Rakennusalan ammattilaisen vastuu rakentamansa tai korjaamansa rakennuksen virheistä on usein riidoissa esillä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ammattirakentajan vastuu on laajempi erityisesti omista rakennusvirheistä ja sellaisista seikoista, joista olisi tullut antaa ostajalle tietoa. Kysymys on silloin ns. tuottamuksellisesta tietovirheestä (tiesi tai olisi pitänyt tietää jostain merkityksellisestä seikasta), joka perustaa vahingonkorvausvastuun. Toisen ei rakentaja puolison vastuu saattaa silloin perustua salaiseen virheeseen osallisuuden eli tuottamuksen puuttuessa.



Tässä asiassa riita oli ensin kuluttajariitalautakunnassa, joka suositti ostajille hyvitystä. Ostajat veivät kuitenkin asian käräjäoikeuteen, joka perusteli hyvin yksityiskohtaisesti tuomiota ja päätyi hylkäämään vaatimukset lähes kokonaan. Hovioikeus kuitenkin korotti korvauksia. Kysymys oli korjauskustannusten arvioinnista ristiriitaisten asiantuntijalausuntojen perusteella.



Kysymys on kirvesmiehen itselleen rakentamasta talosta. Ja hänen puolisonsa vastuusta.

Entä kun rakennusalan ammattilainen käyttää toista ammattilaista mikä on rakentajan vastuu.

HO on katsonut että myyjän kirvesmiehenä olisi pitänyt tietää ja ymmärtää välikaton vuoto ja sen merkitys ja kertoa tästä ostajille.

Sama koski yläpohjan eristeen ja höyrynsulun asennusvirhettä. Myyjä miehen (rakennusalan ammattilainen) osalta kysymys oli ei- salaisesta virheestä sen sijaan vaimon (ei rakennusalan ammattilainen) kysymys oli salaisesta virheestä.



Käräjäoikeuden, joka suoritti katselmuksen, johtopäätös oli se, että yläpohjassa on paitsi kattotuolien 3 kpl alapaarteiden kosteusvaurio myös laaja koko yläpohjan lämpöeristeen vaihtamisen perusteleva kosteusvaurio.



Käräjäoikeus totesi asianosaisten kertomusten perusteella, että "käräjäoikeudella ei ole perusteita katsoa, että ostajien kertomukset olisivat luotettavampia ja uskottavampia kuin E Asen kertomus. Näin ollen todistelun ollessa ristiriitaista käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että E Anen olisi myöntänyt ostajille muunlaista katon kosteusvauriota kuin hän on edellä selostetusti pää käsittelyssä kertonut."



(Yläpohjan eristeen rakenteen virheellisyydestä.)

Olettaa myös sopii, ettei Anen ole rakentanut omaa taloaan tietoisesti kosteusvaurioIle alttiiksi.

Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että Anen ei ole puolustanut liian tiiviin rakenneratkaisunsa oikeellisuutta niin vahvalla näytöllä, että sitä vastoin kantajien todistajien lausumia olisi päädyttävä pitämään rakennusaikaankaan huolellisen alan ammattilaisen ratkaisuna. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että E Asen on ainakin täytynyt tietää kysymyksessä olevasta rakennusteknisestä virheestä.



(Yläpohjan tuuletusputken asennus)

"Yläpohjaan vuotaneen tuuletusputken liitoksen on tehnyt riidattomasti E Asen kertomin tavoin putkimies. Käräjäoikeus katsoo, että Anen on voinut luottaa putkialan ammattilaiseen. E Asen ei ole väitettykään olevan nimenomaan putkialan osaaja, vaikka hän rakennusmies onkin. Asen ei ole tarvinnut tarkistaa ammattilaisen työtä eikä ymmärtää, että tämä tekee mahdollisesti virheen. Putken liitoksen tekemisestä virheellisesti E Asen ei siis ole näytetty tienneen eikä hänen voida katsoa ammattimiestä käyttäessään tällaisesta pitäneenkään tietää. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että tuuletusputken vuodon osalta kyseessä on salainen virhe E Asen kannalta."



KO:n arvioimat korjauskustannukset 6900€ eivät ylitä merkittävyyskynnystä ottaen huomioon, että kauppahinta n. 276 000€ ja 28 vuotta rakennus.



Väittämistaakasta KO totesi, ettei todistelussa esim. terveyshaitasta kysely tarkoita vetoamista ko. seikkaan.



KO mukaan vain pieni osa kantajien vaatimuksista on menestynyt. Ja erityisesti koska kuluttajariitalautakunnan päätöksen jälkeen myyjät tarjoutuivat maksamaan sen suositteleman 5 532€ oikeudenkäyntiin ryhtyminen on ollut tarpeetonta.

KO tuomitsi vastaajan maksamaan vahingonkorvausta 4 400€ ja selvittelykuluja 1079€ kantajille. Kantaja velvoitettiin maksamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 20 626€.



HO puolestaan muutti KO:n tuomiota ostajien eduksi ja katsoi, että kattotuolin alapaarteista 1 vaihtoon ja 2 korjaamalla, jolloin korjausarvo työ ja suunnittelu-, lujuuslaskelmine ja rakennuslupakustannuksineen oli 8 000€ (vaatimus 27 000€). HO yläpohjan eristeiden virheellisyydestä ei näyttöä mutta höyrynsulku oli virheellisesti asennettu. Tämä oli myyjä miehen tuottamusta ja myyjä vaimon osalta salainen virhe. HO arvioi arvoksi 4 000€ (eristevillojen vaihtaminen, höyrynsulkumuovin tarkastaminen ja paikkaaminen) ja desifioinnin arvoksi 1 000€ (vaatimus 4 500€).

HO käyttöhyödyn menetyksestä 2 viikon korjausajalta 1 000€ (miehen tuottamus eli tietovirhe)

HO tuomitsi selvittelykuluja 1 079,97 (vaatimus 2 570,48€) myyjien maksettavaksi.

HO tuomitsi oikeudenkäyntikuluja 4 000€ myyjien maksettavaksi ja vapautti ostajat alioikeuden tuomitsemista oikeudenkäyntikulujen korvauksista.



Muita asioita:

Kuluttajariitalautakunta suosittanut korvausta maksettavaksi 5532€.

Tasonparannus voidaan huomioida muttei sellaista tässä katsottu tapahtuneen.

Kotitalousvähennys voidaan huomioida ainakin käräjäoikeuden mukaan.

Selvittelykulut oikeudenkäyntikuluihin rinnastuvia vanhentumisen osalta, jolloin vanhentumisen katkaiseminen erikseen ei ole tarpeen. Niitä ei voida huomioida, kun arvioidaan hinnanalennuksen merkittävyyskynnyksen ylittymistä.



Helsingin hovioikeus

Tuomio

Antamispäivä

1.9.2015

Nro 1199



Diaarinumero

S 14/367



Ratkaisu, johon on haettu muutosta



Vantaan käräjäoikeus 27.11.2013 nro 25914 (liitteenä)



Asia Kiinteistön virhe ym.



Valittajat ja vastapuolet



M X

K Y



Vastavalittajat ja vastapuolet



E Anen

T Anen



Asian käsittely hovioikeudessa



Hovioikeus on 29.12.2014 myöntänyt jatkokäsittelyluvan E Aselle ja T Aselle.



Pääkäsittely on toimitettu 9.2.2015.



Valitus

Markku X ja Krista Y ovat vaatineet, että E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan heille kiinteistön kauppahinnan alennuksena 43.870,48 euroa ja vahingonkorvauksena 2.000 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen 27.12.2013 lukien. Siltä varalta, että selvittelykulut eivät tule korvattavaksi hinnanalennuksena, X ja Y ovat vaatineet, että E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heille virheiden selvittelykulut korkoineen oikeudenkäyntikulujen luonteisina kuluina. Lisäksi X ja Y ovat vaatineet, että E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 12.033,60 eurolla ja hovioikeudessa 10.228,72 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.



Hinnanalennusta koskeva vaatimus



Kiinteistössä todetut rakennustekniset virheet olivat olennaisia, ja ostajilla oli niiden perusteella oikeus kauppahinnan alennukseen. Viemärin tuuletus- putken läpiviennin vuoto oli aiheuttanut kosteus- ja mikrobivaurion kiinteistön yläpohjaan. Kosteusvaurion laajuus johtui myös yläpohjan rakenteen virheellisyydestä.



Kauppahinnan alennuksena vaadittu määrä muodostui kolmen kattotuolin vaihtokustannuksista, 27.000 euroa, välikaton eristevillojen vaihtokustannuksista, 9.800 euroa, mikrobivaurioituneen rakennuksen puhdistus- ja desinfiointikustannuksista, 4.500 euroa, sekä mikrobivaurion selvittämisestä aiheutuneista kustannuksista ja lausuntojen laatimisesta aiheutuneista kustannuksista, yhteensä 2.570,48 euroa.



Kattotuoleja ei voitu edellytetyn rakennelujuuden kärsimättä korjata E ja T Asen esittämällä tavalla, vaan ne tuli vaihtaa uusiin. Eristevillojen vaihtamisen aiheuttamien kustannusten määrää arvioitaessa tuli ottaa huomioon, että lahonneita kattorakenteita ei voitu mekaanisesti puhdistaa ilman, että höyrynsulkumuovi poistetaan kokonaisuudessaan. Kattorakenteiden puhdistaminen mahdollisti homeitiöiden kulkeutumisen yläpohjarakenteesta asuintiloihin. Puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet olivat välttämättömiä mahdollisen terveydellisen haitan estämiseksi. Virheiden korjaamisessa ei ollut kysymys kiinteistön laatutason parannuksesta, joka olisi otettava huomioon hinnanalennusta alentavana seikkana.



Omakotitaloa ei ollut rakennettu hyvän rakennustavan ja rakennusmääräysten mukaisesti. E Anen ei ollut asianmukaisella tavalla kertonut Xlle ja Ylle tiedossaan olleista rakennuksen puutteista ja virheistä.



Vahingonkorvausvaatimus



Xn ja Yn perheineen oli muutettava pois omakotitalosta korjaustöiden ajaksi, mistä aiheutui heille huomattavaa käyttöhyödyn menetystä. Käyttöhyödyn menetyksenä vaadittu määrä, 2.000 euroa, perustui arvioon.



Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa



X ja Y eivät käräjäoikeudessa olleet hävinneet asiaa minkään kanneperusteen osalta. Kysymys oli ollut korjauskustannusten määrien arvioinnista. E ja T Anen tuli velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan ainakin suurin osa Xsella ja Ylla käräjäoikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista.



Vastavalitus



E Anen ja T Anen ovat vaatineet, että kanne hylätään, ja että X ja Y velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 12.506,60 eurolla korkoineen.



E Anen ei ollut tiennyt tuuletusputken vuotamisen aiheuttamasta yläpohjan kosteusvauriosta eikä hän näin ollen ollut laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan X ja Y kohtaan.



X ja Y, joilla oli asiassa näyttötaakka, eivät olleet selvittäneet miltä osin höyrynsulku ei ollut ollut riittävän tiivis. Kosteusvaurio oli aiheutunut viemärin tuuletusputken vuodosta. Yläpohjan eristeen rakenne oli rakennusajankohdan rakentamiskäytännön mukainen. E Asen ei ollut kirvesmiehen ammattinsa perusteella pitänyt mieltää rakennetta virheelliseksi. E Asen toiminnassa ei näin ollen ollut vahingonkorvausvastuun edellyttämää tuottamusta.



Vastaukset



E Anen ja T Anen ovat vaatineet, että valitus hylätään.



Hinnanalennusta koskeva vaatimus



Kiinteistössä ei ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua salaista virhettä, jonka perusteella ostajilla olisi oikeus kauppahinnan alennukseen. Kiinteistö ei laadultaan merkittävästi poikennut siitä, mitä siltä oli voitu kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.



Laajuudeltaan hyvin rajattu vaurioitunut alue sijaitsi tuuletusputken vuotokohdan lähellä, eikä lahovaurioita ollut. Kysymys oli kolmen alapaarteen vaurioitumisesta. Kahdessa alapaarteessa oli todettu tummentumaa ja yhdessä pinnallista pehmentymistä rajatulla alueella. Riittävänä korjaustapana oli pidettävä kolmen alapaarteen korjaamista siten, että vaurioitunut puuosa hiottiin ja tarvittaessa tuettiin. Käräjäoikeuden arvio kolmen alapaarteen korjaustavasta ja -kustannuksista sekä eristevillojen vaihtamisen ja höyrynsulkumuovin mahdollisen paikkaamisen ja yläpohjan desinfioinnin kustannuksista oli oikea. Yläpohjan desinfioinnille ei kuitenkaan ollut tarvetta. Vaurioitunut yläpohjan osa ei ollut yhteydessä asuintiloihin eikä se näin ollen voinut aiheuttaa asukkaille terveydellistä haittaa.



Selvittelykuluja koskeva vaatimus oli vanhentunut. Selvittelykulut eivät olleet liitännäisiä virheen perusteella esitettäviin päävaatimuksiin nähden. Vanhentuminen olisi näin ollen tullut katkaista erikseen.



Omakotitalon oman perheensä käyttöön rakentanut E Anen ei ollut tiennyt viemärin tuuletusputken liitoksen viallisuudesta. Vahingonkorvausvastuu ei myöskään voinut perustua E Asen tuottamukselle, koska mainittu liitos oli putkialan ammattilaisen tekemä. Rakentamisessa oli noudatettu rakentamisajan hyvää rakentamistapaa. T Asen toiminnassa ei ollut vahingonkorvausvastuun edellyttämää tuottamusta.



Vahingonkorvausvaatimus



Käyttöhyödyn menetystä koskeva vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä lakiin perustumattomana ja selvittämättömänä. Rakennus oli asumiskelpoinen.



Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa



Käräjäoikeuden tuomio oli oikeudenkäyntikulujen osalta oikea. E ja T Anen olivat pyrkineet asiassa sovinnolliseen ratkaisuun ja sitoutuneet maksamaan Xlle ja Ylle kuluttajariitalautakunnan suosittaman määrän, mihin X ja Y eivät olleet suostuneet. E Anen oli lisäksi tarjoutunut vaihtamaan yläpohjan eristevillat Xn ja Yn ensimmäisen reklamaation jälkeen.



X ja Y ovat valitukseensa viitaten vaatineet, että vastavalitus hylätään.



Rakentamisessa todetut puutteet olivat merkittäviä rakennusteknisiä ja asumisterveydellisiä laatuvirheitä. Sillä seikalla, että viemärin tuuletusputken liitoksen oli tehnyt ulkopuolinen henkilö, ei ollut merkitystä asiassa. E Anen vastasi myös rakennusvaiheessa käyttämiensä ammattilaisten työn asianmukaisuudesta. Selvittelykulut olivat liitännäisiä virheen perusteella esitettyihin päävaatimuksiin nähden eikä erillinen vanhentumisen katkaiseminen selvittelykulujen osalta ollut tarpeen.



Todistelu



Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin.



Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa M Xta ja E Ata sekä todistajina Kättteä, Litttia, Hatttsta ja Ktttsta.



Hovioikeuden ratkaisu



Kysymyksenasettelu



Xn ja Yn valituksen johdosta hovioikeudessa on kysymys siitä, onko ostajilla maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun laatuvirheen perusteella oikeus hinnanalennukseen sekä siitä, ovatko kiinteistön myyjät menetelleet kaupanteossa huolimattomasti siten, että ostajat ovat lisäksi oikeutettuja vahingonkorvaukseen.



An vastavalituksen johdosta hovioikeudessa on kysymys siitä, onko yläpohjan rakennetta ja höyrynsulkumuovin väitettyä epätiiviyttä pidettävä rakennusteknisinä virheinä. Mikäli näin katsotaan olevan, asiassa on kysymys siitä, onko E Asen katsottava menetelleen kaupanteossa huolimattomasti siten, että hän on velvollinen korvaamaan Xselle ja Ylle aiheuttamansa vahingon.



Laatuvirheestä



Maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos 1) kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu, 2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, 3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laimin lyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, 4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön, tai 5) kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan ostajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai, jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa. Ostajalla on lisäksi 1 momentin 1- 4 kohdassa tarkoitetun virheen perusteella oikeus saada korvaus vahingostaan.



Maakaaren 2 luvun 32 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää täyden korvauksen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. Jos myyjä osoittaa, ettei kiinteistön virhe johdu hänen huolimattomuudestaan, myyjällä ei ole velvollisuutta korvata vahinkoa.



Laatuvirhe oikeuttaa ostajan hinnanalennukseen. Ostajalle kuuluvaa oikeutta hinnanalennukseen ei ole, lukuun ottamatta salaisia virheitä, rajattu koskemaan vain merkittäviä virheitä kaupan kohteessa. Yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden mukaan myyjän suorituksen merkityksetön, kauppaan tai sen ehtoihin vaikuttamaton poikkeaminen sovitusta ei kuitenkaan oikeuta ostajaa käyttämään kaupan kohteen virheellisyyteen liittyviä oikeussuojakeinoja (KKO 2009:39). Tarkoituksena on, että kauppahintaa alennetaan suhteessa virheen aiheuttamaan kiinteistön arvon alenemiseen. Hinnanalennuksen lisäksi kysymykseen voi tulla myös vahingonkorvaus, joka perustuu tuottamukseen. Myyjän tuottamuksen arvioinnissa merkitystä on sillä, minkälaisesta laatuvirheestä on kysymys ja onko myyjän pitänyt tietää virheestä.



Rakennustekniset virheet ja myyjien tietoisuus niistä



Viemärin tuuletusputki



Yläpohjassa todettujen kosteusvaurioiden aiheuttajaksi on jo käräjäoikeudessa riidattomasti todettu tuuletusputken yläpohjatilassa sijaitsevassa liitoksessa ollut vuoto. E Anen on hovioikeuden pääkäsittelyssä käräjäoikeuden tuomioon kirjatun kertomuksensa lisäksi kertonut, että hän oli ulkokatteen asennuksen yhteydessä joutunut irrottamaan putkimiehen valmiiksi asentaman tuuletusputken liitososineen yläpohjan lattiasta asti ja asentamaan sen uudelleen. E Asen mukaan rakentamisen jälkeen yläpohjatilaan ei ollut ollut lainkaan pääsyä, mutta hän oli jossakin vaiheessa television antennivahvistinta asentaessaan tehnyt rakennuksen päätyyn luukun yläpohjatilaan päästäkseen. E Anen oli tällöin käynyt yläpohjatilassa, eikä hän ollut havainnut mitään poikkeavaa. E Anen on vielä kertonut, että käräjäoikeuden tuomiossa selostettu hänen tiedossaan ollut veden tippuminen välikatosta vaatehuoneeseen oli tapahtunut muutamia vuosia rakentamisen jälkeen, mahdollisesti vuonna 1984, ja että myös T Anen oli havainnut kyseisen veden tippumisen. Todistaja Kärjen mukaan eristevillojen ja yläpohjan vauriot eivät ole voineet aiheutua lyhyessä ajassa, vaan niiden syntyminen on kestänyt ainakin viisi vuotta. Todennäköistä on, että vuoto on useiden vuosien kuluessa ja säätilojen vaihdellessa uusiutunut.



Hovioikeus toteaa, että E Anen on rakennusalan ammattilainen. Hän on itse rakentanut kysymyksessä olevan talon 1980-luvun alussa erityisalojen ammattitaitoa vaativia töitä lukuun ottamatta. Näin ollen E Anen on täytynyt tuntea talon rakenteet ja niiden kunto erittäin hyvin. E Anen on ollut tietoinen rakennuksen välikatossa olleesta vesivuodosta, joka on ollut sen laatuun ja sijaintiin nähden huolestuttava. E Anen on alan ammattilaisena täytynyt ymmärtää, että vuoto on saattanut johtua viasta, joka aiheuttaa ajan kuluessa vaurioita talon rakenteille. Sitä vastoin TAnen ei ole edes väitetty olleen tietoinen vesivuodon merkityksestä tai laiminlyöneen kertoa siitä ostajille. E Anen olisi edellä kerrotuissa olosuhteissa pitänyt ennen kauppaa kertoa vesivuotoon liittyneistä seikoista Xlle ja Ylle.



Höyrynsulkumuovi ja yläpohjan eristys



Asiassa on riidatonta, että E Anen on taloa rakentaessaan asentanut osaan yläpohjaa eristevillaa, jonka yläpinta on ollut kosteutta läpäisemätöntä muovitettua paperia tai foliota. Kärjen raportin ja kertomuksen mukaan yläpohjan eristeiden kostuminen on osaltaan johtunut siitä, että eristeen ala- puolella oleva höyrynsulku on vuotanut ja asuintiloista virrannut huonekosteus ei ole eristeen yläpinnan tiiviyden seurauksena päässyt haihtumaan vaan on tiivistynyt eristeisiin. Kärjen raportista ilmenee, että yläpohjan eristeet ovat kostuneet huomattavasti laajemmalti kuin viemärin tuuletusputken ympäriltä. Eristeiden kosteus on todettu myös käräjäoikeuden suorittamassa katselmuksessa.



E Anen on kertonut asentaneensa höyrynsulkumuovin talon rakennusaikaisen rakennustavan mukaisesti ruoteiden verran limittäin ilman teippausta. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että höyrynsulku olisi rakennus- aikaisen rakennustavan vastaisesti asennettu ja siten virheellinen. Kärjen raportin perusteella ilmeistä kuitenkin on, että höyrynsulku ei ole ollut täysin tiivis. Kosteutta on myös tätä kautta päässyt eristeisiin. Hovioikeus katsoo, että E Asen on rakennusalan ammattilaisena täytynyt ymmärtää, että yläpinnaltaan tiiviin eristeen käyttämiseen on sisältynyt riski. Yläpohjan eristeen virheellisen rakenteen osalta kysymys on siten E Asen tekemästä rakennusvirheestä.



Edellä virheiden luonteesta ja myyjien tietoisuudesta todettu huomioon ottaen kysymys ei E Asen osalta ole salaisesta virheestä. Sitä vastoin T Asen osalta kysymys on salaisesta virheestä.





Korjauskustannusten määrä ja hinnanalennus



Kattotuolien alapaarteiden kosteusvaurion korjaustavasta ja -kustannuksista on esitetty toisistaan poikkeavia arvioita. Hovioikeus katsoo Kärjen, Litttin, Hatttsen ja Ktttsen kertomusten perusteella ja heidän esittämiään näkökohtia kokonaisuutena arvioiden, että kattotuolien alapaarteiden kosteusvaurio on asianmukaisesti korjattavissa vaihtamalla pahimmin vaurioitunut kattotuolin alapaarre. Kaksi lievemmin vaurioitunutta kattotuolia voidaan korjata poistamalla vaurioitunut kerros puurakenteesta ja tukemalla sanottu kohta uudella puurakenteella. X ja Y eivät ole selvittäneet, että rakennusviranomaiset eivät hyväksyisi tätä todistajien mahdollisena pitämää korjaustapaa. Edellä mainittujen todistajien näkemysten perusteella hovioikeus arvioi korjaustyön kustannuksiksi suunnittelu-, lujuuslaskenta- ja rakennuslupakustannuksineen 8.000 euroa.



Hovioikeus katsoo Hatttsen ja Kärjen yhdensuuntaisten arvioiden perusteella, että eristevillojen vaihtamisen, höyrynsulkumuovin tarkastamisen ja paikkaamisen kustannukset ovat 4.000 euroa ja yläpohjan desinfioinnin aiheuttamat kustannukset 1.000 euroa.



Kiinteistössä edellä todettujen virheiden, joita on pidettävä merkittävinä, perusteella Xlla ja Ylla on maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin nojalla oikeus yhteensä 13.000 euron hinnanalennukseen.



Kiinteistön käytön estymisestä aiheutunut haitta



Kärjen ja Litttin mukaan talossa ei voi asua korjaustoimenpiteiden ai- kana. Hovioikeus arvioi, että edellä tarpeellisiksi katsotut korjaustyöt kestävät noin kaksi viikkoa. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kiinteistön käyttöhyödyn menetyksestä 1.000 euroa, jonka E Anen on velvollinen tuottamuksensa perusteella yhteisvastuullisesti korvaamaan Xselle ja Ylle. Sitä vastoin T Anen ei ole velvollinen osallistumaan sanotun korvauksen maksamiseen.



Virheiden selvittelykustannukset



Hovioikeus toteaa, että vaaditut virheiden selvittelykustannukset eivät voi tulla otetuksi huomioon hinnanalennuksen määrää arvioitaessa. Selvittely- kustannuksia on pidettävä toissijaisen vaatimuksen mukaisina oikeuden- käyntikulujen luonteisina kuluina, joiden osalta vanhentumisen katkaiseminen ei ole erikseen tarpeen. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että ainoastaan osa vaadituista kustannuksista on kohdistunut kanneperusteena olevien virheiden selvittämiseen. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen rakennuksen virheiden selvittämisestä aiheutuneiden kustannusten määrän osalta. E ja T Anen ovat velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan sanotut kulut 1.079,97 euroa korkoineen Xselle ja Ylle yhteisesti.



Oikeudenkäyntikulut



Asianosaiset ovat puolin ja toisin hakeneet muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, jota hovioikeus on osaksi muuttanut Xn ja Yn hyväksi. Vaatimuksesta on kuitenkin määrällisesti hyväksytty vain noin kolmasosa. E ja T Anen ovat puolestaan hävinneet vastavalituksensa kokonaan. Tähän nähden hovioikeus arvioi kohtuulliseksi velvoittaa E ja T Anen yhteisvastuullisesti korvaamaan Xselle ja Ylle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut osaksi. Hovioikeus pitää kohtuullisena oikeudenkäyntikulujen määränä asiassa 4.000 euroa.



Tuomiolauselma



Käräjäoikeuden tuomio kumotaan. X ja Y vapautetaan velvollisuudesta korvata E ja T Alla käräjäoikeudessa olleita oikeudenkäyntikuluja korkoineen.



E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Xlle ja Ylle yhteisesti kiinteistön kauppahinnan alennuksena 13.000 euroa.



E Anen velvoitetaan yksin suorittamaan Xselle ja Ylle korvauksena kiinteistön käyttöhyödyn menetyksestä 1.000 euroa.



Kauppahinnan alennukselle ja korvaukselle on suoritettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa vaatimuksen mukaisesti 27.12.2013 lukien.



E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Klle ja Ylle yhteisesti korvauksena virheiden selvittelykustannuksista 1.079,97 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.



E ja T Anen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Klle ja Ylle yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 4.000 euroa. Korvaukselle on suoritettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.



Muutoksenhaku



Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.



Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 2.11.2015.



Helsingin hovioikeuden puolesta:



Asian ovat ratkaisseet:

hovioikeudenneuvos P. L., hovioikeudenneuvos J. R., määräaikainen hovioikeudenneuvos L. L.



Valmistelija:



viskaali R. K.



Ratkaisu on yksimielinen.



VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2/JRI





TUOMIO 13/25914

Annettu kansliassa



Käräjätuomari J. R. 27.11.2013 L 12/22207



Kantajat

XM

KY



Vastaajat

E Anen

T Anen





Asia Kiinteistön virhe tm. sopimusrikkomus



Vireille 17.12.2012



TAUSTA



Kantajat ovat ostaneet 10.11.2009 päivätyllä kauppakirjalla vastaajilta K -nimisen tilan XX-XXX-X-XXX sillä olevine rakennuksineen hintaan 280.000 euroa. Omistusoikeus ja hallinta on siirtynyt kantajille kauppahinnan tultua 2.12.2009 kokonaan maksetuksi. Tilalla sijaitsee vuonna 1981 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalo asuinpinta-alaltaan 120 m2.



Kuluttajariitalautakunta on päätöksellään 23.4.2012 katsonut toteennäytetyksi rakennuksen yläpohjan kosteusvaurion, jonka voidaan katsoa aiheutuneen väärin asennetusta tuuletusputken liitoksesta. Lautakunta on katsonut, että kyse on salaisesta virheestä, ja suosittanut vauriota vastaavaksi hinnanalennukseksi 5.000 euroa, joka sisältää myös puhdistus- ja desifiointikulut. Lisäksi lautakunta on suosittanut, että myyjät maksavat ostajille myös asian selvittämisen kannalta tarpeellisesta Raksystems Anticimex Oy:n asiantuntijalausunnosta 532,90 euroa.



KANNE



Vaatimukset Kantajat vaativat, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan heille myymänsä kiinteistön virheen perusteella ensisijaisesti vahingonkorvauksena ja toissijaisesti hinnanalennuksena

- yläpohjan kolmen kattotuolin vaihdosta 27.000 euroa,

- välikaton villojen vaihtamisesta 9.800 euroa,

- puhdistuksesta / desinfioinnista 4.500 euroa,

- virheen selvittelykuluista 2.570,48 euroa, eli yhteensä 43.870,48 euroa.



Lisäksi kantajat vaativat samalla perusteella korvauksena käyttöhyödyn menetyksestä 2.000 euroa.



Vielä kantajat vaativat korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 12.033,60 euroa.



Kaikille määrille vaaditaan viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomiosta.



Perustelut

Purkaessaan muuton jälkeen talon toisen kerroksen vaatehuonetta kantajat havaitsivat yläpohjan höyrysulkumuovia vasten olevissa lämmöneristeissä ja rakenteissa kosteusjälkiä. Kantajat reklamoivat
26.12.2009 myyjiä toisessa kerroksessa WC:n seinän kohdalla yläpohjassa olevasta vesivahingosta, joka on aiheuttanut kosteusrasitusta yläpohjan rakenteille.



Raksystems Anticimex Oy (Raksystems) suoritti 28.1.2010 kantajien tilauksesta yläpohjan tutkimuksen. Sen mukaan yläpohjan lämmöneristeen alapinnalla on mikrobikasvustoa, jonka on aiheuttanut rakenteeseen päässyt kosteus. Mittausten perusteella kosteutta eristeessä on viemärin tuuletusputken läheisyydessä. Voidaan päätellä, että putkesta noin 1,5 metrin etäisyydellä yläpohjan alueella ja WC-tilan väliseinässä on ollut kosteusrasitusta. Putken liitos on tehty väärin asentamalla liitoskappale väärinpäin ja jättämällä liitos tiivisteettä. Tällöin putken sisään kondensoituvaa vettä tihkuu ulos.



Kantajien tilauksesta R3 Palvelut Oy teki kosteusvauriokartoituksen 1.12.2010 ja 19.5.2011. Tutkimusten mukaan viemärin tuuletusputki on vuotanut koko rakennuksen elinkaaren ajan. Vuotovedet ovat aiheuttaneet koko yläpohjaan mikrobivaurion. Putken läheisyydessä kolmen kattotuolin alapaarteet ovat osin lahovaurioituneet seurauksin, ettei kattotuolien kantokyky täytä lujuusvaatimuksia. Yläpohjan höyrysulku ei ole pitävä; sisäilman kosteus tiivistyy vuotokohdissa yläpohjan puurakenteisiin, mikä osaltaan on lisännyt yläpohjan mikrobikasvustoa. Villaeristeen yläpinnassa on osin folio / muovitettu paperi. Tällöin villaeriste on kahden tiiviin pinnan välissä. Kun alapuolen höyrysulkumuovi on epätiivis niin kastepiste muodostuu eristeeseen, joka ei pääse tuulettumaan. Tämän rakennusvirheen seurauksena yläpohjan eristeet ovat vaurioituneet myös muualta kuin vuotaneen viemärin tuuletusputken ympäriltä. Yhteenvetona tutkimuksessa todetaan yläpohjan mikrobivaurion aiheuttajiksi kolme tekijää: viemärin
tuuletusputken vuoto, höyrysulkumuovin epätiiveys ja villaeristeen päällä oleva folio / muovitettu paperi.



Välikatosta tippui vettä 9.1.2011. Vettä on täytynyt tippua ajoittain alakatosta lattialle, mitä myyjät eivät asuessaan ole voineet olla huomaamatta. Myyjistä E Anen on myöntänyt, että välikatosta on tullut vettä. Anen on rakentanut talon itse.



Myyjät ovat tienneet tai heidän on ainakin pitänyt tietää rakennusvirheistä ja siitä, että yläpohja vuotaa. He ovat salanneet nämä seikat. Kiinteistössä on siten maakaaren (MK) 2 luvun 17 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen virhe. Toissijaisesti vaatimukset perustuvat momentin 5 kohtaan.



Kantajilla on oikeus saada korjauskustannusten määräinen vahingonkorvaus tai hinnanalennus. Korjausrakentamiseen erikoistunut Raktus Oy on antanut vaatimusten suuruisen tarjouksen tarpeellisista kattotuolien ja villaeristeen vaihtamisesta. Kyse on rakenteista, joiden uusiminen ei merkitse tasonparannusta. Myös yläpohjan rakenteiden desinfiointi on välttämätöntä. Korjausten aikana talossa ei voi asua johtuen katon purkamisesta ja maalaamisesta sekä mikrobien ja villakuitujen kulkeutumisesta sisäilmaan. Tämän johdosta vaaditaan myös korvausta käyttöhyödyn menetyksestä.



Vaatimuksen ollessa yli 15 % kauppahinnasta kyse ei ole merkityksettömästä virheestä, joka ei ole voinut vaikuttaa kauppaan. Rakennuksen ikä ei vaikuta asiaan, koska kyse ei ole kunnostamisesta iän vuoksi, vaan rakennusvirheiden korjaamisesta.



Virheen selvittelykulut 2.570,48 euroa (532,90 + 1.734,33 + 303,25) ovat syntyneet tutkimuksista kiinteistöllä sitä mukaa, kun asia on edistynyt kuluttajariitalautakunnassa, jossa kantajat panivat sen vireille 1.6.2010. Vaatimus niistä ei ole vanhentunut.



Kotitalousvähennyksellä ei välttämättä ole vaikutusta vahingon määrään.







VASTAUS

Vastaajat kiistävät kanteen ja vaativat oikeudenkäyntikulujensa korvaamista yhteensä 20.626,61 eurolla korkoineen. Vastaajat ovat olleet sovintona valmiit maksamaan kantajille kuluttajariitalautakunnan suosittamat hinnanalennuksen 5.000 euroa ja selvittelykulut 532,90 euroa, mikä tarjous on ollut voimassa pääkäsittelyn alkamiseen asti.



Tutkimustuloksia, joiden mukaan yläpohjassa on todettu mikrobeja, ei sinänsä kiistetä. Näiden tulosten merkitys asiassa on kuitenkin epäselvä. Todennäköisesti viemärin tuuletusputken ympärillä todettu mikrobivaurio on ollut seurausta putken vuotamisesta, jonka syynä on saattanut olla putken liitoksen tekeminen väärin. Sikäli kuin liitos on ylipäätään tehty väärin, se ei johdu myyjien huolimattomuudesta. Liitoksen on tehnyt vuonna 1981 E Asen tilaama putkimies alan ammattilaisena, ei Anen itse.



Sanotun tuuletusputken vuotaminen on riidaton seikka. Vuodon vuoksi yläpohjassa on perusteltua tehdä korjaustoimia. Kyse voisi olla enintään piilevästä virheestä, mikäli virheen merkittävyyskynnys ylittyisi.



Yläpohjan eristeen on tehnyt E Anen ja sen rakenne on sinänsä riidaton. Vastaajat eivät pidä sitä virheellisenä eivätkä katso sen sellaisenaan aiheuttavan korjaustarvetta. Höyrysulkumuovin epätiiveys kiistetään. Yläpohjassa ja se villaeristeen yläpinnassa, joka on kosketuksissa ulkoilmaan, esiintyy luonnostaan mikrobeja. Yläpohja ei ole asuintilaa.



Myyjien tietämys sanotusta riidattomasta vuodosta tai muista virheiksi väitetyistä seikoista sekä tuottamus kiistetään. E Anen on kaupan jälkeen kertonut kantajille, että vuonna 1983 sanottu tuuletusputki oli yläpäästään jäätynyt ja vettä oli tullut välikatosta asuintiloihin. Tämän vuodon syy ja korjaustapa ei ole tässä jutussa relevantti. Tämän jälkeen vuotoja ei ole ollut. T Asen osalta todetaan erikseen, ettei hän ole osallistunut talon rakentamiseen eikä hänellä ole kokemusta rakentamisesta.

Korjaustarpeesta vastaajat lausuvat joka tapauksessa seuraavaa. Viemärin tuuletusputkea lähimpänä oleva kattotuoli, jossa on havaittu alkavaa lahoa tummentumaa, tulisi mekaanisesti puhdistaa ja tarvittaessa tukea. Kahdessa muussa kattotuolissa on vähäistä sinistymää. Kattotuolien korjaaminen hiomalla ja tukemalla maksaa 1.995,70 euroa, mikä kulu on 0,7 % kauppahinnasta. Kanteen perustana oleva kattotuolien vaihtaminen on tarpeetonta.



Villojen vaihtaminen ja höyrysulun mahdollisten vuotokohtien paikkaaminen maksaisi 4.052,99 euroa, mikä on 1,4 % kauppahinnasta.



Edellä sanotut välttämättömät korjauskulut olisivat yhteensäkin vain 2,1 % kauppahinnasta. Kun otetaan huomioon rakennuksen ikä ja se, että kauppakirjassa rakennuksen on todettu olevan tyydyttävässä kunnossa, kyse ei ole merkittävästä poikkeamasta kaupan kohteessa.



Yläpohjan desinfioinnille I puhdistukselle ei ole mitään perustetta. Näyttöä sisäilmaongelmista ei ole. Talossa on asuttu koko ajan. Määrältään puhdistus I desinfiointi maksaisi enintään 700 euroa lisättynä arvonlisäverolla.



Vastaajat eivät ole aloittaneet kanteen perustana olevia yläpohjan korjauksia, mikä osoittaa niiden tarpeettomuuden.



Virheen selvittelykulujen osalta Raksystemsin lasku määrältään 532,90 katsotaan kohtuullisessa ajassa esitetyksi, kun se on esitetty kuluttajariitalautakunnassa käydyn prosessin aikana. Lisäksi se pääosin koskee kanneperusteina olevia seikkoja. Polygon Finland Oy:n (Polygon) lasku 1.734,43 euroa katsotaan kohtuullisen ajan jälkeen esitetyksi, kun lasku on päivätty 27.1.2011 ja ensimmäisen kerran siitä esitetään vaatimus haastehakemuksessa 10.12.2012 eli liki kaksi vuotta laskun päivämäärän jälkeen ja lasku itsessään toimitetaan vasta 6.11.2013. Tämä Polygonin lasku myös koskee pääasiassa muita kuin nyt riidan kohteena olevien seikkojen tutkimista ja siitä voi kohdistua kanteena olevien seikkojen tutkimiseen korkeintaan puolet eli 867,17 euroa. Polygonin lasku 606,45 euroa ei koske kanneperusteita, joten se on asiaan liittymätön kulu. Vastaajat eivät myöskään vastaa kuluista, jotka liittyvät sellaisiin kanneperusteisiin, jotka eivät menesty.





Vaatimus asumishaitan korvaamisesta on lakiin perustumaton, selvittämätön ja ennenaikainen. Sellaisia korjauksia, joiden vuoksi olisi tarpeen muuttaa pois talosta, ei ole tarpeen tehdä.



Vanhan rakenteen uusimisen tuoma tasonparannus sekä kotitalousvähennyksen tuoma hyöty on otettava huomioon mahdollisen vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrässä. Samaten on rakennuskustannusten nousun vaikutus vähennettävä niin, että korjauskulut otetaan asiassa huomioon kaupantekohetken mukaisina.



Kantajilla voi olla oikeus saada korvausta ainoastaan kuluttajariitalautakunnan käsittelyn jälkeen syntyneistä oikeudenkäyntikuluista. Kuluista lautakunnassa osapuolet vastaavat itse (laki kuluttajariitalautakunnasta 19 §) eikä niitä voi enää tässä asiassa vaatia. Vastaajat ovat koko ajan olleet valmiit maksamaan lautakunnan suosittaman määrän, mutta kantajat eivät ole tahtoneet ottaa suoritusta vastaan. E Anen on sovintoeleenä tarjoutunut vaihtamaan yläpohjan villat. Myyjät ovat pyrkineet koko ajan sovintoon, minkä on estänyt ostajien kohtuuttomat vaateet. Sovintotarjous on otettava kuluvelvollisuutta arvioitaessa huomioon (KKO 2008:52). Kantajat ovat aiheuttaneet tarpeettoman oikeudenkäynnin (OK 21:4) ja vaikka he voittaisivatkin myönnettyä enemmän heidän oikeudenkäyntikuluvaatimusta vastustetaan OK 21:3 nojalla.



RIIDATONTA



RIITAKYSYMYKSET







Viemärin tuuletusputken (korjatun) läpiviennin vuoto ei ole kanneperuste.





Kanneperusteena on mm. vuoto alempana liitoksesta. Vuoto sinänsä on riidaton.



E Asen tekemä yläpohjan eristeen rakenne on riidaton. Riitaa on siitä, onko se virheellinen ja onko höyrysulkumuovi epätiivis, sekä siitä, onko näistä syistä korjaustarvetta vaiko enintään putken vuotamisesta johtuen.



Vuodosta on riidattomasti aiheutunut todennäköisesti vauriota ja korjaustarvetta, mutta vastaajien mukaan kyse on piilevästä seikasta, jonka osalta ei ylity virheen merkittävyyskynnys.



Se, että tuuletusputken liitos on putkimiehen tekemä, on riidatonta. On riidatonta, että T Anen ei ole osallistunut rakentamiseen.

Asianosaisten yhteinen näkemys on, että rakennuskustannusindeksi on noussut kaupantekohetkestä 4,4 % kesään 2011 ja 8,5 % kesään 2013 mennessä.



Vastaajien sovintotarjous 5.532,90 euroa ja sen tarjoaminen ja sen vastaanottamisesta kieltäytyminen on riidatonta.





- onko muita korjaustarpeen perustelevia seikkoja (virheitä) kuin tuuletusputken vuoto: onko eristeen rakenne virhe, onko höyrysulkumuovi epätiivis



- myyjien tietoisuus laatuvirheen perusteena



- myyjien tuottamus vahingonkorvausperusteena



- väitettyjen virheiden merkittävyys; mikä on oikea ja tarpeellinen korjaustapa kattotuolien ja villojen osalta; paljonko maksaa; kustannusten nousun, tasonparannuksen ja kotitalousvähennyksen vaikutus?



- puhdistuksen ja desinfioinnin tarpeellisuus ja hinta



- selvittelykulut: peruste (liittyykö asiaan), vaatimuksen väitetty vanhentuminen



- vahingonkorvauksen / hinnanalennuksen määrä; tasonparannus?

kotitalousvähennyksen vaikutus, kustannusten nousun vaikutus



- asumishaitan korvaaminen: haitan syntyminen ja korvattavuus



- oikeudenkäyntikulut perusteeltaan: vastuu kuluttajariitalautakuntaan mennessä aiheutuneista kuluista, sovintotarjouksen merkitys



TODISTELU



Kirjalliset todisteet



Henkilötodistelu



Kantajat:



K1. Myyntiesite

K2. Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n lausunto

K3. R3 Palvelut Oy:n raportti

K4. Valokuva

K5. Raktus Oy:n tarjous

K6. Polygon Finland Oy:n lisäselvitys

K7. Valokuvia 17 kpl

K8. Kolme laskua



Vastaajat:



V1. Kauppakirja

V2. Kuntotarkastusraportti

V3. Tarkastusraportti 23.9.2010/ Rakennuspalvelu Talokki Oy V4. Tarkastusraportti 16.4.2011 / Rakennuspalvelu Talokki Oy V5. Kustannuslaskelma

V6. Lausunto 11.8.2011 / Rakennuspalvelu Talokki Oy

V7. on sama kuin kantajien todiste K2.



Kantajat:



1.MX todistelutarkoituksessa

2. KY todistelutarkoituksessa

3. Kättti todistajana

4. Littt todistajana



Vastaajat



1. E Anen todistelutarkoituksessa

2. Hatttnen todistajana

3. Ktttnen todistajana



Katselmus

Käräjäoikeus on toimittanut katselmuksen kaupan kohteena olleella kiinteistöllä havainnoiden myydyn talon yläpohjaa ja sisätiloja.



TUOMION PERUSTELUT

Todisteista

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa kantajia sekä vastaajista E Asta. Kantajien todistajina on kuultu työpäällikkö, kosteus-, home- ja vesivahinkotutkija Kättteä, joka on laatinut tutkimuksistaan rakennuksessa raportin (todiste K3) sekä lisäselvityksen (K6), ja rakennusinsinööri Litttia, joka on selvittänyt rakennuksen kuntoa ostajien apuna. Vastaajien todistajina on kuultu rakennusmestari, rakennusterveysasiantuntija Hatttsta, joka on laatinut rakennuksesta kaksi tarkastusraporttia (V3 ja V4) sekä lausunnon asunnon desinfiointitarpeesta (V6), ja diplomi-insinööri Ktttsta, joka hänkin on tutustunut taloon jo ennen käräjäoikeuden katselmusta, jossa kaikki todistajat Litttia lukuun ottamatta myös olivat paikalla.



Rakennustekniset virheet



Kanteessa on vedottu yläpohjan mikrobivaurioon, joka olisi aiheutunut kolmesta eri seikasta: 1. viemärin tuuletusputken vuoto alemmasta liitoksesta, 2. villaeristeen päällä oleva folio I muovitettu paperi ja 3. höyrysulkumuovin epätiiveys. Käräjäoikeus toteaa näistä vaurion syiksi väitetyistä seikoista seuraavaa.



1. On riidatonta, että sanottu putki on yläpohjassa alemmasta liitoksesta vuotanut ja aiheuttanut korjaustarpeen. Tarvittavien korjausten laajuudesta ja kustannuksista on riitaa. Vaikka vastaajat eivät ole suoranaisesti tunnustaneet putken sanotun vuotamisen johtuneen väärin tehdystä liitoksesta, he eivät ole esittäneet tälle muutakaan mahdollista syytä. Todistajilta ei ole juurikaan selvitetty vuodon syytä, vaan vain sen seurauksia. Xsen ja Litttin kertomusten sekä Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n (Raksystems) lausunnon (K2) perusteella vuodon syynä on ollut väärä liitos. Käräjäoikeus pitää näissä olosuhteissa selvitettynä, että kanteen perusteena oleva putken vuoto on ollut seurausta siitä, että liitos on tehty väärin ja epätiivis, jolloin kondensoitunutta vettä on valunut liitoskohdasta yläpohjaan.



2. On riidatonta, että yläpohjan rakenteessa on höyrysulkumuovin päällä foliolla päällystettyä villaa, jolloin eristevilla jää kahden tiiviin pinnan väliin. Kukaan ei ole asiassa todistanut, että tällainen rakenne olisi tänä päivänä hyvän rakentamistavan mukainen. Litttin ja Kärjen mukaan rakenne on ollut perustavaa laatua virheellinen jo rakennusaikaisenkin eli 1980-luvun alun tietämyksen valossa. Virheellisen rakenteen on kuitenkin todistelun perusteella havainnut ensimmäisen kerran vasta Kättti tarkastuksessaan (K3), kuten Ykin on lausunut. Ktttnen on todennut, että rakenne on liian tiivis, joskin sitä on voitu käyttää rakennusaikana, jolloin ohjeistus tässä suhteessa on ollut epämääräistä. Kyseistä villaa on tosin Ktttsen mukaan käytetty erityisesti saunojen rakenteissa, koska kosteus ei läpäise sitä. Käräjäoikeuden päätelmä todistelusta on se, että yläpohjan eristeen rakenne on sinänsä virheellinen. Sitä, onko se on ollut tätä myyjien tieten, käsitellään jäljempänä ottaen huomioon myös tässä lausuttu.



3. Seurauksena yläpohjan mainitusta rakenteesta on Kärjen kertomuksen ja raportin (K3) mukaan se, että yläpohjan lämpöeriste on kosteusvaurioitunut myös muualta kuin sieltä, minne viemärin tuuletusputki on todetusti vuotanut. Tällainen seuraus aiheutuu Kärjen ja hänen raporttinsa mukaan rakenteen ohella siitä, että höyrysulkumuovi ei ole tiivis. Myös Hatttsen raportti (V4, s. 9 ja 11) tukee Kärjen kertomuksesta sekä Kärjen raportista (K3) ja lisäselvityksestä (K6) ilmenevää havaintoa yläpohjan eristeen laajasta mikrobivaurioista, kun otetaan huomioon se, että Kättti on ottanut näytteet eristeen ja kattotuolin alapaarteen alapinnasta. Kärjen tutkimustulokset ovat sinänsä jutussa riidattomat. Yläpohjan laajempi kosteusvaurio voidaan todeta myös kantajien valokuvista K7 (pojan huone 10m2 ja kantajien makuuhuone 12,5 m2). Kaikki todistajat ovat pitäneet villojen vaihtamista koko yläpohjaan perusteltuna. Tällainen näkemys on kaikilla perustunut käräjäoikeuden käsityksen mukaan tosiasiassa siihen, miten eriste on kosteusvaurioitunut. Katselmuksessa on voitu todeta eristeen olevan kosteaa. Vastanäyttöä sille, että tällaisen kosteusvaurion syntyminen edellyttää tässä tapauksessa myös sitä, että höyrysulkumuovi ei ole tarpeeksi tiivis, ei ole esitetty. Näin ollen sanotun perusteella, erityisesti ilmenneistä kosteusvaurioista päätellen, yläpohjassa on eristeen rakenteen lisäksi se virhe, että höyrysulkumuovi ei ole tiiviisti asennettu.



Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että rakennuksessa on kanteessa todetut rakennustekniset virheet.



Kosteusvaurio



Sanotuista virheistä johtuneen kosteusvaurion laajuudesta käräjäoikeus toteaa seuraavaa.



Kuten kanteessa on lausuttu, Raksystems on ensin todennut viemärin tuuletusputkesta noin 1,5 metrin etäisyydellä yläpohjassa olleen kosteusrasitusta. Tarkemmat tutkimukset on kantajien tilauksesta tehnyt todistaja Kättti. Hänen kertomuksensa ja raporttinsa (K3) mukaan sanotun putken läheisyydessä kolmen kattotuolin alapaarteet ovat osin lahovaurioituneet. Käräjäoikeus katselmuksensa valossa pitää tätä Kärjen havaintoa luotettavana. Xsen ja todistaja Litttin kertomukset sekä kantajien todisteeseen K7 sisältyvät kuvat kattotuolista tukevat Kärjen kertomaa. Hatttnen ja Ktttnen eivät ole kertoneet alapaarteiden lahovauriota yhtä laajaksi, mutta käräjäoikeus katsoo muulla sanotulla todistelulla tulleen selvitetyksi, että mainitun tuuletusputken läheisyydessä olevista kattotuoleista kolmessa on osin lahovauriota, kuten kanteessa on sanottu.



Kun edellä on päätelty höyrysulkumuovin olevan huolellisen rakentamisen vastaisesti epätiivis on jo selostettu sitä, miten yläpohjassa on todistelun perusteella laaja mikrobivaurio, joka ei rajoitu vain vuotaneen tuuletusputken läheisyyteen. Tähän nähden todistajat ovat yhtenevästi pitäneet yläpohjan eristeiden vaihtamista ja höyrysulkumuovin paikkaamista perusteltuna. Erikseen on todettava se, että Kärjen tutkimusten perusteella yläpohjan eristeissä ja kattotuolien alapaarteissa ei ole vain asukkaiden terveydelle vaarattomia ulkoilmassa tavattavia mikrobeja. Käräjäoikeuden johtopäätös on täten se, että yläpohjassa on paitsi sanottu kattotuolien alapaarteiden kosteusvaurio myös laaja koko yläpohjan lämpöeristeen vaihtamisen perusteleva kosteusvaurio.



Myyjien tietoisuus



Maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Momentin 3 kohdan mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Myyjän tietämättömyys ei siten vapauta häntä virhevastuusta, jos kyse on seikasta, josta hänen olosuhteisiin nähden olisi pitänyt tietää.



Käräjäoikeus toteaa, että kanne on perustettu sanottuun 3 kohtaan siten, että myyjien tietoisuutta kosteusvaurioista ja ne aiheuttaneista rakennusteknisistä puutteista on perusteltu kolmella seikalla: 1. vettä on täytynyt tippua ajoittain alakatosta lattialle, mitä myyjät eivät asuessaan ole voineet olla huomaamatta, 2. myyjistä E Anen on myöntänyt, että välikatosta on tullut vettä ja 3. E Anen on rakentanut talon itse. Jäljempänä tarkastellaan myyjien tietoisuutta siis vain näiden seikkojen valossa.



Pisarointi ja muut kosteusjäljet



Käräjäoikeus kiinnittää ensin huomiota siihen, ovatko myyjät havainneet edellä mainittua kosteusvauriota tai onko heidän pitänyt havaita se. Tämän tueksi kanteessa on vedottu siis siihen, että vettä täytynyt tippua ajoittain alakatosta lattialle, mitä myyjät eivät asuessaan ole voineet olla huomaamatta. E Anen on kanteen mukaan myös myöntänyt, että välikatosta on tullut vettä. Seuraavaksi tarkastellaan näitä seikkoja, minkä jälkeen tarkastellaan erikseen E Asen rakentaja-aseman vaikutusta myyjien vastuuseen.





E Asen kertomuksen mukaan talon viemärisäiliön tuuletusputken päässä olleesta hatusta johtuen katossa oli todettu talvella 1983 - 1984 kosteuden tiivistymistä siten, että vettä oli vuotanut katosta yläkerran vessan ja vaatehuoneen ovien väliin. Asia oli korjaantunut tuon hatun poistamisella. Mistään muusta vuodosta tai veden tulosta ei ostajille ole E Asen mukaan kerrottu, koska sellaista ilmiötä ei ole ollut.



Xsen kertomuksen mukaan E Anen oli tullut käymään talossa talvella 2009 - 2010 pian sen jälkeen, kun ostajat olivat ilmoittaneet hänelle katossa löytämästään kosteusvauriosta. Tällöin E Anen oli todennut vettä vuotaneen aiemmin katosta vaatehuoneeseen ja siellä olleen homeen hajua. Yn mukaan Aset eivät olleet olleet kaupan jälkeen kiinnostuneita siitä, mitä sanottavaa ostajilla oli katosta.



Käräjäoikeudella ei ole perusteita katsoa, että ostajien kertomukset olisivat luotettavampia ja uskottavampia kuin E Asen kertomus. Näin ollen todistelun ollessa ristiriitaista käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että E Anen olisi myöntänyt ostajille muunlaista katon kosteusvauriota kuin hän on edellä selostetusti pää käsittelyssä kertonut.



Kantajat ovat kertomuksillaan ja valokuvin (K4 ja K7 kuvat 17 ja 18) todentaneet, että yläkerran katossa on pojan huoneessa (makuuhuone 10m2) pisaroinut vettä kaupan jälkeen ja että kantajien makuuhuoneen katossa (12,5 m2) on yläpohjan kosteudesta aiheutuneita jälkiä. Viimeksi mainitut on voitu todeta myös katselmuksessa.



E Anen on esittänyt pisaroinnin syyksi sitä, että ostajat olivat remonttinsa yhteydessä katkaisseet alakerrassa olevan saunan poistoilmaputken olohuoneen lattian alle. Käräjäoikeus ei pidä tätä selitystä uskottavana. Mikäli tällainen tila on ylipäätään vallinnut silloin kuin pisarointia on katossa havaittu se tuskin on voinut aiheuttaa tuollaista seurausta, vaan todistaja Kärjen kertomin tavoin putken jättäminen kerrosten väliseen tilaan olisi aiheuttanut kosteusongelmat todennäköisimmin yläkerran laminaattilattiaan.



Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, ettei ostajien todennetuista pisarahavainnoista voida muun selvityksen puuttuessa vielä päätellä, että katto olisi samalla tavalla havaittavasti pisaroinut ja vuotanut vettä myös Asten asuinaikana vastoin heidän kiistämistään.



Kattoon on voinut tulla muutenkin kosteusjälkiä, lähinnä tummentumaa, jo Asten asuinaikana. Tuona aikana katossa olleesta maalaamattomasti puupaneelista ei ole kuitenkaan todistaja Kärjen mukaan välttämättä havainnut tällaisia jälkiä. Kantajatkaan eivät ole kanteen mukaan tällaisia jälkiä eli kosteusvauriota havainneet ennen kuin remonttinsa yhteydessä rakenteita avatessaan. Asten ei ole siten näytetty voineen havaita asuessaan myöskään tällaisia tummentumia tai vastaavia kosteusjälkiä katossa.



Näin ollen Asten ei ole pitänytkään kertoa kosteuden pisaroinnista, tummentumista tai muista kosteusjäljistä katossa ostajille.



Myyjä kohteen rakentajana



E Anen on kertomansa mukaan työskennellyt kirvesmiehenä vuodesta 1970 asti. Hän on itse rakentanut yläpohjan eristerakenteen, joka on edellä todettu ainakin nykyisten käsitysten valossa virheelliseksi. Hän on myös asentanut höyrysulkumuovin, joka on edellä päätelty epätiiviiksi. Muovin olisi tullut olla tiivis asentamisensa jälkeen, muuta ei ole väitettykään.



Höyrysulkumuovin asentamisessa E Anen on rakentamisen ammattilaisena menetellyt huolimattomasti, kun sulku on jäänyt epätiiviiksi. Tästä virheellisyydestä hänen on katsottava tienneen tai ainakin pitäneen tietää.



Tulkinnanvaraisempaa on se, onko E Asen katsottava rakentaessaan taloa 1980-luvun alussa tienneen tai ainakin pitäneen tietää siitä, että yläpohjan eristeen rakenne (muovi/villa/folio) on riskialtis ja väitetysti virheellinen. Edellä selostetusti kantajien todistajat ovat lausuneet, että rakenne on perustavanlaatuisesti virheellinen - näin ei ole saanut koskaan rakentaa. Ktttnen on lausunut, että kyseistä villaa, jonka foliopinta on rakenteen ongelma, on käytetty erityisesti saunoissa. Asen tavoin Ktttnen on todennut, että tällaista rakenneratkaisua kyllä rakentamisaikana käytettiin. Olettaa myös sopii, ettei Anen ole rakentanut omaa taloaan tietoisesti kosteusvaurioIle alttiiksi.

Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että Anen ei ole puolustanut liian tiiviin rakenneratkaisunsa oikeellisuutta niin vahvalla näytöllä, että sitä vastoin kantajien todistajien lausumia olisi päädyttävä pitämään rakennusaikaankaan huolellisen alan ammattilaisen ratkaisuna. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että E Asen on ainakin täytynyt tietää kysymyksessä olevasta rakennusteknisestä virheestä.



Yläpohjaan vuotaneen tuuletusputken liitoksen on tehnyt riidattomasti E Asen kertomin tavoin putkimies. Käräjäoikeus katsoo, että Asen on voinut luottaa putkialan ammattilaiseen. E Asen ei ole väitettykään olevan nimenomaan putkialan osaaja, vaikka hän rakennusmies onkin. Asen ei ole tarvinnut tarkistaa ammattilaisen työtä eikä ymmärtää, että tämä tekee mahdollisesti virheen. Putken liitoksen tekemisestä virheellisesti E Asen ei siis ole näytetty tienneen eikä hänen voida katsoa ammattimiestä käyttäessään tällaisesta pitäneenkään tietää. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että tuuletusputken vuodon osalta kyseessä on salainen virhe E Asen kannalta.



T Anen



Myyjistä T Anen on E Asen aviopuoliso, jonka ei ole väitettykään osallistuneen talon rakentamiseen tai omaavan rakennusteknistä asiantuntemusta. Edellä myyjien tietoisuudesta sanotun lisäksi käräjäoikeus toteaa, ettei pelkästään siitä, että aviomies E Anen on talon rakentanut, voi vielä päätellä, että T Anen on tiennyt tai että hänen olisi täytynyt tietää kosteusvaurion aiheuttaneista rakennusteknisistä puutteista.



Näin ollen T Asen osalta kosteusvauriossa ja sen rakennusteknisissä syissä on kyse kaikilta osin salaisista virheistä.



Oikeus vahingonkorvaukseen tietovirheen perusteella



E Anen on maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen laatuvirheen (tietovirheen) perusteella vastuussa ostajille höyrysulkumuovin epätiiveyden ja yläpohjan eristeen virheellisen rakenteen aiheuttamasta kosteusvauriosta. Vastuu perustuu siihen, että edellä sanotun mukaan hänen on ainakin pitänyt tietää sanotuista rakennusteknisistä puutteista, joista hän ei ole väittänytkään kertoneensa ostajille ennen kauppaa. Kuntotarkastus (V2), jonka suorittaja ei ole havainnut yläpohjassa merkkejä kosteudesta, ei poista tätä E Asen itsenäisesti arvioitavaa, hänen omiin rakennustoimiinsa sekä myyjän selonotto- ja tiedonantovelvollisuuteen perustuvaa vastuuta.



Laatuvirhe edellyttää myös, että E Asen todetun laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kun otetaan huomioon kyseisten rakennusteknisten puutteiden laatu ja laajuus sekä seuraukset on selvää, ettei kyse ole sillä tavoin vaikutuksettomista virheistä, etteikö niiden kertomisella olisi oletettavasti ollut merkitystä kaupanteossa. Siten tämäkin tietovirheen edellytys täyttyy.



Kanteessa on vaadittu ensisijaisesti vahingonkorvausta. Maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin perusteella pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaisen salaisen virheen perusteella ei voi saada vahingonkorvausta.



Näin ollen tulee edellä todetun jälkeen arvioitavaksi ainoastaan se, onko E Anen todetun tietovirheen perusteella vahingonkorvausvelvollinen yläpohjan eristeen rakenteen ja höyrysulkumuovin epätiiveyden aiheuttaman kosteusvaurion korjaamisesta.



Maakaaren 2 luvun 32 §:n 2 momentin mukaan jos myyjä osoittaa, ettei kiinteistön virhe johdu hänen huolimattomuudestaan, myyjällä ei ole velvollisuutta korvata vahinkoa. Käräjäoikeus katsoo edellä kyseisen rakenteen nyt arvioiden selvän virheellisyyden ja höyrysulkumuovin epätiiveyden osalta lausumaansa viitaten, että E Anen ei ole osoittanut, etteivät nämä rakennustekniset puutteet johdu hänen huolimattomuudestaan. Samalla E Asen huolimattomuus ilmenee hänen tietovirheen täyttymistä tarkoittaneessa tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnissä.



Tietovirheen perusteella korvattava vahinko ja salaisen virheen merkittävyys



Tarkasteltavat seikat



Maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 3 kohdan lisäksi kanne perustuu mainitun momentin 5 kohtaan, jonka mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöitä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.



Hinnanalennukseen oikeuttaa siis vain sellainen salainen virhe, joka on laissa tarkoitetulla tavalla merkittävä. Arvioitaessa virheen merkittävyyttä on huomiota kiinnitettävä sen korjauskustannuksiin.

Korjauskustannuksiin on otettava luonnollisesti kantaa myös E Asen korvausvelvollisuuden kohdalla sen jälkeen, kun on arvioitu, mihin vahinkoon E Asen tuottamuksella on syy-yhteys. Mikäli salaisen virheen viitattu merkityksellisyyskynnys ylittyy, korjauskustannuksilla on merkitystä myös arvioitaessa hinnanalennuksen määrää. Kun korjauskustannuksiin vaikuttaa valittava korjaustapa, on asiassa ratkaistava myös se, millä tavoin havaitut rakennustekniset puutteet ja niiden aiheuttama kosteusvaurio on perusteltua poistaa.



Näin ollen seuraavaksi tarkastellaan sitä, mitä vahinkoa E Anen on tuottamuksellaan aiheuttanut ja mikä on hänen korvausvelvollisuutensa määrältään. Tarkastellaan sitä, millä tavalla ja kustannuksilla yläpohjaa on korjattava, sekä sitä, onko se desinfioitava ja jos niin mitkä ovat kustannukset tästä. Lisäksi tässä yhteydessä on otettavissa kantaa siihen, ylittyykö salaisen virheen merkityksellisyyskynnys asiassa esitetyn perusteella ja onko kantajilla siten salaisen virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen.



Tietovirheeseen syy-yhteydessä oleva vahinko



Yläpohjan eristerakenteen virheellisyyden ja höyrysulkumuovin epätiiveyden ei - sikäli kuin näin on väitettykään - ole näytetty aiheuttaneen kolmen kattotuolin alapaarteiden lahovauriota. Kattotuolien ei ole väitettykään vaurioituneen muualta kuin viemärin tuuletusputken vuotokohdan ympäriltä. Tuon putken vuoto on alapaarteiden vaurion syy tätä vauriota koskevasta todistelusta, kuten Kärjen raportista K3, päätellen. Näin ollen E Anen ei syy-yhteyden puuttuessa ole vahingonkorvausvelvollinen kolmen kattotuolin alapaarteiden vaurioitumisesta. Sen sijaan hänen tuottamuksensa piiriin kuuluvat
seikat ovat aiheuttaneet yläpohjan lämpöeristeen kosteusvaurion ja todetun tarpeen vaihtaa villat sekä tarkistaa ja paikata höyrysulkumuovi. Tämä vahinko E Asen on korvattava riippumatta siitä, että villojen vaihtamista perustelee myös mainittu putken vuoto villaeristeeseen.



Kattotuolien korjaustapa ja -kustannukset



Kärjen mukaan kolme osin lahovaurioitunutta kattotuolia tulee uusia, kuten hän on raportissaan K3 todennut. Muita korjaustapoja Kättti ei ole pitänyt riittävinä ottaen huomioon kosteusvaurion laatu ja se, millaista kantokykyä ja lujuutta kattotuoleilta vaaditaan. Todistaja Littt on katsonut, että kustannustehokkainta, järkevintä ja katon lujuusvaatimusten kannalta varminta on vaihtaa vaurioituneet kattotuolit uusiin. Mikäli katto tätä varten avataan villatkin voi vaihtaa helposti tässä yhteydessä. Vastaajien vetoamat korjaustavat ovat Litttin mukaan tosin mahdollisia, mutta hyvin työläitä, kun yläpohja höyrysulkumuoveineen on avattava alhaalta päin lahon mekaaniseksi poistamiseksi, mikä heikentää katon ka ntokykyä , ellei kattoa samalla tueta lisäpalkeilla, joiden käsittely vaatii nosturia sekin.



Vastaajien todistajat Hatttnen ja Ktttnen ovat pitäneet riittävänä kattotuolien alapaarteiden vaurioituneiden kohtien poistamista mekaanisesti ja alapaarteiden tukemista. Hatttsen mukaan lahonnut osa voidaan vaihtaa tarvittaessa uuteen lautaan. Hatttsen myös raporteissaan (V3, V4) esittämä korjaustapa on sama kuin mitä Raksystems on alunperin ostajille esittänyt (K2). Hatttsen ja Ktttsen kertomusten perusteella heidän esittämänsä korjaustapa on riittävä myös katon kantokyvyn kannalta ottaen huomioon, ettei alapaarre ole se kattotuolin rakenne, joka ottaa vastaan suurimman painorasituksen.



Käräjäoikeus toteaa, että kattotuoleista on vain kolme kosteusvaurioitunut siten, että osassa niiden alapaarteista on lahoa ja tummentumaa. Ei ole näytetty, että alapaarteen muodostavista laudoista joku olisi lahonnut niin syvältä, että mekaaninen puhdistus olisi poissuljettu. Lahonneen laudan vaihtaminenkin on joka tapauksessa vastaajien todistelun ja käräjäoikeuden katselmuksen perusteella mahdollista. Tällaisen vaurion korjaamiseksi kohtuullisin kustannuksin on käräjäoikeuden saaman käsityksen mukaan perusteltua etsiä muuta vaihtoehtoa kuin koko kattotuolin vaihtaminen uuteen. Käräjäoikeus katsoo vastaajien todistaneen, että kattotuolit voidaan riittävästi korjata myös heidän esittämällään tavalla.



Vastauksen mukaan kolmen kattotuolin korjaaminen hiomalla ja tukemalla maksaisi 1.995,70 euroa (vuoden 2011 kustannustaso). Näkemys perustuu Hatttsen kustannuslaskelmaan (V5, kohta 14) ja hänen todistajankertomukseensa. Ktttsen todistajankertomuksen mukaan kustannukset olisivat tätä huomattavasti alhaisemmat. Vastanäyttöä tällaisen korjauksen kustannuksista ei ole esitetty. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että vastauksen väite kattotuolien korjauskustannuksista voidaan hyväksyä.



Villojen vaihdon kustannukset



Kannevaatimus villojen vaihtamisesta 9.800 euroa perustuu määrältään Raktus Oy:n tarjoukseen (K5). Muuta todistelua tämän määrän tueksi ei ole esitetty.



Vastauksen mukaan villojen vaihto ja höyrysulkumuovin paikkaaminen maksaisi 4.052,99 euroa. Tämäkin näkemys perustuu Hatttsen kustannuslaskelmaan vuodelta 2011 (V5, kohdat 11 - 13). Pääkäsittelyssä Hatttnen on kertonut saaneensa huomattavasti halvemmankin hintatiedon vantaalaiselta toimittajalta. Ktttnen on esittänyt sanottujen toimien kustannukseksi runsaat 5.400 euroa vuonna 2013. Kättti on vastaajien kysyessä katsonut, että villojen vaihdon työkustannus olisi 4.000 euroa.



Käräjäoikeus arvioi selostettua todistelua siten, että villojen vaihtamisen ja siinä yhteydessä tapahtuvan höyrysulkumuovin tarkistamisen ja 15 paikkaamisen ei voida katsoa aiheuttavan kustannuksia enemmän kuin mitä vastauksessa on vedottu.



Desinfiointitarve ja -kustannukset



Riitaa on siitä, pitääkö yläpohja muiden korjausten lisäksi desinfioida. Kättti on pitänyt tätä välttämättömänä, koska korjattavana on homevaurioitunut yläpohja. Hän on suositellut yläpohjan rakenteiden desinfiointia myös raportissaan K3 sekä perustellut kantaansa vielä lisäselvityksessä K6. Kärjen mukaan desinfiointia perustelee se, että muuten mikrobeja voi yläpohjasta kulkeutua sisäilmaan. Ktttsen mukaan tällaista riskiä ei enää höyrysulkumuovin paikkaamisen ja yläpohjan muun korjaamisen jälkeen voi olla. Hatttsen mukaan tällainen riski on niin pieni, ettei yläpohjan desinfiointi ole tarpeen. Lausunnossaan V6 Hatttnen on katsonut, ettei riski vähäisyydessään perustele sisätilojen desinfiointia. Hatttsen ja Ktttsen mukaan desinfiointia vastaan näissä olosuhteissa puhuu myös se, että tähän käytettävien aineiden mahdollista vaarallisuutta ihmisille ei tarpeeksi tunneta. Toisaalta Ktttnen on kuitenkin todennut, että desinfiointi voitaisiin suorittaa nykytiedon mukaan vaarattomalla sumutteella. Raksystems on suosittanut vaurioalueilla katon puurakenteiden desinfiointia (K2).



Vaikka rakennus sisätilan desinfiointi ei ole kanneperuste on syytä todeta, että sisäilmaa ei ole tutkittu eikä ole näytetty, että se olisi asukkaille vaaraksi. Tämä puhuu yläpohjan desinfioinnin tarpeellisuutta vastaan. Selostetusta todistelusta voidaan kuitenkin tehdä se päätelmä, että jonkinasteinen riski terveydelle haitallisten mikrobien kulkeutumisesta sisäilmaan jää vielä muutaman kattotuolin paikallisen korjaamisen sekä villojen vaihdon ja sinänsä paikalleen jäävän vanhan höyrysulkumuovin tiivistämisen jälkeen. Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että näitä muita korjauksia on aiheellista täydentää desinfioimalla kattavasti yläpohja.



Puhdistus- ja desinfiointikustannuksista esitetyn kannevaatimuksen 4.500 euron määrän tueksi ei ole esitetty muuta todistelua kuin Kärjen todistajanlausuma, jonka mukaan puhdistukseen menee 160 - 180 tuntia, kun se tehdään yläpohjassa ryömien ja käsin.



Vastauksessa toimenpiteen on katsottu maksavan 700 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Hatttnen on todistaessaan tarkistanut, että yläpohjan desinfiointi kuivasavumenetelmällä maksaisi tätä sisäilman desinfiointikustannusta (V6) vähemmän. Ktttsen mukaan yläpohjan desinfiointikustannus olisi noin 150 euroa sisältäen sumutteen ja työtä 2 - 3 tuntia.



Kaikki mainitut todistajat ovat koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asian hyvin tuntevia ja myös tähän kohteeseen tutustuneita. Kantajilla on todistustaakka vaatimuksestaan. Käräjäoikeus katsoo jääneen luotettavasti selvittämättä, että yläpohjan desinfiointia ei voisi tehdä vastaajien vetoamaan hintaan.



Ylittyykö salaisen virheen merkittävyyskynnys?



Sanotun perusteella kanteessa tarkoitetun kosteusvaurion korjaamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat vuonna 2011 olleet noin 6.900 euroa eli noin 2,5 prosenttia kauppahinnasta. Välittömästi kaupan teon jälkeen ne olisivat olleet vielä vähemmän, kun otetaan huomioon - kuten perusteltua on - rakennuskustannusten hinnannousu kaupantekohetkestä. Jo tällä perusteella voidaan katsoa, että pelkkien korjauskustannusten (suhteutettuna kauppahintaan ) perusteella salaisen virheen merkittävyyskynnys ei ylity.



Merkittävyyskynnyksen ylittymistä vastaan puhuvat myös seuraavat vastaajien vetoamat seikat. Kantajat ovat ostaneet vuonna 1981 rakennetun eli ostettaessa 28 vuotta vanhan rakennuksen, joka kauppakirjan mukaan on tyydyttävässä kunnossa. Kauppakirjan mukaan ostajat myös ottavat rakennukset vastaan siinä kunnossa kuin ne ostajille esiteltäessä olivat. Näissä olosuhteissa ei voi tulla yllätyksenä, että rakennukseen voi joutua tekemään varsin laajojakin korjauksia.



Vastaajat ovat vedonneet tässä yhteydessä myös korjauksista johtuvaan tasonparannukseen. Käräjäoikeus toteaa, että yleensä tasonparannus otetaan huomioon vasta mahdollisen hinnanalennuksen määrässä. Toisaalta jos salaisen virheen merkittävyyskynnyksen ylittymistä arvioidaan korjauskustannusten perusteella silmällä on pidettävä vain niitä kustannuksia, joilla kiinteistö tulee siihen kuntoon, mitä ostajat ovat voineet ostaessaan perustellusti edellyttää, eikä enää sitä kustannusten osaa, jotka johtavat kohteen tätä parempaan kuntoon. Täten on mahdollista ottaa huomioon tässä yhteydessä myös mahdollinen tasonparannus ja käyttöiän pidentyminen.



Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, ettei kattotuolien korjaamisesta vastaajien esittämällä tavalla koidu relevanttia tasonparannusta. Tästä ei ole esitetty näyttöä. Myöskään höyrysulkumuovin tarkistaminen ja mahdollinen paikkaaminen ei paranna rakenteen tasoa siitä, mitä ostajat ovat voineet ostaessaan perustellusti edellyttää. Tämänkään korjauksen ei ole näytetty aiheuttavan tasonparannusta. Sikäli kuin tätä on väitettykään niin desinfiointi ei merkitse tasonparannusta.



Sen sijaan villojen vaihtaminen muiden korjausten yhteydessä merkitsee käräjäoikeus käsityksen mukaan sitä, että yläpohja tulee parempaan kuntoon kuin osto hetkellä on voitu edellyttää. Edellä olevan perusteella tämäkin puhuu sitä vastaan, että todetut salaiset virheet olisivat merkitykseltään laatuvirheen tasoisia.



Vastaajat ovat vedonneet myös siihen, että kantajat voivat hyödyntää verotuksessaan kotitalousvähennystä korjaustöiden osalta, mikä kompensoi korjauskustannuksia tavalla, joka on tässä yhteydessä huomioitava. Käräjäoikeus ei näe estettä tällekään ajatuksella, jota vastaan kantajat eivät ole esittäneet muuta kuin että kotitalousvähennystä saatetaan käyttää muuhunkin tarkoitukseen. Kantajat eivät ole esittäneet mitään muuta työtä, joka estäisi heitä hyödyntämästä kotitalousvähennystä juuri kanteensa tarkoittamien virheiden korjaamisen yhteydessä. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että myös kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuus puhuu salaisten virheiden merkittävyyttä vastaan. Vähennyksen vaikutus korjauksista lopulta kantajien taloudelle aiheutuviin kustannuksiin olisi käräjäoikeuden arvion mukaan pian kaupan jälkeen ollut varsin tuntuva ja olisi sitä yhä.



Käräjäoikeus toteaa, ettei se saa perustaa tuomiotaan seikkoihin, joihin asianosaiset eivät ole vedonneet. Salaisen virheen merkittävyyskynnyksen ylittyminen ei ole sellainen puhdas oikeuskysymys, jonka ratkaisu voitaisiin toisen osapuolen yllätykseksi perustaa tekijöihin, joista asianosainen ei ole lausunut ja nimennyt todisteita. Käsillä olevassa asiassa keskustelu siitä, ylittyykö salaisen virheen merkittävyyskynnys, on rajautunut edellä kuvattuihin seikkoihin ja ennen kaikkea siihen, mitkä ovat tätä arvioitaessa huomioon otettavat korjauskustannukset suhteessa kauppahintaan. Asianosaiset ovat puolin ja toisin jättäneet vetoamatta seikkoihin, joilla mainittujen lisäksi voisi olla merkitystä (myös) tätä kysymystä ratkaistaessa. Heitä on kohdeltava prosessuaalisesti yhdenvertaisesti. Se, että todistelussa on sivuttu vetoamatta jätettyjä seikkoja, kuten onko vai ei terveyshaittaa, ei vielä tarkoita, että näistä olisi asiassa tehty tuomion perustaksi tarkoitettu väite.





Edellä kuvattu prosessuaalinen asetelma huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, etteivät kantajat ole sen perusteella, mihin asiassa on edellä kuvatusti vedottu, vastoin vastaajien esittämää näyttäneet, että salaisen virheen merkittävyyskynnys ylittyisi.



Salaiset virheet eivät siten merkitse laatuvirhettä. Kantajilla ei ole oikeutta saada hinnanalennusta salaisen virheen perusteella.



Virheen selvittelykustannukset



Sikäli kuin kanteessa on tosiasiassa tarkoitettukaan vaatia virheen selvittelykulujen perusteella toissijaisesti hinnanalennusta käräjäoikeus katsoo, etteivät tällaiset kulut tule otettavaksi huomioon hinnanalennuksen määrässä eivätkä (edellä) salaisen virheen merkittävyyttäkään arvioitaessa.



Vahingonkorvausvaatimus näistä kuluista voi menestyä E Asta kohtaan siltä osin kuin kulut ovat aiheutuneet E Asen vastuulle kuuluvan laatuvirheen ja vahingon selvittämisestä. Yläpohjan eristerakenteen virheellisyys, höyrysulkumuovin epätiiveys ja villojen vaihtamisen perusteleva mikrobivaurio yläpohjassa on selvitetty osana Kärjen raporttia (K3), jota koskee Polygon Finland Oy:n (Polygon) lasku 1.734,33 euroa. Raksystemsin lausunnon (K2) tai Polygonin 20.12.2012 päivätyn laskun ei ole näytetty koskeneen sanottujen seikkojen selvittämistä. Vastaajat ovat nimenomaisesti kiistäneet koko viimeksi mainitun laskun relevanssin jutussa eivätkä kantajan ole sitä luotettavasti selvittäneet, vaikka Kättteä kuultiin todistajana. Näin ollen E Asen korvattavaksi voi tulla osa sanotusta Polygonin laskusta 1.734,33 euroa, mikäli vaatimusta ei katsota vastaajien väittämällä tavalla tehdyksi myöhässä.



Vanhentumisväitteen johdosta käräjäoikeus toteaa, että virheen selvittelykulua on vaadittu vahingonkorvauksena eikä oikeudenkäyntikuluna. Näin ollen on otettava huomioon vastaajien viittaama maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Kantajat eivät ole kiistäneet vastaajien tosiseikkaväitettä siitä, että vaatimus on esitetty liki kaksi vuotta laskun päivämäärän jälkeen ja lasku vasta paljon myöhemmin. Kantajat eivät ole myöskään väittäneet, etteikö vaatimukseen voitaisi soveltaa sanottua säännöstä. Kantajat ovat kuitenkin kiistäneet vaatimuksen vanhentuneen todeten, että selvityksiä on hankittu asian edetessä kuluttajariitalautakunnassa.



Sovellettaessa maakaaren sanottua säännöstä ei voida jättää huomiotta sitä, että riidanalainen selvittelykulu on virheen perusteella esitettäviin päävaatimuksiin hinnanalennuksesta tai vahingonkorvauksesta nähden liitännäinen ja että oikeudenkäyntikuluna vaadittaessa sitä ei sanottu säännös koskisi. Ennakkopäätöksen KKO 2012:75 mukaan vahingon korvauksen selvittelystä aiheutuvien liitännäisten kulujen osalta vanhentumisen katkaiseminen ei ole erikseen tarpeen. Tällaisen vaatimuksen esittäminen on sellaista jo tehdyn virheilmoituksen täydentämistä, jonka viipyminen ei vaaranna myyjän oikeusturvaa tavalla, joka puoltaisi kovin tiukkaa tulkintaa siinä, mitä voidaan pitää kohtuullisena esittämisaikana. Näin ollen käräjäoikeus asian olosuhteissa päätyy siihen, ettei vaatimus ole väitetysti vanhentunut.



Vastaajat ovat katsoneet, että puheena olevasta Polygonin laskusta enintään puolet kohdistuu kanneperusteisiin. Kantajat ovat todenneet, että ainakin laskussa oleva alihankintakulu työterveyslaitoksen mikrobianalyysista kohdistuu kanneperusteisiin kokonaisuudessaan.

Käräjäoikeus katsoo, että tuo kulu, yhteensä 579,97 euroa (421 + 50,52 + arvonlisävero 23 %), kohdistuu E Asen korvausvastuun perustavien seikkojen selvittämiseen ja kuuluu siten hänen korvattavakseen. Lisäksi osa muista laskun eristä (työt 406,90 + 375,60 sekä matkat 156 euroa, yhteensä 938,50 euroa ilman arvonlisäveroa) kuuluu samalla perusteella Asen korvattaviin. Enemmän selvityksen puuttuessa käräjäoikeus raportin K3 ja lisäselvityksen K6 sisältö huomioon ottaen katsoo, että laskun muista eristä Asen korvattavaksi kuuluu arvonlisäveroineen 500 euroa.



Käyttöhyödyn menetys



Käyttöhyödyn menetys on kanteessa vain erillisen vahingonkorvausvaatimuksen perusteena, joten sitä ei ole tarkasteltu edellä. Käräjäoikeus katsoo ratkaistavaksi kysymykseksi sen, voiko asunnossa E Asen vastuulle kuuluvan virheen korjauksen eli yläpohjan villojen vaihtamisen, höyrysulkumuovin tarkistamisen ja paikkaamisen sekä yläpohjan desinfioinnin aikana asua.



Todistaja Hatttsen mukaan tällaisten korjausten aikana talossa voi asua ilman terveysvaaraa. Muuta näyttöä nimenomaan tällaisten korjausten vaikutuksesta ei ole esitetty. Näin ollen, ottaen huomioon sanottujen korjausten laatu ja se, että ne suoritetaan asuintilasta erillisessä yläpohjassa, käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että 19 puheena olevista korjauksista aiheutuisi korvattavaa käyttöhyödyn menetystä.



E Asen vahingonkorvausvelvollisuuden määrä



Edellä olevan perusteella E Asen on korvattava kantajille selvittelykuluista yhteensä 1.079,97 euroa (579,97 + 500). Seuraavassa käsiteltävillä vastauksen väitteillä ei ole vaikutusta tähän määrään.



E Asen olisi edellä sanotun perusteella korvattava ostajille lähtökohtaisesti korjauskustannuksina yläpohjan villojen vaihdosta sekä höyrysulkumuovin tarkistamisesta ja paikkaamisesta 4.052,99 euroa. Tämä määrä on vastauksen mukainen ja vastaajan todisteluun perustuva eli vastaa Hatttsen vuonna 2011 antamaa kustannusarviota (V5). Kantajat eivät ole esittäneet vastanäyttöä, joka osoittaisi, että sanotut korjaukset maksavat tällä hetkelläkään mainittua enemmän.

Näin ollen käräjäoikeus on päätellyt todistelusta sen, että kyseiset korjaukset ovat myös nyt tehtävissä sanotulla kustannuksella.



Lisäksi E Asen on edellä olevan perusteella korvattava lähtökohtaisesti desinfioinnista 868 euroa (700 euroa lisättynä tuomitsemishetken arvonlisäverolla 24 %).



Maakaaren 2 luvun 32 §:n 1 momentin mukaan vahingonkorvaus käsittää täyden korvauksen. E Asen on siten korvattava ne kustannukset, jotka ostajilta on edellä arvioitu menevän, jos he nyt ryhtyisivät korjauksiin, jotka poistavat laatuvirheen. Sikäli kuin tätä on vaadittukaan tässä yhteydessä korjauskustannuksia ei siis palauteta kaupantekohetken kustannustasolle, kuten hinnanalennusta tällaisten kustannusten perusteella määrättäessä tulee tehdä (KKO 2009:31). Tosin näytön epäselvyydestä johtuen ne saattavat sitä tosiasiassa jo ollakin. Kustannustason nousun huomioimiseen voisi olla peruste vain, jos ostajat olisivat myötävaikuttaneet vahinkoonsa tai laiminlyöneet velvoitteensa rajoittaa vahinkoaan siten, että he perusteettomasti olisivat viivytelleet korjaamista. Tätä ei ole asiassa väitettykään. E Asen väitettyyn tarjoukseen vaihtaa villat on siihenkin vedottu vain oikeudenkäyntikuluvastuuseen vaikuttavana seikkana. Asiaan voisi yhtä lailla vaikuttaa sekin vetoa maton seikka, että X on jo osin vaihtanut villat.



Sen sijaan vastauksen tasonparannusväite on merkityksellinen siltä osin kuin kysymys on villojen vaihtamisesta. Se, että tasonparannus on otettu tältä osin huomioon jo edellä salaisen virheen merkittävyyskynnyksen ylittymistä vastaan, ei estä ottamasta sitä huomioon tässä yhteydessä myös konkreettisesti vahingonkorvauksen määrän arvioinnissa.



Vastauksessa on vedottu edelleen myös korvauksen määrän kohdalla ostajien mahdollisuuteen hyödyntää verotuksessaan kotitalousvähennystä. Tämäkin väite on jo vaikuttanut siihen, ettei salaisen virheen merkittävyyskynnys ole edellä ylittynyt. Käräjäoikeus katsoo, että periaatteessa sanottu vähennys voidaan ottaa villojen vaihtamiseen, höyrysulkumuovin tarkistamiseen ja paikkaamiseen sekä desinfiointiin sisältyvien työkustannusten korvauksen määrässä 20 huomioon ainakin siinä tapauksessa, että vähennystä todella riittäisi hyödynnettäväksi myös näihin E Asen korvattavaksi kuuluviin korvauksiin yli niiden korjauskustannusten, jotka muutoin on osin saman vähennyksen tuloksena katsottu liian vähäisiksi oikeuttaakseen hinnanalennukseen. Todistelun perusteella edellä riittäviksi katsottujen yläpohjan korjausten työkustannukset eivät nouse sellaisiksi, ettei niihin kaikkiin saisi kotitalousvähennystä. Vetoamansa seikan vaikutusta vastaajat eivät kuitenkaan ole yksilöineet ja tarkemmin laskeneet. Vähennystä koskevien normien ja sen selvityksen perusteella, mitä työn osuudesta sanotuissa korjauksissa on asiassa saatu, käräjäoikeus enemmän selvityksen puuttuessa arvioi, että kotitalousvähennyksen huomioiminen ostajien lopullisen vahingon arvioinnissa voi vähentää E Asen korvausvastuuta satoja euroja.



Tasonparannuksenkaan vaikutusta vastauksessa ei ole yksilöity eikä siitä ole esitetty tarkempaa todistelua. Sekä kotitalousvähennyksen että tasonparannuksen vaikutuksen arvioinnissa vaikuttavat useat epävarmuustekijät, joihin ei ole asiassa otettu kantaa. Kun villojen vaihdosta, höyrysulkumuovin tarkistamisesta ja paikkaamisesta sekä desinfioinnista on edellä arvioitu aiheutuvan kustannuksia yhteensä 4.920,99 euroa käräjäoikeus arvioi edellä olevan perusteella kokonaisuutena, että tältä osin korvattava vahinko lopulta on yhteensä mainittujen vähentäviksi hyväksyttyjen tekijöiden vaikutuksesta 4.400 euroa.



Yhteenveto lopputuloksesta ja oikeudenkäyntikulujen ratkaisu



Edellä olevan perusteella E Asen on korvattava kantajille tietovirheen perusteella vahingonkorvauksena villojen vaihdosta, höyrysulkumuovin tarkistamisesta ja paikkaamisesta sekä yläpohjan desinfioinnista yhteensä 4.400 euroa sekä selvittelykuluista 1.079,97 euroa eli yhteensä 5.479,97 euroa. Enemmälti kannetta ei edellä lausutun perusteella hyväksytä.



Kantajat ovat hävinneet asian kokonaan T Asta vastaan. Myös E Anen on voittanut asian määrältään huomattavalta osalta, koska hänelle on tuomittu maksettavaa vajaat 12 % vaaditusta. Samalla E Astakin kohtaan vain osa kanneperusteista on menestynyt. Oikeudenkäyntikuluja on aiheutunut huomattavasti myös niiden kanneperusteiden käsittelystä, jotka kantajat ovat hävinneet. Jo nämä olosuhteet puhuvat sen puolesta, että kantajien olisi korvattava ainakin osa vastaajien oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla.



Ratkaisevasti kantajien kuluvastuun puolesta puhuu kuitenkin se, että he ovat ryhtyneet oikeudenkäyntiin vastaajien sovintotarjouksen jälkeen ja voittaneet siinä vähemmän kuin heille olisi sovintona maksettu. Välittömästi kuluttajariitalautakunnan annettua 23.4.2012 suosituksen, että myyjät maksavat ostajille hinnanalennuksena ja selvittelykuluista 5.532,90 euroa myyjät ovat tarjonneet tämän määrän sovintona ja pitäneet tarjouksen voimassa pääkäsittelyn alkamiseen asti. Oikeudenkäynnin lopputulokseen nähden ryhtyminen näissä olosuhteissa siihen on ollut tarpeetonta. Tähän ja edellisessä 21 kappaleessa lausuttuun nähden käräjäoikeus, viitaten ennakkopäätökseen KKO 2008:52, katsoo, että kantajien, jotka eivät ole esittäneet mitään argumentteja tässä käsiteltyä vastaajien kuluvastuunäkemystä vastaan, on korvattava vastaajien oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.



Myyjien oikeudenkäyntikululaskujen mukaiset toimet alkavat vasta sovintotarjouksen tekemisestä. Kantajien avustajalla ei ole ollut lausuttavaa laskuista päämiesten niitä yksilöimättömästi paljoksuessa. Tuntiveloitusta ei ole kuitenkaan pidettävä kohtuuttomana eikä laskutettuja toimia ja kuluja ole osoitettu tarpeettomiksi siihen nähden, mitä jutun asianmukainen hoitamisen sen laatuun ja laajuuteen nähden voidaan kohtuudella katsoa edellyttäneen. Näin ollen käräjäoikeus hyväksyy vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen myös määrältään, joka on yhteensä 20.626,61 euroa (353,62 + 19.321,41 + 951 ,58).



TUOMIOLAUSELMA



E Anen velvoitetaan suorittamaan M Xselle ja Krista vahingonkorvauksena myymänsä kiinteistön virheen johdosta 4.400 euroa ja virheen selvittelykuluista 1.079,97 euroa, molemmat määrät korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 27.12.2013 lukien.



X ja Y velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan E ja T Aselle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikuluista 20.626,61 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 27.12.2013 lukien.