Minkälaista selvitystä ostajan tulee esittää kuluttajariitalautakunnassa?

 

Uuden asunnon kaupassa ostajalla on oikeus asuntokauppalain 4 luvun mukaisesti vaatia korvauksia myyjältä (grynderiltä), jos virheitä ei korjata myyjän toimesta. Käytetyn asunnon kaupassa (asuntokauppalain 6 luku) myyjällä ei ole vastaavaa korjausoikeutta. Vuositakuutarkastuksessa tulee ilmoittaa kaikki havaittavissa olevat virheet, jotta ostaja ei menetä oikeuksia niiden osalta. Jos virheistä tulee riitaa, ostaja voi viedä asian oikeuteen tai kuluttajariitalautakuntaan. Ostajalla on molemmissa tapauksissa näyttötaakka virheistä. Erityisesti kuluttajariitalautakunnassa kirjallisella asiantuntijanäytöllä on keskeinen merkitys.

Alla olevassa ratkaisussa  ostajalle suositeltiin useista virheistä hinnanalennusta 1500 euroa ja vahingonkorvausta 600 euroa. Kuluttajariitalautakunta totesi, että pelkkä väite virheestä ei ole riittävä, jos myyjä kiistää virheen olemassaolon tai ilmoittaa sen jo korjatuksi. Tällaisessa tilanteessa lautakunta tulisi saattaa vakuuttuneeksi virheen olemassaolosta esimerkiksi asiantuntijaselvitykseen ja viranomaisohjeisiin viittaamalla, valokuvin tai muuten olosuhteisiin nähden sopivalla tavalla. Lautakunta toteaa, ettei ostaja ole esittänyt näyttöä siitä, että lämpövuodot, keittiön, kylpyhuoneen ja saunan viat sekä olohuoneen ikkunan viat olisivat jääneet korjaamatta. Näin ollen näiden osalta asunnossa ei voida katsoa olleen virhettä.

Kuluttajariitalautakunta on hyvä vaihtoehto ratkaista asia. Yksinkertaiset asiat voi hoitaa itse mutta rakennus- ja asuntokauppariidoissa, joissa intressi on iso, on hyvä käyttää asianajajaa ja rakennusalan ammattilaista, jotta asia tulee selvitettyä oikein ja riittävällä näytöllä. Katso kuluttajariitalautakunnasta eri kirjoitusta, missä käsitellään eri riidanratkaisuvaihtoehtoja.

 

 

KRIL 28.12.2007

Uuden asunto-osakkeen rakentamisvaiheen aikainen kauppa. Useat viat ja puutteet.

 

hinnanalennus

uuden asunto-osakkeen kauppa

kohteen laatu

                            

 

Diaarinumero: 2549/81/06

Antopäivä: 28.12.2007

 

Kuluttajat (jäljempänä K:t) ostivat 2.12.2002 allekirjoitetulla rakentamisvaiheen kauppakirjalla elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat 59 m2 kokoisen rivitalohuoneiston hallintaan. Huoneiston hallinta siirtyi 31.8.2003. Rakennuksen, jossa asuinhuoneisto sijaitsee, käyttöönottopäivä on 31.8.2003. Osakkeiden kauppahinta oli  143 990 euroa.

Asunnon vuositarkastus suoritettiin 22.9.2004 ja vuositarkastuksessa ilmenneiden vikojen korjausten lopputarkastus 23.9.2005. Vuositarkastusta varten K:t esittivät puutelistan, jonka kaikista kohdista osapuolet eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä. Erimielisyys koskee asunnossa ilmenneiden vikojen korjaamista.

 

VAATIMUKSET

 

K:t vaativat EH:lta korjausten aiheuttamista pakkaus-, sähkö-, ja muuttokuluista 421,99 euroa, asumishaitasta 1 000 euroa ja tavarantarkastajan lausunnosta aiheutuneista kuluista 3 484,60 euroa. Lisäksi K:t vaativat EH:a ensisijaisesti suorittamaan hinnanalennusta todettujen puutteiden ja selvitystöiden osalta tai toissijaisesti korjaamaan vuositarkastuksessa reklamoidut sekä vuosikorjaustöissä aiheutuneet viat.

 

Vuositarkastuksessa 22.9.2004 havaittiin, etteivät huoneiston lattiat ole suorat. Lattioiden oikaisu sovittiin tehtäväksi 29.8.-17.9.2005 välisenä aikana. Korjaustyöt päättyivät kuitenkin vasta 23.9.2005. Lattioiden oikaisun loppukatselmuksessa 23.9.2005 K:t havaitsivat, etteivät lattiat ole edelleenkään suorat. Lisäksi tuolloin tehdyt korjaustoimenpiteet ovat aiheuttaneet wc:ssä, kylpyhuoneessa ja tuulikaapissa liian korkeat kynnykset. Tuulikaapin ja wc:n lattiat tulisi korjata siten, ett kynnyskorkeudet täyttävät rakennusviranomaisten vaatimukset. Makuuhuoneen ja kylpyhuoneen lattioiden vioista johtuvan arvonalennuksen vuoksi tulisi K:ille lisäksi suorittaa 2 000 euron hinnanalennus.

 

Muita vuositarkastuksessa todettuja, mutta korjaamatta jääneitä puutteita on useita. Tuulikaapissa oikeassa alakulmassa on lämpövuotoa ja laatat on jätetty puhdistamatta. Keittiössä putket ovat väärällä korkeudella, jonka vuoksi hellaa ei saa kunnolla paikoilleen, jääkaapin oikea reuna ei ole linjassa eteisen seinän kanssa, vaikka myyntiesitteen piirustuksissa näin on ja jääkaapin oikeanpuoleisessa viilussa on kolhu eikä hella ole tasassa pöytälevyjen kanssa. Olohuoneessa ikkunan ala- ja yläkarmin puut ovat kaarevat, minkä vuoksi ikkuna ei toimi kunnolla. Makuuhuoneessa ikkunaseinän oikeassa kulmassa on todettu lämpövuotoa. Saunassa on todettu lämpövuotoa, kaivon kannen kehys liian ylhäällä, minkä vuoksi vesi jää seisomaan ja kiukaan kulmassa on notko, minkä vuoksi vesi lammikoituu. Kylpyhuoneessa kaivon kannen kehys on liian ylhäällä, minkä vuoksi vesi jää seisomaan, lattiasaumoissa on 2 reikää, kaapiston takana olevasta kulmasta puuttuu silikonit koko matkalta ja lämminvesivaraajan takaa puuttuu kulmasta silikonit osan matkaa. Wc:n lattiassa on keskellä kumpare.

 

Rakennusliike ehdotti kylpyhuoneen kynnyksen korjaamista laittamalla 10 cm x 10 cm laatan vinottain kynnykseen päin. Seuraavaksi rakennusliike lähetti XX:n lausunnon, jossa ei kuitenkaan otettu huomioon sitä, että uuden laatoituksen alle tulee noin 10 mm tasoitekerros ja kiinnityslaasti. K:t eivät ole kieltäytyneet päällelaatoituksesta, mutta eivät hyväksyneet ratkaisua joka ei noudata hyvää rakennustapaa kosteiden tilojen osalta. K:ille ei myöskään esitetty vedeneristäjän sertifikaattia, jonka perusteella he olisivat voineet tarkistaa laadun. Hylättyään rakennusliikkeen tekemät ehdotukset K:t ehdottivat huoneiston takaisinmyyntiä rakennusliikkeelle  178 000 euron kauppahintaan, mihin rakennusliike ei suostunut.

 

Havaittujen puutteiden ja sen vuoksi, ettei EH esittänyt hyväksyttävää ehdotusta puutteiden korjaamiseksi, K:t tilasivat tavarantarkastajan tarkastamaan huoneiston. EH ei suostunut maksamaan tavarantarkastuksen peruuttamisesta mahdollisesti aiheutuvaa laskua. 7.2.2006 päivätyssä tavarantarkastuskertomuksessa todetaan, että makuuhuoneessa lattian vaakasuoruuspoikkeamat ylittävät vähäisessä määrin rakentamistoleranssin, mutta epävarmuustekijät huomioon ottaen poikkeamaa ei voida pitää merkittävänä. Olohuoneessa, eteisessä, ruokailutilassa ja keittiössä ei todettu rakentamistoleranssin ylittäviä poikkeamia. Tuulikaapissa todetut poikkeamat ylittävät rakentamistoleranssin. Lisäksi kynnyskorkeudet tuulikaapissa, pesuhuoneessa ja wc:ssä ylittävät suunnitteluohjeiden mukaiset 25 mm. Tuulikaapissa kynnyskorkeudeksi mitattiin 48 mm, wc:ssä 32 mm ja pesuhuoneessa 44 mm. Ennen tavarantarkastajan käyntiä rakennusliike ei esittänyt ehdotusta kallistusten tekemisestä tai siitä miten liuskan päät tehtäisiin. Osakkeen ostajina K:illa ei ole osoitusvelvollisuutta vuosikorjausvaiheen virheistä. Koska EH ei useista neuvotteluyrityksistä huolimatta myöntänyt asunnossa olevaa virhettä, tulee rakennusliikkeen korvata tavarantarkastuksen suorittamisesta aiheutuneet kustannukset.

 

K:ien näkemyksen mukaan mikäli lattiat oikaistaan, tulisi pyrkiä mahdollisimman suoraan lopputulokseen, eikä vain juuri hyväksyttävään A-luokkaan. Makuuhuoneen osalta lattian vinoudesta on käytännön haittaa, sillä tietokonepöydän laatikostot eivät pysy kiinni. Tuulikaapin lattialle mahdollisesti tulevat kosteudet valuvat seinän viereen, josta ne imeytyvät rakenteisiin. Liian korkeat kynnykset ovat jo aiheuttaneet kaatumisen.

 

VASTAUS

 

EH kiistää valittajan vaatimuksen.

 

K:ia kehotettiin kustannusten säästämiseksi olemaan tilaamatta tavarantarkastajaa, koska EH ei ollut kiistänyt sitä, että lattioissa oli vielä kohtia, jotka eivät täyttäneet hyvän rakennustavan mukaisia vaatimuksia. EH ehdotti kynnyskorkeuden madaltamiseksi kahden laattarivin irrottamista ja niiden rakentamista 1:12,5 mm kallistukseen sekä laatoitettujen laattojen päällelaatoitusta. Päällelaatoitusta ei suositella

 

RT kortissa, mutta tapa on hyväksyttävä, mikäli se tehdään tuotteilla, joilla on sertifikaatit laadunvarmistusmenettelyineen. Tällainen sertifikaatti on

 

XX:n tuoteperheellä, jota K:ille ehdotettiin. K:t eivät kuitenkaan hyväksyneet mitään heille tehdyistä korjausehdotuksista. Tavarantarkastuskertomus ei auttanut korjaustavan löytämisessä.

 

Olohuoneen parketin vaakasuoruudesta ei löytynyt tavarantarkastajan lausunnon mukaan poikkeamia. Makuuhuoneen poikkeamat ovat niin vähäisiä, etteivät ne aiheuta haittaa huoneen käytölle tai asumiselle. Tuulikaapin lattiat tehdään usein kalteviksi kuivatussyistä, eikä vaakasuoruuspoikkeamasta ole löydettävissä minkäänlaista haittaa huoneen käytölle tai asumiselle. Parketin vaakasuoruuden poikkeamien korjaamiseksi suoritettiin kertaalleen merkittäviä kustannuksia aiheuttaneita korjaustitä, joista K:t ovat esittäneet 1 421,99 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Lattialaatoitustyössä tapahtuneen virheen vuoksi työ ei edelleenkään täytä kaikkia vaatimuksia. Lattioiden vaakasuoruusvaatimus on edelleen kiistanalainen asia ja yleisesti katsotaan C-luokan riittävän itsestään leviävän tasoitteen kohdalla. Näin ollen ei ole yksiselitteistä, että sovellettaisiin A-luokkaa, kuten tavarantarkastaja on esittänyt.

 

Kynnyksissä on todettavissa puutavara- ja ovivalmistajien tuotanto-ohjelmien ja RT-korttien välinen ristiriita. Valmistuksessa olevat ovet ja niihin kuuluvat kynnykset eivät täytä RT-korttien ja esteettömän liikkumisen 20 mm vaatimuksia. Lisäksi RT-kortin mukainen rakentaminen johtaisi virheelliseen lopputulokseen. Tavarantarkastuskertomuksesta käy myös ilmi, etteivät kynnyskorkeuden määräykset ja ohjeet koske asuinrakennuksia, mikäli kohteen rakentamista koskevissa asiakirjoissa siitä ei ole erikseen mainittu. Tällaista mainintaa ei ole.

 

K:t ovat esittäneet laatoitettujen lattioiden purkamista vedeneristeineen ja niiden uudelleen valamista, tasoittamista ja vesieristämistä. Toisaalta K:t ovat kuitenkin taloyhtiön hallituksen lausunnon mukaan esittäneet vaatimuksen, jonka mukaan alkuperäiset vedeneristysratkaisut on säilytettävä. Vaihtoehtoisesti K:t ovat esittäneet parkettilattioiden purkamista ja alustojen uudelleen jyrsimistä ja tasoittamista. EH katsoo näiden korjausvaihtoehtojen tulevan kohtuuttoman kalliiksi ottaen huomioon täysin virheettömän lopputuloksen saavuttamisen vaikeuden, jäljellä olevien vikojen suhteellisen pienen merkityksen ja korjaustoimenpiteiden hankaluuden. EH ehdotti tavarantarkastustilaisuudessa, että samassa yhteydessä arvioitaisiin vioista aiheutunut arvonalennus. K:t tarkastuksen tilaajina kielsivät arvion tekemisen. Tämän vuoksi EH ehdottaa, että se suorittaa K:ille 1 000 euron suuruisen hinnanalennuksen johtuen kynnyskorkeuksissa olevan vian aiheuttaman huoneiston arvonalennuksen vuoksi. Muita korvattavia vikoja huoneistossa ei ole vuosikorjaustöiden jälkeen.

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

Asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n mukaan asunnossa on virhe mm., jos rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti tai asunto ei muuten vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on sellaisen asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

 

Asiassa on riitaa huoneiston puutteista ja sen korjauksesta aiheutuneista kustannuksista sekä niiden korvaamisesta. Ostajien mukaan virhe johtuu myyjän vastuulla olevasta rakennusvirheestä. Myyjä myöntää kynnyskorkeuksien viat, muilta osin myyjän mukaan huoneisto on rakennettu suunnitelmien mukaisesti, eikä vahinkoa ole tapahtunut.

 

Asuntokauppalain 4 luvun 22 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että virhe korjataan tai muuten oikaistaan ilman, että hänelle aiheutuu siitä kustannuksia. Myyjällä on oikeus torjua oikaisuvaatimus, jos virheen oikaisusta aiheutuvat kustannukset olisivat kohtuuttoman suuret verrattuna virheen merkitykseen ostajalle. Vaikka ostaja ei vaatisi virheen oikaisemista, myyjä saa omalla kustannuksellaan suorittaa tällaisen oikaisun, jos hän ostajan ilmoitettua virheestä viipymättä tarjoutuu tekemään sen. Ostaja saa kieltäytyä oikaisusta, jos siitä aiheutuisi hänelle olennaista haittaa, asunnon arvon alenemista tai vaaraa siitä, että hänelle aiheutuvat kustannukset jäävät korvaamatta, taikka jos kieltäytymiseen on muu erityinen syy.

 

Asuntokauppalain 4 luvun 25 §:n mukaan jollei virheen oikaiseminen tule kyseeseen tai jollei oikaisua suoriteta tai jos on painavia syitä olettaa, ettei tällaista oikaisua suoriteta kohtuullisessa ajassa, ostaja saa vaatia virhettä vastaavaa tai muuten virheeseen nähden kohtuullista hinnanalennusta tai purkaa kaupan, jos sopimusrikkomus on olennainen.

 

Asuntokauppalain 4 luvun 26 §:n mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii asunnon virheen vuoksi. Välillisen vahingon myyjä on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Välillisenä vahinkona pidetään lain 4 luvun 11 §:n mukaan muun muassa asunnon käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.

 

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kynnyskorkeuksissa on korjattavia vikoja. Kuluttajariitalautakunta katsoo 7.2.2006 päivätyn tavarantarkastuksen perusteella, ettei kynnyskorkeuksia voida pitää hyvän rakennustavan mukaisesti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti tehtynä. Tältä osin lautakunta pitää kaupan kohdetta virheellisenä.

 

Lautakunta katsoo selvitetyksi, että kohteessa on ollut lisäksi runsaasti huolimattomasta viimeistelystä johtuvia pienehköjä korjaustarpeita, jotka on vuositarkastuksen jälkeen pääosin korjattu. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella on katsottava, että asuntoon on korjauksista huolimatta jäänyt joitakin huolimattomasta rakennustyöstä aiheutuneita vikoja.

 

Lautakunta toteaa, että vaatimuksen koostuessa laajasta vikalistasta, jossa yksittäiset viat ovat pääsääntöisesti kohtuullisen vähäisiä ja jotka myyjä on osittain myöntänyt ja osittain jättänyt korjaamatta, on asunnossa asuntokauppalain 4 luvun tarkoittama virhe. Myyjä on myöntänyt lattioiden vaakasuoruus poikkeamat, mutta ei ole katsonut niitä niin merkittäviksi suhteessa korjauskuluihin, että olisi ryhtynyt korjaustoimenpiteisiin. Näin ollen lautakunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tarkastella näitä vikoja kokonaisuudessaan ja arvioida millaiseen hinnanalennukseen ne oikeuttavat.

 

Hinnanalennuksen määrää harkittaessa on otettava huomioon vikojen laatu ja se mitä niiden korjaaminen todennäköisesti tulisi maksamaan. Osa vioista on sellaisia, että niiden korjauskustannukset olisivat ostajalle aiheutuvaan haittaan nähden kohtuuttoman suuria. Tällöin hinnanalennuksen määrä arvioidaan vian aiheuttaman haitan perusteella. Lautakunnan käsityksen mukaan riidattomat viat, jotka on myyjän taholta myönnetty, ovat lähinnä kohtuullisen vähäisinä pidettäviä puutteita, joista ei aiheudu asumiselle tai rakenteille haittaa. Rakenteiden vinouteen vedotessaan ostajien tulisi kyetä näyttämään, että poikkeamat ovat siinä määrin laajoja, etteivät ne vastaa voimassa olevia säännöksiä tai hyvää rakennustapaa. Tällaisia poikkeamia asunnossa ei ole tavarantarkastus raportin mukaan ollut kuin makuuhuoneen ja tuulikaapin lattioissa. Lautakunta katsoo, ettei lattiaa voida näiltä osin pitää hyvän rakennustavan mukaisesti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti tehtynä. Tältä osin lautakunta pitää kaupan kohdetta virheellisenä.

 

Muita ostajan selvityksen mukaan vuositarkastuksessa todettuja, mutta korjaamatta jääneitä vikoja myyjä ei ole myöntänyt.

 

Myyjän selvityksen mukaan ostajan vikalistassa mainitut viat on korjattu vuosikorjaustöinä.

 

Riidanalaisia virheväitteitä arvioitaessa on lähdettävä siitä, että ostajalla on näyttötaakka asunnon virheistä. Pelkkä väite virheestä ei ole riittävä, jos myyjä kiistää virheen olemassaolon tai ilmoittaa sen jo korjatuksi. Tällaisessa tilanteessa lautakunta tulisi saattaa vakuuttuneeksi virheen olemassaolosta esimerkiksi asiantuntijaselvitykseen ja viranomaisohjeisiin viittaamalla, valokuvin tai muuten olosuhteisiin nähden sopivalla tavalla. Lautakunta toteaa, ettei ostaja ole esittänyt näyttöä siitä, että lämpövuodot, keittiön, kylpyhuoneen ja saunan viat sekä olohuoneen ikkunan viat olisivat jääneet korjaamatta. Näin ollen näiden osalta asunnossa ei voida katsoa olleen virhettä.

 

Lautakunta arvioi asiassa ilmenneitä virheitä kokonaisuudessaan ja arvioi kohtuulliseksi hinnanalennukseksi niistä yhteensä  1 500 euroa.

 

Ostajat ovat lisäksi vaatineet vahingonkorvausta pakkaus-, sähkö-, ja muuttokuluista 421,99 euroa, asumishaitasta 1 000 euroa ja tavarantarkastajan lausunnosta aiheutuneista kuluista 3 484,60 euroa. Annetun selvityksen mukaan ostajat ovat korjausten ajan asuneet myyjän osoittamassa majoitusvaihtoehdossa. Lautakunta katsoo ostajille aiheutuneen jonkin verran asumishaittaa siitä, etteivät he ole voineet asua omassa kodissaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan ostajille on aiheutunut myös muuta haittaa, kuten tilapäismajoitukseen siirtymisestä aiheutunutta haittaa. Lautakunta katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että sen enempää asumishaitta kuin muukaan haitta on tässä tapauksessa ollut olennaista. Pakkaus-, sähkö- ja muuttokulujen osalta lautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä aiheutuneista vahingoista. Myyjä ei ole kuitenkaan kiistänyt kulujen aiheutumista, joten tarkemman selvityksen puuttuessa lautakunta arvioi aiheutuneeksi vahingoksi 100 euroa. Tavarantarkastajanlausunnon osalta lautakunta toteaa toimitetun selvityksen perusteella, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka mukaan voisi katsoa lausunnon olleen välttämätön asian ratkaisemiseksi, sillä jo ennen lausunnon hankkimista myyjä myönsi puutteiden olemassaolon. Lautakunta katsoo lausunnon olleen kuitenkin osittain tarpeellinen asian selvittämiseksi ja näin ollen lautakunta arvioi ostajan myötävaikutus huomioonottaen aiheutuneeksi vahingoksi 500 euroa.

 

SUOSITUS

 

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH maksaa K:ille 1 500 euroa hinnanalennuksena ja 600 euroa vahingonkorvauksena.

Päätös oli yksimielinen.

 

 

Julkaistu 28.12.2007