Onko myyjällä virheen korjausoikeus?

Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa myyjän korjausoikeuteen tapauksessa 8.10.2003, joka on kokonaisuudessaan jäljempänä. Virhe on ollut väärissä sähkökytkennöissä. Kun ostaja reklamoi asiasta myyjä ilmoitti olevansa valmis korjaamaan sähkökytkennät. Ostaja oli tähän ensin suostunut mutta senjälkeen korjauttikin virheet toisen toimesta. KRIL suositti noin 850 markan korjauksista 300 markan hinnanalennuksen.

Kun rakennuksessa havaitaan virhe ja ostaja reklamoi asiasta, myyjä usein esittää olevansa valmis kustannuksellaan korjaamaan itse virheen. Myyjän intressissä on tietysti yrittää tehdä korjaus mahdollisimman edullisesti. Ostaja voi korjausehdotukseen suostua ja päästä asiassa "helpolla". Mutta jos virhe on laajempi, on ostajan syytä huomioida, että
- jos kyseessä on asunto-osakeyhtiön korjausvastuulle kuuluva asia, siihen saadaan yhtiön suostumus
- asiassa tehdään jonkinlainen korjaussuunnitelma, joka yhdessä hyväksytään ja korjaus valvotaan ja
- asiasta tehdään kirjallinen sopimus.

Jäljempänä olevassa KRIL 2003 ratkaisussa on kysymys asian sopimisesta kaupan jälkeen. Sopimus sitoi mutta ei vapauttanut myyjä korvausvastuusta. Katso tapaus tarkemmin. Mutta voidaanko myyjän korjausoikeudesta sopia ennen kauppaa?

Myyjä voi myös asuntokauppaa tehtäessa sopia ostajan kanssa, että myyjällä on korjausoikeus, jos rakennuksessa havaitaan virheitä. Tällöin kuitenkin edellytetään, että virhe voidaan yksilöidä. Asuntokauppalain 6 luvun 2§:n mukaan "oikeuksia voidaan rajoittaa vain sopimuksessa yksilöityjen seikkojen osalta". Maakaaren 2 luvun 9§:n mukaan virheistä voidaan sopia "yksilöidysti siitä, millä tavalla hänen asemansa poikkeaa laissa säädetystä". Kysymys on molemmissa siten samasta eli virheen yksilöinnistä.

Jos virhe tiedetään, ei ostaja siihen tietysti voi jälkikäteen vedota. Eri asia on, että kaupan osana sovitaan, että myyjä korjaa virheen. Tämä on mahdollista ja kyseessä on normaali sopimusehto. Jos virhettä ei tiedetä, mitään yleistä korjausmahdollisuutta ei voi myyjälle antaa asuntokaupoissa. Jos taas virheen mahdollisuus tiedostetaan, esim. kuntotarkastuksen perusteella on todettu katon vuotoriski, voidaan sopia myyjän korjausoikeudesta rajatusti. Sopimukseen voidaan silloin kirjata, että "myyjällä on korjausoikeus mahdollisten kattovuotojen osalta". Sopimusvapautta on siis rajoitettu ostajan eduksi asuntokaupasta sovittaessa. Kaupan jälkeen voidaan asiasta sopia vapaasti. Katso näiltä osin myös mitä on kirjoitettu myyjän vastuunrajoituksen osalta.




KRIL 8.10.2003 kokonaisuudessaan

 

Käytetyn asunto-osakkeen kauppa. Sähkökytkennät. Myyjän korjausoikeus. Ostajan lojaalisuusvelvollisuus.

 

                            

 

Diaarinumero: 02/82/150

Antopäivä: 08.10.2003

 

Kuluttaja (K) osti myyjältä (M) huoneiston hallintaan oikeuttavat asunto-osakkeet 18.10.2001. Asunnon pinta-ala on 45 neliömetriä ja kauppahinta oli 260 000 markkaa. Asunto on valmistunut 1930.

Asunnossa oli virheellisiä sähkökytkentöjä, jotka ostaja on korjauttanut kustannuksellaan ja vaatinut myyjältä korvausta kuluista. Myyjä ilmoittaa halunneensa korjauttaa ne itse.

 

Vaatimukset

 

K vaati myyjää korvaamaan sähkökytkentöjen korjaamisesta aiheutuneen 865 euron laskun.

 

K:n mukaan asunnossa asunut vuokralainen kertoi hänelle saaneensa liedestä sähköiskun. Lieden kytkennän korjauksen yhteydessä asentaja tarkasti myös muut pistorasiat ja totesi niissä virheellisiä kytkentöjä. K:n mukaan energiayhtiön tarkastaja laittoi keittiön käyttökieltoon hengenvaarallisuuden vuoksi. Myyjä tarjoutui korjaamaan viat mutta kiinteistönvälittäjän neuvon mukaan K kieltäytyi hyväksymästä myyjän korjaustarjousta. Tämän takia myyjä kieltäytyi maksamasta korjaustöistä. Myyjä ei ole kertonut, kuka laittomat asennukset on tehnyt. K on valmis neuvottelemaan M:n kanssa laskun työveloituksesta, jos hänelle selvitetään, kuka sähköasennukset on tehnyt. Asia on periaatteellinen.

 

Valitusasiakirjoihin on liitetty enrgiayhtiön sähkölatteiden tarkastustodistus, jonka liitteen mukaan asunnon sähköasennuksissa on havaittu seitsemän puutetta.

 

Vastaus

 

K on ennen kaupantekoa tutustunut huoneistoon ja oli tietoinen siitä, että rakennus on 72 vuotta vanha. Tämänikäisessä talossa eivät kaikki sähkökytkennät voi olla nykyajan määräysten mukaisia.

 

M kertoo saaneensa tietää lieden viasta joitakin päiviä ennen kauppaa asunnon vuokralaiselta, jolloin hän oli ilmoittanut, että hoitaa asian kuntoon heti, kun on mahdollista. M:n mukaan hän ilmoitti asiasta K:lle kaupantekotilaisuudessa.

 

Kaupanteon jälkeen K soitti ja ilmoitti lieden runkoon tulevan jännitettä jostain, jolloin M ilmoitti järjestävänsä paikalle sähköasentajan. K lupasi ilmoittaa, koska korjaus sopii hänelle. Ilmoitusta ei kuulunut mutta postissa tuli yllättäen lasku.

 

K on teettänyt paljon muitakin töitä, jotka eivät liity nyt kyseessä olevaan liesiongelmaan ja kyse on siltä osin asunnon varustelutason parantamisesta.

 

Ratkaisun perustelut

 

Asunnossa on asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 1 ja 3 kohdan mukaan virhe muun muassa, jos asunto ei ole sopimuksen mukainen tai jos myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa havaita kyseinen seikka asunnon tarkastuksessa. 4 kohdan mukaan asunnossa on virhe, jos se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.

 

Lautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että asunnossa voi olla virhe myös silloin, kun asunnon viat aiheuttavat asukkaiden terveydelle haittaa, vaikka myyjä ei olisikaan tiennyt vioista ennen kaupantekoa.

 

Tässä tapauksessa tarkastuspöytäkirjan mukaan asunnossa on ollut virheellisiä ja vaaraa aiheuttavia sähkökytkentöjä.

 

Lautakunta toteaa, että selvityksen mukaan myyjä on saanut tietää sähkökytkentöjen virheellisyydestä sen jälkeen, kun hänen ja ostajan välille oli jo syntynyt sitova sopimus solmia kauppa. Virhearvioinnin kannalta ei siis ole merkitystä sillä, onko ostaja saanut tietää asiasta kaupantekotilaisuudessa. Lautakunta katsoo, että asunnossa on ollut asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 4 kohdassa tarkoitettu piilevä virhe, koska siinä on ollut terveydelle vaaraa aiheuttavia sähkökytkentöjä.

 

Asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Asuntokauppalain 6 luvun 17 §:n mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii asunnon virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, ettei virhe johdu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Asuntokauppalain 6 luvun mukaan ostajalla ei ole oikeutta vaatia myyjää oikaisemaan virhe eikä myyjällä vastaavasti oikeutta vaatia ostajaa suostumaan virheen oikaisuun.

 

Ostajan on kuitenkin otettava huomioon myyjänkin edut korjatessaan asunnon virheitä. Jos ostaja toimii epälojaalisti myyjää kohtaan, otetaan tämä huomioon vahingonkorvausta tai hinnanalennusta määrättäessä.

 

Selvitys ei tässä tapauksessa osoita, että virhe johtuisi myyjän huolimattomuudesta, esimerkiksi siitä, että myyjä olisi itse tehnyt virheelliset asennukset tai että hän olisi jättänyt kertomatta niistä ostajalle. K:lla ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen virheen johdosta vaan virhettä vastaavaan kohtuulliseen hinnanalennukseen.

 

Tässä tapauksessa lautakunta katsoo asiakirjojen perusteella selvitetyksi, että ostajan otettua yhteyttä kaupanteon jälkeen myyjä oli tarjoutunut korjauttamaan vian. Myyjän mukaan ostaja oli luvannut ilmoittaa sopivan korjausajan mutta ei tätä tehnyt. Ostaja ei ole tätä kiistänyt. Hänen mukaansa hän kiinteistönvälittäjän neuvosta korjautti virheet omalla kustannuksellaan.

 

Ostaja on näin ollen rikkonut myyjän kanssa tekemänsä sopimuksen virheen oikaisusta. Myyjä ei kuitenkaan tästä syystä vapaudu hyvittämästä ostajalle virhettä. Hyvityksen määrään saattaa kuitenkin vaikuttaa se, mitä kustannuksia myyjälle olisi aiheutunut siitä, että ostaja olisi pysynyt sopimuksessa verrattuna siihen, mitä kustannuksia aiheutui siitä, että ostaja korjautti virheen omalla kustannuksellaan.

 

Laskun mukaan sähkötöistä on K:lle aiheutunut yhteensä 865 euron kulut. Laskuun sisältyy kuitenkin myös asunnon varustelutasoa parantavia laitteita ja töitä. Lautakunta arvioi virhettä vastaavan hinnanalennuksen määräksi 300 euroa, kun otetaan huomioon myyjän ja ostajan välinen sopimus virheen oikaisusta.

 

Suositus

 

Lautakunta suosittaa, että M maksaa K:lle 300 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 

 

Julkaistu 8.10.2003