olisi ollut saatavissa THL:n kotisivuilta.

Lixxx on tarkastuksensa yhteydessä tekemistään havainnoista ja johtopäätöksistä viitannut tarkastuspöytäkirjaansa. Hänellä oli tarkastusajankohtana ollut käytössään J. Lexxxgon teknisiä ym. asioita koskeva tarkastuskertomus. Lixxx oli omassa tarkastuspöytäkirjassaan viitannut siihen. Lixxx on muistanut havainneen näkyvää hometta ainakin yhdessä sisäseinässä.

Lixxx on kertonut muun muassa ihmetelleensä sitä, että koko talossa oli ollut vain muutama ikkuna, jonka pystyi avaamaan. Lixxx ei muista enää, miten ilmanvaihto oli järjestetty. Lixxx muistaa talossa olleen ongelmia ilmanvaihtoon liittyen. Hänelle oli jäänyt epäselväksi, millä tavoin ilmanvaihto oli järjestetty talossa. Lixxxin mukaan talossa pitäisi olla jokin muu menetelmä ilmanvaihdon järjestämiseen, ellei koneellista ilmanvaihtoa ollut. Raitista ilmaa pitäisi saada sisätiloihin jollakin tapaa.

Lixxx on kertonut, että Mixxxille oli suositeltu eräiden alakerran tilojen poistamista käytöstä ja eristämistä muista tiloista, koska sanotuissa tiloissa oli havaittu kosteusvaurioita ja hometta, jotka aiheuttivat vaaraa asukkaiden terveydelle.

Lixxx on kertonut käyneensä tarkastuksen aikana läpi kaikki talon huoneet, mutta tehneensä kosteusmittauksia vain niissä tiloissa, joissa asukkaiden mukaan oli syytä epäillä hometta.


Todistaja R. Aaxxx

Todistaja R. Aaxxx on kertonut olevansa koulutukseltaan rakennusinsinööri, valmistuttuaan vuonna 1970 ja toimineensa sen jälkeen kiinteistö- ja isännöitsijäalalla ja tekevänsä kuntotarkastuksia.

Aaxxx on vahvistanut 28.10.2015 päivätyn lausuntonsa sisällön. Aaxxx on kertonut saaneensa toimeksiannon lausunnon laatimiseksi Texxxilta. Hän oli pyytänyt Aaxxxta tarkastamaan kiinteistö ja laatimaan kyseinen lausunto. Asiasta erikseen kysyttäessä Aaxxx on kertonut Texxxin yhtiöiden olleen hänen tilitoimistonsa asiakkaita.

Aaxxx on kertonut tehneensä tarkastuksen talon ulkopuolelta. Hän oli mennyt etuovelle soittamaan ovikelloa mutta, koska kukaan ei ollut olut kotona, hän oli siirtynyt tekemään havaintoja tontin rajalta. Näköhavaintojensa perusteella Aaxxx oli todennut pintamateriaalien täytyneen olla korkeintaan 2000 -luvulta. Rappaus oli ollut ehjä, kuten myös vesikourut ja syöksytorvet. Aaxxx on kertonut todenneensa tarkastuskaivoja asennetun ja ikkunat uusitun. Ikkunalaudat olivat olleet ehjät. Katon ikää Aaxxx ei ollut voinut arvioida sen tarkemmin mutta hänen havaintojensa mukaan se oli ehjä. Aaxxx on edelleen todennut terassin kaiteiden olleen ruostumatonta terästä ja ehjät. Terassilta oli johtanut vedenpoistoputkia n. metrin välein. Ne olivat olleet auki ja siten toimivat.

Aaxxx on todennut pihapiirin olleen varsin epäsiisti. Aaxxx oli hankkinut käyttöönsä Google -kuvapalvelusta vuonna 2008 otettuja kuvia talosta, joista näkyi pihan olleen tuolloin siistimmässä kunnossa. Aaxxx käsityksen mukaan pihaa ei ollut enää viime aikoina hoidettu.

Aaxxx on kertonut hankkineensa Ruxxx Oy:n kirjanpitoaineistosta, tarkemmin ottaen sen pääkirjasta, tietoa remonttikustannuksista. Aaxxxlla ei ollut ollut käytössään tositteita.

Aaxxx on todennut, että Ruxxx Oy oli ollut se yhtiö, joka tosiasiallisesti teetti remonttia kiinteistöllä, vaikka kiinteistön varsinainen omistaja oli sen tytäryhtiö Axxx Oy.

Aaxxx on todennut, että se kustannusten yhteissumma, joka ilmenee hänen lausunnostaan, olisi voinut olla suurempi. Tämä johtui muun ohella siitä, että eräitä maksuja oli todennäköisesti maksettu myöhässä ja niitä koskevat merkinnät ilmenevät siten jossakin muualla.

Asiasta erikseen kysyttynä Aaxxx on todennut, että aliurakointilaskut sisältyvät hänen selvityksessään ulkopuoliset palvelut -otsikon alle. Aliurakointilaskuja oli löytynyt aika vähän. Laskumerkintöjen joukosta ei saa selvyyttä siihen, sisältyykö niihin salaojitustyötä. Merkintöjen joukossa ei ole sellaista yritystä, jonka toimialaan tyypillisesti liittyy tällaista kaivaustyötä. Salaojaa kaivattaessa tarvitaan kaivinkone, eikä merkinnöissä ole sellaista tietoa, joka antaisi viitteitä, keneltä sellainen olisi vuokrattu.

Aaxxx on todennut Uudenmaan peltityö nimisen yrityksen todennäköisesti tekevän kattopellin tarvikkeet. Sen sijaan merkintöjen joukossa ei ole viitettä siitä, onko laatoitustyötä tehty ja kenen toimesta, sama koskee rappaustyötä.

Aaxxx on kertonut merkinnöistä ilmenevien kustannusten olevan tyypillisiä remonttikustannuksia. Aaxxxn käsityksen mukaan kustannuslaskenta oli tässä projektissa pettänyt, katetta oli todennäköisesti jäänyt varsin vähän.

Aaxxx on todennut, että hänen lausunnostaan ilmenevässä kustannusarviossa palkkakustannukset oli kohdistettu tähän kohteeseen arvion perusteella. Aaxxx oli saanut erään toisen Riihimäellä sijaitsevan rakennuskohteen vastuuhenkilöltä tietoja, joiden perusteella hän oli kyennyt päättelemään nyt puheena olevan Kx -kohteen palkkakustannusten määrän.

Asiasta erikseen kysyttynä Aaxxx on todennut, ettei hän ollut tehnyt havaintoja sorasta talon ympärillä.


Todistaja V. Luxxxde

Todistaja V. Luxxxde on kertonut valmistuneensa rakennusinsinööriksi 1960 luvulla ja tehneensä erilaisia rakennusalan töitä n. 50 vuoden aikana.

Luxxxde on asiasta erikseen kysyttynä kertonut tuntevansa vastaaja Texxxin autokauppojen tiimoilta.

Luxxxde, joka osallistui käräjäoikeuden toimittamaan katselmukseen syytteessä tarkoitetussa kiinteistössä, on todennut, ettei rakennuksen katossa ollut havaittavissa erityisiä virheitä. Luxxxteen mukaan katto on tavanomainen, joskin tavallista jonkun verran loivempi. Luxxxde on kertonut naulojen irtoamisen todennäköiseksi syyksi sen, että katon pinnalla liikkunut jää on irrottanut puuttuvat naulat. Kysymys on jään aiheuttamasta mekaanisesta rasitteesta. Sen olisi voinut ennaltaehkäistä kolaamalla katolle sataneen lumen pois, koska jää syntyy lumesta tulleen sulamisveden jäätyessä. Mahdollinen syy naulojen irtoamiseen voi myös olla väärin tehty lumen kolaaminen. Luxxxteen mukaan katon kunnossa pitäminen vaatii säännöllistä huoltoa lumen, lehtien ym. poistamisen muodossa. Edelleen syy naulojen irtoamiseen voi olla se, että lunta ja jäätä on kerääntynyt katon jollekin kulmalle, jolloin kyseinen kulma on painunut alaspäin samalla nostaen katon vastakkaista päätä ylöspäin. Tällöin ylöspäin nousseessa katonkulmassa olleet naulat ovat saattaneet irrota. Luxxxde ei ole osannut sanoa, mikä on ollut tarkasti ottaen syy naulojen irtoamiseen tässä tapauksessa, mutta edellä mainitut mekanismit ovat mahdolliset.

Kun nauloja on irronnut, on avoimeksi tulleiden reikien kautta saattanut vuotaa vettä katon alle. Aluskatteen tulisi tällöin varmistaa, ettei vettä pääse vuotamaan rakenteisiin. Luxxxde on todennut, että aluskatetta ei ollut mahdollista tarkastaa. Luxxxde ei kertomansa mukaan ollut nähnyt merkkejä vesikaton vuotamisesta.

Luxxxde on kertonut tutustuneensa savupiippuun kuvien perusteella ja todenneensa, että se on asianmukaisessa kunnossa. Sen aukkoja ympäröivä kivilaatta oli ollut ehjä eikä rakenteessa muutoinkaan ollut huomautettavaa. Savupiipussa ei ollut ns. piippuhattua, mutta sellainen ei ole pakollinen. Sen puuttuminen saattaa johtaa siihen, että lunta pääsee hormiin ja sen johdosta vettä valuu hormipellin kautta hormin ulkopuolelle.

Luxxxde on todennut, että puhdistamattomat vesikourut voivat aiheuttaa sen, että vettä valuu yli kourujen laitojen vahingoittaen rakennuksen seiniä. Luxxxteen mukaan kouruja ei ollut asennettu väärin ja ettei tästä ole aiheutunut vahinkoa rakennukselle.

Luxxxde ei ollut huomannut, että sadevettä olisi ohjattu salaojiin. Luxxxteen mukaan salaojat vaikuttivat toimivilta, koska kaivoissa oli vettä melko alhaalla ja silmämääräisesti arvioituna vedessä oli liikettä. Luxxxteen käsitys oli, että salaojat toimivat asianmukaisesti. Luxxxteen mukaan katselmuksessa havaittu keltainen muoviputki, joka oli ollut tarkastuskaivon vieressä irtonaisena, oli sähkökaapelien suojaamista varten, eikä sillä ollut mitään tekemistä salaojien kanssa. Salaojat olivat syvemmällä.

Luxxxteen mukaan salaojien päälle oli laitettu soraa ja päällimmäiseksi hiekkaa. Hiekka oli asetettu rakennuksen seinää vastaan niin, että hiekan ja seinän välissä oli ns. patolevy. Patolevyn tarkoituksena on estää kosteuden pääsyn seinään ja edelleen sen läpi. Luxxxteen mukaan maatäyttö rakennuksen ympärillä ei viettänyt aivan tarpeeksi. Luxxxteen käsityksen mukaan soran päälle voi ilman haittaa laittaa ohuen pinnan multaa tai muuta maa-ainesta, vaikka Suomen rakennusmääräyskokoelman kohdan 1.4.5 näyttäisi edellyttävän muuta. Luxxxde on todennut, että mikäli ne patolevyt, jotka olivat katselmuksessa havaittavissa, olisivat puuttuneet, olisi talon kosteusvauriot ilmenneet aikaisemmin ja olleet vieläkin vakavampia.

Luxxxde on kertonut, että rakennuksen ulkoterassi on varsin poikkeuksellinen. Ongelmallista siinä on ensinnäkin se, ettei se ole katettu, koska tämän vuoksi terassille pääsee sadevettä ja lunta sekä pudonneita lehtiä. Luxxxteen mukaan tällainen terassi vaatii lähes päivittäistä huoltamista. Muuten terassilla olevat kapeat vedonpoistoaukot tukkeutuvat helposti. Tällainen rakenne ei yksikertaisesti toimi, ellei sitä huolleta kunnolla. Jos vedenpoistoaukot pääsevät esimerkiksi pudonneiden lehtien johdosta tukkeutumaan, jää terassille kosteutta, joka ajan myötä imeytyy rakenteisiin. Betoni nimittäin imee itseensä kosteutta, ellei se ole kosteuseristetty. Luxxxde on pitänyt todennäköisenä, että rakennuksen seinissä havaitut kosteusvauriot ovat saaneet alkunsa juuri siitä, että terassille kertynyt kosteus on tiilikaiteen erityksen puuttuessa imeytynyt rakenteisiin ja edelleen seinien sisäpuolelle.

Siitä erityisesti kysyttäessä Luxxxde on todennut, ettei kostealle pinnalle ole mahdollista maalata. Jos näin tekee, kosteus tulee maalipinnan läpi viimeistään vuodessa. Jos homeen päälle on mallattu, jäljet siitä näkyvät hyvinkin nopeasti.

Luxxxde on todennut, että rakennuksen rappaus on erikoinen, mutta sitä ei voi sanoa virheelliseksi, koska rappauksen voi toteuttaa monella tavalla. Luxxxteen käsityksen mukaan rappausta ei ollut irronnut mainittavassa määrin. Siltä osin kuin rappausta oli mahdollisesti irronnut, syynä oli todennäköisesti routiminen.

Luxxxde on todennut, että talon alakerrassa oleva takka on rakennettu sijaintipaikallaan. Tällaisille on tyypillistä, ettei niissä saa polttaa suurta määrää puita kerralla.

Asiasta erikseen kysyttynä Luxxxde on todennut, että makuuhuoneessa katselmuksen aikana havaitun homeen oli todennäköisesti aiheuttanut betoniseinän lävitse tullut kosteus. Kyseinen seinä on autotallia kohtaan. Luxxxde on arvioinut, että sokkelista on puuttunut eriste, minkä seurauksena kosteutta on päässyt autotalliin ja edelleen kyseen seinään aiheuttaen makuuhuoneen puolelle, seinän alakulmaan silmämääräisesti havaittavaa hometta. Nämä kosteusvauriot eivät Luxxxteen mukaan olleet aiheutuneet terassin päälle jääneestä vedestä, jonka seurauksena oli aiheutunut kosteusvaurioita alakerran seinien yläpuoliin.


Todistaja Paxxx

Todistaja x Paxxx on kertonut asuvansa asianomistaja Mixxxin talon naapurustossa ja olevansa eläkkeellä rakennusalalta. Paxxx on kertonut rakentaneensa oman talonsa 1981. Mixxxin talo oli valmistunut hieman myöhemmin.

Paaja on kertonut, että Mixxxin taloa olivat rakentaneet ensimmäiset asukkaat, isä ja poika x. Rakentaminen oli ollut verkkaista ja naapureille oli välillä vaikuttanut siltä, että rakennusmaalla nautittiin välillä runsaastikin alkoholia työn lomassa. Paxx on edelleen kertonut, että xx muutettua pois talo oli joskus 1990 -luvulla seissyt tyhjänä. Paxx oli noteerannut, että ulko-ovi oli ollut jatkuvasti avoimena eikä talossa ollut asukkaita.

Nuorisoporukka oli pitänyt rakennusta kokoontumispaikkanaan. Paxx oli kerran huomannut, että talon ikkunoista oli noussut savua. Mentyään lähemmäksi katsomaan, oli Paxx huomannut, että olohuoneen lattioille oli sytytetty kaksi nuotiota. Paxxx oli kerran myös nähnyt, miten hänelle tuntematon henkilö oli poistunut rakennuksesta kantaen patterin mukanaan. Paxxx tuntema sähkömies oli puolestaan kertonut hänelle talosta katkaistun sähköt ja veden. Paxxx mukaan talo oli ollut varsin huonossa kunnossa tällöin. Jossakin vaiheessa eräs nuoripari oli ostanut kiinteistön.

Paxxx on siitä erikseen kysyttynä kertonut, että katto on kaiken aikaa ollut sen näköinen kuin se on nyt. Tosin katon etupuolella oli aluksi ollut x rakentama aurinkopaneeli. Se oli jossakin vaiheessa purettu.

Asiasta erikseen kysyttynä Paxxx on kertonut, ettei hän varmuudella tiedä, mitä korjaustöitä rakennukselle oli tehty vuonna 2005. Remontti oli saatettu valmiiksi varsin nopeasti. Se oli kestänyt arviolta joitakin viikkoja, ehkä kuukauden.

Paxxx oli kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että rakennustoimintaa oli ollut: hän oli kuullut muun muassa sirkkelisahan ääniä ja nähnyt joitakin työmiehiä kiinteistöllä. Paxxx ei ole kuitenkaan osannut sanoa, tekivätkö he töitä sisällä vai ulkona. Talon punatiilikivetys oli kuitenkin tässä vaiheessa saanut rappauksen.

Paxxx on kertonut, ettei hän muista nähneensä kaivinkonetta kiinteistöllä. Paxxx oli tosin itse ollut töissä tuolloin, eikä hän siten ollut ollut arkisin päiväsaikaan paikalla näkemässä mitä kaikkea kiinteistöllä tapahtui. Paxxx oli myös kesäviikonloppuisin ja ylipäätänsä lomakaudella paljon poissa kotoaan. Paxxx on edelleen kertonut huomanneensa, että talosta oli pyydetty 231.000 euroa. Kysyttäessä miten hän on voinut muistaa tällaisen seikan n. 10 vuoden takaa, Paxxx on todennut, että se oli jäänyt mieleen, koska itsekin naapurustossa talon omistavana häntä ja muita naapureita oli kiinnostanut tieto siitä, minkä arvoiset lähistöllä sijaitsevat kiinteistöt mahdollisesti olivat.

Asiasta erikseen kysyttynä Paxxx on kertonut, ettei Mixxx hänen tieten ollut rakentanut mitään. Mixxx oli tehnyt lähinnä pihatöitä. Mixxx ei ollut Paxxx havaintojen mukaan tehnyt lumitöitä katolla.


Todistaja Hoxxx

Todistaja Hoxxx on kertonut asuneensa avopuolisonsa kanssa n. kolmen vuoden ajan syytteessä mainitussa talossa. He olivat ostaneet kiinteistön vuonna 2002 pakkohuutokaupassa. Talo oli silloin ollut erittäin huonossa kunnossa. Se oli ollut kylmillään ja ovet olivat olleet auki jne. Hoxxx oli kunnostanut taloa, jotta siinä pystyisi asumaan: seinäpintoja ja lattioita oli uusittu ja keittiökalustoa oli uusittu ja sähköremontti oli tehty. Hoxxx on siitä erikseen kysyttynä kertonut, ettei kattoa ollut uusittu. Katto oli malliltaan ns. pulpettikatto.

Hoxxx on kertonut, että talo päätettiin myydä vuonna 2005. Se oli ollut huonossa kunnossa tuolloinkin. Myynnissä tähdennettiin, että talo myytiin purkukuntoisena maaperän ja liittymien arvosta. Hintapyynnössä oli huomioitu alueelta myytyjen tonttien yleinen hintataso. Myyjät olivat nimenomaan halunneet menetellä näin. Kauppakirjaan sisällytetty lista vioista ja puutteista oli laadittu yhdessä välittäjän kanssa.

Hoxxx on vahvistanut, että talossa oli ollut ne viat ja puutteet, joita mainittiin 9.2.2005 päivätyssä kauppakirjassa (syyttäjän kirjallinen todiste 1; asianomistajan kirjallinen todiste 2). Hoxxx on tältä osin kuitenkin huomauttanut, että kosteus- ja homevaurioita ei ollut todettu mittauksella. Asiasta erikseen kysyttynä Hoxxx on kertonut, että talossa oli ollut koneellinen ilmanvaihto siltä osin kuin kysymys oli poistoilmasta – tuloilma ei tullut koneellisesti sisään.


Asian arviointia ja johtopäätökset

1.Syytteessä väitetyt viat ja puutteet

Syytteessä väitetään, teonkuvauksesta tarkemmin ilmenevin tavoin, että Auxxx Oy:n puolesta toimineiden vastaajien ostaessa syytteessä tarkoitetun talon 9.2.2005, se oli varsin huonossa kunnossa ja että siinä oli useita vakavia vikoja ja puutteita. Syytteessä väitetään edelleen Auxxx Oy:n puolesta toimineiden ostaneen talon tietoisina siinä olevista vakavista puutteista ja virheistä, minkä jälkeen yhtiön puolesta toimineet teettivät talossa pintapuolisen remontin, jonka tarkoituksena on ollut piilottaa talossa olevat virheet ja puutteet. Talossa olevat perustavaa laatua olevat puutteet on syytteen mukaan jätetty korjaamatta ja vastaajat ovat tämän jälkeen salanneet heidän tiedossaan olevat talossa olevat virheet ja puutteet Mixxxilta. Tämän jälkeen talo on myyty Mixxxille moninkertaisella hinnalla. Syytteessä väitetään edelleen kaupan jälkeen talosta löydetyn lukuisia, syytteessä tarkemmin yksilöityjä puutteita.


Rakennuksen kunto 9.2.2005

Syyttäjän ja asianomistajan kirjallisena todisteena (nro 1 / 2) nimeämään, 9.2.2005 päivättyyn kauppakirjaan on sisällytetty selostus syytteessä tarkoitetun rakennuksen kunnosta Hoxxx ja Koxxx myydessä puheena olevan kiinteistön Auxxx Oy:lle. Kauppakirjassa todetaan:

” Ostaja on siis tietoinen siitä, että talo myydään remonttikohteena ja talon kunto on todettu oLexxx erittäin heikko. Mm seuraavat asiat on voitu todeta: talossa useampia vakavia rakennusvirheitä, kosteusvahinkoja ja jopa homevaurioita alakerrassa, salaojitus puutteellinen ja virheellisesti tehty, ulkoseinät ja varsinkin ulkokatto ovat erittäin heikossa kunnossa, alakerta sekä myös yläkerta ovat keskeneräiset, että tulisijat ja hormit osittain ovat käyttökelvottomat, että talon tekniikka ja muu varustus osittain ovat vanhat ja myyjät näin ollen eivät ota minkäänlaista vastuuta näistä asioista”.

Käräjäoikeus toteaa todistaja Hoxxx vahvistaneen, että talossa oli ollut ne viat ja puutteet, joita mainittiin em. kauppakirjassa. Hoxxx on asiasta kysyttynä todennut, että kosteus- ja homevaurioita ei ollut todettu mittauksella.

Texxx on kertonut vikoja ja puutteita liioitellun sen varmistamiseksi, ettei jälkivaatimuksia esitettäisi. Texxxin puolesta on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, ettei kosteus- ja homevaurioita ollut todettu.

Todistaja Paxxx kertomuksen sisältämät tiedot viittaava vahvasti siihen, että rakennuksen kunto on ollut kauppakirjan sisältämän kuvauksen mukaisesti hyvin heikko Auxxx Oy:n ostaessa kiinteistön.

Todistaja Lexxxko on puolestaan kertonut hankkineensa jäljennöksen puheena olevasta 9.2.2005 päivätystä kauppakirjasta, ja todennut, että kyseisen kauppakirjan sisältämä kuvaus kiinteistön ja rakennuksen puutteista ja virheistä on kutakuinkin saman sisältöinen kuin ne havainnot puutteista ja virheistä, jonka hän teki tarkastuskäynneillään marraskuussa 2009.

Todistaja Lexxxko on tehnyt tarkastuksensa marraskuussa 2009 eli neljä vuotta syytteessä tarkoitetun kiinteistökaupan jälkeen. Siksi on erikseen arvioitava sitä, ovatko hänen havaitsemansa puutteet ja vauriot olleet olemassa jo 28.10.2005 solmitun kaupan ajankohtana vai ovatko ne syntyneet myöhemmin.


Käräjäoikeus toteaa seuraavaa:

Käräjäoikeus ei pidä todennäköisenä, että rakennuksen huonoa kuntoa olisi liioiteltu kauppakirjassa 9.2.2005. Käräjäoikeus pitää sitä vastoin uskottavana, että rakennuksessa on ollut home- ja kosteusvaurioita, vaikkei sellaisia ollut mittauslaitteella todettu. Tähän johtopäätökseen käräjäoikeus on päätynyt sen johdosta, että kauppakirjassa home- ja kosteusvaurioiden sijaintipaikka on yksilöity (”... kosteusvahinkoja ja jopa homevaurioita alakerrassa...”), mikä viittaa siihen, että ne on silmämääräisesti todettu. Kauppakirjassa 9.2.2005 mainittu home- ja kosteusvaurioiden sijaintipaikka on edelleen sama paikka, jossa todistajien Lexxxn ja Luxxxteen mm. mukaan home- ja kosteusvaurioita esiintyy nytkin.


Rakennuksen kunto 28.10.2005

Arvioitaessa mikä syytteessä tarkoitetun rakennuksen kunto ollut 28.10.2005 solmitun kaupan ajankohtana, on ensin syytä huomioida, mitä sen kunnosta on kirjattu sanottuun sopimukseen. Tänä johtuu siitä, että ”vika ja puute” ovat suhteellisia käsitteitä. Herää siis kysymys, mihin vertailukohtaan nähden jokin rakenne tai asian tila voidaan luokitella ”viaksi tai puutteeksi”.

Käräjäoikeus toteaa sopimukseen kirjatun tältä osin talon olleen peruskorjauksen kohteena (”Ostaja on tietoinen myyjän suorittamista peruskorjauksista vuoden 2005 aikana”). Kauppakirjassa ei ole täsmennetty, mitä rakenteita on peruskorjattu, mutta kauppakirja on myyjän laatima.

Käräjäoikeus toteaa, että kauppakirjaa tulkittaessa lähtökohdaksi on otettava ehtojen ja muiden kirjausten sanamuodon mukainen tulkinta. Yleiskielen mukaan peruskorjaus tarkoittaa perusteellista korjausta, saneerausta; rakennuksen kohdalla peruskorjaus tarkoittaa rakennuksen korjaamista uudenveroiseksi (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Suomen kielen perussanakirja L – R. Helsinki 1992 s. 450).


Käräjäoikeus toteaa syytteessä luetelluista rakennuksen vioista ja puutteista seuraavaa:


Katto

Syytteessä väitetään, että kattoa ei ollut uusittu ja että siitä puuttui runsaasti ruuveja.

Vastaajat ovat kertoneet Auxxx Oy:n teettäneen kattoremontin. Vastaajat eivät ole toisaalta ilmoittaneet, kuka kattoremontin olisi tehnyt. Vastaajien puolesta on tältä osin todettu, ettei tätä tietoa ole enää saatavissa. Vastaajien puolesta on vedottu todistaja Aaxxxn selvitykseen, jonka mukaan rakennuksen remontin yhteydessä Uudenmaan xxx Oy -nimiselle yhtiölle oli 6.9.2005 maksettu 2.329,52 euron suuruinen maksu. Todistaja Aaxxx on pitänyt todennäköisenä, että Uudenmaan xxx Oy:lle suoritettu maksu on koskenut kattoremontissa tarvittuja tarvikkeita.

Todistaja Lexxxko on tarkastuskertomuksessaan ja todistajana kuultuna todennut katon olevan huonossa kunnossa lukuisten ruuvien puuttumisen johdosta (todistajankertomuksessa hän on puhunut nauloista, millä seikalla käräjäoikeuden mukaan ei ole merkitystä kertomuksen luotettavuutta arvioitaessa). Hän on myös todennut katon olevan vanha ja sen olleen uusimisen tarpeessa jo haettaessa lupaa aumakattomuutokselle. Todistaja Paxxx on kertonut, ettei kattoa ollut muutettu vaan sen olleen samanmuotoinen koko ajan. Todistaja Aaxxx on todennut katon olevan ehjä. Katon ikää Aaxxx ei ollut voinut arvioida sen tarkemmin. Kirjallisessa lausunnossaan Aaxxx on todennut, että ”peltikatto vaikutti hyväkuntoiselta ja uusitulta” huomauttaen tosin, ettei hän ollut pystynyt tätä tarkistamaan. Todistaja Luxxx on arvioinut ruuvien puuttumisen todennäköisimmäksi syyksi sen, että asianomistaja on laiminlyönyt lumenluonnin katolta.

Käräjäoikeus toteaa, että ainoastaan todistaja Lexxxko on henkilökohtaisesti käynyt katolla tarkastamassa sen kunnon. Muut lausunnon antaja ovat tehneet päätelmiä joko valokuvista ja/tai maanpinnalta katsoen. Käräjäoikeus pitää siten todistaja Lexxxgon havaintoja luotettavimpana. Hänen havaintonsa katon huonosta kunnosta ja kuluneisuudesta ovat saman suunteiset kuin 9.2.2005 päivätystä kauppakirjasta ilmenevät tiedot katosta (”... ulkoseinät ja varsinkin ulkokatto ovat erittäin heikossa kunnossa.”).

Jos vastaajien väite kattoremontin tekemisestä pitää paikkansa, on katon tullut olla hyväkuntoinen 28.10.2005 ottaen huomioon sen, että kauppakirjassa todetaan talon olleen peruskorjauksen kohteena. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana, että katto olisi lumenluonnin tai muun asukkaan huollon laiminlyömisen seurauksena neljässä vuodessa muuttunut hyväkuntoisesta niin huonokuntoiseksi kuin, mitä todistaja Lexxx on sen todennut olleen marraskuussa 2009. Se, että Ruxxx Oy:n kirjanpitoaineistosta on löytynyt tieto Uudenmaan xxx Oy -nimiselle yhtiölle suoritetusta maksusta, ei osoita, että syytteessä mainitun rakennuksen kattoa olisi remontoitu. Vaikka rakennuksen omistanut Auxxx Oy onkin ollut Ruxxx Oy:n tytäryhtiö, voi sanotun maksun peruste olla jokin muu. Mikäli maksu ylipäätänsä liittyy syytteessä mainittuun rakennukseen, on käräjäoikeuden mukaan todennäköisempää, että sanottu 2.329,52 euron maksu liittyy savupiipun pellityksen asentamiseen.

Joka tapauksessa tämä tieto maksusta ei osoita katon saatetun 28.10.2005 niin hyväkuntoiseksi kuin sen on voinut olettaa olevan huomioon ottaen sen, että rakennusta väitettiin peruskorjatuksi.

Käräjäoikeuden johtopäätös on siten, että rakennuksen katossa on 28.10.2005 ollut ainakin olennainen osa syytteessä mainituista vioista ja puutteista. Käräjäoikeuden johtopäätös on edelleen se, ettei kattoa ollut uusittu ja kunnostettu ainakaan siinä laajuudessa, että kattoa olisi voinut pitää peruskorjattuna.


Sisäkatto

Syytteessä väitetään, että sisäkatossa on ollut kattovesivuodon seurauksena kellertymiä.

Lexxxgon tarkastuskertomuksessa todetaan, ettei vesivuotoja ollut pystytty tutkimaan. Sisäkatossa oli kuitenkin ollut havaittavissa jälkiä vuodoista.

Käräjäoikeus pitää todennäköisenä, että kattovesivuoto on seuraus itse katossa olleista vioista ja puutteista (ks. edellä). Kattovesivuodot ja niiden johdosta aiheutuneet kellertymät ovat seurauksia 28.10.2005 solmitun kaupan aikaisista vioista ja puutteista.


Tiilinen hormi

Syytteessä väitetään, että tiilinen hormi on pellitetty niin, että vesi pääsee tiilihormin ja pellin väliin, mikä on aiheuttanut vesivuotoa pitkin hormia alakertaan asti. Syytteessä väitetään viaksi sitä, ettei hormissa ole piipunhattua. Syytteessä väitetään, että katon yläpuolisilta osin hormi on purkukuntoinen.

Syytettä tukee todistaja Lexxxgon lausuma. Todistaja Luxxxde on todennut, ettei piippuhatun asentaminen ole pakollista. Todistaja Luxxxteen lausuma puhuu muutoinkin syytettä vastaan. Käräjäoikeus toteaa, että Lexxxko on tutkinut savupiippua katsastamalla sitä lähietäisyydestä katolla seisoen. Luxxxde on sen sijaan arvioinut savupiipun kuntoa valokuvista. Tämän vuoksi käräjäoikeus pitää Lexxxgon lausumaa merkityksellisempänä. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana, että savupiipun kunto olisi neljässä vuodessa muuttunut asiallisesta niin huonokuntoiseksi kuin, minkälaiseksi todistaja Lexxxko on sen todennut marraskuussa 2009. Hormien juuripeltien huolimaton asennus on toteutettu joko vastaajien väittämässä remontissa tai sitten se on ollut tosiasia jo ennen sitä. Riidatonta on, ettei asianomistaja Mixxx asentanut peltejä.

Käräjäoikeuden johtopäätös on siten, että rakennuksen savupiipussa on 28.10.2005 ollut ainakin olennainen osa syytteessä mainituista vioista ja puutteista. Käräjäoikeuden johtopäätös on edelleen se, että savupiippu on ollut olennaisesti huonommassa kunnossa, kuin mitä ostaja on voinut olettaa ottaen huomioon sen, että rakennusta väitettiin peruskorjatuksi.


Vesikourut

Syytteessä väitetään, että vesirännien kallistukset ovat virheelliset.

Syytettä tukee todistaja Lexxxgon lausuma. Syytettä vastaan puhuu todistajien Aaxxxn ja Luxxxteen lausumat. Luxxxde on myös todennut, että puhdistamattomat vesikourut voivat aiheuttaa sen, että vettä valuu yli kourujen laitojen vahingoittaen rakennuksen seiniä. Luxxxteen mukaan kouruja ei ollut asennettu väärin ja ettei tästä ole aiheutunut vahinkoa rakennukselle.

Käräjäoikeus toteaa jääneen näyttämättä, että vesikourujen kallistukset olisi tehty siinä määrin väärin, että siitä olisi aiheutunut ainakaan olennaista vahinkoa rakennukselle.


Kattovesien ohjaaminen salaojiin, salaojat yleensä ja täytöt talon takaosissa

Syytteessä väitetään, että kattovesiä ohjataan määräysten vastaisesti salaojiin ja että salaojajärjestelmä ei toimi, eikä vesi pääse purkaantumaan tarkastuskaivosta eteenpäin. Syytteessä väitetään edelleen, että maatäytöt talon takaosissa ovat määräysten vastaiset. Syytteen mukaan kaadot ovat taloon päin ja kolmen ikkunan kohdalla liian korkealla, yhden ikkunan kohdalla vesi menee ikkunapellin alitse suoraan rakenteisiin, mistä johtuen takana olevan vaatehuoneen seinä on märkä ja toinen seinä on märkä ja homeessa.

Syytettä tukee todistaja Lexxxgon lausuma. Syytettä vastaan puhuu todistajien Aaxxxn ja Luxxxteen lausumat. Käräjäoikeus toteaa, että salaojien kunnostamisen olisi tarvittu kaivinkonetta. Todistaja Paxx on tältä osin kertonut, ettei hän ollut nähnyt kaivinkonetta kiinteistöllä. Aaxxxn selvityksen kohdasta ”Koneiden ja kaluston vuokrat” ei myöskään ole löydettävissä sellaista maksusuoritusta, joka todennäköisesti liittyisi kaivinkoneen vuokraamiseen. Vastaajat eivät ole ilmoittaneet, kuka salaojat oli kunnostanut. Sitä ei ole heidän mukaan ollut mahdollista enää selvittää.

Käräjäoikeuden johtopäätös on siten, että rakennuksen salaojissa on 28.10.2005 ollut ainakin olennainen osa syytteessä mainituista vioista ja puutteista. Käräjäoikeuden johtopäätös on edelleen se, ettei salaojia ole kunnostettu ainakaan siinä laajuudessa, että salaojajärjestelmää olisi voinut pitää peruskorjattuna. Saman näytön perusteella käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että maa-aineksen täytöt talon takaseinien kohdalla ovat olleet syytteessä kerrotuin tavoin virheelliset jo 28.10.2005. Käräjäoikeus katsoo tällä oLexxx syy-yhteys eräissä sisätiloissa havaittuihin home- ja kosteusvaurioihin, joita käsitellään jäljempänä.


Ulkoterassi sekä kosteus- ja homevauriot

Syytteessä väitetään, että parvekkeella/ terassilla ei ole vesieristeitä, jonka lisäksi laatoitus on tehty suoraan betoniin ilman tarvittavia pohjatöitä, minkä seurauksena laatat ovat irronneet. Edelleen väitetään, että terassin kaadot ovat väärään suuntaan tai olemattomat, eikä terassikaivoja ole. Syytteessä väitetään tästä johtuvan, ettei vesi pääse terassilta pois kuin haihtumalla tai imeytymällä rakenteisiin. Edelleen väitetään, että terassin reunat ovat puutteelliset ja että terassin tiilikaide on suojaamatta, jonka seurauksena kaiteen alaosa on märkä ja homeessa. Syytteessä väitetään näiden puutteiden ja vikojen aiheuttaneen sen, että vettä on valunut seinärakenteisiin koko terassin matkalta, kahdelta kahdella sivustalla.

Syytteessä väitetään edelleen vaatehuoneen yhden seinän olevan märkä ja toisen seinän olevan märkä ja homeessa. Syytteessä väitetään edelleen, että hometta ja/ tai irtoavia seinäpinnoitteita on kaikilla terassiin rajoittuvilla seinillä ja alakerran makuuhuoneen seinällä. Vuotojälkiä ja hometta on syytteen mukaan myös alakerran autotallissa/ teknisessä tilassa.

Syytettä tukee ensinnäkin todistaja Lexxxn lausuma. Myös todistaja Luxxx on pitänyt terassirakennelmaa poikkeuksellisena ja ongelmallisena. Luxxxn mukaan tällainen terassi vaatii lähes päivittäistä huoltamista, koska muuten terassilla olevat kapeat vedonpoistoaukot tukkeutuvat helposti. Luxxxn mukaan terassille jää kosteutta, joka ajan myötä imeytyy rakenteisiin, mikäli vedenpoistoaukot pääsevät esimerkiksi pudonneiden lehtien johdosta tukkeutumaan. Luxxxn mukaan betoni imee itseensä kosteutta, ellei se ole kosteuseristetty. Luxxxde on pitänyt todennäköisenä, että rakennuksen seinissä havaitut kosteusvauriot ovat saaneet alkunsa juuri siitä, että terassille kertynyt kosteus on tiilikaiteen erityksen puuttuessa imeytynyt rakenteisiin ja edelleen seinien sisäpuolelle.

Käräjäoikeus on katselmuksessa voinut todeta, että terassin lattiassa on kapeat vedonpoistoaukot ja että terassin kaadot ovat niin maltilliset, että niiden toteaminen silmämääräisesti on vaikeaa.

Lexxxgon lausuman perusteella käräjäoikeus pitää selvitettynä, ettei terassin betoni ja tiilirakenne ole vesieristetty.

Käräjäoikeus katsoo varsin todennäköiseksi sen, että terassin lattialle vuosien mittaan kerääntynyt vesi on aiheuttanut kosteuden tunkeutumisen seinärakenteisiin aiheuttaen rakennuksen alakerrassa todettuja home- ja kosteusvaurioita. Käräjäoikeus katsoo nimenomaan terassin rakenteen olevan sellainen, että se on omiaan aiheuttamaan tällaiset vauriot. Tämän puolesta puhuu se, että jo kauppakirjassa 9.2.2005 on mainittu ” kosteusvahinkoja ja jopa homevaurioita alakerrassa” eli samoissa pakoissa, joissa vastaavia vahinkoja on todettu Lexxxgon tarkastuskertomuksen mukaan ja joissa tällaisia vahinkoja on havaittu käräjäoikeuden katselmuksessa. Myös todistaja Luxxxde on todennut havainneensa tällaisia vahinkoja rakennuksen alakerrassa.

Kysymyksessä oleva terassi on perusrakenteeltaan ollut samanlainen talon pystyttämisestä saakka. Ennen 28.10.2005 solmittua kauppaa terassin lattialle on asennettu laatoitus, joka Mixxxin kertomuksen mukaan irtoili jo varsin pian kaupan jälkeen. Se, että home- ja kosteusvaurioita on havaittu esiintyvän samoissa kohdissa sekä ennen kauppoja 9.2.2005 ja 28.10.2005 että niiden jälkeen – eli eri omistajien asuessa rakennuksessa – viittaa vahvasti siihen, että vahingot eivät ole syy-yhteydessä tietyn henkilön menettelyyn, vaan nimenomaan talon rakenteeseen. Mixxx on itse asiassa todennut, että vesi poistuu terassilta nyt paremmin verrattuna tilanteeseen, jolloin terassinlattia oli laatoitettu. Tätä väitettä vastaan ei ole esitetty vastatodistelua. Tämä herättää kysymyksen, onko laatoitus itse asiassa tukkinut vedenpoistoaukot tai onko lattian kaadot laattojen vuoksi vääristynyt. Koska laatat on poistettu, ei näihin kysymyksiin ole saatavissa selvitystä. Käräjäoikeus pitää kuitenkin todennäköisenä, ettei laatoitustyö ole ainakaan vähentänyt terassin rakenteen merkitystä home- ja kosteusvaurioiden aiheuttajana.

Käräjäoikeuden johtopäätös on siten, että rakennuksen terassin rakenne on talon pystyttämisestä saakka ollut omiaan aiheuttamaan home- ja kosteusvaurioiden syntymistä talon seiniin.

Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että home- ja kosteusvaurioita oli syntynyt jo ennen kauppaa 9.2.2005. Näin ollen on kysyttävä, oliko nämä vauriot korjattu vastaajien teettämässä remontissa vai oliko ne yksinkertaisesti peitetty, jotta ne eivät näkyisi neuvoteltaessa rakennuksen myynnistä ennen kauppaa 28.10.2005?

Vastaajien puolesta on vedottu siihen, ettei home- ja kosteusvaurioita ole edes mahdollista piilottaa ylimaalaamalla, koska kosteus tulee hyvin pian uuden maalipinnan lävitse. Todistaja Luxxxde on vahvistanut näin olevan todeten, että mikäli kostealle pinnalle maalaa kosteus tulee maalipinnan läpi viimeistään vuodessa. Jos homeen päälle on mallattu, jäljet siitä näkyvät Luxxxteen mukaan hyvinkin nopeasti.

Käräjäoikeus toteaa tältä osin ensinnäkin Mixxxin kertoneen saaneensa tiedon siitä, että hän saisi ostaa talon ajankohtana, jossa tuoreen maalin haju oli vielä havaittavissa. Poxxxnen on puolestaan kertonut, että remontti oli melkein valmis, kun ensimmäinen esittely pidettiin. Edelleen Texxx on kertonut kaupan solmitun varsin pian sen jälkeen, kun Mixxxin tarjous oli saatu ja hyväksytty. Käräjäoikeus toteaa näiden tietojen puhuvan selvästi sen puolesta, että kunnostustöiden loppuunsaattamisen ja kaupan solmimisen välillä ei ole kulunut kovin paljon aikaa, korkeintaan 1- 2 kuukautta. Tähän nähden käräjäoikeus toteaa oLexxx täysin mahdollista, että home- ja kosteusvauriot peitettiin ylitse maalaamalla niin, että kosteus ei ollut tullut uuden maalin lävitse Mixxxin ostaessa kiinteistön.

Käräjäoikeuden johtopäätös on siten, että rakennuksessa on ollut terassin liittyviä huomattavia rakennevikoja, jotka ovat syy-yhteydessä rakennuksen alakerrassa, ennen kauppoja ja niiden jälkeen havaittuihin home- ja kosteusvaurioihin. Käräjäoikeus katsoo edelleen selvitetyksi, ettei väitetyssä remontissa ole tehty korjaustoimenpiteitä, jotka olisivat poistaneet kosteusvauriot eikä niitä aiheuttavan syyn. Käräjäoikeus pitää selvitettynä, että kaupassa 9.2.2005 todetut home- ja kosteusvauriot on vastaajien teettämässä remontissa joko peitetty ylitse maalaamalla tai sitten silmämääräisesti havaittavissa oleva home on poistettu ennen kosteudesta vahingoittuneiden pintojen peittämistä.

Tämän vuoksi käräjäoikeus on tehnyt sen johtopäätöksen, että rakennuksen alakerrassa havaitut home- ja kosteusvauriot ovat olennaisilta osin olleet olemassa jo kaupan 28.10.2005 yhteydessä. Syytteessä esitetyt väittämät on näytetty toteen.

Käräjäoikeuden johtopäätös on edelleen se, ettei rakennuksen puheena olevaa terassia ja puheena olevia sisätiloja ole kunnostettu ainakaan siinä laajuudessa, että rakennusta olisi voinut pitää peruskorjattuna.


Lämmön talteenottokoje ja ilmanvaihtojärjestelmä

Syytteessä väitetään, että lämmön talteenottokoje ja ilmanvaihtojärjestelmä eivät toimi sekä että osa kanavista on kytkemättä lämmön talteenottokojeeseen. Edelleen väitetään, että takkahuoneen poistoilma-venttiili on pelkkä malli, jonka takana ei ole kanavaa sekä että keittiön liesikuvusta ei ole ulosjohtavaa ilmanvaihtokanavaa.

Syytettä tukevat todistajien Lexxxgon ja Vexxxsen lausumat. Myös todistaja Lixxx on todennut, että rakennuksen ilmanvaihdossa oli ongelmia. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei raitista ilmaa päässyt sisätiloihin. Lixxx on myös todennut, että mikäli ilmanvaihtokone ei ole toiminut, on raitisilman tulo pitänyt järjestää jollakin muulla tavoin. Tässä suhteessa Lixxx on pitänyt ongelmallisena sitä, että rakennuksessa oli ollut vain muutama avattavissa oleva ikkuna.

Haxxxnen on kertonut, että keittiön liesituulettimeen oli ostettu putki, jonka timpuri oli asentanut niin, että se johti ulos saakka. Tätä tietoa ei ole voitu tarkastaa. Käräjäoikeuden toimittamassa katselmuksessa on kuitenkin voitu todeta, että talon ulkopuolella, keittiön kohdalla katon rajan alla on ollut venttiili, joka on voinut olla sanotun putken ulostulokohta.

Mixxx on kertonut, ettei liesituulettimen kone ollut toiminut esittelyssä. Haxxxnen on puolestaan kertonut, ettei hän muista, toimiko kone eikä sitä, oliko koneen toimintaa kokeiltu. Haxxxnen on muistanut, että sähkökaapissa oli ollut kytkimet liesituulettimen koneeseen.

Käräjäoikeuden johtopäätös on tämän selvityksen perusteella se, että rakennuksessa on 28.10.2005 kaupan yhteydessä ollut syytteessä mainitut lämmöntalteenottolaitteeseen ja ilmanvaihtojärjestelmään liittyvät puutteet ja viat ainakin olennaisilta osin. Käräjäoikeus katsoo todennäköiseksi, että nyt puheena olevat todetut viat ja puutteet ovat myötävaikuttaneet edellä kerrottujen home- ja kosteusvaurioiden esiintymiseen. Käräjäoikeuden johtopäätös on, että lämmöntalteenottolaite ja ilmanvaihtojärjestelmä ovat olleet olennaisesti huonommassa kunnossa, kuin mitä ostaja on voinut olettaa ottaen huomioon sen, että rakennusta väitettiin peruskorjatuksi.


Talon rappaus

Syytteessä väitetään, että talon rappaus on virheellisesti tehty.

Syytettä tukee todistaja Lexxxgon lausuma. Syytettä vastaan puhuvat toisaalta todistajien Aaxxxn ja Luxxxteen lausumat. Rappauksen asianmukaisuuden arvioimista vaikeuttaa se, että rappausta voidaan perustellusti moittia epäesteettisesti toteutetuksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rappausta olisi rakennusteknisestä näkökulmasta katsottuna pidettävä viallisena tai puutteellisena.

Käräjäoikeuden toimittamassa katselmuksessa on voitu todeta, että rappauksen pinta on laajoilta alueilta ollut ehjä. Rappaus on kuitenkin irronnut eräiltä osin, minkä syynä todennäköisesti on routiminen todistaja Luxxxteen lausuman mukaan.

Käräjäoikeus toteaa olevan epävarmaa, mistä syystä rappaus on eräiltä kohdin irronnut. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo syytteen jääneen näyttämättä tämän väitteen osalta.


Alakerran takka

Syytteessä väitetään, että rakennuksen alakerran takka on määräysten vastainen. Syytettä tukee todistaja Lexxxgon lausuma. Vastaajien puolesta on tuotu esiin, että lämmitettäessä tällaista käyttöpaikallaan rakennettua takkaa tulee huomiota kiinnittää siihen, ettei se lämpene liikaa.

Käräjäoikeus katsoo todistaja Lexxxgon lausuman ja tarkastuskertomuksen perusteella, että takassa on 28.10.2005 ollut syytteessä mainittu vika (puute).

Käräjäoikeuden johtopäätös on, ettei takka vastaa sitä, mitä voidaan edellyttää ottaen huomioon sen, että rakennusta väitettiin peruskorjatun.


2.Ostajan selonottovelvollisuuden merkityksestä

Syytteessä väitetään vastaajien syyllistyneen 28.10.2005 päivätyn kiinteistökaupan yhteydessä Mixxxiin kohdistuneeseen törkeään petokseen erehdyttämällä häntä ostamaan syytteessä mainitun kiinteistön salaten talossa esiintyvät vakavat puutteet ja virheet.

Petoksesta tuomitaan rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaan se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle.

Arvioitaessa onko asianomistajan katsottava tulleen erehdytetyksi syytteessä mainitun kiinteistökaupan yhteydessä, on huomiota kiinnitettävä siihen, mitä maakaaren 2 luvun 22 §:ssä on säädetty kiinteistön ostajan selonottovelvollisuudesta. Lainkohdan mukaan lähtökohtana on, ettei kiinteistön ostaja saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Yleisellä tasolla voidaan perustellusti katsoa, ettei kiinteistön ostaja voine menestyksellisesti väittää tulleensa erehdytetyksi sellaisen seikan osalta, jonka osalta hän on laiminlyönyt maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaisen selonottovelvollisuutensa.

Säännöksen mukaan ostajalla ei toisaalta ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaikka ostaja olisikin tehnyt tarkempaa tutkimusta edellyttävän havainnon, ostajalla ei ole erityistä velvollisuutta epäillä myyjän antamaa tietoa tai tarkistaa sitä omilla tutkimuksillaan, mikäli myyjä ilmoittaa asian olevan kunnossa (Kasso, Matti. Kiinteistön kauppa ja omistaminen. 2014 s. 260).

Lainkohdan 2 momentin mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

Lainkohdan 3 momentin mukaan myyjä ei vapaudu vastuusta 1 ja 2 momentin nojalla, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti. Vaikka ostajalla siis on itsenäinen selonottovelvollisuus kiinteistön laadullisista ominaisuuksista, myyjä ei vapaudu vastuusta, jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu näin olevan, jos myyjä on antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tahallaan tai jos myyjä on muuten menetellyt törkeän huolimattomasti. Näissä tapauksissa ostaja voi vedota myös sellaisiin seikkoihin, jotka ostajan olisi kiinteistöä tarkastaessaan pitänyt huomata (Kasso s. 263 ja HE 120/1994 vp).

Kuten edellä on todettu, sisältyy syyttäjän ja asianomistajan kirjallisena todisteena (nro 1 / 2) nimeämään, 9.2.2005 päivättyyn kauppakirjaan selostus nyt puheena olevan rakennuksen kunnosta Hoxxx ja Koxxx myydessä puheena olevan kiinteistön Auxxx Oy:lle; sen mukaan:

” Ostaja on siis tietoinen siitä, että talo myydään remonttikohteena ja talon kunto on todettu olevan erittäin heikko. Mm seuraavat asiat on voitu todeta:

talossa useampia vakavia rakennusvirheitä, kosteusvahinkoja ja jopa homevaurioita alakerrassa, salaojitus puutteellinen ja virheellisesti tehty, ulkoseinät ja varsinkin ulkokatto ovat erittäin heikossa kunnossa, alakerta sekä myös yläkerta ovat keskeneräiset, että tulisijat ja hormit osittain ovat käyttökelvottomat, että talon tekniikka ja muu varustus osittain ovat vanhat ja myyjät näin ollen eivät ota minkäänlaista vastuuta näistä asioista”.

Kyseisen kauppakirjan on ostajan puolesta allekirjoittanut T Texxx, joten hän on jo siinä tilanteessa tullut tietoiseksi rakennuksen varsin huonosta kunnosta ja sitä rasittavista vakavista puutteista ja vioista.

Syyttäjän ja asianomistajan kirjallisena todisteena (nro 2 / 3) nimeämästä myyntiesitteestä ilmenee Kiinteistönvälitys Texxx Ky Lkv markkinoineen kiinteistöä. On poikkeuksellista, että sama taho toimii sekä kiinteistönvälittäjänä että ostajan edustajana kiinteistönkaupassa. Tästä huolimatta on selvää, että Texxxia sitoo kiinteistönvälittäjiä koskevat säännöt tiedon antamisesta. Tämä johtuu siitä, että hän on tarjonnut kiinteistöä ostettavaksi mainitun kirjallisen todisteen osoittamalla tavalla.

Texxxia on siten sitonut kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain 9 §, jonka 1 momentin mukaan ”välitysliikkeen on välityskohdetta tarjotessaan annettava toimeksiantajan vastapuolelle kaikki ne tiedot, joiden välitysliike tietää tai sen pitäisi tietää vaikuttavan kaupasta tai vuokrasopimuksesta taikka muusta käyttöoikeussopimuksesta päättämiseen”.

Edelleen häntä on sitonut sanotun lain 11 §, jonka mukaan, mikäli välitysliikkeellä on aihetta epäillä, että välitysliikkeen saamat 9 tai 10 §:ssä tarkoitetut tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia, välitysliikkeen on ”varmistuttava tiedon oikeellisuudesta ja oikaistava mahdollinen virheellinen tai puutteellinen tieto. Jos tiedon oikeellisuuden varmistaminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta vaivaa, välitysliikkeen on ilmoitettava toimeksiantajan vastapuolelle, ettei tietoa ole voitu tarkistaa”.

Käräjäoikeus katsoo, että Texxxin olisi sanottujen lainkohtien nojalla tullut antaa Mixxxille asiallisesti ottaen ne tiedot rakennuksen kunnosta ja siinä olevista virheistä ja puutteista, jotka ilmenevät 9.2.2005 päivätystä kauppakirjasta, koska hänen on täytynyt tietää niiden vaikuttavan Mixxxin päätöksentekoon kiinteistön ostamisesta. Mixxxin kertomuksen perusteella käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, ettei hänelle ollut annettu näitä tietoja. Vastaajat eivät ole edes väittäneet antaneensa hänelle puheena olevia tietoja.

Käräjäoikeus kiinnittää edelleen huomiota siihen, että Kiinteistönvälitys Texxx Ky Lkv:n myyntiesitteessä kiinteistöllä olevan rakennuksen väitetään saneeratun (”saneerauskorjaus 2005”). Saneeraus tarkoittaa yleiskielen mukaan ” korjata perusteellisesti, uusia ja kunnosta” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Suomen kielen perussanakirja S - Ö. Helsinki 1992 s. 25).

Käräjäoikeus kiinnittää myös huomiota siihen – jo edellä todettuun – että sopimukseen on kirjattu talon olleen peruskorjauksen kohteena (”Ostaja on tietoinen myyjän suorittamista peruskorjauksista vuoden 2005 aikana”). Yleiskielen mukaan peruskorjaus tarkoittaa - kuten todettua - perusteellista korjausta, saneerausta; rakennuksen kohdalla peruskorjaus tarkoittaa rakennuksen korjaamista uudenveroiseksi (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Suomen kielen perussanakirja L – R. Helsinki 1992 s. 450).

Edellä sanotun vuoksi käräjäoikeus katsoo Mixxxille ensinnäkin jätetyn kertomatta, että rakennuksessa oli havaittu (kauppakirjassa 9.2.2005 lueteltuja) hyvin olennaisia puutteita ja vikoja ja että rakennusta oli pidettävä varsin huonokuntoisena. Toiseksi Mixxxille nimenomaisesti annettiin tietoa, jonka mukaan kohde oli saneerattu ja peruskorjattu, minkä vuoksi Mixxx on joka tapauksessa saanut Luxxxttaa siihen, ettei myytävässä rakennuksessa (kiinteistössä) ollut tämänkaltaisia olennaisia vikoja ja puutteita.

Käräjäoikeuden johtopäätös on, että Texxx on menetellyt kiinteistökaupan yhteydessä kunnianvastaisesti ja arvottomasti Mixxxia kohtaan.

Todistajien Ojxxxn ja Mäkisen kertomusten perusteella vastaaja Poxxxnen on katsottava käyttäneen tosiasiallista päätösvaltaa Auxxx Oy:ssä. Tätä johtopäätöstä tukee myös Haxxxsen kertomus siitä, että hänen kysyessä töitä Poxxxselta, tämä oli ilmoittanut Texxxin yhtiössä olevan töitä tarjolla. Asiassa on riidatonta, että Poxxxnen on yhdessä Haxxxsen kanssa esitellyt rakennusta Mixxxille. Mixxxin mukaan hänelle oli esittelyjen yhteydessä vakuuteltu kaiken olevan talossa kunnossa. Koska Poxxxsen on katsottava käyttäneen tosiasiallista päätösvaltaa Axxx Oy:ssä, on käräjäoikeus päätynyt siihen johtopäätökseen, että Poxxxnen on viimeistään 9.2.2005 päivätyn kaupan jälkeen ollut tietoinen rakennuksessa havaituista (ja kauppakirjassa 9.2.2005 luetelluista) hyvin olennaisista puutteista ja vioista ja siitä, että rakennusta oli pidettävä varsin huonokuntoisena.

Käräjäoikeuden johtopäätös on, että myös Poxxxnen on menetellyt kiinteistökaupan yhteydessä kunnianvastaisesti ja arvottomasti Mixxxia kohtaan.

Edellä sanotusta seuraa, ettei Mixxxin ole katsottava laiminlyöneen maakaaren 2 luvun 22 §:ssä säädettyä selonottovelvollisuuttaan.


3.Syyksi lukeminen ja rangaistuksen mittaaminen

Texxx

Texxx on 9.2.2005 päivätyn kauppakirjan allekirjoittajana ollut ilmeisen tietoinen siitä, että Axxx Oy:n Hoxxx ja Koxxx ostama rakennus on ollut kauppakirjassa kerrotuin tavoin erittäin huonossa kunnossa, suorastaan purkukunnossa. Hän on ollut ilmeisen tietoinen myös siitä, että rakennuksessa on kauppakirjassa kerrotut home- ja kosteusvauriot, koska niiden sijaintipaikka on kauppakirjassa yksilöity, eli ne ovat olleet silmämääräisesti todettavissa. Texxxilla ei ole ollut mitään todellista syytä epäillä kauppakirjan selostusta vioista ja puutteista liioitelluksi.

Texxx on ollut ilmeisen tietoinen siitä, ettei rakennuksessa ennen 28.10.2005 toimeenpannussa remontissa ole sanottuja vakavia puutteita ja vikoja korjattu. Tämä johtuu siitä, että remontti on rahoitettu hänen omistamansa ja edustamansa Ruxxx Oy:n varoista. Texxxin on täytynyt tietää, mitä toimenpiteitä hänen yrityksensä varoista kustannetaan. Tätä johtopäätöstä tukee myös Haxxxsen kertomus siitä, että Texxx oli päättänyt talon kunnostuksesta.

Texxx on laatinut myyntiesitteen, jossa rakennuksen väitetään olleen ”saneerauskorjauksen” kohteena ja hän on myyjän edustajana allekirjoittanut kauppakirjan 28.10.2005, jossa rakennuksen väitetään olleen ”peruskorjauksen” kohteena. Texxx on siten tahallaan salannut Mixxxilta sen, että rakennuksessa on ollut syytteessä mainitut kattoon, sisäkattoon, tiiliseen hormiin, salaojiin ja rakennuksen viereisiin maatäyttöihin sekä ulkoterassiin liittyvät olennaiset viat ja puutteet samoin kuin syytteessä mainitut kosketus- ja homevauriot.

Texxx on menettelyllään tahallaan erehdyttänyt Mixxxia solmimaan kaupan ja maksamaan syytteessä mainitun 193.000 euron kauppahinnan, vaikka rakennuksen arvo on tosiasiallisesti ollut korkeintaan arviolta n. 70.000 euron arvoinen. Texxx on siten, hankkiakseen itselleen ja kanssatekijälleen oikeudetonta taloudellista hyötyä, erehdyttämällä, tai Mixxxin erehdystä hyväksi käyttämällä, saanut Mixxxin solmimaan sanotun kaupan ja maksamaan ainakin n. 120.000 euron ylihinnan. Texxx on siten aiheuttanut Mixxxille huomattavaa taloudellista vahinkoa. Ottaen huomioon sen, että Mixxx on käyttänyt kauppahinnan maksuun käytännöllisesti katsottuna kaiken varallisuutensa, on hänelle katsottava rikoksella aiheutetun myös erityisen tuntuvaa vahinkoa.

Texxx on menettelyllään syyllistynyt petokseen, joka huomioon ottaen Mixxxille aiheutetun taloudellisen vahingon määrä ja merkitys, hänen kertomuksestaan ilmenevät homeen ja kosteuden vahingoittamassa asunnossa asumisesta aiheutuneet haitat sekä Texxxin edellä mainittu asema kiinteistönvälittäjänä, on törkeä myös kokonaisuutena arvostellen.

Texxxin syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Texxx on tuomittava teosta, sen vahingollisuus ja muu moitittavuus huomioon ottaen, yhden vuoden ja kuuden kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Koska syyksi luettavasta rikoksesta on kulunut yli kymmenen vuotta, käräjäoikeus katsoo mahdolliseksi määrätä vankeusrangaistuksen ehdolliseksi.


Poxxxnen

Edellä kerrotuin tavoin on todistajien Ojxxxn ja Mäkisen kertomusten perusteella vastaaja Poxxxsen katsottava käyttäneen tosiasiallista päätösvaltaa Axxx Oy:ssä, mitä johtopäätöstä tukee myös Haxxxsen kertomus siitä, että Poxxxnen oli ilmoittanut hänelle Texxxin yhtiössä olevan töitä tarjolla. Tätä johtopäätöstä tukee edelleen se seikka, että Mixxxin uskottavan kertomuksen mukaan Poxxxnen oli ollut se henkilö, joka ilmoitti hänelle Axxx Oy:n konkurssiin asettamisesta.

Mixxx on edelleen kertonut Poxxxsen todenneen, että rakennuksen myynti Mixxxille voisi onnistua, vaikka Mixxx ei kykenisi maksamaan pyydettyä 215.000 euron kauppahintaa. Mixxxin mukaan Poxxxnen oli tekemänsä puhelinsoiton jälkeen ilmoittanut kauppojen syntyvän. Asianomistajan kirjallisena todisteena nro 8 nimeämästä Axxx Oy:n hallituksen kokouksen 25.10.2005 päivätystä pöytäkirjasta ilmenee yhtiön hyväksyneen Mixxxin tarjouksen. Pöytäkirjan on allekirjoittanut Mäxxx. Hän on tässä asiassa todistajana kuultuna kertonut Poxxxsen tuoneen hänelle papereita allekirjoitettavaksi. Mäxxx ei ollut kiinnittänyt huomiota siihen, mitä asiakirjoja hän oli allekirjoittanut. Tämä puhuu yhtäältä sen puolesta, että Poxxxnen on käyttänyt tosiasiallista päätösvaltaa Axxx Oy:ssä ja toisaalta sen puolesta, että hän on toiminut yhteistuumaisesti Texxxin kanssa.

Näiden syiden vuoksi Poxxxsen on katsottava viimeistään 9.2.2005 päivätyn kaupan jälkeen olleen tietoinen rakennuksessa havaituista (ja kauppakirjassa 9.2.2005 luetelluista) hyvin olennaisista puutteista ja vioista ja siitä, että rakennusta oli pidettävä varsin huonokuntoisena.

Poxxxsen on katsottava tienneen sen, ettei rakennuksessa ennen 28.10.2005 toimeenpannussa remontissa ole sanottuja vakavia puutteita ja vikoja korjattu. Tämä johtuu siitä, että yhtiössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävänä henkilönä, hänen on täytynyt tietää ainakin olennaisilta osin, mitä yhtiön teettämässä remontissa tehdään. Edelleen se, että hänen ohjauksesta Haxxxnen on osallistunut sanottuun remonttiin puhuu sen puolesta, että Poxxxnen on ollut tietoinen remontin laajuudesta ja Luxxxnteesta.

Edelleen Poxxxsen tietoisuuden puolesta puhuu se, että hänen on katsottava toimineen syytteessä mainitussa rikoksessa yhteistuumaisesti Texxxin kanssa.

Asiassa on edellä kerrotuin tavoin riidatonta, että Poxxxnen on yhdessä Haxxxsen kanssa esitellyt rakennusta Mixxxille. Mixxxin mukaan hänelle oli esittelyjen yhteydessä vakuuteltu kaiken oLexxx talossa kunnossa. Poxxxnen on ollut tietoinen näin menetellessään, etteivät Mixxxille annetut tiedot rakennuksen kunnosta vastanneet todellisuutta.

Asianomistajan kirjallisena todisteena nro 8 nimeämästä hallituksen kokouksen 25.10.2005 päivätystä pöytäkirjasta ilmenee yhtiön hyväksyneen Mixxxin tarjouksen. Edellä kerrotuin tavoin todistaja Mäxxx on kertonut Poxxxsen tuoneen hänelle yhtiön asiakirjoja allekirjoitettavaksi. Tästä syystä on pidettävä selvitettynä, että Poxxxnen myös tiesi, mihin hintaan rakennusta myytiin Mixxxille. Poxxxsen tietoisuuden puolesta puhuu tässäkin kohdin myös se, että hänen on katsottava toimineen syytteessä mainitussa rikoksessa yhteistuumaisesti Texxxin kanssa.

Käräjäoikeus katsoo jääneen epävarmaksi, onko Poxxxnen osallistunut varsinaiseen kaupantekotilaisuuteen 28.10.2005. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä asiassa ottaen huomioon sen, että syytteessä tarkoitettu rikos on katsottava Texxxin ja Poxxxsen yhdessä tekemäksi.

Rikoslain 8 luvun 1 §:n 2 momentin 2 -kohdan mukaan syyteoikeus vanhentuu kymmenessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta. Rikoslain 36 luvun 2 §:n mukaan törkeästä petoksesta säädetty ankarin rangaistus on neljä vuotta vankeutta. Rikoslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan syyte katsotaan vanhentumisajan kulumisen katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun syytettävälle on laillisesti annettu haaste tiedoksi. Haaste on annettu tiedoksi Poxxxselle Nummelassa 10.9.2015. Näin ollen ja kun syytteessä tarkoitettu rikos on katsottava Texxxin ja Poxxxsen yhdessä tekemäksi, on syyte nostettu Poxxxsta vastaan vanhentumisajan kulumisen katkaisevalla tavalla ennen syyteoikeuden vanhentumisajankohtaa 27.10.2015. Syyteoikeus ei siten ole vanhentunut Poxxxsen osalta.

Poxxxnen on, toimiessaan yhteistuumaisesti Texxxin kanssa, tahallaan erehdyttänyt Mixxxia solmimaan kaupan ja maksamaan syytteessä mainitun 193.000 euron kauppahinnan, vaikka rakennuksen arvo on tosiasiallisesti ollut korkeintaan arviolta n. 70.000 euron arvoinen. Poxxxnen on siten, hankkiakseen itselleen ja kanssatekijälleen oikeudetonta taloudellista hyötyä, erehdyttämällä, tai Mixxxin erehdystä hyväksi käyttämällä, saanut Mixxxin solmimaan sanotun kaupan ja maksamaan ainakin n. 120.000 euron ylihinnan. Poxxxnen on siten aiheuttanut Mixxxille huomattavaa taloudellista vahinkoa. Ottaen huomioon sen, että Mixxx on käyttänyt kauppahinnan maksuun käytännöllisesti katsottuna kaiken varallisuutensa, on hänelle katsottava rikoksella aiheutetun myös erityisen tuntuvaa vahinkoa erehtyneelle.

Poxxxnen on menettelyllään syyllistynyt petokseen, joka huomioon ottaen Mixxxille aiheutetun taloudellisen vahingon määrä ja merkitys ja hänen kertomuksestaan ilmenevät homeen ja kosteuden vahingoittamassa asunnossa asumisesta aiheutunut haitta, on törkeä myös kokonaisuutena arvostellen.

Poxxxsen syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Poxxxnen on tuomittava teosta, sen vahingollisuus ja muu moitittavuus huomioon ottaen, yhden vuoden ja kolmen kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Koska syyksi luettavasta rikoksesta on kulunut yli kymmenen vuotta, käräjäoikeus katsoo mahdolliseksi määrätä vankeusrangaistuksen ehdolliseksi.


4. Hylätty syyte

Haxxxnen on kiistänyt tienneensä missä kunnossa syytteessä tarkoitettu talo on ollut Axxx Oy:n ostaessa sen 9.2.2005. Hän on myös kiistänyt tienneensä, millä ehdoin kiinteistö on myyty Mixxxille 28.10.2005. Haxxxnen on näytetty osallistuneen syytteessä tarkoitetun rakennuksen remonttiin toimimalla työmiesten kuljettajana ja eräänlaisena työnvalvojana. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että hän olisi osallistunut päätöksentekoon syytteessä kuvatussa tapahtumainkulussa. Asiassa ei ole tullut esiin perusteita katsoa Haxxxsta samanveroiseksi toimijaksi kuin Texxx ja Poxxxnen. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että hän olisi ollut heidän kanssatekijänsä. Haxxxnen on pikemmin ollut eräiden Texxxin ja Poxxxsen tekemien päätösten toimeenpannut henkilö. Haxxxsen osalta on jäänyt selvittämättä, onko hänellä ollut tietoisuus niistä seikoista, jotka edellä kerrotuin tavoin ovat merkinneet törkeän petoksen tunnusmerkistön täyttymistä.
Haxxxsen syyllisyydestä törkeään petokseen jää siten varteenotettava epäily. Haaste on annettu hänelle tiedoksi 27.8.2015. Syyteoikeus rikoslain 36 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta petoksesta vanhenee viidessä vuodessa, eli syyteoikeus tästä rikoksesta on ollut vanhentunut jo haasteen tiedoksiantohetkellä. Näiden syiden vuoksi syyte Haxxxsta vastaan on hylättävä.


5. Vahingonkorvausvelvollisuus

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Lain 6 luvun 2 §:n mukaan, milloin vahinko on kahden tai useamman aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset korvaamaan saman vahingon, vastaavat he yhteisvastuullisesti.

Käräjäoikeus on edellä selostetuin perustein katsonut Texxxin ja Poxxxsen syyllistyneen yhteistuumaisesti Mixxxiin kohdistuneeseen törkeään petokseen. He ovat siten yhteisvastuullisesti velvolliset korvaamaan hänelle rikoksellaan aiheuttamansa taloudellinen vahinko.

Mixxx on vaatinut vastaajien velvoittamista korvaamaan hänelle laillisine korkoineen kiinteistön ylihinnan, jonka määrä asianomistajan mukaan on 138.000 euroa. Käräjäoikeus toteaa, että kiinteistön kauppahinta on 9.2.2005 ollut 55.000 euroa. Tätä on pidettävä luotettavana tietona kiinteistön käyvästä arvosta. Vastaajat ovat tämän jälkeen toimenpanneet remontin, joka on kuitenkin edellä kerrotuin tavoin koskenut vain eräitä pintoja ja jonka todellinen tarkoitus on ollut salata ne vakavat puutteet ja vauriot, joita rakennuksessa oli myyntihetkellä. Näin ollen remontti ei ole käräjäoikeuden käsityksen mukaan nostanut kiinteistön arvoa mainittavasti.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n mukaan, jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän.

Selvitystä siitä, paljonko toimeenpantu remontti on nostanut kiinteistön arvoa 55.000 eurosta, on enää tässä vaiheessa saatavissa vain vaikeuksin. Siksi käräjäoikeus on sanotun lainkohdan nojalla arvioinut määrän 15.000 euroksi. Kiinteistön todellinen käypä arvo on 28.10.2005 siten käräjäoikeuden käsityksen mukaan ollut 70.000 euroa (55.000 + 15.000).

Mixxx on edellä selostetuin perustein erehdytetty maksamaan kiinteistöstä 193.000 euroa. Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, ettei Mixxx olisi ostanut kiinteistöä ollenkaan, mikäli hän olisi saanut totuudenmukaisen tiedon siinä olevan rakennuksen kunnosta. Ajatellussa purkukannetta koskevassa asiassa olisi Mixxx varsin todennäköisesti saanut kaupan puretuksi, jolloin hänelle olisi palautettu hänen maksamansa kauppahinta ja kiinteistö vastaavasti myyjälle. Mixxx ei ole voinut nostaa purkukannetta myyjäyhtiön konkurssiin asettamisen johdosta. Joka tapauksessa näiden seikkojen johdosta on perusteltua hyväksyä Mixxxin korvausvaatimus 123.000 euron määrään saakka (193.000 – 70.000).

Koska vahinko on aiheutettu tahallisesti, ei ole perusteita poiketa täyden korvauksen periaatteesta.

Se, että Mixxx ei ole korjauttanut omin kustannuksin rakennuksessa olevia puutteita ja virheitä saadessaan niistä tiedon, on hänen kertomansa mukaan johtunut siitä, ettei hänellä ole ollut siihen varaa. Ottaen huomioon sen, että Mixxxille on 21.8.2009 lukien myönnetty oikeusapua ilman omavastuuosuutta, on tätä tietoa pidettävä uskottavana. Muutenkaan Mixxxin menettely ei muodosta sellaista passiivisuutta, joka vähentäisi Texxxin ja Poxxxsen korvausvastuuta.

Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan siten yhteisvastuullisesti maksamaan vahingonkorvauksena Mixxxille 123.000 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 28.10.2005 lukien.

Mixxx on vaatinut vastaajien velvoittamista maksamaan hänelle yhteisvastuullisesti 800 euroa laillisine viivästyskorkoineen asumishaitasta. Käräjäoikeus katsoo Mixxxin kertomuksen sekä todistajien Lexxxgon ja Lixxxin kertomusten perusteella näytetyksi, että Mixxxille on aiheutunut nyt puheena oleva asumishaitta. Käräjäoikeus katsoo vaaditun määrän olevan kohtuullinen.

Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan siten yhteisvastuullisesti maksamaan korvauksena asumishaitasta Mixxxille 800 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 11.4.2016 lukien.

Haxxxseen kohdistetut korvausvaatimukset on hylätty, koska on jäänyt näyttämättä, että hän olisi rikoksella aiheuttanut korvausvaatimuksessa tarkoitetut vahingot Mixxxille.


6. Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen

Texxx on esittänyt vaatimuksen, että hänelle tulee suorittaa valtion varoista hyvitys, koska oikeudenkäynti on hänen osalta viivästynyt siten, että se loukkaa hänen oikeuttaan oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.

Texxx on ilmoittanut saaneensa tiedon siitä, että syytteessä tarkoitetussa asiassa poliisi oli käynnistänyt esitutkinnan osallistuessaan toisen asian pääkäsittelyyn Turun hovioikeudessa 16.5.2011. Tieto esitutkinnan aloittamisesta oli saatu käsittelyssä olleen jutun syyttäjältä.

Syyttäjä on kiistänyt, että Texxxille olisi ilmoitettu tämän asian esitutkinnasta sanotussa hovioikeuden pääkäsittelyssä 16.5.2011. Syyttäjä, joka on keskustellut hovioikeuden pääkäsittelyssä olleen syyttäjän kanssa asiasta, on ilmoittanut, ettei tuon jutun syyttäjä edes tiennyt, että myös tämä nyt käsiteltävänä oleva asia oli vireillä poliisilla. Syyttäjä on ilmoituksensa tueksi vedonnut siihen, että nyt tutkittuun syytteeseen johtaneen esitutkinnan aloittamisesta oli tullut kiireellinen, esitutkintalain 5 luvun 1 §:n tarkoittama ennakkoilmoitus (A1) syyttäjänvirastoon vasta 8.6.2015, mikä tarkoittaa, ettei syyttäjänvirastossa ollut tiedetty tämän asian olemisesta poliisin tutkittavana ennen sanottua ajankohtaa. Syyttäjän ilmoittama tieto on perustunut syyttäjän tietojärjestelmään kirjattuun merkintään.

Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä säädetyn lain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa rikosasiassa siitä, kun toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut vastaajalle hänen tekemäkseen epäillystä rikoksesta tai kun häneen kohdistettu rikosepäily on olennaisesti vaikuttanut hänen asemaansa.

Jos Texxx on saanut syyttäjältä toisen asian pääkäsittelyssä tiedon siitä, että poliisi on ryhtynyt tutkimaan hänen tekemäkseen epäiltyä rikosta, on oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika katsottava alkavan tästä tiedonantamisesta. Koska syyttäjän tietojärjestelmään on kirjattu poliisin tehneen esitutkintalain 5 luvun 1 §:n tarkoittaman ennakkoilmoituksen syyttäjänvirastoon vasta 8.6.2015, käräjäoikeus katsoo epäuskottavaksi sen, että tästä tutkittavasta rikosepäilystä olisi ilmoitettu hänelle hovioikeuden pääkäsittelyssä jo 16.5.2011.

Käräjäoikeus katsoo sen vuoksi, että oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä säädetyn lain 5 §:ssä tarkoitettu ajanjakso oli alkanut 24.6.2015, kun Texxx on esitutkintaviranomaiselta saanut tiedon häntä koskevista rikosepäilyistä. Ottaen huomioon asian laatu ja se, että esitutkinnan käynnistymisestä on kulunut noin yhdeksän kuukautta, käräjäoikeus toteaa, ettei Texxxilla ole oikeutta hyvitykseen viivästymisestä.


7.Oikeudenkäyntikulut

Asianomistaja Mixxxille on myönnetty oikeusapua ilman omavastuuosuutta. Mixxxin avustajalle, asianajaja E Vlle suoritetaan valtion varoista korvauksena kuluista 331,66 euroa, palkkiona 8.753,66 euroa, arvonlisäveron osuutena 2.180,48 euroa, eli yhteensä 11.265,80 euroa, minkä määrän Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti oikeusapulain 22 §:n nojalla korvaamaan valtiolle korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen 11.4.2016 lukien.

Vastaaja Haxxxsen puolustajalle, asianajaja K Ulle suoritetaan valtion varoista korvauksena kuluista 338,68 euroa, palkkiona 5.194,44 euroa, arvonlisäveron osuutena 1.327,95 euroa, eli yhteensä 6.861,07 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.

Vastaaja Texxxin puolustajalle, asianajaja T Exxxille suoritetaan valtion varoista korvauksena kuluista 177,65 euroa, palkkiona 6.287,60 euroa, arvonlisäveron osuutena 1.551,66 euroa, eli yhteensä 8.016,91 euroa, minkä määrän Texxx velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:n nojalla korvaamaan valtiolle.

Poxxxsen valtioon, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a §:n nojalla kohdistama oikeudenkäyntilukujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään asian lopputulos huomioon ottaen.


8. Todistelukustannukset

Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannuksista 395,80 euroa.


Vastaaja
Haxxxnen,

Hylätty syyte
1. Törkeä petos 28.10.2005


Korvausvelvollisuus

Vastaaja Haxxxsen puolustajalle, asianajaja K Ulle suoritetaan valtion varoista korvauksena kuluista 338,68 euroa, palkkiona 5.194,44 euroa, arvonlisäveron osuutena 1.327,95 euroa, eli yhteensä 6.861,07 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.


Vastaaja
Texxx,

Syyksi luettu rikos
1. Törkeä petos 28.10.2005
Rikoslaki 36 luku 2 § 1


Rangaistusseuraamukset

Vankeus
1 vuosi 6 kuukautta vankeutta.
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 11.3.2018.
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.


Korvausvelvollisuus

Vastaaja Texxxin puolustajalle, asianajaja T Exxxlle suoritetaan valtion varoista korvauksena kuluista 177,65 euroa, palkkiona 6.287,60 euroa, arvonlisäveron osuutena 1.551,66 euroa, eli yhteensä 8.016,91 euroa, minkä määrän Texxx velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:n nojalla korvaamaan valtiolle.

Mixxxin avustajalle, asianajaja E Vlle suoritetaan valtion varoista korvauksena kuluista 331,66 euroa, palkkiona 8.753,66 euroa, arvonlisäveron osuutena 2.180,48 euroa, eli yhteensä 11.265,80 euroa, minkä määrän Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti oikeusapulain 22 §:n nojalla korvaamaan valtiolle korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen 11.4.2016 lukien.

Texxx ja Poxxxnen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 395,80 euroa. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §


Poxxxnen, ja Texxx, velvoitetaan maksamaan J Mixxxille yhteisvastuullisesti

1) vahingonkorvauksena 123.000,00 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 28.10.2005 lukien sekä

2) korvauksena asumishaitasta 800,00 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.