Asumisterveys ja terveydensuojelulaki oikeudenkäynnissä
Asuntokaupoissa riidellään usein asumisterveydestä. Ostaja saattaa vaatia kaupan purkua tai hinnanalennusta asumisterveys perusteen eli terveyshaitan perusteella. Terveyshaitta voi toimiakin sellaisena virheenä, joka oikeuttaa purkuun tai hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen. Ongelmana on silloin itse haitan näyttäminen.
Terveyshaitta on toisinaan selvästi havaittavissa esim. jos seinärakenteessa on lahovaurio. Se riittää näytöksi eikä kalliita näytteenottoja tarvita. Mutta jos selvää vauriota ei ole havaittavissa joudutaan ensin selvittämään, onko esim. sisäilmassa mikrobeja ja ylittävätkö ne terveyshaittana pidettävän kynnyksen. Suurin osa mikrobeista on normaaleja sisäilmankin mikrobeja mutta niiden määrän ylittäessä haitallisena pidettävät raja-arvot voidaan katsoa että asunnossa on terveyshaitta. Ongelma syntyy kuitenkin siinä, ettei sisäilman mikrobeja voida luotettavasti mitata. Ilmatutkimukset ovat vain suuntaa-antavia.
Vaikka rakenteista löytyy viitearvot ylittäviä mikrobeja, ei se vielä ole peruste hinnanalennukselle tai kaupan purulle koska rakenteissa olevat mikrobit eivät ole terveyshaitta sellaisenaa. Vasta jos niitä pääsee vuotoilmana sisäilmaan siitä voi muodostua terveyshaitta. Vuotoilmaa voidaan tutkia savukokeilla mutta niidenkin merkitys on kyseenalainen. Vanhat rakenteet vuotavat aina jonkin verran ja kysymys onkin asunnon sisäilman painetasapainosta. Sisäilma ei saisi olla kuin lievästi alipaineinen. Loppujen lopuksi tässäkin joudutaan arviointi tekemään puutteellisin tiedoin sillä terveyshaitta syntyy vasta jos mikrobimäärät ja mikrobisuvut ovat riittäviä. Tosin lääketiede ei ole saanut selville, mitkä mikrobit ovat minkäsuuruisina määrinä joillekin terveysriski. Lisäksi selvitetään asukkaiden oireilua esim. hengitystieoireilut kuten nenän tukkoisuus aamulla, yskä, nuha jne. Mutta mikä on näiden varsin tyypillisten oireilujen ja sisäilman välinen suhde? Sitä ei voida luotettavasti selvittää. Päätökset näissä asioissa perustuvat siten puutteelliseen tietoon. Silloin merkitystä saa oikeudenkäynnissä kantajalla oleva näyttötaakka terveyshaitasta. Kantajan eli ostaja onkin syytä tarkoin miettiä millä näytöllä oikeuteen kannattaa lähteä.
Terveyshaittoja selvitettäessä joudutaan käyttämään alan asiantuntijoita. Näitä ovat kunnan terveystarkastajat, lääkärit, rakennusalan asiantuntijat ja kuntotarkastajat. Kun ollaan terveyshaittojen kanssa tekemisisssä ollaan usein harmaalla alueella, missä faktat ja tieto ovat vähissä. Oireilut esiintyvät toisilla ja toisilla taas ei. Pätevän ja puolueettoman asiantuntijan merkitys on silloin suuri. Uusi terveydensuojeluasetus säätelee kirjavan asiantuntijajoukon pätevyysvaatimuksia. Rakennusterveysasiantuntijoille annetaan alan koulutus ja pidetään yllä asiantuntijarekisteriä. Asetus on uusi ja uudistus on näiltä osin valmisteluvaiheessa.
Riitatilanteissa käännytään uein kuntien terveystarkastajien puoleen. Kuntien terveystarkastajat saattavat antaa korjauskehoituksia epäillessään terveyshaittaa. Taloyhtiö tai asunnon omistaja (esim. omakotitalo) velvoitetaan ryhtymään toimiin haitan poistamiseksi. Oikeudessa olevan riitatilanteen kannalta on kuitenkin olennaista selvittää vaurio ja sen laatu. Osa vaurioista saattaa olla aiheutunut ostajan hallinta-aikana, jolloin myyjä ei vastaa virheen korjaamisesta. Ostajan tulee siis terveyshaitan lisäksi osoittaa sen syy ja että se on ollut jo kaupantekohetkellä olemassa.
Oikeudessa on ajettu em. kaltaisia riitoja myös rikosperusteisina esim. petoksena tai vahingontekona. Silloin ostaja on väittänyt myyjän tienneen virheestä ja terveyshaitasta esim. laajasta kosteusvauriosta mutta jättäneen tämän kertomatta ostajalle. Jos poliisi käynnistää esitutkinnan, mitä ei usein tapahtu, se selvittää virheen ja tietoisuuden. Rikosjutuissa syyttäjä harkitsee esitutkinnan jälkeen, ylittääkö myyjän toiminta syytekynnyksen. Jos ei niin syyttäjä ei aja asiaa. Ostajalla on kuitenkin itsenäinen oikeus ajaa syytettä. Tätä ei tosin voi suositella. Sama asia voidaan ajaa vahingonkorvausperusteella eli siviilijuttuna. Periaatteessa vaatimus voi menestyä mutta rikosasiassa syyttäjällä (ja ostajalla) on tässäkin näyttötaakka virheestä ja sen tietoisuudesta. Myyjä saattaa väittää, että virhe korjattiin paljon ennen kauppaa ja luultiin, että se oli poistunut. Kaupanteossa hyväksytään normaali kehuminen. Tietoisesti väärän tiedon antaminen on kuitenkin kiellettyä ja täyttää petoksen tunnusmerkistön. Jos teosta on aiheutunut terveyshaittaa saattaa se täyttää vahingonteon tunnusmerkistönkin.
Asumisen terveyshaittaa säätelee terveydensuojelulaki josta asumiseen liittyvät kohdat löytyvät tästä.
Sen lisäksi on annettu terveydensuojeluasetus, jossa määritellään rakennusterveysasiantuntijoiden pätevyysksiä ja esim. mikrobien ja muiden tekijöiden raja-arvoja.
Asuntokaupoissa riidellään usein asumisterveydestä. Ostaja saattaa vaatia kaupan purkua tai hinnanalennusta asumisterveys perusteen eli terveyshaitan perusteella. Terveyshaitta voi toimiakin sellaisena virheenä, joka oikeuttaa purkuun tai hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen. Ongelmana on silloin itse haitan näyttäminen.
Terveyshaitta on toisinaan selvästi havaittavissa esim. jos seinärakenteessa on lahovaurio. Se riittää näytöksi eikä kalliita näytteenottoja tarvita. Mutta jos selvää vauriota ei ole havaittavissa joudutaan ensin selvittämään, onko esim. sisäilmassa mikrobeja ja ylittävätkö ne terveyshaittana pidettävän kynnyksen. Suurin osa mikrobeista on normaaleja sisäilmankin mikrobeja mutta niiden määrän ylittäessä haitallisena pidettävät raja-arvot voidaan katsoa että asunnossa on terveyshaitta. Ongelma syntyy kuitenkin siinä, ettei sisäilman mikrobeja voida luotettavasti mitata. Ilmatutkimukset ovat vain suuntaa-antavia.
Vaikka rakenteista löytyy viitearvot ylittäviä mikrobeja, ei se vielä ole peruste hinnanalennukselle tai kaupan purulle koska rakenteissa olevat mikrobit eivät ole terveyshaitta sellaisenaa. Vasta jos niitä pääsee vuotoilmana sisäilmaan siitä voi muodostua terveyshaitta. Vuotoilmaa voidaan tutkia savukokeilla mutta niidenkin merkitys on kyseenalainen. Vanhat rakenteet vuotavat aina jonkin verran ja kysymys onkin asunnon sisäilman painetasapainosta. Sisäilma ei saisi olla kuin lievästi alipaineinen. Loppujen lopuksi tässäkin joudutaan arviointi tekemään puutteellisin tiedoin sillä terveyshaitta syntyy vasta jos mikrobimäärät ja mikrobisuvut ovat riittäviä. Tosin lääketiede ei ole saanut selville, mitkä mikrobit ovat minkäsuuruisina määrinä joillekin terveysriski. Lisäksi selvitetään asukkaiden oireilua esim. hengitystieoireilut kuten nenän tukkoisuus aamulla, yskä, nuha jne. Mutta mikä on näiden varsin tyypillisten oireilujen ja sisäilman välinen suhde? Sitä ei voida luotettavasti selvittää. Päätökset näissä asioissa perustuvat siten puutteelliseen tietoon. Silloin merkitystä saa oikeudenkäynnissä kantajalla oleva näyttötaakka terveyshaitasta. Kantajan eli ostaja onkin syytä tarkoin miettiä millä näytöllä oikeuteen kannattaa lähteä.
Terveyshaittoja selvitettäessä joudutaan käyttämään alan asiantuntijoita. Näitä ovat kunnan terveystarkastajat, lääkärit, rakennusalan asiantuntijat ja kuntotarkastajat. Kun ollaan terveyshaittojen kanssa tekemisisssä ollaan usein harmaalla alueella, missä faktat ja tieto ovat vähissä. Oireilut esiintyvät toisilla ja toisilla taas ei. Pätevän ja puolueettoman asiantuntijan merkitys on silloin suuri. Uusi terveydensuojeluasetus säätelee kirjavan asiantuntijajoukon pätevyysvaatimuksia. Rakennusterveysasiantuntijoille annetaan alan koulutus ja pidetään yllä asiantuntijarekisteriä. Asetus on uusi ja uudistus on näiltä osin valmisteluvaiheessa.
Riitatilanteissa käännytään uein kuntien terveystarkastajien puoleen. Kuntien terveystarkastajat saattavat antaa korjauskehoituksia epäillessään terveyshaittaa. Taloyhtiö tai asunnon omistaja (esim. omakotitalo) velvoitetaan ryhtymään toimiin haitan poistamiseksi. Oikeudessa olevan riitatilanteen kannalta on kuitenkin olennaista selvittää vaurio ja sen laatu. Osa vaurioista saattaa olla aiheutunut ostajan hallinta-aikana, jolloin myyjä ei vastaa virheen korjaamisesta. Ostajan tulee siis terveyshaitan lisäksi osoittaa sen syy ja että se on ollut jo kaupantekohetkellä olemassa.
Oikeudessa on ajettu em. kaltaisia riitoja myös rikosperusteisina esim. petoksena tai vahingontekona. Silloin ostaja on väittänyt myyjän tienneen virheestä ja terveyshaitasta esim. laajasta kosteusvauriosta mutta jättäneen tämän kertomatta ostajalle. Jos poliisi käynnistää esitutkinnan, mitä ei usein tapahtu, se selvittää virheen ja tietoisuuden. Rikosjutuissa syyttäjä harkitsee esitutkinnan jälkeen, ylittääkö myyjän toiminta syytekynnyksen. Jos ei niin syyttäjä ei aja asiaa. Ostajalla on kuitenkin itsenäinen oikeus ajaa syytettä. Tätä ei tosin voi suositella. Sama asia voidaan ajaa vahingonkorvausperusteella eli siviilijuttuna. Periaatteessa vaatimus voi menestyä mutta rikosasiassa syyttäjällä (ja ostajalla) on tässäkin näyttötaakka virheestä ja sen tietoisuudesta. Myyjä saattaa väittää, että virhe korjattiin paljon ennen kauppaa ja luultiin, että se oli poistunut. Kaupanteossa hyväksytään normaali kehuminen. Tietoisesti väärän tiedon antaminen on kuitenkin kiellettyä ja täyttää petoksen tunnusmerkistön. Jos teosta on aiheutunut terveyshaittaa saattaa se täyttää vahingonteon tunnusmerkistönkin.
Asumisen terveyshaittaa säätelee terveydensuojelulaki josta asumiseen liittyvät kohdat löytyvät tästä.
Sen lisäksi on annettu terveydensuojeluasetus, jossa määritellään rakennusterveysasiantuntijoiden pätevyysksiä ja esim. mikrobien ja muiden tekijöiden raja-arvoja.