Rakennusalan ammattilaisen vastuu rakentamansa tai korjaamansa rakennuksen virheistä on usein riidoissa esillä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ammattirakentajan vastuu on laajempi erityisesti omista rakennusvirheistä ja sellaisista seikoista, joista olisi tullut antaa ostajalle tietoa. Kysymys on silloin ns. tuottamuksellisesta tietovirheestä (tiesi tai olisi pitänyt tietää jostain merkityksellisestä seikasta), joka perustaa vahingonkorvausvastuun. Toisen ei rakentaja puolison vastuu saattaa silloin perustua salaiseen virheeseen osallisuuden eli tuottamuksen puuttuessa.

 

Tässä asiassa riita oli ensin kuluttajariitalautakunnassa, joka suositti ostajille hyvitystä. Ostajat veivät kuitenkin asian käräjäoikeuteen, joka perusteli hyvin yksityiskohtaisesti tuomiota ja päätyi hylkäämään vaatimukset lähes kokonaan. Hovioikeus kuitenkin korotti korvauksia. Kysymys oli korjauskustannusten arvioinnista ristiriitaisten asiantuntijalausuntojen perusteella.

 

Kysymys on kirvesmiehen itselleen rakentamasta talosta. Ja hänen puolisonsa vastuusta.

Entä kun rakennusalan ammattilainen käyttää toista ammattilaista mikä on rakentajan vastuu.

HO on katsonut että myyjän kirvesmiehenä olisi pitänyt tietää ja ymmärtää välikaton vuoto ja sen merkitys ja kertoa tästä ostajille.

Sama koski yläpohjan eristeen ja höyrynsulun asennusvirhettä. Myyjä miehen (rakennusalan ammattilainen) osalta kysymys oli ei-  salaisesta virheestä sen sijaan vaimon (ei rakennusalan ammattilainen) kysymys oli salaisesta virheestä.

 

Käräjäoikeuden, joka suoritti katselmuksen, johtopäätös oli se, että yläpohjassa on paitsi kattotuolien 3 kpl alapaarteiden kosteusvaurio myös laaja koko yläpohjan lämpöeristeen vaihtamisen perusteleva kosteusvaurio.

 

Käräjäoikeus totesi asianosaisten kertomusten perusteella, että "käräjäoikeudella   ei ole perusteita  katsoa,  että ostajien  kertomukset olisivat  luotettavampia   ja uskottavampia   kuin E Asen  kertomus. Näin ollen todistelun  ollessa  ristiriitaista  käräjäoikeus   katsoo jääneen näyttämättä,  että E Anen  olisi myöntänyt  ostajille  muunlaista katon kosteusvauriota   kuin hän on edellä  selostetusti  pää käsittelyssä kertonut."

 

(Yläpohjan eristeen rakenteen virheellisyydestä.)

Olettaa myös sopii, ettei Anen ole rakentanut omaa taloaan tietoisesti kosteusvaurioIle alttiiksi.

Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että Anen ei ole puolustanut liian tiiviin rakenneratkaisunsa oikeellisuutta niin vahvalla näytöllä, että sitä vastoin kantajien todistajien lausumia olisi päädyttävä pitämään rakennusaikaankaan huolellisen alan ammattilaisen ratkaisuna. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että E Asen on ainakin täytynyt tietää kysymyksessä olevasta rakennusteknisestä virheestä.

 

(Yläpohjan tuuletusputken asennus)

"Yläpohjaan vuotaneen tuuletusputken liitoksen on tehnyt riidattomasti E Asen kertomin tavoin putkimies. Käräjäoikeus katsoo, että Anen on voinut luottaa putkialan ammattilaiseen. E Asen ei ole väitettykään olevan nimenomaan putkialan osaaja, vaikka hän rakennusmies onkin. Asen ei ole tarvinnut tarkistaa ammattilaisen työtä eikä ymmärtää, että tämä tekee mahdollisesti virheen. Putken liitoksen tekemisestä virheellisesti E Asen ei siis ole näytetty tienneen eikä hänen voida katsoa ammattimiestä käyttäessään tällaisesta pitäneenkään tietää. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että tuuletusputken vuodon osalta kyseessä on salainen virhe E Asen kannalta."

 

KO:n arvioimat korjauskustannukset 6900€ eivät ylitä merkittävyyskynnystä ottaen huomioon että kauppahinta n. 276 000€ ja 28 vuotta rakennus.

 

Väittämistaakasta KO totesi ettei todistelussa esim. terveyshaitasta kysely tarkoita vetoamista ko. seikkaan.

 

KO mukaan vain pieni osa kantajien vaatimuksista on menestynyt.  Ja erityisesti koska kuluttajariitalautakunnan päätöksen jälkeen myyjät tarjoutuivat maksamaan sen suositteleman 5 532€ oikeudenkäyntiin ryhtyminen on ollut tarpeetonta.

KO tuomitsi vastaajan maksamaan vahingonkorvausta 4 400€ ja selvittelykuluja 1079€ kantajille. Kantaja velvoitettiin maksamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 20 626€.

 

HO puolestaan muutti KO:n tuomiota ostajien eduksi ja katsoi, että kattotuolin alapaarteista 1 vaihtoon ja 2 korjaamalla jolloin korjausarvo työ ja suunnittelu-, lujuuslaskelmine ja rakennuslupakustannuksineen oli 8 000€ (vaatimus 27 000€). HO yläpohjan eristeiden virheellisyydestä ei näyttöä mutta höyrynsulku oli virheellisesti asennettu. Tämä oli myyjä miehen tuottamusta ja myyjä vaimon osalta salainen virhe. HO arvioi arvoksi 4 000€ (eristevillojen vaihtaminen, höyrynsulkumuovin tarkastaminen ja paikkaaminen) ja desifioinnin arvoksi 1 000€ (vaatimus 4 500€).

HO käyttöhyödyn menetyksestä 2 viikon korjausajalta 1 000€ (miehen tuottamus eli tietovirhe)

HO tuomitsi selvittelykuluja 1 079,97  (vaatimus 2 570,48€) myyjien maksettavaksi.

HO tuomitsi oikeudenkäyntikuluja 4 000€ myyjien maksettavaksi ja vapautti ostajat alioikeuden tuomitsemista oikeudenkäyntikulujen korvauksista.

 

Muita asioita:

Kuluttajariitalautakunta suosittanut korvausta maksettavaksi 5532€.

Tasonparannus voidaan huomioida muttei sellaista tässä katsottu tapahtuneen.

Kotitalousvähennys voidaan huomioida ainakin käräjäoikeuden mukaan.

Selvittelykulut oikeudenkäyntikuluihin rinnastuvia vanhentumisen osalta jolloin vanhentumisen katkaiseminen erikseen ei ole tarpeen. Niitä ei voida huomioida kun arvioidaan hinnanalennuksen merkittävyyskynnyksen ylittymistä.

 

Helsingin hovioikeus

Tuomio

Antamispäivä

1.9.2015

Nro 1199

 

Diaarinumero

S 14/367

 

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

 

Vantaan käräjäoikeus 27.11.2013 nro 25914 (liitteenä)

 

Asia   Kiinteistön virhe ym.

 

Valittajat ja vastapuolet

 

M  X

K Y

 

Vastavalittajat ja vastapuolet

 

E Anen

T Anen

 

Asian käsittely hovioikeudessa

 

Hovioikeus on 29.12.2014 myöntänyt jatkokäsittelyluvan E Aselle ja

T Aselle.

 

Pääkäsittely on toimitettu 9.2.2015.

 

Valitus

Markku X ja Krista Y ovat vaatineet, että E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan heille kiinteistön kauppahinnan alennuksena 43.870,48 euroa ja vahingonkorvauksena 2.000 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen 27.12.2013 lukien. Siltä varalta, että selvittelykulut eivät tule korvattavaksi hinnanalennuksena, X ja Y ovat vaatineet, että E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heille virheiden selvittelykulut korkoineen oikeudenkäyntikulujen luonteisina kuluina. Lisäksi X ja Y ovat vaatineet, että E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 12.033,60 eurolla ja hovioikeudessa 10.228,72 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

 

Hinnanalennusta koskeva vaatimus

 

Kiinteistössä todetut rakennustekniset virheet olivat olennaisia, ja ostajilla oli niiden perusteella oikeus kauppahinnan alennukseen. Viemärin tuuletus- putken läpiviennin vuoto oli aiheuttanut kosteus- ja mikrobivaurion kiinteistön yläpohjaan. Kosteusvaurion laajuus johtui myös yläpohjan rakenteen virheellisyydestä.

 

Kauppahinnan alennuksena vaadittu määrä muodostui kolmen kattotuolin vaihtokustannuksista, 27.000 euroa, välikaton eristevillojen vaihtokustannuksista, 9.800 euroa, mikrobivaurioituneen rakennuksen puhdistus- ja desinfiointikustannuksista, 4.500 euroa, sekä mikrobivaurion selvittämisestä aiheutuneista kustannuksista ja lausuntojen laatimisesta aiheutuneista kustannuksista, yhteensä 2.570,48 euroa.

 

Kattotuoleja ei voitu edellytetyn rakennelujuuden kärsimättä korjata E ja T Asen esittämällä tavalla, vaan ne tuli vaihtaa uusiin. Eristevillojen vaihtamisen aiheuttamien kustannusten määrää arvioitaessa tuli ottaa huomioon, että lahonneita kattorakenteita ei voitu mekaanisesti puhdistaa ilman, että höyrynsulkumuovi poistetaan kokonaisuudessaan. Kattorakenteiden puhdistaminen mahdollisti homeitiöiden kulkeutumisen yläpohjarakenteesta asuintiloihin. Puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet olivat välttämättömiä mahdollisen terveydellisen haitan estämiseksi. Virheiden korjaamisessa ei ollut kysymys kiinteistön laatutason parannuksesta, joka olisi otettava huomioon hinnanalennusta alentavana seikkana.

 

Omakotitaloa ei ollut rakennettu hyvän rakennustavan ja rakennusmääräys- ten mukaisesti. E Anen ei ollut asianmukaisella tavalla kertonut Xlle ja Ylle tiedossaan olleista rakennuksen puutteista ja virheistä.

 

Vahingonkorvausvaatimus

 

Xn ja Yn perheineen oli muutettava pois omakotitalosta korjaustöiden ajaksi, mistä aiheutui heille huomattavaa käyttöhyödyn menetystä. Käyttöhyödyn menetyksenä vaadittu määrä, 2.000 euroa, perustui arvioon.

 

Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa

 

X ja Y eivät käräjäoikeudessa olleet hävinneet asiaa minkään kanneperusteen osalta. Kysymys oli ollut korjauskustannusten määrien ar- vioinnista. E ja T Anen tuli velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan ainakin suurin osa Xsella ja Ylla käräjäoikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista.

 

Vastavalitus

 

E Anen ja T Anen ovat vaatineet, että kanne hylätään, ja että X ja Y velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 12.506,60 eurolla korkoineen.

 

E Anen ei ollut tiennyt tuuletusputken vuotamisen aiheuttamasta ylä- pohjan kosteusvauriosta eikä hän näin ollen ollut laiminlyönyt tiedonanto- velvollisuuttaan X ja Y kohtaan.

 

X ja Y, joilla oli asiassa näyttötaakka, eivät olleet selvittäneet miltä osin höyrynsulku ei ollut ollut riittävän tiivis. Kosteusvaurio oli aiheutunut viemärin tuuletusputken vuodosta. Yläpohjan eristeen rakenne oli rakennusajankohdan rakentamiskäytännön mukainen. E Asen ei ollut kirvesmiehen ammattinsa perusteella pitänyt mieltää rakennetta virheelliseksi. E Asen toiminnassa ei näin ollen ollut vahingonkorvausvastuun edellyttämää tuottamusta.

 

Vastaukset

 

E Anen ja T Anen ovat vaatineet, että valitus hylätään.

 

Hinnanalennusta koskeva vaatimus

 

Kiinteistössä ei ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua salaista virhettä, jonka perusteella ostajilla olisi oikeus kauppahinnan alennukseen. Kiinteistö ei laadultaan merkittävästi poikennut siitä, mitä siltä oli voitu kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.

 

Laajuudeltaan hyvin rajattu vaurioitunut alue sijaitsi tuuletusputken vuoto- kohdan lähellä, eikä lahovaurioita ollut. Kysymys oli kolmen alapaarteen vaurioitumisesta. Kahdessa alapaarteessa oli todettu tummentumaa ja yhdessä pinnallista pehmentymistä rajatulla alueella. Riittävänä korjaustapana oli pidettävä kolmen alapaarteen korjaamista siten, että vaurioitunut puuosa hiottiin ja tarvittaessa tuettiin. Käräjäoikeuden arvio kolmen alapaarteen korjaustavasta ja -kustannuksista sekä eristevillojen vaihtamisen ja höyryn- sulkumuovin mahdollisen paikkaamisen ja yläpohjan desinfioinnin kustannuksista oli oikea. Yläpohjan desinfioinnille ei kuitenkaan ollut tarvetta. Vaurioitunut yläpohjan osa ei ollut yhteydessä asuintiloihin eikä se näin ollen voinut aiheuttaa asukkaille terveydellistä haittaa.

 

Selvittelykuluja koskeva vaatimus oli vanhentunut. Selvittelykulut eivät olleet liitännäisiä virheen perusteella esitettäviin päävaatimuksiin nähden. Vanhentuminen olisi näin ollen tullut katkaista erikseen.

 

Omakotitalon oman perheensä käyttöön rakentanut E Anen ei ollut tiennyt viemärin tuuletusputken liitoksen viallisuudesta. Vahingonkorvausvastuu ei myöskään voinut perustua E Asen tuottamukselle, koska mainittu liitos oli putkialan ammattilaisen tekemä. Rakentamisessa oli noudatettu rakentamisajan hyvää rakentamistapaa. T Asen toiminnassa ei ollut vahingonkorvausvastuun edellyttämää tuottamusta.

 

Vahingonkorvausvaatimus

 

Käyttöhyödyn menetystä koskeva vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä lakiin perustumattomana ja selvittämättömänä. Rakennus oli asumiskelpoinen.

 

Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa

 

Käräjäoikeuden tuomio oli oikeudenkäyntikulujen osalta oikea. E ja T Anen olivat pyrkineet asiassa sovinnolliseen ratkaisuun ja sitoutuneet maksamaan Xlle ja Ylle kuluttajariitalautakunnan suosittaman määrän, mihin X ja Y eivät olleet suostuneet. E Anen oli lisäksi tarjoutunut vaihtamaan yläpohjan eristevillat Xn ja Yn ensimmäisen reklamaation jälkeen.

 

X ja Y ovat valitukseensa viitaten vaatineet, että vastavalitus hylätään.

 

Rakentamisessa todetut puutteet olivat merkittäviä rakennusteknisiä ja asumisterveydellisiä laatuvirheitä. Sillä seikalla, että viemärin tuuletusputken liitoksen oli tehnyt ulkopuolinen henkilö, ei ollut merkitystä asiassa. E Anen vastasi myös rakennusvaiheessa käyttämiensä ammattilaisten työn asianmukaisuudesta. Selvittelykulut olivat liitännäisiä virheen perusteella esitettyihin päävaatimuksiin nähden eikä erillinen vanhentumisen katkaiseminen selvittelykulujen osalta ollut tarpeen.

 

Todistelu

 

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin.

 

Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa M Xta ja E Ata sekä todistajina Kärkeä, Lindborgia, Haapasta ja Kemppaista.

 

Hovioikeuden ratkaisu

 

Kysymyksenasettelu

 

Xn ja Yn valituksen johdosta hovioikeudessa on kysymys siitä, onko ostajilla maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun laatuvirheen perusteella oikeus hinnanalennukseen sekä siitä, ovatko kiinteistön myyjät menetelleet kaupanteossa huolimattomasti siten, että ostajat ovat lisäksi oikeutettuja vahingonkorvaukseen.

 

An vastavalituksen johdosta hovioikeudessa on kysymys siitä, onko yläpohjan rakennetta ja höyrynsulkumuovin väitettyä epätiiviyttä pidettävä rakennusteknisinä virheinä. Mikäli näin katsotaan olevan, asiassa on kysymys siitä, onko E Asen katsottava menetelleen kaupanteossa huolimattomasti siten, että hän on velvollinen korvaamaan Xselle ja Ylle aiheuttamansa vahingon.

 

Laatuvirheestä

 

Maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos 1) kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu, 2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, 3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laimin lyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, 4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön, tai 5) kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan ostajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai, jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa. Ostajalla on lisäksi 1 momentin 1- 4 kohdassa tarkoitetun virheen perusteella oikeus saada korvaus vahingostaan.

 

Maakaaren 2 luvun 32 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää täyden korvauksen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. Jos myyjä osoittaa, ettei kiinteistön virhe johdu hänen huolimattomuudestaan, myyjällä ei ole velvollisuutta korvata vahinkoa.

 

Laatuvirhe oikeuttaa ostajan hinnanalennukseen. Ostajalle kuuluvaa oikeutta hinnanalennukseen ei ole, lukuun ottamatta salaisia virheitä, rajattu koskemaan vain merkittäviä virheitä kaupan kohteessa. Yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden mukaan myyjän suorituksen merkityksetön, kauppaan tai sen ehtoihin vaikuttamaton poikkeaminen sovitusta ei kuitenkaan oikeuta ostajaa käyttämään kaupan kohteen virheellisyyteen liittyviä oikeussuojakeinoja (KKO 2009:39). Tarkoituksena on, että kauppahintaa alennetaan suhteessa virheen aiheuttamaan kiinteistön arvon alenemiseen. Hinnanalennuksen lisäksi kysymykseen voi tulla myös vahingonkorvaus, joka perustuu tuottamukseen. Myyjän tuottamuksen arvioinnissa merkitystä on sillä, minkälaisesta laatuvirheestä on kysymys ja onko myyjän pitänyt tietää virheestä.

 

Rakennustekniset virheet ja myyjien tietoisuus niistä

 

Viemärin tuuletusputki

 

Yläpohjassa todettujen kosteusvaurioiden aiheuttajaksi on jo käräjäoikeudessa riidattomasti todettu tuuletusputken yläpohjatilassa sijaitsevassa liitoksessa ollut vuoto. E Anen on hovioikeuden pääkäsittelyssä käräjä- oikeuden tuomioon kirjatun kertomuksensa lisäksi kertonut, että hän oli ulkokatteen asennuksen yhteydessä joutunut irrottamaan putkimiehen valmiiksi asentaman tuuletusputken liitososineen yläpohjan lattiasta asti ja asentamaan sen uudelleen. E Asen mukaan rakentamisen jälkeen ylä- pohjatilaan ei ollut ollut lainkaan pääsyä, mutta hän oli jossakin vaiheessa television antennivahvistinta asentaessaan tehnyt rakennuksen päätyyn luu- kun yläpohjatilaan päästäkseen. E Anen oli tällöin käynyt yläpohjatilassa, eikä hän ollut havainnut mitään poikkeavaa. E Anen on vielä kertonut, että käräjäoikeuden tuomiossa selostettu hänen tiedossaan ollut veden tippuminen välikatosta vaatehuoneeseen oli tapahtunut muutamia vuosia rakentamisen jälkeen, mahdollisesti vuonna 1984, ja että myös T Anen oli havainnut kyseisen veden tippumisen. Todistaja Kärjen mukaan eristevillojen ja yläpohjan vauriot eivät ole voineet aiheutua lyhyessä ajassa, vaan niiden syntyminen on kestänyt ainakin viisi vuotta. Todennäköistä on, että vuoto on useiden vuosien kuluessa ja säätilojen vaihdellessa uusiutunut.

 

Hovioikeus toteaa, että E Anen on rakennusalan ammattilainen. Hän on itse rakentanut kysymyksessä olevan talon 1980-luvun alussa erityisalojen ammattitaitoa vaativia töitä lukuun ottamatta. Näin ollen E Anen on täytynyt tuntea talon rakenteet ja niiden kunto erittäin hyvin. E Anen on ollut tietoinen rakennuksen välikatossa olleesta vesivuodosta, joka

on ollut sen laatuun ja sijaintiin nähden huolestuttava. E Anen on

alan ammattilaisena täytynyt ymmärtää, että vuoto on saattanut johtua viasta, joka aiheuttaa ajan kuluessa vaurioita talon rakenteille. Sitä vastoin TAnen ei ole edes väitetty olleen tietoinen vesivuodon merkityksestä

tai laiminlyöneen kertoa siitä ostajille. E Anen olisi edellä kerrotuissa olosuhteissa pitänyt ennen kauppaa kertoa vesivuotoon liittyneistä seikoista Xlle ja Ylle.

 

Höyrynsulkumuovi ja yläpohjan eristys

 

Asiassa on riidatonta, että E Anen on taloa rakentaessaan asentanut osaan yläpohjaa eristevillaa, jonka yläpinta on ollut kosteutta läpäisemätöntä muovitettua paperia tai foliota. Kärjen raportin ja kertomuksen mukaan yläpohjan eristeiden kostuminen on osaltaan johtunut siitä, että eristeen ala- puolella oleva höyrynsulku on vuotanut ja asuintiloista virrannut huonekosteus ei ole eristeen yläpinnan tiiviyden seurauksena päässyt haihtumaan

vaan on tiivistynyt eristeisiin. Kärjen raportista ilmenee, että yläpohjan eristeet ovat kostuneet huomattavasti laajemmalti kuin viemärin tuuletusputken ympäriltä. Eristeiden kosteus on todettu myös käräjäoikeuden suorittamassa katselmuksessa.

 

E Anen on kertonut asentaneensa höyrynsulkumuovin talon rakennusaikaisen rakennustavan mukaisesti ruoteiden verran limittäin ilman teippausta. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että höyrynsulku olisi rakennus- aikaisen rakennustavan vastaisesti asennettu ja siten virheellinen. Kärjen raportin perusteella ilmeistä kuitenkin on, että höyrynsulku ei ole ollut täysin tiivis. Kosteutta on myös tätä kautta päässyt eristeisiin. Hovioikeus katsoo, että E Asen on rakennusalan ammattilaisena täytynyt ymmärtää, että yläpinnaltaan tiiviin eristeen käyttämiseen on sisältynyt riski. Yläpohjan eristeen virheellisen rakenteen osalta kysymys on siten E Asen tekemästä rakennusvirheestä.

 

Edellä virheiden luonteesta ja myyjien tietoisuudesta todettu huomioon ottaen kysymys ei E Asen osalta ole salaisesta virheestä. Sitä vastoin T Asen osalta kysymys on salaisesta virheestä.

 

 

Korjauskustannusten määrä ja hinnanalennus

 

Kattotuolien alapaarteiden kosteusvaurion korjaustavasta ja -kustannuksista on esitetty toisistaan poikkeavia arvioita. Hovioikeus katsoo Kärjen, Lindborgin, Haapasen ja Kemppaisen kertomusten perusteella ja heidän esittämiään näkökohtia kokonaisuutena arvioiden, että kattotuolien alapaarteiden kosteusvaurio on asianmukaisesti korjattavissa vaihtamalla pahimmin vaurioitunut kattotuolin alapaarre. Kaksi lievemmin vaurioitunutta kattotuolia voidaan korjata poistamalla vaurioitunut kerros puurakenteesta ja tukemalla sanottu kohta uudella puurakenteella. X ja Y eivät ole selvittäneet, että rakennusviranomaiset eivät hyväksyisi tätä todistajien mahdollisena pitämää korjaustapaa. Edellä mainittujen todistajien näkemysten perusteella hovioikeus arvioi korjaustyön kustannuksiksi suunnittelu-, lujuuslaskenta- ja rakennuslupakustannuksineen 8.000 euroa.

 

Hovioikeus katsoo Haapasen ja Kärjen yhdensuuntaisten arvioiden perusteella, että eristevillojen vaihtamisen, höyrynsulkumuovin tarkastamisen ja paikkaamisen kustannukset ovat 4.000 euroa ja yläpohjan desinfioinnin aiheuttamat kustannukset 1.000 euroa.

 

Kiinteistössä edellä todettujen virheiden, joita on pidettävä merkittävinä, perusteella Xlla ja Ylla on maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin nojalla oikeus yhteensä 13.000 euron hinnanalennukseen.

 

Kiinteistön käytön estymisestä aiheutunut haitta

 

Kärjen ja Lindborgin mukaan talossa ei voi asua korjaustoimenpiteiden ai- kana. Hovioikeus arvioi, että edellä tarpeellisiksi katsotut korjaustyöt kestävät noin kaksi viikkoa. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kiinteistön käyttöhyödyn menetyksestä 1.000 euroa, jonka E Anen on velvollinen tuottamuksensa perusteella yhteisvastuullisesti korvaamaan Xselle ja Ylle. Sitä vastoin T Anen ei ole velvollinen osallistumaan sanotun korvauksen maksamiseen.

 

Virheiden selvittelykustannukset

 

Hovioikeus toteaa, että vaaditut virheiden selvittelykustannukset eivät voi tulla otetuksi huomioon hinnanalennuksen määrää arvioitaessa. Selvittely- kustannuksia on pidettävä toissijaisen vaatimuksen mukaisina oikeuden- käyntikulujen luonteisina kuluina, joiden osalta vanhentumisen katkaiseminen ei ole erikseen tarpeen. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että ainoastaan osa vaadituista kustannuksista on kohdistunut kanneperusteena olevien virheiden selvittämiseen. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen rakennuksen virheiden selvittämisestä aiheutuneiden kustannusten määrän osalta. E ja T Anen ovat velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan sanotut kulut 1.079,97 euroa korkoineen Xselle ja Ylle yhteisesti.

 

Oikeudenkäyntikulut

 

Asianosaiset ovat puolin ja toisin hakeneet muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, jota hovioikeus on osaksi muuttanut Xn ja Yn hyväksi. Vaatimuksesta on kuitenkin määrällisesti hyväksytty vain noin kolmasosa. E ja T Anen ovat puolestaan hävinneet vastavalituksensa kokonaan. Tähän nähden hovioikeus arvioi kohtuulliseksi velvoittaa E ja T Anen yhteisvastuullisesti korvaamaan Xselle ja Ylle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut osaksi. Hovioikeus pitää kohtuullisena oikeudenkäyntikulujen määränä asiassa 4.000 euroa.

 

Tuomiolauselma

 

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan.  X ja Y vapautetaan velvollisuudesta korvata  E ja T Alla käräjäoikeudessa olleita oikeudenkäyntikuluja korkoineen.

 

E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Xlle ja Ylle yhteisesti kiinteistön kauppahinnan alennuksena 13.000 euroa.

 

E Anen velvoitetaan yksin suorittamaan Xselle ja Ylle korvauksena kiinteistön käyttöhyödyn menetyksestä 1.000 euroa.

 

Kauppahinnan alennukselle ja korvaukselle on suoritettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa vaatimuksen mukaisesti 27.12.2013 lukien.

 

E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Klle ja Ylle yhteisesti korvauksena virheiden selvittelykustannuksista 1.079,97 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

 

E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Klle ja Ylle yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 4.000 euroa. Korvaukselle on suoritettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

 

Muutoksenhaku

 

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

 

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 2.11.2015.

 

Helsingin hovioikeuden puolesta:

 

Asian ovat ratkaisseet:

hovioikeudenneuvos Petri Leskinen, hovioikeudenneuvos Jouko Rantanen,

määräaikainen hovioikeudenneuvos Liisa Lehikoinen

 

Valmistelija:

 

viskaali Reetta Kannisto

 

Ratkaisu on yksimielinen.

 

VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2/JRI

 

 

TUOMIO                        13/25914

Annettu kansliassa

 

Käräjätuomari Jyrki Rinnemaa                             27.11.2013                     L 12/22207

 

Kantajat

XM

KY

 

Vastaajat

E Anen

T Anen

 

 

Asia                               Kiinteistön virhe tm. sopimusrikkomus

 

Vireille                           17.12.2012

 

TAUSTA   

 

Kantajat ovat ostaneet 10.11.2009 päivätyllä kauppakirjalla vastaajilta

Keko -nimisen tilan 92-401-6-352 sillä olevine rakennuksineen hintaan

280.000 euroa. Omistusoikeus ja hallinta on siirtynyt kantajille kauppahinnan tultua 2.12.2009 kokonaan maksetuksi. Tilalla sijaitsee vuonna 1981 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalo

asuinpinta-alaltaan 120 m2.

 

Kuluttajariitalautakunta on päätöksellään 23.4.2012 katsonut toteennäytetyksi rakennuksen yläpohjan kosteusvaurion, jonka voidaan katsoa aiheutuneen väärin asennetusta tuuletusputken liitoksesta. Lautakunta on katsonut, että kyse on salaisesta virheestä, ja suosittanut vauriota vastaavaksi hinnanalennukseksi 5.000 euroa, joka sisältää

myös puhdistus- ja desifiointikulut. Lisäksi lautakunta on suosittanut, että myyjät maksavat ostajille myös asian selvittämisen kannalta tarpeellisesta Raksystems Anticimex Oy:n asiantuntijalausunnosta 532,90 euroa.

 

KANNE

 

Vaatimukset   Kantajat vaativat, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan heille myymänsä kiinteistön virheen perusteella

 

ensisijaisesti vahingonkorvauksena ja toissijaisesti hinnanalennuksena

- yläpohjan kolmen kattotuolin vaihdosta 27.000 euroa,

- välikaton villojen vaihtamisesta 9.800 euroa,

- puhdistuksesta / desinfioinnista 4.500 euroa,

- virheen selvittelykuluista 2.570,48 euroa, eli yhteensä 43.870,48 euroa.

 

Lisäksi kantajat vaativat samalla perusteella korvauksena käyttöhyödyn menetyksestä 2.000 euroa.

 

Vielä kantajat vaativat korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 12.033,60 euroa.

 

Kaikille määrille vaaditaan viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomiosta.

 

Perustelut        Purkaessaan muuton jälkeen talon toisen kerroksen vaatehuonetta kantajat havaitsivat yläpohjan höyrysulkumuovia vasten olevissa lämmöneristeissä ja rakenteissa kosteusjälkiä. Kantajat reklamoivat

26.12.2009 myyjiä toisessa kerroksessa WC:n seinän kohdalla yläpohjassa olevasta vesivahingosta, joka on aiheuttanut kosteusrasitusta yläpohjan rakenteille.

 

Raksystems Anticimex Oy (Raksystems) suoritti 28.1.2010 kantajien tilauksesta yläpohjan tutkimuksen. Sen mukaan yläpohjan lämmöneristeen alapinnalla on mikrobikasvustoa, jonka on aiheuttanut rakenteeseen päässyt kosteus. Mittausten perusteella kosteutta eristeessä on viemärin tuuletusputken läheisyydessä. Voidaan päätellä, että putkesta noin 1,5 metrin etäisyydellä yläpohjan alueella ja WC-tilan väliseinässä on ollut kosteusrasitusta. Putken liitos on tehty väärin asentamalla liitoskappale väärinpäin ja jättämällä liitos tiivisteettä. Tällöin putken sisään kondensoituvaa vettä tihkuu ulos.

 

Kantajien tilauksesta R3 Palvelut Oy teki kosteusvauriokartoituksen

1.12.2010 ja 19.5.2011. Tutkimusten mukaan viemärin tuuletusputki on vuotanut koko rakennuksen elinkaaren ajan. Vuotovedet ovat aiheuttaneet koko yläpohjaan mikrobivaurion. Putken läheisyydessä kolmen kattotuolin alapaarteet ovat osin lahovaurioituneet seurauksin, ettei kattotuolien kantokyky täytä lujuusvaatimuksia. Yläpohjan höyrysulku ei ole pitävä; sisäilman kosteus tiivistyy vuotokohdissa yläpohjan puurakenteisiin, mikä osaltaan on lisännyt yläpohjan mikrobikasvustoa. Villaeristeen yläpinnassa on osin folio / muovitettu paperi. Tällöin villaeriste on kahden tiiviin pinnan välissä. Kun alapuolen höyrysulkumuovi on epätiivis niin kastepiste muodostuu eristeeseen, joka ei pääse tuulettumaan. Tämän rakennusvirheen seurauksena yläpohjan eristeet ovat vaurioituneet myös muualta kuin vuotaneen viemärin tuuletusputken ympäriltä. Yhteenvetona tutkimuksessa todetaan yläpohjan mikrobivaurion aiheuttajiksi kolme tekijää: viemärin

tuuletusputken vuoto, höyrysulkumuovin epätiiveys ja villaeristeen päällä

oleva folio / muovitettu paperi.

 

Välikatosta tippui vettä 9.1.2011. Vettä on täytynyt tippua ajoittain alakatosta lattialle, mitä myyjät eivät asuessaan ole voineet olla huomaamatta.   Myyjistä  E Anen  on myöntänyt,  että välikatosta  on tullut vettä. Anen  on rakentanut  talon  itse.

 

Myyjät ovat tienneet  tai heidän on ainakin  pitänyt tietää rakennusvirheistä   ja siitä, että yläpohja  vuotaa.  He ovat salanneet  nämä seikat.  Kiinteistössä  on siten maakaaren  (MK) 2 luvun  17 §:n 1 momentin  3 kohdan  mukainen  virhe. Toissijaisesti  vaatimukset perustuvat  momentin  5 kohtaan.

 

Kantajilla  on oikeus  saada  korjauskustannusten    määräinen vahingonkorvaus   tai hinnanalennus.   Korjausrakentamiseen    erikoistunut Raktus Oy on antanut  vaatimusten  suuruisen  tarjouksen  tarpeellisista kattotuolien  ja villaeristeen   vaihtamisesta.   Kyse on rakenteista,  joiden uusiminen  ei merkitse  tasonparannusta.    Myös yläpohjan  rakenteiden desinfiointi  on välttämätöntä.   Korjausten  aikana talossa  ei voi asua johtuen  katon purkamisesta   ja maalaamisesta   sekä mikrobien  ja villakuitujen  kulkeutumisesta   sisäilmaan.  Tämän  johdosta  vaaditaan myös korvausta  käyttöhyödyn   menetyksestä.

 

Vaatimuksen   ollessa  yli 15 % kauppahinnasta   kyse ei ole merkityksettömästä    virheestä,  joka ei ole voinut  vaikuttaa  kauppaan. Rakennuksen   ikä ei vaikuta  asiaan,  koska kyse ei ole kunnostamisesta iän vuoksi,  vaan rakennusvirheiden    korjaamisesta.

 

Virheen  selvittelykulut   2.570,48  euroa  (532,90  + 1.734,33  + 303,25)  ovat syntyneet  tutkimuksista   kiinteistöllä  sitä mukaa,  kun asia on edistynyt kuluttajariitalautakunnassa,     jossa  kantajat  panivat  sen vireille  1.6.2010. Vaatimus  niistä ei ole vanhentunut.

 

Kotitalousvähennyksellä    ei välttämättä  ole vaikutusta  vahingon  määrään.

 

 

 

VASTAUS          Vastaajat  kiistävät  kanteen  ja vaativat  oikeudenkäyntikulujensa korvaamista  yhteensä  20.626,61  eurolla  korkoineen.   Vastaajat  ovat olleet  sovintona  valmiit  maksamaan   kantajille  kuluttajariitalautakunnan suosittamat   hinnanalennuksen    5.000 euroa ja selvittelykulut   532,90 euroa,  mikä tarjous  on ollut voimassa  pääkäsittelyn   alkamiseen   asti.

 

Tutkimustuloksia,    joiden  mukaan  yläpohjassa   on todettu  mikrobeja,  ei sinänsä  kiistetä.  Näiden  tulosten  merkitys  asiassa  on kuitenkin  epäselvä. Todennäköisesti   viemärin  tuuletusputken   ympärillä  todettu  mikrobivaurio on ollut seurausta  putken  vuotamisesta,   jonka  syynä  on saattanut  olla putken  liitoksen  tekeminen   väärin.  Sikäli  kuin liitos on ylipäätään  tehty väärin,  se ei johdu  myyjien  huolimattomuudesta.    Liitoksen  on tehnyt vuonna  1981 E Asen  tilaama  putkimies  alan ammattilaisena,   ei Anen  itse.

 

Sanotun  tuuletusputken   vuotaminen   on riidaton  seikka.  Vuodon  vuoksi yläpohjassa  on perusteltua   tehdä  korjaustoimia.   Kyse voisi olla enintään piilevästä  virheestä,   mikäli  virheen  merkittävyyskynnys    ylittyisi.

 

Yläpohjan  eristeen  on tehnyt  E Anen  ja sen rakenne  on sinänsä riidaton.  Vastaajat  eivät  pidä sitä virheellisenä   eivätkä  katso  sen

 

sellaisenaan aiheuttavan korjaustarvetta. Höyrysulkumuovin epätiiveys kiistetään. Yläpohjassa ja se villaeristeen yläpinnassa, joka on kosketuksissa ulkoilmaan, esiintyy luonnostaan mikrobeja. Yläpohja ei ole asuintilaa.

 

Myyjien tietämys sanotusta riidattomasta vuodosta tai muista virheiksi väitetyistä seikoista sekä tuottamus kiistetään. E Anen on kaupan jälkeen kertonut kantajille, että vuonna 1983 sanottu tuuletusputki oli yläpäästään jäätynyt  ja vettä oli tullut välikatosta asuintiloihin. Tämän vuodon syy ja korjaustapa ei ole tässä jutussa relevantti. Tämän jälkeen vuotoja ei ole ollut. T Asen osalta todetaan erikseen, ettei hän ole osallistunut talon rakentamiseen eikä hänellä ole kokemusta rakentamisesta.

Korjaustarpeesta vastaajat lausuvat  joka tapauksessa seuraavaa. Viemärin tuuletusputkea lähimpänä oleva kattotuoli, jossa on havaittu

alkavaa lahoa tummentumaa, tulisi mekaanisesti puhdistaa ja

tarvittaessa tukea. Kahdessa muussa kattotuolissa on vähäistä sinistymää. Kattotuolien korjaaminen hiomalla ja tukemalla maksaa

1.995,70 euroa, mikä kulu on 0,7 % kauppahinnasta. Kanteen perustana oleva kattotuolien vaihtaminen on tarpeetonta.

 

Villojen vaihtaminen ja höyrysulun mahdollisten vuotokohtien paikkaaminen maksaisi 4.052,99 euroa, mikä on 1,4 % kauppahinnasta.

 

Edellä sanotut välttämättömät korjauskulut olisivat yhteensäkin vain 2,1

% kauppahinnasta. Kun otetaan huomioon rakennuksen ikä ja se, että kauppakirjassa rakennuksen on todettu olevan tyydyttävässä kunnossa, kyse ei ole merkittävästä poikkeamasta kaupan kohteessa.

 

Yläpohjan desinfioinnille I puhdistukselle ei ole mitään perustetta. Näyttöä sisäilmaongelmista ei ole. Talossa on asuttu koko ajan. Määrältään puhdistus I desinfiointi maksaisi enintään 700 euroa lisättynä arvonlisäverolla.

 

Vastaajat eivät ole aloittaneet kanteen perustana olevia yläpohjan korjauksia, mikä osoittaa niiden tarpeettomuuden.

 

Virheen selvittelykulujen osalta Raksystemsin lasku määrältään 532,90 katsotaan kohtuullisessa ajassa esitetyksi, kun se on esitetty kuluttajariitalautakunnassa käydyn prosessin aikana. Lisäksi se pääosin koskee kanneperusteina olevia seikkoja. Polygon Finland Oy:n (Polygon) lasku 1.734,43 euroa katsotaan kohtuullisen ajan jälkeen esitetyksi, kun lasku on päivätty 27.1.2011 ja ensimmäisen kerran siitä esitetään vaatimus haastehakemuksessa 10.12.2012 eli liki kaksi vuotta laskun päivämäärän jälkeen ja lasku itsessään toimitetaan vasta 6.11.2013. Tämä Polygonin lasku myös koskee pääasiassa muita kuin nyt riidan kohteena olevien seikkojen tutkimista ja siitä voi kohdistua kanteena olevien seikkojen tutkimiseen korkeintaan puolet eli 867,17 euroa. Polygonin lasku 606,45 euroa ei koske kanneperusteita, joten se on asiaan liittymätön kulu. Vastaajat eivät myöskään vastaa kuluista, jotka liittyvät sellaisiin kanneperusteisiin, jotka eivät menesty.

 

 

Vaatimus asumishaitan korvaamisesta on lakiin perustumaton, selvittämätön ja ennenaikainen. Sellaisia korjauksia, joiden vuoksi olisi tarpeen muuttaa pois talosta, ei ole tarpeen tehdä.

 

Vanhan rakenteen uusimisen tuoma tasonparannus sekä kotitalousvähennyksen tuoma hyöty on otettava huomioon mahdollisen vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrässä. Samaten on rakennuskustannusten nousun vaikutus vähennettävä niin, että korjauskulut otetaan asiassa huomioon kaupantekohetken mukaisina.

 

Kantajilla voi olla oikeus saada korvausta ainoastaan kuluttajariitalautakunnan käsittelyn jälkeen syntyneistä oikeudenkäyntikuluista. Kuluista lautakunnassa osapuolet vastaavat itse (laki kuluttajariitalautakunnasta 19 §) eikä niitä voi enää tässä asiassa vaatia. Vastaajat ovat koko ajan olleet valmiit maksamaan lautakunnan suosittaman määrän, mutta kantajat eivät ole tahtoneet ottaa suoritusta vastaan. E Anen on sovintoeleenä tarjoutunut vaihtamaan yläpohjan villat. Myyjät ovat pyrkineet koko ajan sovintoon, minkä on estänyt ostajien kohtuuttomat vaateet. Sovintotarjous on otettava kuluvelvollisuutta arvioitaessa huomioon (KKO 2008:52). Kantajat ovat aiheuttaneet tarpeettoman oikeudenkäynnin (OK 21:4) ja vaikka he voittaisivatkin myönnettyä enemmän heidän oikeudenkäyntikuluvaatimusta vastustetaan OK 21:3 nojalla.

 

RIIDATONTA

 

RIITAKYSYMYKSET

 

 

 

Viemärin tuuletusputken (korjatun) läpiviennin vuoto ei ole kanneperuste.

 

 

Kanneperusteena on mm. vuoto alempana liitoksesta. Vuoto sinänsä on riidaton.

 

E Asen tekemä yläpohjan eristeen rakenne on riidaton. Riitaa on siitä, onko se virheellinen ja onko höyrysulkumuovi epätiivis, sekä siitä, onko näistä syistä korjaustarvetta vaiko enintään putken vuotamisesta johtuen.

 

Vuodosta on riidattomasti aiheutunut todennäköisesti vauriota ja korjaustarvetta, mutta vastaajien mukaan kyse on piilevästä seikasta, jonka osalta ei ylity virheen merkittävyyskynnys.

 

Se, että tuuletusputken liitos on putkimiehen tekemä, on riidatonta. On riidatonta, että T Anen ei ole osallistunut rakentamiseen.

Asianosaisten yhteinen näkemys on, että rakennuskustannusindeksi on noussut kaupantekohetkestä 4,4 % kesään 2011 ja 8,5 % kesään 2013 mennessä.

 

Vastaajien sovintotarjous 5.532,90 euroa ja sen tarjoaminen ja sen vastaanottamisesta kieltäytyminen on riidatonta.

 

 

- onko muita korjaustarpeen perustelevia seikkoja (virheitä) kuin tuuletusputken vuoto: onko eristeen rakenne virhe, onko höyrysulkumuovi epätiivis

 

- myyjien tietoisuus laatuvirheen perusteena

 

- myyjien tuottamus vahingonkorvausperusteena

 

- väitettyjen virheiden merkittävyys; mikä on oikea ja tarpeellinen korjaustapa kattotuolien ja villojen osalta; paljonko maksaa; kustannusten nousun, tasonparannuksen ja kotitalousvähennyksen vaikutus?

 

- puhdistuksen ja desinfioinnin tarpeellisuus ja hinta

 

- selvittelykulut: peruste (liittyykö asiaan), vaatimuksen väitetty vanhentuminen

 

- vahingonkorvauksen / hinnanalennuksen määrä; tasonparannus?

kotitalousvähennyksen vaikutus, kustannusten nousun vaikutus

 

- asumishaitan korvaaminen: haitan syntyminen ja korvattavuus

 

- oikeudenkäyntikulut perusteeltaan: vastuu kuluttajariitalautakuntaan mennessä aiheutuneista kuluista, sovintotarjouksen merkitys

 

TODISTELU

 

Kirjalliset  todisteet

 

Henkilötodistelu

 

Kantajat:

 

K1. Myyntiesite

K2. Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n lausunto

K3. R3 Palvelut Oy:n raportti

K4. Valokuva

K5. Raktus Oy:n tarjous

K6. Polygon Finland Oy:n lisäselvitys

K7. Valokuvia 17 kpl

K8. Kolme laskua

 

Vastaajat:

 

V1. Kauppakirja

V2. Kuntotarkastusraportti

V3. Tarkastusraportti 23.9.2010/  Rakennuspalvelu Talokki Oy V4. Tarkastusraportti 16.4.2011 / Rakennuspalvelu Talokki Oy V5. Kustannuslaskelma

V6. Lausunto 11.8.2011 / Rakennuspalvelu Talokki Oy

V7. on sama kuin kantajien todiste K2.

 

Kantajat:

 

1.MX todistelutarkoituksessa

2. KY todistelutarkoituksessa

3. Kärki todistajana

4. Lindborg todistajana

 

Vastaajat

 

1. E Anen todistelutarkoituksessa

2. Haapanen todistajana

3. Kemppainen todistajana

 

Katselmus        Käräjäoikeus on toimittanut katselmuksen kaupan kohteena olleella kiinteistöllä havainnoiden myydyn talon yläpohjaa ja sisätiloja.

 

TUOMION PERUSTELUT Todisteista

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa kantajia sekä vastaajista E

Asta. Kantajien todistajina on kuultu työpäällikkö, kosteus-, home- ja vesivahinkotutkija Kärkeä, joka on laatinut tutkimuksistaan rakennuksessa raportin (todiste K3) sekä lisäselvityksen (K6), ja rakennusinsinööri Lindborgia, joka on selvittänyt rakennuksen kuntoa ostajien apuna. Vastaajien todistajina on kuultu rakennusmestari, rakennusterveysasiantuntija Haapasta, joka on laatinut rakennuksesta kaksi tarkastusraporttia (V3 ja V4) sekä lausunnon asunnon desinfiointitarpeesta (V6), ja diplomi-insinööri Kemppaista, joka hänkin on tutustunut taloon jo ennen käräjäoikeuden katselmusta, jossa kaikki todistajat Lindborgia lukuun ottamatta myös olivat paikalla.

 

Rakennustekniset virheet

 

Kanteessa on vedottu yläpohjan mikrobivaurioon, joka olisi aiheutunut kolmesta eri seikasta: 1. viemärin tuuletusputken vuoto alemmasta liitoksesta, 2. villaeristeen päällä oleva folio I muovitettu paperi ja 3. höyrysulkumuovin epätiiveys. Käräjäoikeus toteaa näistä vaurion syiksi väitetyistä seikoista seuraavaa.

 

1. On riidatonta, että sanottu putki on yläpohjassa alemmasta liitoksesta vuotanut ja aiheuttanut korjaustarpeen. Tarvittavien korjausten laajuudesta ja kustannuksista on riitaa. Vaikka vastaajat eivät ole suoranaisesti tunnustaneet putken sanotun vuotamisen johtuneen väärin tehdystä liitoksesta, he eivät ole esittäneet tälle muutakaan mahdollista syytä. Todistajilta ei ole juurikaan selvitetty vuodon syytä, vaan vain sen seurauksia. Xsen ja Lindborgin kertomusten sekä Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n (Raksystems) lausunnon (K2) perusteella vuodon syynä on ollut väärä liitos. Käräjäoikeus pitää näissä olosuhteissa selvitettynä, että kanteen perusteena oleva putken vuoto on ollut seurausta siitä, että liitos on tehty väärin ja epätiivis, jolloin kondensoitunutta vettä on valunut liitoskohdasta yläpohjaan.

 

2. On riidatonta, että yläpohjan rakenteessa on höyrysulkumuovin päällä foliolla päällystettyä villaa, jolloin eristevilla jää kahden tiiviin pinnan

 

väliin. Kukaan ei ole asiassa todistanut, että tällainen rakenne olisi tänä päivänä hyvän rakentamistavan  mukainen. Lindborgin ja Kärjen mukaan rakenne on ollut perustavaa laatua virheellinen jo rakennusaikaisenkin eli 1980-luvun  alun tietämyksen valossa. Virheellisen rakenteen on kuitenkin todistelun perusteella havainnut ensimmäisen kerran vasta Kärki tarkastuksessaan (K3), kuten Ykin on lausunut. Kemppainen on todennut, että rakenne on liian tiivis, joskin sitä on voitu käyttää rakennusaikana, jolloin ohjeistus tässä suhteessa on ollut epämääräistä. Kyseistä villaa on tosin Kemppaisen mukaan käytetty erityisesti saunojen rakenteissa, koska kosteus ei läpäise sitä. Käräjäoikeuden päätelmä todistelusta on se, että yläpohjan eristeen rakenne on sinänsä virheellinen. Sitä, onko se on ollut tätä myyjien tieten, käsitellään jäljempänä ottaen huomioon myös tässä lausuttu.

 

3. Seurauksena yläpohjan mainitusta rakenteesta on Kärjen kertomuksen ja raportin (K3) mukaan se, että yläpohjan lämpöeriste on kosteusvaurioitunut myös muualta kuin sieltä, minne viemärin tuuletusputki on todetusti vuotanut. Tällainen seuraus aiheutuu Kärjen ja hänen raporttinsa mukaan rakenteen ohella siitä, että höyrysulkumuovi

ei ole tiivis. Myös Haapasen raportti (V4, s. 9 ja 11) tukee Kärjen kertomuksesta sekä Kärjen raportista (K3) ja lisäselvityksestä (K6) ilmenevää  havaintoa  yläpohjan eristeen laajasta mikrobivaurioista, kun otetaan huomioon se, että Kärki on ottanut näytteet eristeen ja kattotuolin alapaarteen alapinnasta. Kärjen tutkimustulokset ovat sinänsä jutussa riidattomat. Yläpohjan laajempi kosteusvaurio voidaan todeta myös kantajien valokuvista  K7 (pojan huone 10m2 ja kantajien

makuuhuone 12,5 m2). Kaikki todistajat ovat pitäneet villojen vaihtamista

koko yläpohjaan perusteltuna. Tällainen näkemys on kaikilla perustunut käräjäoikeuden käsityksen mukaan tosiasiassa siihen, miten eriste on kosteusvaurioitunut. Katselmuksessa on voitu todeta eristeen olevan kosteaa. Vastanäyttöä sille, että tällaisen kosteusvaurion syntyminen edellyttää tässä tapauksessa myös sitä, että höyrysulkumuovi ei ole tarpeeksi tiivis, ei ole esitetty. Näin ollen sanotun perusteella, erityisesti ilmenneistä kosteusvaurioista päätellen, yläpohjassa on eristeen rakenteen lisäksi se virhe, että höyrysulkumuovi ei ole tiiviisti asennettu.

 

Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että rakennuksessa on kanteessa todetut rakennustekniset virheet.

 

Kosteusvaurio

 

Sanotuista virheistä johtuneen kosteusvaurion laajuudesta käräjäoikeus toteaa seuraavaa.

 

Kuten kanteessa on lausuttu, Raksystems on ensin todennut viemärin tuuletusputkesta noin 1,5 metrin etäisyydellä yläpohjassa olleen kosteusrasitusta. Tarkemmat tutkimukset on kantajien tilauksesta tehnyt todistaja Kärki. Hänen kertomuksensa ja raporttinsa (K3) mukaan sanotun putken läheisyydessä kolmen kattotuolin alapaarteet ovat osin lahovaurioituneet. Käräjäoikeus katselmuksensa valossa pitää tätä Kärjen havaintoa luotettavana. Xsen ja todistaja Lindborgin

kertomukset sekä kantajien todisteeseen K7 sisältyvät kuvat kattotuolista tukevat  Kärjen kertomaa. Haapanen ja Kemppainen eivät ole kertoneet alapaarteiden lahovauriota yhtä laajaksi, mutta käräjäoikeus katsoo muulla sanotulla todistelulla tulleen selvitetyksi, että mainitun tuuletusputken läheisyydessä olevista kattotuoleista kolmessa on osin lahovauriota, kuten kanteessa on sanottu.

 

Kun edellä on päätelty höyrysulkumuovin olevan huolellisen rakentamisen vastaisesti epätiivis on jo selostettu sitä, miten yläpohjassa on todistelun perusteella laaja mikrobivaurio, joka ei rajoitu vain vuotaneen tuuletusputken läheisyyteen. Tähän nähden todistajat ovat yhtenevästi pitäneet yläpohjan eristeiden vaihtamista ja

höyrysulkumuovin paikkaamista perusteltuna. Erikseen on todettava se, että Kärjen tutkimusten perusteella yläpohjan eristeissä ja kattotuolien alapaarteissa ei ole vain asukkaiden terveydelle vaarattomia ulkoilmassa tavattavia mikrobeja. Käräjäoikeuden johtopäätös on täten se, että yläpohjassa on paitsi sanottu kattotuolien alapaarteiden kosteusvaurio myös laaja koko yläpohjan lämpöeristeen vaihtamisen perusteleva kosteusvaurio.

 

Myyjien tietoisuus

 

Maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Momentin 3 kohdan mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Myyjän tietämättömyys ei siten vapauta häntä virhevastuusta, jos kyse on seikasta, josta hänen olosuhteisiin nähden olisi pitänyt tietää.

 

Käräjäoikeus toteaa, että kanne on perustettu sanottuun 3 kohtaan siten, että myyjien tietoisuutta kosteusvaurioista ja ne aiheuttaneista rakennusteknisistä puutteista on perusteltu kolmella seikalla: 1. vettä on täytynyt tippua ajoittain alakatosta lattialle, mitä myyjät eivät asuessaan ole voineet olla huomaamatta, 2. myyjistä E Anen on myöntänyt, että välikatosta on tullut vettä ja 3. E Anen on rakentanut talon itse. Jäljempänä tarkastellaan myyjien tietoisuutta siis vain näiden

seikkojen valossa.

 

Pisarointi ja muut kosteusjäljet

 

Käräjäoikeus kiinnittää ensin huomiota siihen, ovatko myyjät havainneet edellä mainittua kosteusvauriota tai onko heidän pitänyt havaita se. Tämän tueksi kanteessa on vedottu siis siihen, että vettä täytynyt tippua ajoittain alakatosta lattialle, mitä myyjät eivät asuessaan ole voineet olla huomaamatta. E Anen on kanteen mukaan myös myöntänyt, että välikatosta on tullut vettä. Seuraavaksi tarkastellaan näitä seikkoja, minkä jälkeen tarkastellaan erikseen E Asen rakentaja-aseman vaikutusta myyjien vastuuseen.

 

 

E Asen  kertomuksen   mukaan  talon viemärisäiliön   tuuletusputken päässä olleesta  hatusta johtuen  katossa  oli todettu  talvella  1983 - 1984 kosteuden  tiivistymistä  siten, että vettä oli vuotanut  katosta  yläkerran vessan ja vaatehuoneen   ovien väliin. Asia oli korjaantunut  tuon hatun poistamisella.   Mistään  muusta vuodosta  tai veden  tulosta  ei ostajille  ole E Asen  mukaan  kerrottu,  koska sellaista  ilmiötä  ei ole ollut.

 

Xsen  kertomuksen   mukaan  E Anen  oli tullut  käymään talossa  talvella  2009 -  2010 pian sen jälkeen,  kun ostajat  olivat ilmoittaneet   hänelle  katossa  löytämästään   kosteusvauriosta.   Tällöin  E Anen  oli todennut  vettä vuotaneen  aiemmin  katosta vaatehuoneeseen   ja siellä olleen  homeen  hajua. Yn  mukaan Aset  eivät olleet olleet kaupan jälkeen  kiinnostuneita   siitä, mitä sanottavaa  ostajilla  oli katosta.

 

Käräjäoikeudella   ei ole perusteita  katsoa,  että ostajien  kertomukset olisivat  luotettavampia   ja uskottavampia   kuin E Asen  kertomus. Näin ollen todistelun  ollessa  ristiriitaista  käräjäoikeus   katsoo jääneen näyttämättä,  että E Anen  olisi myöntänyt  ostajille  muunlaista katon kosteusvauriota   kuin hän on edellä  selostetusti   pää käsittelyssä kertonut.

 

Kantajat  ovat kertomuksillaan   ja valokuvin  (K4 ja K7 kuvat  17 ja 18)

todentaneet,   että yläkerran  katossa  on pojan  huoneessa  (makuuhuone 10m2)  pisaroinut  vettä kaupan jälkeen  ja että kantajien  makuuhuoneen katossa  (12,5  m2) on yläpohjan  kosteudesta  aiheutuneita   jälkiä.  Viimeksi mainitut  on voitu todeta  myös katselmuksessa.

 

E Anen  on esittänyt  pisaroinnin  syyksi  sitä, että ostajat  olivat remonttinsa  yhteydessä   katkaisseet  alakerrassa   olevan  saunan poistoilmaputken   olohuoneen   lattian alle. Käräjäoikeus   ei pidä tätä selitystä  uskottavana.   Mikäli tällainen  tila on ylipäätään  vallinnut  silloin kuin pisarointia  on katossa  havaittu  se tuskin  on voinut  aiheuttaa tuollaista  seurausta,   vaan todistaja  Kärjen  kertomin  tavoin  putken jättäminen   kerrosten  väliseen  tilaan  olisi aiheuttanut   kosteusongelmat todennäköisimmin    yläkerran  laminaattilattiaan.

 

Käräjäoikeus   katsoo  kuitenkin,  ettei ostajien  todennetuista pisarahavainnoista    voida  muun selvityksen  puuttuessa   vielä päätellä, että katto olisi samalla  tavalla  havaittavasti   pisaroinut  ja vuotanut  vettä myös Asten  asuinaikana   vastoin  heidän  kiistämistään.

 

Kattoon  on voinut  tulla  muutenkin  kosteusjälkiä,   lähinnä  tummentumaa, jo Asten  asuinaikana.   Tuona  aikana  katossa  olleesta maalaamattomasti    puupaneelista   ei ole kuitenkaan   todistaja  Kärjen mukaan  välttämättä   havainnut  tällaisia  jälkiä.  Kantajatkaan   eivät ole kanteen  mukaan  tällaisia  jälkiä  eli kosteusvauriota   havainneet  ennen kuin remonttinsa   yhteydessä   rakenteita  avatessaan.   Asten  ei ole siten näytetty  voineen  havaita  asuessaan   myöskään  tällaisia tummentumia   tai vastaavia  kosteusjälkiä   katossa.

 

Näin ollen Asten  ei ole pitänytkään  kertoa  kosteuden   pisaroinnista, tummentumista   tai muista  kosteusjäljistä   katossa  ostajille.

 

Myyjä kohteen rakentajana

 

E Anen on kertomansa mukaan työskennellyt kirvesmiehenä vuodesta 1970 asti. Hän on itse rakentanut yläpohjan eristerakenteen, joka on edellä todettu ainakin nykyisten käsitysten valossa virheelliseksi. Hän on myös asentanut höyrysulkumuovin, joka on edellä päätelty epätiiviiksi. Muovin olisi tullut olla tiivis asentamisensa jälkeen, muuta ei ole väitettykään.

 

Höyrysulkumuovin asentamisessa E Anen on rakentamisen ammattilaisena menetellyt huolimattomasti, kun sulku on jäänyt epätiiviiksi. Tästä virheellisyydestä hänen on katsottava tienneen tai ainakin pitäneen tietää.

 

Tulkinnanvaraisempaa on se, onko E Asen katsottava rakentaessaan taloa 1980-luvun alussa tienneen tai ainakin pitäneen tietää siitä, että yläpohjan eristeen rakenne (muovi/villa/folio) on riskialtis ja väitetysti virheellinen. Edellä selostetusti kantajien todistajat ovat lausuneet, että rakenne on perustavanlaatuisesti virheellinen - näin ei ole saanut koskaan rakentaa. Kemppainen on lausunut, että kyseistä villaa, jonka foliopinta on rakenteen ongelma, on käytetty erityisesti saunoissa. Asen tavoin Kemppainen on todennut, että tällaista rakenneratkaisua kyllä rakentamisaikana käytettiin. Olettaa myös sopii, ettei Anen ole rakentanut omaa taloaan tietoisesti kosteusvaurioIle alttiiksi.

Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että Anen ei ole puolustanut liian tiiviin rakenneratkaisunsa oikeellisuutta niin vahvalla näytöllä, että sitä vastoin kantajien todistajien lausumia olisi päädyttävä pitämään rakennusaikaankaan huolellisen alan ammattilaisen ratkaisuna. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että E Asen on ainakin täytynyt tietää kysymyksessä olevasta rakennusteknisestä virheestä.

 

Yläpohjaan vuotaneen tuuletusputken liitoksen on tehnyt riidattomasti E Asen kertomin tavoin putkimies. Käräjäoikeus katsoo, että Asen on voinut luottaa putkialan ammattilaiseen. E Asen ei ole väitettykään olevan nimenomaan putkialan osaaja, vaikka hän rakennusmies onkin. Asen ei ole tarvinnut tarkistaa ammattilaisen työtä eikä ymmärtää, että tämä tekee mahdollisesti virheen. Putken liitoksen tekemisestä virheellisesti E Asen ei siis ole näytetty tienneen eikä hänen voida katsoa ammattimiestä käyttäessään tällaisesta pitäneenkään tietää. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että tuuletusputken vuodon osalta kyseessä on salainen virhe E Asen kannalta.

 

T Anen

 

Myyjistä T Anen on E Asen aviopuoliso, jonka ei ole väitettykään osallistuneen talon rakentamiseen tai omaavan rakennusteknistä asiantuntemusta. Edellä myyjien tietoisuudesta sanotun lisäksi käräjäoikeus toteaa, ettei pelkästään siitä, että aviomies E Anen on talon rakentanut, voi vielä päätellä, että T Anen on tiennyt tai että hänen olisi täytynyt tietää kosteusvaurion aiheuttaneista rakennusteknisistä puutteista.

 

Näin ollen T Asen osalta kosteusvauriossa ja sen rakennusteknisissä syissä on kyse kaikilta osin salaisista virheistä.

 

Oikeus vahingonkorvaukseen tietovirheen perusteella

 

E Anen on maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen laatuvirheen (tietovirheen) perusteella vastuussa ostajille höyrysulkumuovin epätiiveyden ja yläpohjan eristeen virheellisen rakenteen aiheuttamasta kosteusvauriosta. Vastuu perustuu siihen, että edellä sanotun mukaan hänen on ainakin pitänyt tietää sanotuista rakennusteknisistä puutteista, joista hän ei ole väittänytkään kertoneensa ostajille ennen kauppaa. Kuntotarkastus (V2), jonka suorittaja ei ole havainnut yläpohjassa merkkejä kosteudesta, ei poista tätä E Asen itsenäisesti arvioitavaa, hänen omiin rakennustoimiinsa sekä myyjän selonotto- ja tiedonantovelvollisuuteen perustuvaa vastuuta.

 

Laatuvirhe edellyttää myös, että E Asen todetun laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kun otetaan huomioon kyseisten rakennusteknisten puutteiden laatu ja laajuus sekä seuraukset on selvää, ettei kyse ole sillä tavoin vaikutuksettomista virheistä, etteikö niiden kertomisella olisi oletettavasti ollut merkitystä kaupanteossa. Siten tämäkin tietovirheen edellytys täyttyy.

 

Kanteessa on vaadittu ensisijaisesti vahingonkorvausta. Maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin perusteella pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaisen salaisen virheen perusteella ei voi saada vahingonkorvausta.

 

Näin ollen tulee edellä todetun jälkeen arvioitavaksi ainoastaan se, onko E Anen todetun tietovirheen perusteella vahingonkorvausvelvollinen yläpohjan eristeen rakenteen ja höyrysulkumuovin epätiiveyden aiheuttaman kosteusvaurion korjaamisesta.

 

Maakaaren 2 luvun 32 §:n 2 momentin mukaan jos myyjä osoittaa, ettei kiinteistön virhe johdu hänen huolimattomuudestaan, myyjällä ei ole velvollisuutta korvata vahinkoa. Käräjäoikeus katsoo edellä kyseisen rakenteen nyt arvioiden selvän virheellisyyden ja höyrysulkumuovin epätiiveyden osalta lausumaansa viitaten, että E Anen ei ole osoittanut, etteivät nämä rakennustekniset puutteet johdu hänen huolimattomuudestaan. Samalla E Asen huolimattomuus ilmenee hänen tietovirheen täyttymistä tarkoittaneessa tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnissä.

 

Tietovirheen perusteella korvattava vahinko ja salaisen virheen merkittävyys

 

Tarkasteltavat seikat

 

Maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 3 kohdan lisäksi kanne perustuu mainitun momentin 5 kohtaan, jonka mukaan kiinteistössä on laatuvirhe,

 

jos kiinteistö  salaisen  virheen  vuoksi  poikkeaa  laadultaan  merkittävästi siitä, mitä myydyn  kaltaiselta  kiinteistöitä  voidaan  kauppahinta  ja muut olosuhteet  huomioon  ottaen  perustellusti  edellyttää.

 

Hinnanalennukseen   oikeuttaa  siis vain sellainen  salainen  virhe, joka  on laissa tarkoitetulla  tavalla  merkittävä.  Arvioitaessa   virheen  merkittävyyttä on huomiota  kiinnitettävä  sen korjauskustannuksiin.

Korjauskustannuksiin  on otettava  luonnollisesti   kantaa  myös  E

Asen  korvausvelvollisuuden   kohdalla  sen jälkeen,  kun on arvioitu, mihin vahinkoon  E Asen  tuottamuksella   on syy-yhteys.  Mikäli salaisen  virheen  viitattu  merkityksellisyyskynnys ylittyy, korjauskustannuksilla on merkitystä  myös arvioitaessa hinnanalennuksen  määrää.  Kun korjauskustannuksiin  vaikuttaa  valittava korjaustapa,  on asiassa  ratkaistava  myös se, millä tavoin  havaitut rakennustekniset   puutteet  ja niiden  aiheuttama   kosteusvaurio   on perusteltua  poistaa.

 

Näin ollen seuraavaksi  tarkastellaan   sitä, mitä vahinkoa  E Anen on tuottamuksellaan   aiheuttanut  ja mikä on hänen korvausvelvollisuutensa    määrältään.  Tarkastellaan   sitä, millä tavalla  ja

kustannuksilla   yläpohjaa  on korjattava,  sekä sitä, onko se desinfioitava   ja jos  niin mitkä ovat kustannukset   tästä.  Lisäksi tässä  yhteydessä  on otettavissa  kantaa  siihen,  ylittyykö  salaisen  virheen merkityksellisyyskynnys    asiassa  esitetyn  perusteella  ja onko  kantajilla siten salaisen  virheen  perusteella  oikeus  hinnanalennukseen.

 

Tietovirheeseen syy-yhteydessä oleva vahinko

 

Yläpohjan eristerakenteen virheellisyyden ja höyrysulkumuovin epätiiveyden ei - sikäli kuin näin on väitettykään - ole näytetty aiheuttaneen kolmen kattotuolin alapaarteiden lahovauriota. Kattotuolien ei ole väitettykään vaurioituneen muualta kuin viemärin tuuletusputken vuotokohdan ympäriltä. Tuon putken vuoto on alapaarteiden vaurion syy tätä vauriota koskevasta todistelusta, kuten Kärjen raportista K3, päätellen. Näin ollen E Anen ei syy-yhteyden puuttuessa ole vahingonkorvausvelvollinen kolmen kattotuolin alapaarteiden vaurioitumisesta. Sen sijaan hänen tuottamuksensa piiriin kuuluvat

seikat ovat aiheuttaneet yläpohjan lämpöeristeen kosteusvaurion ja todetun tarpeen vaihtaa villat sekä tarkistaa ja paikata höyrysulkumuovi. Tämä vahinko E Asen on korvattava riippumatta siitä, että villojen vaihtamista perustelee myös mainittu putken vuoto villaeristeeseen.

 

Kattotuolien korjaustapa ja  -kustannukset

 

Kärjen mukaan kolme osin lahovaurioitunutta kattotuolia tulee uusia, kuten hän on raportissaan K3 todennut. Muita korjaustapoja Kärki ei ole pitänyt riittävinä ottaen huomioon kosteusvaurion laatu ja se, millaista kantokykyä ja lujuutta kattotuoleilta vaaditaan. Todistaja Lindborg on katsonut, että kustannustehokkainta, järkevintä ja katon lujuusvaatimusten kannalta varminta on vaihtaa vaurioituneet kattotuolit uusiin. Mikäli katto tätä varten avataan villatkin voi vaihtaa helposti tässä yhteydessä. Vastaajien vetoamat korjaustavat ovat Lindborgin mukaan tosin mahdollisia, mutta hyvin työläitä, kun yläpohja

14    ' höyrysulkumuoveineen  on avattava  alhaalta  päin lahon mekaaniseksi poistamiseksi,  mikä heikentää  katon  ka ntokykyä , ellei kattoa samalla tueta  lisäpalkeilla,  joiden  käsittely  vaatii nosturia  sekin.

 

Vastaajien  todistajat  Haapanen  ja Kemppainen  ovat pitäneet  riittävänä kattotuolien  alapaarteiden   vaurioituneiden   kohtien  poistamista mekaanisesti  ja alapaarteiden   tukemista.   Haapasen  mukaan  lahonnut osa voidaan  vaihtaa  tarvittaessa   uuteen  lautaan.  Haapasen  myös raporteissaan   (V3, V4) esittämä  korjaustapa  on sama kuin mitä Raksystems  on alunperin  ostajille  esittänyt  (K2). Haapasen  ja Kemppaisen  kertomusten  perusteella  heidän  esittämänsä  korjaustapa on riittävä  myös katon kantokyvyn  kannalta  ottaen  huomioon,  ettei alapaarre  ole se kattotuolin  rakenne,  joka  ottaa vastaan  suurimman painorasituksen.

 

Käräjäoikeus  toteaa,  että kattotuoleista   on vain kolme kosteusvaurioitunut    siten, että osassa  niiden alapaarteista  on lahoa ja tummentumaa.   Ei ole  näytetty,  että alapaarteen   muodostavista   laudoista joku olisi lahonnut  niin  syvältä,  että mekaaninen   puhdistus  olisi poissuljettu.   Lahonneen  laudan  vaihtaminenkin   on joka tapauksessa vastaajien  todistelun  ja  käräjäoikeuden    katselmuksen   perusteella mahdollista.  Tällaisen  vaurion  korjaamiseksi   kohtuullisin  kustannuksin   on käräjäoikeuden   saaman  käsityksen  mukaan  perusteltua  etsiä muuta vaihtoehtoa   kuin koko  kattotuolin  vaihtaminen   uuteen.  Käräjäoikeus katsoo  vastaajien  todistaneen,   että kattotuolit  voidaan  riittävästi  korjata myös heidän esittämällään   tavalla.

 

Vastauksen   mukaan  kolmen  kattotuolin  korjaaminen   hiomalla  ja tukemalla  maksaisi  1.995,70  euroa  (vuoden  2011  kustannustaso). Näkemys  perustuu  Haapasen  kustannuslaskelmaan    (V5, kohta  14) ja hänen  todistajankertomukseensa.     Kemppaisen  todistajankertomuksen mukaan  kustannukset  olisivat  tätä  huomattavasti   alhaisemmat. Vastanäyttöä   tällaisen  korjauksen  kustannuksista   ei ole esitetty.  Näin ollen  käräjäoikeus  katsoo,  että vastauksen  väite kattotuolien korjauskustannuksista    voidaan  hyväksyä.

 

Villojen vaihdon kustannukset

 

Kannevaatimus villojen vaihtamisesta 9.800 euroa perustuu määrältään Raktus Oy:n tarjoukseen (K5). Muuta todistelua tämän määrän tueksi ei ole esitetty.

 

Vastauksen mukaan villojen vaihto ja höyrysulkumuovin paikkaaminen maksaisi 4.052,99 euroa. Tämäkin näkemys perustuu Haapasen kustannuslaskelmaan vuodelta 2011 (V5, kohdat 11 - 13). Pääkäsittelyssä Haapanen on kertonut saaneensa huomattavasti halvemmankin hintatiedon vantaalaiselta toimittajalta. Kemppainen on esittänyt sanottujen toimien kustannukseksi runsaat 5.400 euroa vuonna

2013. Kärki on vastaajien kysyessä katsonut, että villojen vaihdon työkustannus olisi 4.000 euroa.

 

Käräjäoikeus arvioi selostettua todistelua siten, että villojen vaihtamisen ja siinä yhteydessä tapahtuvan höyrysulkumuovin tarkistamisen ja 15 paikkaamisen   ei voida katsoa aiheuttavan   kustannuksia  enemmän  kuin mitä vastauksessa  on vedottu.

 

Desinfiointitarve ja -kustannukset

 

Riitaa on siitä, pitääkö yläpohja muiden korjausten lisäksi desinfioida. Kärki on pitänyt tätä välttämättömänä, koska korjattavana on homevaurioitunut yläpohja. Hän on suositellut yläpohjan rakenteiden desinfiointia myös raportissaan K3 sekä perustellut kantaansa vielä lisäselvityksessä K6. Kärjen mukaan desinfiointia perustelee se, että muuten mikrobeja voi yläpohjasta kulkeutua sisäilmaan. Kemppaisen mukaan tällaista riskiä ei enää höyrysulkumuovin paikkaamisen ja yläpohjan muun korjaamisen jälkeen voi olla. Haapasen mukaan tällainen riski on niin pieni, ettei yläpohjan desinfiointi ole tarpeen. Lausunnossaan V6 Haapanen on katsonut, ettei riski vähäisyydessään perustele sisätilojen desinfiointia. Haapasen ja Kemppaisen mukaan desinfiointia vastaan näissä olosuhteissa puhuu myös se, että tähän käytettävien aineiden mahdollista vaarallisuutta ihmisille ei tarpeeksi tunneta. Toisaalta Kemppainen on kuitenkin todennut, että desinfiointi voitaisiin suorittaa nykytiedon mukaan vaarattomalla sumutteella. Raksystems on suosittanut vaurioalueilla katon puurakenteiden desinfiointia (K2).

 

Vaikka rakennus sisätilan desinfiointi ei ole kanneperuste on syytä todeta, että sisäilmaa ei ole tutkittu eikä ole näytetty, että se olisi asukkaille vaaraksi. Tämä puhuu yläpohjan desinfioinnin tarpeellisuutta vastaan. Selostetusta todistelusta voidaan kuitenkin tehdä se päätelmä, että jonkinasteinen riski terveydelle haitallisten mikrobien kulkeutumisesta sisäilmaan jää vielä muutaman kattotuolin paikallisen korjaamisen sekä villojen vaihdon ja sinänsä paikalleen jäävän vanhan

höyrysulkumuovin tiivistämisen jälkeen. Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että näitä muita korjauksia on aiheellista täydentää desinfioimalla kattavasti yläpohja.

 

Puhdistus- ja desinfiointikustannuksista esitetyn kannevaatimuksen

4.500 euron määrän tueksi ei ole esitetty muuta todistelua kuin Kärjen todistajanlausuma, jonka mukaan puhdistukseen menee 160 - 180 tuntia, kun se tehdään yläpohjassa ryömien ja käsin.

 

Vastauksessa toimenpiteen on katsottu maksavan 700 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Haapanen on todistaessaan tarkistanut, että yläpohjan desinfiointi kuivasavumenetelmällä maksaisi tätä sisäilman desinfiointikustannusta (V6) vähemmän. Kemppaisen mukaan yläpohjan desinfiointikustannus olisi noin 150 euroa sisältäen sumutteen ja työtä 2

-  3 tuntia.

 

Kaikki mainitut todistajat ovat koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asian hyvin tuntevia ja myös tähän kohteeseen tutustuneita. Kantajilla on todistustaakka vaatimuksestaan. Käräjäoikeus katsoo jääneen luotettavasti selvittämättä, että yläpohjan desinfiointia ei voisi tehdä vastaajien vetoamaan hintaan.

 

Ylittyykö salaisen virheen merkittävyyskynnys?

16    .

 

 

Sanotun perusteella kanteessa tarkoitetun kosteusvaurion korjaamisesta aiheutuvat  kustannukset  olisivat vuonna  2011  olleet  noin 6.900  euroa  eli noin 2,5 prosenttia  kauppahinnasta.   Välittömästi   kaupan teon jälkeen  ne olisivat  olleet vielä vähemmän,  kun otetaan  huomioon  -  kuten perusteltua on -  rakennuskustannusten    hinnannousu kaupantekohetkestä.  Jo tällä perusteella  voidaan  katsoa,  että pelkkien korjauskustannusten    (suhteutettuna   kauppahintaan  ) perusteella  salaisen virheen  merkittävyyskynnys   ei ylity.

 

Merkittävyyskynnyksen    ylittymistä  vastaan  puhuvat  myös seuraavat vastaajien  vetoamat  seikat.  Kantajat  ovat ostaneet  vuonna  1981 rakennetun  eli ostettaessa  28 vuotta vanhan  rakennuksen,  joka kauppakirjan   mukaan  on tyydyttävässä   kunnossa.  Kauppakirjan   mukaan ostajat  myös ottavat  rakennukset  vastaan  siinä kunnossa  kuin ne ostajille  esiteltäessä  olivat.  Näissä olosuhteissa   ei voi tulla yllätyksenä, että rakennukseen  voi joutua  tekemään  varsin  laajojakin  korjauksia.

 

Vastaajat  ovat vedonneet  tässä yhteydessä   myös korjauksista  johtuvaan tasonparannukseen.    Käräjäoikeus  toteaa,  että yleensä  tasonparannus otetaan  huomioon  vasta mahdollisen  hinnanalennuksen    määrässä. Toisaalta  jos salaisen  virheen  merkittävyyskynnyksen    ylittymistä arvioidaan  korjauskustannusten    perusteella  silmällä  on pidettävä  vain niitä kustannuksia,   joilla kiinteistö  tulee  siihen  kuntoon,  mitä ostajat  ovat voineet  ostaessaan   perustellusti  edellyttää,  eikä enää sitä kustannusten osaa, jotka johtavat  kohteen  tätä parempaan   kuntoon.  Täten  on mahdollista  ottaa  huomioon  tässä yhteydessä   myös mahdollinen tasonparannus   ja käyttöiän  pidentyminen.

 

Käräjäoikeus   kuitenkin  katsoo,  ettei kattotuolien   korjaamisesta   vastaajien esittämällä  tavalla  koidu relevanttia  tasonparannusta.    Tästä  ei ole esitetty  näyttöä.  Myöskään  höyrysulkumuovin   tarkistaminen   ja mahdollinen   paikkaaminen   ei paranna  rakenteen  tasoa  siitä, mitä ostajat ovat voineet  ostaessaan   perustellusti  edellyttää.  Tämänkään   korjauksen ei ole näytetty  aiheuttavan  tasonparannusta.    Sikäli  kuin tätä on väitettykään   niin desinfiointi  ei merkitse  tasonparannusta.

 

Sen sijaan  villojen  vaihtaminen   muiden  korjausten  yhteydessä  merkitsee käräjäoikeus   käsityksen  mukaan  sitä, että yläpohja  tulee  parempaan kuntoon  kuin osto hetkellä  on voitu edellyttää.   Edellä olevan  perusteella tämäkin  puhuu  sitä vastaan,  että todetut  salaiset  virheet  olisivat merkitykseltään   laatuvirheen  tasoisia.

 

Vastaajat  ovat vedonneet  myös siihen,  että kantajat  voivat  hyödyntää verotuksessaan    kotitalousvähennystä    korjaustöiden   osalta,  mikä kompensoi   korjauskustannuksia    tavalla,  joka  on tässä  yhteydessä huomioitava.   Käräjäoikeus   ei näe estettä  tällekään  ajatuksella,  jota vastaan  kantajat  eivät ole esittäneet  muuta  kuin että kotitalousvähennystä    saatetaan  käyttää  muuhunkin  tarkoitukseen. Kantajat  eivät ole esittäneet  mitään  muuta  työtä,  joka estäisi  heitä hyödyntämästä   kotitalousvähennystä    juuri  kanteensa  tarkoittamien virheiden  korjaamisen   yhteydessä.   Näin ollen  käräjäoikeus   katsoo,  että myös kotitalousvähennyksen    käyttömahdollisuus    puhuu  salaisten virheiden  merkittävyyttä   vastaan.  Vähennyksen   vaikutus  korjauksista lopulta  kantajien  taloudelle  aiheutuviin  kustannuksiin   olisi käräjäoikeuden arvion mukaan  pian kaupan jälkeen  ollut varsin  tuntuva  ja olisi sitä yhä.

 

Käräjäoikeus  toteaa,  ettei se saa perustaa  tuomiotaan   seikkoihin,  joihin asianosaiset  eivät ole vedonneet.  Salaisen  virheen merkittävyyskynnyksen    ylittyminen  ei ole sellainen  puhdas oikeuskysymys,   jonka  ratkaisu voitaisiin  toisen  osapuolen  yllätykseksi perustaa  tekijöihin,  joista  asianosainen  ei ole lausunut  ja nimennyt todisteita.  Käsillä  olevassa  asiassa  keskustelu  siitä, ylittyykö  salaisen virheen  merkittävyyskynnys,   on rajautunut  edellä  kuvattuihin  seikkoihin  ja ennen  kaikkea  siihen,  mitkä ovat tätä arvioitaessa   huomioon  otettavat korjauskustannukset    suhteessa  kauppahintaan.   Asianosaiset   ovat puolin ja toisin jättäneet  vetoamatta  seikkoihin,  joilla  mainittujen  lisäksi voisi olla merkitystä  (myös)  tätä kysymystä  ratkaistaessa.   Heitä on kohdeltava prosessuaalisesti   yhdenvertaisesti.   Se, että todistelussa   on sivuttu vetoamatta  jätettyjä  seikkoja,  kuten onko vai ei terveyshaittaa,   ei vielä tarkoita,  että näistä  olisi asiassa  tehty tuomion  perustaksi  tarkoitettu väite.

 

 

Edellä  kuvattu  prosessuaalinen   asetelma  huomioon  ottaen  käräjäoikeus katsoo,  etteivät  kantajat  ole sen perusteella,   mihin  asiassa  on edellä kuvatusti  vedottu,  vastoin  vastaajien  esittämää  näyttäneet,  että salaisen virheen  merkittävyyskynnys   ylittyisi.

 

Salaiset  virheet  eivät siten merkitse  laatuvirhettä.   Kantajilla  ei ole oikeutta  saada  hinnanalennusta   salaisen  virheen  perusteella.

 

Virheen selvittelykustannukset

 

Sikäli kuin kanteessa on tosiasiassa tarkoitettukaan vaatia virheen selvittelykulujen perusteella toissijaisesti hinnanalennusta käräjäoikeus katsoo, etteivät tällaiset kulut tule otettavaksi huomioon hinnanalennuksen määrässä eivätkä (edellä) salaisen virheen merkittävyyttäkään arvioitaessa.

 

Vahingonkorvausvaatimus näistä kuluista voi menestyä E Asta kohtaan siltä osin kuin kulut ovat aiheutuneet E Asen vastuulle kuuluvan laatuvirheen ja vahingon selvittämisestä. Yläpohjan eristerakenteen virheellisyys, höyrysulkumuovin epätiiveys ja villojen vaihtamisen perusteleva mikrobivaurio yläpohjassa on selvitetty osana Kärjen raporttia (K3), jota koskee Polygon Finland Oy:n (Polygon) lasku 1.734,33 euroa. Raksystemsin lausunnon (K2) tai Polygonin 20.12.2012 päivätyn laskun ei ole näytetty koskeneen sanottujen seikkojen selvittämistä. Vastaajat ovat nimenomaisesti kiistäneet koko viimeksi mainitun laskun relevanssin jutussa eivätkä kantajan ole sitä luotettavasti selvittäneet, vaikka Kärkeä kuultiin todistajana. Näin ollen E Asen korvattavaksi voi tulla osa sanotusta Polygonin laskusta 1.734,33 euroa, mikäli vaatimusta ei katsota vastaajien väittämällä tavalla tehdyksi myöhässä.

 

Vanhentumisväitteen johdosta käräjäoikeus toteaa, että virheen selvittelykulua on vaadittu vahingonkorvauksena eikä 18   ' oikeudenkäyntikuluna.    Näin ollen on otettava  huomioon  vastaajien viittaama  maakaaren  2 luvun 25 §:n 1 momentin  säännös,  jonka  mukaan ostaja  ei saa vedota  virheeseen,  ellei hän ilmoita  virheestä  ja siihen perustuvista  vaatimuksistaan   myyjälle  kohtuullisessa   ajassa  siitä, kun hän havaitsi virheen  tai kun hänen olisi pitänyt se havaita.  Kantajat  eivät ole kiistäneet  vastaajien  tosiseikkaväitettä   siitä, että vaatimus  on esitetty liki kaksi vuotta  laskun  päivämäärän  jälkeen  ja lasku vasta paljon myöhemmin.  Kantajat  eivät ole myöskään  väittäneet,  etteikö vaatimukseen  voitaisi  soveltaa  sanottua  säännöstä.   Kantajat  ovat kuitenkin  kiistäneet  vaatimuksen  vanhentuneen   todeten,  että selvityksiä on hankittu  asian edetessä  kuluttajariitalautakunnassa.

 

Sovellettaessa   maakaaren  sanottua  säännöstä  ei voida jättää  huomiotta sitä, että riidanalainen   selvittelykulu  on virheen  perusteella  esitettäviin päävaatimuksiin   hinnanalennuksesta   tai vahingonkorvauksesta    nähden liitännäinen  ja että oikeudenkäyntikuluna    vaadittaessa   sitä ei sanottu säännös  koskisi.  Ennakkopäätöksen   KKO 2012:75  mukaan vahingon korvauksen  selvittelystä  aiheutuvien  liitännäisten   kulujen osalta vanhentumisen   katkaiseminen   ei ole erikseen  tarpeen.  Tällaisen vaatimuksen  esittäminen   on sellaista jo tehdyn  virheilmoituksen täydentämistä,   jonka  viipyminen  ei vaaranna  myyjän  oikeusturvaa tavalla,  joka puoltaisi  kovin tiukkaa  tulkintaa  siinä,  mitä voidaan  pitää kohtuullisena  esittämisaikana.   Näin ollen käräjäoikeus   asian olosuhteissa  päätyy  siihen,  ettei vaatimus  ole väitetysti  vanhentunut.

 

Vastaajat  ovat katsoneet,  että puheena  olevasta  Polygonin  laskusta enintään  puolet  kohdistuu  kanneperusteisiin.   Kantajat  ovat todenneet, että ainakin  laskussa  oleva alihankintakulu   työterveyslaitoksen mikrobianalyysista kohdistuu  kanneperusteisiin   kokonaisuudessaan.

Käräjäoikeus   katsoo,  että tuo kulu, yhteensä   579,97  euroa (421 + 50,52 + arvonlisävero   23 %), kohdistuu  E Asen  korvausvastuun perustavien  seikkojen  selvittämiseen  ja kuuluu  siten  hänen korvattavakseen.   Lisäksi  osa muista  laskun eristä  (työt 406,90  + 375,60 sekä matkat  156 euroa,  yhteensä  938,50  euroa  ilman  arvonlisäveroa) kuuluu  samalla  perusteella  Asen  korvattaviin.   Enemmän  selvityksen puuttuessa  käräjäoikeus   raportin  K3 ja lisäselvityksen   K6 sisältö huomioon  ottaen  katsoo,  että laskun  muista  eristä  Asen korvattavaksi   kuuluu  arvonlisäveroineen    500 euroa.

 

Käyttöhyödyn menetys

 

Käyttöhyödyn   menetys  on kanteessa  vain erillisen vahingonkorvausvaatimuksen      perusteena,  joten  sitä ei ole tarkasteltu edellä.  Käräjäoikeus   katsoo  ratkaistavaksi   kysymykseksi   sen, voiko asunnossa   E Asen  vastuulle  kuuluvan  virheen  korjauksen  eli yläpohjan  villojen  vaihtamisen,   höyrysulkumuovin   tarkistamisen   ja paikkaamisen   sekä yläpohjan  desinfioinnin   aikana  asua.

 

Todistaja  Haapasen   mukaan  tällaisten  korjausten  aikana  talossa  voi asua ilman terveysvaaraa.   Muuta  näyttöä  nimenomaan   tällaisten korjausten  vaikutuksesta   ei ole esitetty.  Näin ollen,  ottaen  huomioon sanottujen  korjausten   laatu ja se, että ne suoritetaan   asuintilasta erillisessä  yläpohjassa,   käräjäoikeus   katsoo jääneen   näyttämättä,  että 19 puheena  olevista  korjauksista  aiheutuisi  korvattavaa  käyttöhyödyn menetystä.

 

E Asen vahingonkorvausvelvollisuuden määrä

 

Edellä olevan perusteella E Asen on korvattava kantajille selvittelykuluista yhteensä 1.079,97 euroa (579,97 + 500). Seuraavassa käsiteltävillä vastauksen väitteillä ei ole vaikutusta tähän määrään.

 

E Asen olisi edellä sanotun perusteella korvattava ostajille lähtökohtaisesti korjauskustannuksina yläpohjan villojen vaihdosta sekä höyrysulkumuovin tarkistamisesta ja paikkaamisesta 4.052,99 euroa. Tämä määrä on vastauksen mukainen ja vastaajan todisteluun

perustuva eli vastaa Haapasen vuonna 2011  antamaa kustannusarviota (V5). Kantajat eivät ole esittäneet vastanäyttöä, joka osoittaisi, että sanotut korjaukset maksavat tällä hetkelläkään mainittua enemmän.

Näin ollen käräjäoikeus on päätellyt todistelusta sen, että kyseiset korjaukset ovat myös nyt tehtävissä sanotulla kustannuksella.

 

Lisäksi E Asen on edellä olevan perusteella korvattava lähtökohtaisesti desinfioinnista 868 euroa (700 euroa lisättynä tuomitsemishetken arvonlisäverolla 24 %).

 

Maakaaren 2 luvun 32 §:n 1 momentin mukaan vahingonkorvaus käsittää täyden korvauksen. E Asen on siten korvattava ne kustannukset, jotka ostajilta on edellä arvioitu menevän, jos he nyt ryhtyisivät korjauksiin, jotka poistavat laatuvirheen. Sikäli kuin tätä on vaadittukaan tässä yhteydessä korjauskustannuksia ei siis palauteta kaupantekohetken kustannustasolIe, kuten hinnanalennusta tällaisten kustannusten perusteella määrättäessä tulee tehdä (KKO 2009:31). Tosin näytön epäselvyydestä johtuen ne saattavat sitä tosiasiassa jo ollakin. Kustannustason nousun huomioimiseen voisi olla peruste vain, jos ostajat olisivat myötävaikuttaneet vahinkoonsa tai laiminlyöneet velvoitteensa rajoittaa vahinkoaan siten, että he perusteettomasti olisivat viivytelleet korjaamista. Tätä ei ole asiassa väitettykään. E Asen väitettyyn tarjoukseen vaihtaa villat on siihenkin vedottu vain oikeudenkäyntikuluvastuuseen vaikuttavana seikkana. Asiaan voisi yhtä lailla vaikuttaa sekin vetoa maton seikka, että X on jo osin vaihtanut villat.

 

Sen sijaan vastauksen tasonparannusväite on merkityksellinen siltä osin kuin kysymys on villojen vaihtamisesta. Se, että tasonparannus on otettu tältä osin huomioon jo edellä salaisen virheen merkittävyyskynnyksen ylittymistä vastaan, ei estä ottamasta sitä huomioon tässä yhteydessä myös konkreettisesti vahingonkorvauksen määrän arvioinnissa.

 

Vastauksessa on vedottu edelleen myös korvauksen määrän kohdalla ostajien mahdollisuuteen hyödyntää verotuksessaan kotitalousvähennystä. Tämäkin väite on jo vaikuttanut siihen, ettei salaisen virheen merkittävyyskynnys ole edellä ylittynyt. Käräjäoikeus katsoo, että periaatteessa sanottu vähennys voidaan ottaa villojen vaihtamiseen, höyrysulkumuovin tarkistamiseen ja paikkaamiseen sekä desinfiointiin sisältyvien työkustannusten korvauksen määrässä 20    . huomioon  ainakin  siinä tapauksessa,   että vähennystä  todella  riittäisi hyödynnettäväksi   myös näihin  E Asen  korvattavaksi  kuuluviin korvauksiin  yli niiden korjauskustannusten,   jotka  muutoin  on osin saman vähennyksen  tuloksena  katsottu  liian vähäisiksi  oikeuttaakseen hinnanalennukseen.   Todistelun  perusteella  edellä  riittäviksi  katsottujen yläpohjan  korjausten  työkustannukset   eivät nouse sellaisiksi,  ettei  niihin kaikkiin  saisi kotitalousvähennystä.    Vetoamansa   seikan  vaikutusta vastaajat  eivät kuitenkaan  ole yksilöineet  ja tarkemmin  laskeneet. Vähennystä  koskevien  normien  ja sen selvityksen  perusteella,   mitä työn osuudesta  sanotuissa  korjauksissa  on asiassa  saatu,  käräjäoikeus enemmän  selvityksen  puuttuessa  arvioi, että kotitalousvähennyksen huomioiminen  ostajien  lopullisen  vahingon  arvioinnissa  voi vähentää E Asen  korvausvastuuta   satoja euroja.

 

Tasonparannuksenkaan    vaikutusta  vastauksessa   ei ole yksilöity  eikä siitä ole esitetty tarkempaa  todistelua.  Sekä kotitalousvähennyksen    että tasonparannuksen   vaikutuksen  arvioinnissa  vaikuttavat  useat epävarmuustekijät,   joihin  ei ole asiassa  otettu  kantaa.  Kun villojen vaihdosta,  höyrysulkumuovin   tarkistamisesta   ja paikkaamisesta   sekä desinfioinnista   on edellä  arvioitu  aiheutuvan  kustannuksia   yhteensä 4.920,99  euroa  käräjäoikeus   arvioi edellä olevan  perusteella kokonaisuutena,   että tältä osin korvattava  vahinko  lopulta  on yhteensä mainittujen  vähentäviksi   hyväksyttyjen  tekijöiden  vaikutuksesta   4.400 euroa.

 

Yhteenveto lopputuloksesta ja oikeudenkäyntikulujen ratkaisu

 

Edellä olevan perusteella E Asen on korvattava kantajille tietovirheen perusteella vahingonkorvauksena villojen vaihdosta, höyrysulkumuovin tarkistamisesta ja paikkaamisesta sekä yläpohjan desinfioinnista yhteensä 4.400 euroa sekä selvittelykuluista 1.079,97 euroa eli yhteensä 5.479,97 euroa. Enemmälti kannetta ei edellä lausutun perusteella hyväksytä.

 

Kantajat ovat hävinneet asian kokonaan T Asta vastaan. Myös E Anen on voittanut asian määrältään huomattavalta osalta, koska hänelle on tuomittu maksettavaa vajaat 12 % vaaditusta. Samalla E Astakin kohtaan vain osa kanneperusteista on menestynyt. Oikeudenkäyntikuluja on aiheutunut huomattavasti myös niiden kanneperusteiden käsittelystä, jotka kantajat ovat hävinneet. Jo nämä olosuhteet puhuvat sen puolesta, että kantajien olisi korvattava ainakin osa vastaajien oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla.

 

Ratkaisevasti kantajien kuluvastuun puolesta puhuu kuitenkin se, että he ovat ryhtyneet oikeudenkäyntiin vastaajien sovintotarjouksen jälkeen ja voittaneet siinä vähemmän kuin heille olisi sovintona maksettu. Välittömästi kuluttajariitalautakunnan annettua 23.4.2012 suosituksen, että myyjät maksavat ostajille hinnanalennuksena ja selvittelykuluista

5.532,90 euroa myyjät ovat tarjonneet tämän määrän sovintona ja pitäneet tarjouksen voimassa pääkäsittelyn alkamiseen asti. Oikeudenkäynnin lopputulokseen nähden ryhtyminen näissä olosuhteissa siihen on ollut tarpeetonta. Tähän ja edellisessä 21 kappaleessa lausuttuun nähden käräjäoikeus, viitaten ennakkopäätökseen KKO 2008:52, katsoo, että kantajien, jotka eivät ole esittäneet mitään argumentteja tässä käsiteltyä vastaajien

kuluvastuunäkemystä vastaan, on korvattava vastaajien oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

 

Myyjien oikeudenkäyntikululaskujen mukaiset toimet alkavat vasta sovintotarjouksen tekemisestä. Kantajien avustajalla ei ole ollut lausuttavaa laskuista päämiesten niitä yksilöimättömästi paljoksuessa. Tuntiveloitusta ei ole kuitenkaan pidettävä kohtuuttomana eikä laskutettuja toimia ja kuluja ole osoitettu tarpeettomiksi siihen nähden, mitä jutun asianmukainen hoitamisen sen laatuun ja laajuuteen nähden voidaan kohtuudella katsoa edellyttäneen. Näin ollen käräjäoikeus hyväksyy vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen myös määrältään, joka on yhteensä 20.626,61 euroa (353,62 + 19.321,41 + 951 ,58).

 

TUOMIOLAUSELMA

 

E Anen velvoitetaan suorittamaan M Xselle ja Krista vahingonkorvauksena myymänsä kiinteistön virheen johdosta 4.400 euroa ja virheen selvittelykuluista 1.079,97 euroa, molemmat määrät korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 27.12.2013 lukien.

 

X ja Y velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan E ja T Aselle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikuluista 20.626,61 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 27.12.2013 lukien.