Yhteisomistussuhteen purkaminen
Yhteisomistussuhteen purkaminen.
Yhteisomistajalla on aina oikeus vaatia yhteisomistussuhteen purkamista. Kiinteistöjen hallinnanjakosopimuksella voidaan tätä oikeutta rajoittaa koskemaan vain kunkin oman asunnon hallinnan osuutta. Hallinnanjakosopimuksissa voidaan myös sopia myös muista käytön ehdoista esim. yhden rakennuksen käyttövuoroista. Hallinnanjakosopimus voidaan rekisteröidä, jolloin se sitoo tuleviakin omistajia. Sopimus, joka tehdään kiinteistön omistamisesta on sidottu sen ehtoihin kuten mikä tahansa sopimus. Pelkkä kiinteistön kustannusten jakamista koskeva sopimus ei ole hallinnanjakosopimus, johon omistajat voisivat vedota esim. vastustaessaan yhden osakkaan vaatimaa yhteisomistussuhteen purkamista ellei sellaisesta ole nimenomaisesti sovittu.
Yhteisomistajan tulee ensi tehdä sopimusehdotus miten omaisuus tulee jakaa tai tarjota omaa osuuttaan muille ostettavaksi. Jos tästä ei päästä sopimukseen eikä kiinteistöä voida jakaa kiinteistönmuodostamislain 33 ja 53 §:ien mukaisesti, voidaan purkamisen toimittajaksi asettaa uskottu mies käräjäoikeuden toimesta.
Uskotun miehen on yhteisomistajien kanssa neuvoteltuaan määrättävä myyntiehdot ja toimitettava myynti huutokaupalla, elleivät yhteisomistajat sovi myyntitavasta tai yhteisomistussuhteen purkamisesta muulla tavalla.
Eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 11 §:n mukaan käräjäoikeuden määräämän uskotun miehen tehtävään kuuluu myös kauppahinnan jakaminen. Siinä voidaan ottaa huomioon myös se, että joku yhteisomistajista on omalla kustannuksellaan maksanut esineen arvoa kohottaneita toimenpiteitä (KKO 1998:7).
yhteisomistus, purkaminen, uskottu mies, hallinnanjakosopimus, purkaminen, irtisanominen, sopimusehdotus
Vaasan Hovioikeus Päätös
Antamispäivä 11.3.2020 Nro 100
Diaarinumero S 19/782
Ratkaisu, josta on valitettu
Satakunnan käräjäoikeuden päätös 24.5.2019 nro 6786 (liitteenä)
Asia Yhteisomistussuhteen purkaminen
Valittaja U AxxxiVastapuoli A AxxxlaKuultavat P Axxxi L AxxxiS AxxxiE Axxxi
Oikeudenkäynti hovioikeudessa
Valitus
Vaatimus
U Axxxi on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja hakemus hylätään.
Perusteet
Kiinteistön yhteisomistus tulisi purkaa jakamalla kiinteistö. U Axxxi omistaa yksin kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen. Hakija ei ole esittänyt yhteisomistuksen purkamista sopimuksella eikä ole esittänyt myyntitarjousta omasta osuudestaan. Valituksen täydennyksessä U Axxxi on lisäksi todennut, että kysymyksessä olevalla kiinteistöllä ei ole lainhuutomerkintöjä.
Axxxlan vastaus
Vaatimukset
A Axxxla on vaatinut, että valitus hylätään ja U Axxxi velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta 550 eurolla viivästyskorkoineen siten, että 40 prosenttia kuluista määrätään maksettavaksi Axxxlalle ja 60 prosenttia valtiolle/Rauman oikeusaputoimistolle.
Perusteet
U Axxxi on vedonnut vasta hovioikeudessa siihen, että hän omistaa yksin kiinteistöllä olevan rakennuksen. Hän ei ole esittänyt perusteita sille, miksi hän ei ole vedonnut tähän seikkaan jo käräjäoikeudessa. Uutta seikkaa ei tule ottaa huomioon hovioikeudessa.
Asianosaiset ovat yhdessä saaneet 31.12.1977 Rxxxxxxx -nimisen kiinteistön lahjakirjalla äidiltään. Rxxxxxx -kiinteistöstä on 5.11.1984 lohottu kysymyksessä oleva Hxxxa -kiinteistö. Sillä sijaitsee rakennus, jonka asianosaisten äiti on rakentanut/rakennuttanut. U Axxxi ei ole yksin rakentanut rakennusta eikä siten omista sitä yksin. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 3.150 neliömetriä ja se sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella.Kiinteistön koon ja omistajien määrän vuoksi sitä ei voida jakaa lohkomalla tai halkomalla. Asianosaisilla on yhteinen lainhuuto Rxxxxx -tilaan, josta kysymyksessä oleva kiinteistö on lohkomalla muodostettu. Kunkin omistajan omistusosuus on yksi kuudesosa. Yhteisomistajille on 3.7.2018 lähetetty kirje, jossa on tarjottu mahdollisuutta yhteisomistussuhteen purkamiselle sopimusteitse.
Axxxi vastaus
P Axxxi on vaatinut, että valitus hylätään.
Asianosaiset ovat saaneet myös Hxxxa -kiinteistöllä olevan huvilan lahjakirjalla äidiltään. Axxxi on maksanut kiinteistöstä kiinteistöveroa ja tiemaksuja koko ajan. Rakennus on rakennettu pääosin talkoilla ja se on ollut kaikkien käytettävissä. Rakennus- ja ylläpitokustannuksista on vastannut asianosaisten äiti ja myöhemmin omistajat ovat huolehtineet rakennuksesta talkoilla.
Axxxin vastaus
L Axxxi on todennut, että U Axxxi on rakentanut huvilan oM varoillaan ja mikäli kiinteistö joudutaan jakamaan, U Axxxin osuuteen tulee lisätä hänen maksamansa lisäarvo.
S Axxxin vastaus
S Axxxi on todennut, että U Axxxi on rakentanut huvilan omilla varoillaan ja mikäli kiinteistö joudutaan jakamaan, U Axxxin osuuteen tulee lisätä hänen maksamansa lisäarvo.
Axxxi vastaus
E Axxxi on vaatinut, että valitus hylätään.
Hxxxa -kiinteistöllä oleva rakennus ei ole U Axxxin omistama, vaan sen omistavat kaikki osakkaat yhdessä yhtä suurin osuuksin. Asianosaiset ovat saaneet kiinteistön rakennuksineen lahjakirjalla äidiltään. Axxxi on maksanut kiinteistöveroa maapohjasta ja rakennuksesta koko ajan. Huvila on rakennettu asianosaisten äidin varoilla ja sitä on myös korjattu äidin varoilla. Se on rakennettu talkoilla, johon kaikki osakkaat ovat osallistuneet kykyjensä mukaan. Rakennusta on ylläpidetty talkoilla ja se on ollut kaikkien käytettävissä. Varoja rakennuksen kunnostamiseen on saatu myös myymällä kiinteistöltä puita. Axxxi on vuosina 1984-1991 huolehtinut yhteisestä tilistä, josta on maksettu lomarakennuksen vakuutusmaksut ja tien sepelit ja sinne ovat myös tulleet puun myynnistä saadut varat.
Hovioikeuden ratkaisuKäsittelyratkaisut
Uuteen seikkaan vetoaminen
Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.
U Axxxi ei ole käräjäoikeudessa väittänyt omistavansa yksin kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen. Hän on käräjäoikeudessa vedonnut siihen, että kaikki osakkaat ovat hyväksyneet sen, että huvila pysyy yhteisenä kesänviettopaikkana ja etteivät myyntiä haluavat osakkaat ole osallistuneet kiinteistön kunnostuskuluihin.
U Axxxi olisi voinut vedota väittämäänsä rakennusta koskevaan omistusoikeuteensa jo käräjäoikeudessa. Kysymys ei ole sellaisesta uudesta seikasta, josta hän olisi saanut tietää vasta käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen.
Näin ollen kysymys on siitä, onko U Axxxilla ollut pätevä aihe olla vetoamatta seikkaan jo käräjäoikeudessa. Pätevänä syynä vedota hovioikeudessa uuteen seikkaan tai todisteeseen voidaan pitää esimerkiksi sitä, että selvitys aivan oleellisesti vaikuttaa jutun lopputulokseen eikä valittaja ole aikaisemmin huomannut vedota tähän seikkaan tai ettei asianosainen ole alioikeuskäsittelyn aikana ymmärtänyt seikan tai todisteen merkitystä eikä tämä ole johtunut asianosaisen huolimattomuudesta. (KKO 1999:1)
Eräistä yhteisomistussuhteista Atun lain 2 §:n 1 momentin mukaan kunkin yhteisomistajan on katsottava omistavan määräosuuden yhteisestä esineestä. Osuudet ovat, jollei muuta ilmene, samansuuruiset.
U Axxxin käräjäoikeudessa esittämät perusteet ja todisteet viittaavat siihen, että myös rakennus on ollut osakkaiden yhteinen. Mikäli U Axxxi olisi ilmoittamallaan tavalla rakentanut rakennuksen jo 1950 -luvulla, osakkailla ei olisi ollut mitään syytä tehdä 25.8.1989 allekirjoitettua asiakirjaa huvilan kustannusten jaosta. Pelkästään se, että U Axxxi olisi rakentanut huvilan, ei edes osoita, että osapuolet olisivat tarkoittaneet rakennuksen yksin U Axxxin omistukseen. U Axxxi on käräjäoikeudessa vedonnut myös siihen, etteivät myyntiä haluavat osakkaat ole osallistuneet kiinteistön ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. U Axxxin hovioikeudessa esittämä väite omistusoikeudesta poikkeaa selvästi käräjäoikeudessa esitetyistä perusteista ja todisteista.
U Axxxin ikä ja se, ettei hänellä ole ollut avustajaa käräjäoikeudessa puoltavat sitä, että hänen sallitaan hovioikeudessa vedota uuteen seikkaan. U Axxxi on kuitenkin tehnyt käräjäoikeudelle yksilöidyn vastauksen.Arvioituaan edellä mainittuja seikkoja hovioikeus päätyy kokonaisarvioinnissa siihen, ettei U Axxxi ole saattanut todennäköiseksi, että hänellä on ollut pätevä aihe olla vetoamatta väittämäänsä rakennuksen omistusoikeuteen käräjäoikeudessa. Näin ollen hovioikeus ei salli U Axxxin vedota hovioikeudessa siihen, että hän omistaa rakennuksen yksin.
Kirjalliset lausumat todisteena.
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomioistuimessa ei saa käyttää todisteena kirjallista yksityisluonteista kertomusta, joka on haettu vireillä olevan tai alkavan oikeudenkäynnin varalta, paitsi jos riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosaiset suostuvat sen käyttämiseen todisteena.
U Axxxi on valituksessaan nimennyt todisteeksi S Axxxin ja L Uusi- Axxxin kirjalliset lausumat. Axxxla, Axxxi ja Axxxi eivät ole suostuneet niiden käyttämiseen todisteena.
Hovioikeus ei salli U Axxxin käyttää kirjallisina todisteina S Axxxin ja L Axxxin lausumia.
Pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta
U Axxxi on valituksen täydennyksessä pyytänyt, että hovioikeus toimittaa asiassa pääkäsittelyn. Hän on nimennyt kuultaviksi itsensä, S Axxxin ja L Axxxin, joiden teemaksi on ilmoitettu se, että U Axxxin osuus kiinteistön kokonaisarvoon on muita osaomistajia suurempi hänen omistaessaan yksin kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen.
Hovioikeus on edellä päätynyt siihen, ettei U Axxxilla ole hovioikeudessa oikeutta vedota väittämäänsä rakennuksen omistusoikeuteen. Pääkäsittelyn toimittaminen on siten selvästi tarpeetonta. Pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hylätään.
Pääasian perustelut
Yhteisomistussuhteen purkaminen
Yhteisomistussuhteen purkamista koskevan hakemuksen kohteena oleva Hxxxa-niminen kiinteistö, kiinteistötunnus 684-41x-6-xxx, sijaitsee yleiskaava-alueella ja on suuruudeltaan 3.150 neliömetriä. Kiinteistöllä sijaitsee vapaa-ajanrakennus.
Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2.000 neliömetriä. Kiinteistönmuodostamislain 33 §:n 1 momentin mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikaksi tarkoitettu kiinteistö saadaan muodostaa lohkomalla, jos muodostettava kiinteistö täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä rakennuspaikalle asetetut vaatimukset. Edelleen kiinteistönmuodostamislain 53 §:n 2 momentin mukaan toimitettaessa halkominen asemakaava-alueen ulkopuolella on ne kiinteistöt, joihin tulee kuulumaan rakennuslupaa edellyttäviä rakennuksia, muodostettava mahdollisuuksien mukaan siten, että ne täyttävät maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä rakennuspaikalle asetetut vaatimukset.
Puheena oleva kiinteistö muodostaa pinta-alaltaan yhden rakennuspaikan ja kiinteistöllä sijaitsee vapaa-ajanrakennus. Tähän nähden ja ottaen huomioon edellä selostetut kiinteistönmuodostamislain 33 ja 53 §:ien säännökset hovioikeus katsoo, ettei kiinteistön jakaminen kiinteistötoimituksin ole esitetyn selvityksen perusteella mahdollista.
U Axxxin käräjäoikeudessa todisteena esittämä 25.8.1989 osakkaiden allekirjoittama asiakirja ei ole hallinnanjakosopimus vaan sopimus kustannusten jaosta. Asiakirjassa todetaan myös, että osakkailla on ollut tuolloin käytettävissään huvilarahasto.
Eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 11 §:n mukaan käräjäoikeuden määräämän uskotun miehen tehtävään kuuluu myös kauppahinnan jakaminen. Siinä voidaan ottaa huomioon myös se, että joku yhteisomistajista on omalla kustannuksellaan maksanut esineen arvoa kohottaneita toimenpiteitä (KKO 1998:7).
Sillä, että asianosaisten lainhuuto kohdistuu kantakiinteistöön Rantametsä 6:54 ei ole asiassa merkitystä. Koska yhteisomistajalla on ehdoton oikeus saada yhteisomistus puretuksi, hänellä ei ole velvollisuutta esittää purkamista sopimusteitse. Tässä tapauksessa hakija on kuitenkin esittänyt yhteisomistuksen purkamista sopimusteitse 3.7.2018.
Eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan esineen myymistä koskevassa päätöksessään oikeuden tulee määrätä, miten myyminen on toimitettava. Esine on määrättävä myytäväksi huutokaupalla, elleivät yhteisomistajat ole toisin sopineet ja jollei osoiteta, että se ilmeisesti edullisemmin saataisiin muulla tavalla kaupaksi. Hovioikeus lisää päätöslauselmaan myyntitapaa koskevan ohjeen.
Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen pääasian osalta.
Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asian hävinnyt asianosainen on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Korkein oikeus on ratkaisuissaan (KKO 2005:15 ja KKO 2015:47) katsonut, että yhteisomistuslain nojalla määrättävää uskottua miestä koskevassa asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamisessa noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ää. U Axxxin hävittyä asian hovioikeudessa hän on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan Axxxan määrältään myöntämänsä oikeudenkäyntikulut.
Päätöslauselma
Valitus hylätään. Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta. Oikaisu käräjäoikeuden päätöslauselmaan:Uskotun miehen on yhteisomistajien kanssa neuvoteltuaan määrättävä myyntiehdot ja toimitettava myynti huutokaupalla, elleivät yhteisomistajat sovi myyntitavasta tai yhteisomistussuhteen purkamisesta muulla tavalla. U Axxxi velvoitetaan maksamaan A Axxxlan oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 220 euroa Axxxlalle ja 330 euroa Suomen valtiolle/Rauman oikeusaputoimistolle, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden päätöksen antamispäivästä.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.5.2020.
Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos I Lxxxonenhovioikeudenneuvos M Mxxxn hovioikeudenneuvos A Sxxxä Ratkaisu on yksimielinen. KOPIO 1
Hakija Axxxla,c/o JOA, VT V P
Asiaan osallinen Axxxi, PAxxxi, L Axxxi, E Axxxi, S
Asia Vireille Axxxi
Yhteisomistussuhteen purkaminen, uskotun miehen määrääminen 1.3.2019 Hakemus A Axxxla on pyytänyt, että käräjäoikeus määrää suostumuksensa mukaisesti asianajaja J Sxxxon eräistä yhteisomistussuhteista lain mukaisena uskottuna miehenä myymään parhaaksi katsomallaan tavalla hakijan ja P Axxxi, LAxxxin, E Axxxi, S Axxxin sekä U Axxxin yhteisesti omistaman, Rauman kaupungissa sijaitsevan Hxxxa-nimisen kiinteistön yhteisomistussuhteen purkamiseksi ja huolehtimaan kauppahinnan jakamisesta yhteisomistajien kesken.
Osapuolet omistavat kiinteistön yhtä suurin osin, kunkin omistusosuuden ollessa yksikuudesosa (1/6).
Yhteisomistussuhteen kohteena olevan kiinteistön pinta-ala on 0,3150 ha. Kiinteistöllä sijaitsee lomarakennus.
Yhteisomistajat eivät ole päässeet sopimukseen yhteisomistussuhteen purkamisesta eikä kiinteistön jakaminen osiin ole mahdollista.
Lausumat
L Axxxi, U AsmLja S Axxxi ovat vastustaneet hakemusta ja toimittaneet käräjäoikeudelle samansisältöiset lausumat. Kukin heistä on lausumassaan ilmoittanut, että kaikki osakkaat ovat hyväksyneet yhdessä kyseessä olevaa huvilakiinteistöä koskevan asiakirjan, jossa sitoudutaan siihen, että huvila pysyisi nykyisten omistajien ja heidän jälkeläistensä omistuksessa. Myynti olisi myös vastoin lausuman antaneiden asianosaisten äidin tahtoa. Kaikilla asianosaisilla on oikeus vierailla huvilassa. Lausuman antaneet asianosaiset ovat myös ilmoittaneet, että hakijan tulee yksin maksaa oikeudenkäynnin kulut.
P Axxxi on ilmoittanut hyväksyvänsä hakemuksen. E Axxxi ei ole antanut asiassa lausumaa.
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Päätös
Käräjäoikeus määrää yhteisomistussuhteen purkamista varten myytäväksi A Axxxlan, P Axxxi, LAxxxin, E Axxxi, S Axxxin sekä U Axxxin yhteisesti omistaman, Rauman kaupungissa sijaitsevanHxxxa-nimisen kiinteistön.
Käräjäoikeus määrää asianajaja J Sxxxon suostumuksensa mukaisesti huolehtimaan kiinteistön myymisestä parhaaksi katsomallaan tavalla ja kauppahinnan jakamisesta osapuolten kesken omistusosuuksien mukaisessa suhteessa.
Uskottuun mieheen sovelletaan mitä kauppakaaren 18 luvussa on säädetty asiamiehen vastuusta, tilivelvollisuudesta, palkkiosta ja kuluista.
Osapuolet vastaavat itse omista oikeudenkäyntikuluistaan.
PerustelutYhteisomistussuhteen purkaminen
A Axxxla, P Axxxi, L Axxxi, E Axxxi, S Axxxi ja U Axxxi eivät ole päässeet sopimukseen yhteisomistussuhteen purkamisesta yhteisesti omistamansa kiinteistön osalta. Kiinteistön jakaminen ei ole mahdollista.
Eräistä yhteisomistussuhteista lain 9 §:n mukaan yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Mikäli esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti esineen arvoa, on oikeudella valta yhteisomistajan vaatimuksesta ja hänen haastatettuaan toiset yhteisomistajat asiassa kuultaviksi määrätä esine myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten.
Asiaan osallisille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksesta. L Axxxi, U Axxxi ja S Axxxi ovat vedonneet lausumissaan ainoastaan sellaisiin seikkoihin, jotka eivät vaikuta yhteisomistussuhteen purkamisen edellytysten arviointiin. P Axxxi on ilmoittanut hyväksyvänsä hakemuksen. E Axxxi ei ole antanut asiassa lausumaa.
Kun asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella yhteisomistussuhdetta ei voitaisi purkaa eräistä yhteisomistussuhteista Atun lain 9 §:n nojalla, hakijalla on kiinteistön yhteisomistajana oikeus saada osansa yhteisestä kiinteistöstä jakamalla erotetuksi.
Asianajaja J Sxxxo on antanut suostumuksensa uskotun miehen tehtävään, ja häntä on pidettävä tehtävään kykenevänä.
Oikeudenkäyntikulut
Yhteisomistussuhteen purkaminen on asia, jonka osapuolet voivat järjestää yhteisomistajien välisellä sopimuksella. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan (KKO 2015:47) kyse on näin ollen dispositiivisesta asiasta, jolloin sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n säännöksiä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan asian hävinnyt asianosainen on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
L Axxxi, U Axxxi ja S Axxxi ovat vastustaneet hakemusta. Asia on ratkaistu A Axxxlan hakemuksen mukaisesti. AAxxxla ei ole kohdistanut kuultaviin oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimusta.
Asiassa ei siten ole syytä velvoittaa asianosaisia korvaamaan kuluja vastapuolelle. Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hovioikeuteen.
Hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus
S Axxxi koko päätökseen. U Axxxi koko päätökseen.
Määräaika valituksen tekemiselle
24.6.2019.
Määräaika vastavalituksen tekemiselle8.7.2019.
Käräjänotaari M SxxxäS Axxxi ei toimittanut valitusta. Päätös on hänen osaltaan lainvoimainen.Käräjänotaari -M Sxxxä