Pientalon tarkastuskohtia
Hyvä yleisopas löytyy myös täältä.
- Sisätilat, ja siellä tehdyt korjaukset. Erityisesti huomio energiatehokkuutta parantaneisiin korjauksiin joissa on lisätty lämmöneristettä rakenteisiin ja asentamalla uusi höyrynsulku poistamatta vanhaa höyrynsulkua (jolloin kosteus jää kahden kalvon väliin). Hajuhavainnot kun tiloja ei tuuletettu useaan tuntiin.
- Ikkuna ja ovirakenteet. Niiden avautuminen. Tiiveys. Karmien kunto. Kertyykö kosteutta talvella ikkunalaseihin, mihin kohtaan?
- Kosteat tilat. Irtonaiset laatat kertovat kosteusriskistä. Läpivientien tiivistys. Reunojen silikonitiivisteiden kunto. Lattiakaivojen ikä ja tiiveys.
- Saunan tuuletus paneelien takaa ja höyrynsulun olemassaolo ja toimivuus.
- Seinärakenteet. Sisäpuolella kosteusjäljet katossa ja seinissä. Ulkopuolelta erityisesti kohdissa, missä näkyy räystäiltä valuneiden vesien vuotojälkiä. Alapohjan rakenteiden kiinnitys sokkeliin ja kosteussulun olemassaolo ja kunto. Jos ulkopuoliset vedet ovat päässeet nousemaan kapillaarisesti sokkelia pitkin ylöspäin on niitä päässyt lähes varmuudella myös alajuoksuihin vaikka välissä olisi bitumkaistale. Ja ongelma on tietysti siinä, että paikoin kohta saattaa olla kunnossa ja paikoin vaurioitunut. Lahovaurion kyllä näkee jos rakenteita avaa mutta niitä ei näe kuntotarkastajakaan ilman avaamista. Valesokkelirakenteet ovat erityisen riskiherkkiä. Valesokkeli on ratkaisu, jossa ulospäin näyttää että rakennuksessa on sokkelirakenne mutta todellisuudessa runkorakenne alkaa valesokkelin takana huomattavasti alempaa ja on altis kosteudelle. Jos sokkeli tai seinä on halkeillut, perustus on tutkittava ja talon suoruus.
- Välipohjat ja alapohjat. Erityisesti alapohjissa on ollut paljon ongelmia. Ainoa suositeltava ratkaisu varsinkin vanhemmissa rakennuksissa on avata alapohjaa altapäin esim. rossipohjasta tai ylhäältä komerosta tai vastaavasta kohdasta. Toteutus ei välttämättä vastaa rakennekuvia vaikka sellaiset olisikin tehty.
- Tekniset tilat. Kunto. Huolto. Äänet. Paloturvallisuus.
- Lämmitysjärjestelmän kunto ja toimivuus.
- Tulisijat ja erityisesti savuhormien rakenne ja jatkoskohdat. Tuenta katolla. Ovatko eristeen lähellä hormia palonkestäviä? Kevythormien asennus, eritys ja tuenta. Hormin tiivistys katolla.
- Katto ja kattorakenteet, käymällä esim. ullakolla ja tarkastamalla onko vuotojälkiä? Onko tuuletusväli riittävä katteen ja aluskatteen välillä, erityisesti kattoikkunoiden kohdalla. Onko harjatuuletus tai muu tuuletusratkaisu ollut riittävä poistamaan kosteuden yläpohjasta? Mikä on höyrynsulun kunto ylimpien huoneiden kattorakenteissa? Onko läpiviennit tiiviitä? Jääkö vesi makaamaan johonkin kohtaa loivilla katoilla? Katteen ikä ja uusimistarve? Onko peltikaton peltisaumat tai huopakaton huopien saumat tiiviitä?
- Perustukset. Ovatko suorassa? Onko halkeamia? Perustuksien tarkastaminen sisäpuolelta. Hajuhavainnot.
- Salaojat ja niiden asema anturaan nähden (pitäisi olla alapuolella). Niiden toimivuus tarkastetaan tarkastuskaivoista esim. vettä laskemalla. Minne vedet purkavat? Perustusten kosteuseristys eli ns. patolevy ja sen reunalista.
- Pihan maan vietto rakennuksesta poispäin. Sadevesin ohjaus etteivät jää sokkelin viereen.
- Kesämökkien osalta vähäinen käyttö on erityisesti kosteusvaurio riskejä lisäävä tekijä.
Hyvä yleisopas löytyy myös täältä.
Katso Helsingin Sanomat artikkeli 29.3.2018.