Terveyshaitta ja sen selvittäminen

Suomessa on n. 1,2 miljoonaa pientaloa (omakotitalot ja rivitalot). Näistä 7-10%:ssa on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Lievempiä kosteusvaurioita löytyy useimmista taloista. Kerrostaloissa ongelmat ovat pienempiä. Kosteus- ja homevaurioita esiintyy erityisesti teknisen käyttöiän 40-60 vuotta loppupään rakennuksissa. Tosin kosteus- ja homevaurioita löydetään myös uudistuotannosta. Syynä on ikääntyminen, väärät rakenneratkaisut, väärä käyttö, puutteellinen kunnossapito, väärä korjaustapa jne. Suurimmassa osassa pientaloista on siten terveysriski, joka pitäisi osata tunnistaa ja ymmärtää, varsinkin asuntokaupan yhteydessä. Riski ei välttämättä tarkoita, että siitä muodostuu terveyshaittaa vaikka mikrobeja löytyykin. Usein kosteusvaurioiden korjaaminen on kohtuukustannuksin mahdollista.

Tässä kirjoituksessa kuvataan nykytietämystä kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittojen osalta pohjautuen eduskunnan tarkastusvaliokunnan raporttiin 1/2012.

Huono sisäilma yhtenä tekijänä monista aiheuttaa nuha-, silmä- ja astmaoireita. Myös väsymys, kuumeilu, niveloireet, päänsärky ja pahoinvointi on yhdistetty sisäilmaongelmiin. Ongelmakenttään kytkeytyy myös toistuvat korva-, poskiontelo- ja keuhkotulehdukset. Sisäilmaongelmilla on väitetty olevan yhteys myös  elimistön immunologisiin tulehdusreaktioihin ja siten jopa masennukseen. Epidemiologiset tutkimukset (lääketieteen ala, joka tutkii tautien esiintyvyyden ja niiden vaaratekijöiden suhdetta) ovat osoittaneet, että kosteusvauriorakennuksissa on lisääntynyt riski tiettyihin hengitysteiden oireisiin ja sairauksiin. Mutta mikä oireilua aiheuttaa on kuitenkin vielä lääketieteessä epäselvä vaikka aihetta on tutkittu parikymmentä vuotta. Aluksi aiheuttajina pidettiin mikrobikasvustoja mutta nyt on ollaan sitä mieltä että yhteys ei olekaan selvä. Astaman epäillään liittyvän kosteus- ja homevauriohin mutta syntymekanismia ei tunneta. Vieläkään ei tiedetä miten oireilu ja sairastuminen kehittyvät solutasolla kosteusvauriotilanteissa. Kun ihminen altistuu mikrobeille (viittaus alla 1), se ei kuitenkaan tarkoita sairastumista.

Kosteus ja homevaurion täytyy olla merkittävä sekä teknisessä että terveydellisessä mielessä. Kysymys on vähäistä laajemmasta rakenteellisesta viasta. Haitallista altistumista voidaan pitää todennäköisenä, jos mikrobikasvustoa esiintyy sisätiloissa tai rakenteissa selvästi alipaineisessa talossa.

Kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta ja materiaaleista voidaan löytää mikrobeja (homesieniä, hiivasieniä ja bakteereista) ja näiden aineenvaihduntatuotteita. Sisäilmanäytteiden mikrobipitoisuudet ja -lajisto kuvaavat sisäilman laatua ja altistumista. Sisäilman mikrobien ohje ja viitearvoja sekä tietoja mikrobilajistoista käytetään apuna sisäilman epätavanomaisten mikrobilahteiden tunnistamisessa. Ohje- ja viitearvojen avulla ei voi tehdä päätelmiä sisäilman terveydellisistä vaikutuksista.

Asumisterveysoppaassa rajataan ohjearvon soveltamisen ulkopuolelle ulkoilmaan tai maaperään kosketuksissa olevat materiaalit. Yleisissä ulkoseinävaurioissa on tärkeää erottaa seinärakenteen ja ulkoilman mikrobikasvusto toisistaan. Rakennusten ulkoseinien seinäraketeen kylmän puolen, keskirakenteen ja lämpimän puolen mikrobilajisto eroaa toisistaan.

Myrkyllisiä mikrobeista peräisin olevia mykotoksiineja voidaan löytää kosteuvaurioituneessa materiaalissa mutta sisäilman toksiinipitoisuudet ovat erittäin pieniä. Näille ei ole asetettu ohjearvoja.

Mikrobien kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet ovat ns. haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (MVOC), jotka aikaansaavat maakellari ja tai homeen hajua. Näitä on löydetty myös materiaaleista joissa ei ole lainkaan mikrobikasvustoa, joten niiden käyttöala on kapea ongelmien tunnistamisessa.

Sisäilman kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia pidetään yhtenä sisäilman syynä. Lähteitä on tuhansia kuten ihmisen oma toiminta, liikenteen ja teollisuuden päästöt, rakennusmateriaalit, viemärit ja maaperä. Kosteusvaurioissa voidaan eritellä TXIBn ja 2-etyyli-1heksanolin, formaldehydin ja ammoniakin vapautumista huoneilmaan. Tämän voi aistia tietyillä pitoisuuksilla sisäilmassa.

Ongelmaa on pahentanut energiakriisin seurauksena huoneiden alipaineisuuden lisääminen. Tämä aikaansaa korvausilman siirtymisen rakenteiden läpi sisäilmaan ja siten hengitysteihin. Kun ulkoilmaa vasten olevissa rakenteissa on tyypillisesti mikrobeja tämä voi aiheuttaa suurempina pitoisuuksina joillekin oireilua. Samoin kosteusvaurioissa kehittyvät mikrobit voivat rakenteista siirtyä sisäilmaan ja jälleen hengitysteihin. Rakenteiden tiiviyden parantaminen ja korvausilmasta huolehtiminen sekä sisäilman painesuhteiden hallinta on siten tärkeää.


Kosteus ja homevauriot s. 91

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät  terveysvaikutukset epidemiologisten tutkimus- ten  ja systemaattisten kirjallisuuskatsausten mukaan (ET = ei tutkittu)

 

Sairaus tai oire	IOM:n USA johtopäätös (2004)	WHO johtopäätös (2009)	Mendell ym. (2011) johtopäätös
Astman paheneminen	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö (vahva viite aihe- uttamisesta)
Astman syntyminen	Rajallinen  tai viitteellinen näyttö	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö
Yskä	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö
Hengityksen vinkuminen	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö
Hengenahdistus	Rajallinen  tai viitteellinen näyttö	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö
Ylempien heng. teiden oireet	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö	Riittävä näyttö
Allerginen nuha	ET	Rajallinen  tai viitteellinen näyttö	Riittävä näyttö
Hengitystieinfektiot	ET	Riittävä näyttö (paitsi välikorvan tulehdus)	Riittävä näyttö
Keuhkoputkentulehdus	ET	Rajallinen  tai viitteellinen näyttö	Riittävä näyttö
Homepölykeuhko	(Yhteys perustuu kliiniseen näyttöön)	(Yhteys perustuu kliiniseen näyttöön)	Riittämätön näyttö
ODTS	Riittämätön näyttö	Riittämätön näyttö	ET
Maha-suolisto-oireet	Riittämätön näyttö	ET	ET
Heikotus	Riittämätön näyttö	ET	ET
Neuropsykologiset oireet	Riittämätön näyttö	ET	ET
Syöpä	Riittämätön näyttö	Riittämätön näyttö	ET
Reuma ja muut immuno- logiset sairaudet	Riittämätön näyttö	Riittämätön näyttö	ET
Lisääntymisterveys	Riittämätön näyttö	Riittämätön näyttö	ET

 

Epidemologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että rakennusten kosteusvaurioilla on ajallinen yhteys astman pahenemiseen, uusien astmojen syntyy, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. WHO:n asiantuntijaryhmä on todennut että vaikka näyttö ei ole tyhjentävä, on todennäköistä, että voimakas altistuminen kosteusvauriomikrobeille lisää oireilua. Ja rakennusten korjaukset vähentävät riskiä tilan käyttäjien sairastumiselle.

Osa ihmisistä on poikkeavan herkästi oireilevia. Kerran ilmennyt oireilu näyttää jatkossa iittyvän tilanteisiin, joissa sisäilman laadun poikkeamaa ei ole voitu osoittamaan.

Lääkärit kohtaavat vastaanotolla oireilua, jonka lähteenä voi olla kosteus- ja homevaurio tai näihin lähes aina liittyvät sisäilmaongelmat kuten ilmanvaihdon riittämättömyydestä johtuva tunkkainen ilma, pölyt ja lika tai liian kuiva ilma. Sama oireilu saattaa johtua tavanomaisista virusflunssista (kurkku kipeä, nenä vuotaa, lievää lämpöä).

Kosteus- ja homevaurioita ilmenee yhtälailla asuinrakennuksissa, työpaikalla, kouluissa, päiväkodeissa jne. Osa ihmisistä näyttää oireilevan herkemmin muistakin sisäilman epäpuhtauksista alun perin kosteus- ja homevaurioista tulehtuneella hengitysteiden limakalvolla. Ihmisten perussairauksilla saattaa olla merkittävä vaikutus kosteusvaurioaltistumisessa aiheutuvaan oireiluun ja toisaalta kosteusvaurioaltistuminen saattaa pahentaan perussairauksien oireita. Myös geneettinen perimä aiheuttaa sen, että jotkut yksilöt ovat toisia ympäristön haittavaikutuksille.

Työpaikkojen sairastelua tarkastellaan ammattitautilain perusteella. Sen 1§:n mukaan ammattitauti on työssä todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Katso myös Kosteusvauriot ja oireilu ( Hyvärinen) ja Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurioissa (Hyvärinen).

Yhteenvetona voidaan todeta, että kosteus- ja homeongelma rakennuksissa on merkittävä riski terveydelle. Terveydensuojelulain (viite 2 alla) mukaan, jos rakennuksessa olevista mikrobeista voi aiheutua terveyshaittaa asukkaille, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Terveydensuojelutoimenpiteisiin ryhtyminen on kuitenkin eri asia kuin asuntokauppavirheen toteaminen. Esimerkiksi asuntokauppalain 6:11§:n mukaan virhe on olemassa kun kaupan kohde on kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.

Asuntokauppariidoissa ongelmana on virheen määrittely terveyshaittaväitteiden kohdalla. Onko kaupan kohteessa ikä huomioiden merkittävä virhe, jos rakennuksessa on mikrobeja esim. alapohjassa, seinissä ja/tai yläpohjassa ja asunto on alipaineinen, jolloin mikrobit voivat liikkua rakenteista sisäilmaan? Kysymys on erityisen merkittävä sen johdosta, että tämä toteutuu lähes jokaisessa vanhemmassa rakennuksessa.

Materiaaleissa olevia mikrobeja voidaan mitata materiaalinäytteillä. Pelkkä materiaalissa oleva mikrobikasvusto ei kuitenkaan ole virhe ellei kyse ole laajasta ja epätavallisesta mikrobiesiintymästä. Sisäilman mikrobipitoisuuksia ei puolestaan voida aina luotettavasti mitata sen selvittämiseksi, onko sisäilma terveydelle vaarallista. Mittauksia pitäisi tehdä useita eri aikoina.

Lisäksi eri ihmiset reagoivat sisäilman epäpuhtauksiin eri asteisesti. Yksittäisestä rakennuksesta terveyshaitan päättely oireilun perusteella on hyvin epävarmaa kun itse rakennuksessa voi olla monta lähdettä kuin myös rakennuksen ulkopuolella.

Terveyshaitta on perusteltavissa kun kosteus- ja homevaurio on laaja, Mutta silloin kun kysymys on rakennuksen ikä huomioiden normaalikuntoisesta rakennusajan määräysten mukaan rakennetusta rakennuksesta,kyseessä ei välttämättä ole virhe sillä terveyshaitan osoittaminen on vaikeaa nykytietämyksellä. Jos vedotaan oireiluun pitäisi siitä olla luotettava selvitys. Pelkkä asukkaan subjektiivinen kokemus on riittämätön näyttö, siitä että asuinrakennuksessa on terveyshaitta. Oireilun syyt voivat olla muuallakin. Jokatapauksessa väitetyn oireilun aiheuttava mikrobilähde asuinrakennuksessa pitäisi pystyä osoittamaan.

Katso myös muualla sivustossa Hometalo, Terveyshaitta ja Terveyshaitta purkuperusteena.

________________

1.
Mikrobiteoriassa sairaudet ovat mikrobien aiheuttamia. Mikrobeilla viitattaan viruksiin, bakteereihin, alkueliöihin, sieniin tai prioneihin. Mikrobien ns. patogeenit aiheuttavat infektiosairauksia, joihin kytkeytyy ympäristötekijät ja perinnölliset tekijät. Sairaus esiintyy tämän johdosta eriasteisena eri ihmisillä.

2.
Terveydensuojelulaki 7 luku 27§

27 § (19.12.2014/1237)

Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta

Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä.

Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.